Kiertotalouden vuosi 2023

Kehitämme Espoon kaupunginosia, kuten Kera ja Kiviruukki, ainutlaatuisiksi ja älykkäiksi alueiksi, jotka edistävät hiilineutraaleja kiertotalouden ratkaisuja. Vuonna 2023 Kerassa tutkittiin kokonaisten rakennusosien uudelleenkäyttöä alueen muuttuessa teollisuusalueesta asuin- ja työssäkäyntialueeksi. Alueen rakentamisvaihe käynnistettiin vuoden 2023 lopussa, jolloin aloitettiin katujen, puistojen sekä jalankulku- ja pyöräreittien rakennuttaminen. Katurakenteissa hyödynnetään laajalti Keran Hallien purusta syntynyttä kierrätettyä betonimursketta neitseellisen kalliomurskeen sijaan. Purkubetonin uudelleenkäyttö vähentää jätemäärää sekä tarvetta uusien raaka-aineiden louhinnalle. Lisäksi purkubetonin hyödyntäminen rakennustyömaan välittömässä läheisyydessä lyhentää kuljetusmatkoja. 

Kiviruukista toteutetaan kansainvälisesti kiinnostavaa kiertotalouskeskittymää, jossa luodaan ratkaisuja muovin ja tekstiilin kiertoon sekä kestävään ruokajärjestelmään. Kiviruukin kiertotalouskeskittymän kehittämiselle perustettiin vuonna 2023 yhteistyöverkosto, missä kaupunki, yritykset, oppilaitokset ja tutkimusorganisaatiot luovat yhteistyötä kehittyvälle alueelle.

Vuonna 2023 otimme käyttöön uuden puitesopimuksen työvaatehankinnoille. Hankintakriteereissä sai lisäpisteitä kierrätettyjen materiaalien käytöstä ja tarjouksen antaminen edellytti lisäksi yleistä yritysvastuun kantoa, tuotantoketjun vastuullisuus mukaan luettuna. Kiertotalouden mukaisten hankintojen kehittäminen keskittyy parhaillaan esimerkiksi kiertotalouden mukaisiin infrastruktuurihankkeisiin ja niiden päästöjen vähentämiseen, purkuhankkeiden materiaalikierrätysasteen nostamiseen sekä rakennushankkeiden muovin kiertoon.

Haluamme toimia esimerkkinä kaikille espoolaisille ja varmistaa, että omissa toimipisteissämme lajitellaan ja kierrätetään jätteet asianmukaisesti. Vuonna 2023 kartoitimme kaupungin kiinteistöjen lajittelutilanteen ja jätteiden lajitteluasteen. Kartoituksen perusteella kaupungin kiinteistöistä 67 prosenttia kerää sekajätteen lisäksi ainakin yhtä muuta jaetta. Lajiteltavien jakeiden määrä ja prosenttiosuus ovat vuoden 2020 jälkeen asteittain parantuneet.  Kaupungin kiinteistöistä kerättiin vuoden 2023 aikana 3 793 914 kg jätettä. Jätehuollon kustannukset olivat 1 196 420 euroa. Sekajätteen osuus kokonaisjätemäärästä oli 51 prosenttia eli lajitteluasteeksi muodostui 49 prosenttia. Pyrimme edelleen lisäämään lajittelua kaupungin kiinteistöissä. Kiinnitämme huomiota erityisesti koulujen lajittelumahdollisuuksiin, ja syksyllä 2023 käynnistyneen projektin myötä lisäämme lajitteluastiat kaikkiin kouluihin, joissa se vain on puitteiden puolesta mahdollista. Koulujen lajittelun lisäämisen ohessa vahvistetaan opettajien kiertotalouden ja kestävän kehityksen kasvatuksen osaamista.

Vuonna 2023 selvitimme yhteistyössä ruoka-aputoimijoiden ja ateriapalveluiden tuottajien kanssa mahdollisuuksia ruokahävikin kierron parempaan organisointiin, ruoka-apuverkoston kehittämiseen ja uusien toimijoiden innostamiseen mukaan ruoka-apuverkostoon. Olemme tiivistäneet yhteistyötämme Espoon Ruoka -apuverkoston kanssa. Tavoitteenamme on kehittää ylijäämäruoan hyödyntämistä.

Vuonna 2023 käynnistimme uudelleen kaupungin sisäisen ekotukiverkoston toiminnan. Toiminnan tarkoitus on jalkauttaa kaupungin kestävän kehityksen tavoitteita käytännön toimintaan kaupungin jokaisessa yksikössä koulutettujen ekotukihenkilöiden avulla. Toimintaa kehitetään huomioimaan kestävä kehitys entistä kokonaisvaltaisemmin ja kiertotaloutta tullaan aktiivisesti huomioimaan mm. verkoston koulutuksissa ja yksiköiden nykytilanteen kartoituksessa.​

Lisätäksemme tietoa kiertotaloudesta, järjestimme vuonna 2023 useita tapahtumia Espoossa. Tapahtumissa esillä olleet aiheet ovat vaihdelleet lajittelusta muovin kiertoon, vaatteiden korjaukseen ja jakamistalouteen sekä muihin kiertotaloutta tutuksi tehneisiin aiheisiin. Muutamia vuoden näkyvimmistä asukastapahtumista ovat olleet arjen ja tulevaisuuden kiertotaloutta yhteen kokoava Kiertotaloutta ja robotteja Kerassa –tapahtuma sekä Ota muovi omiin käsiisi –muoviverstas, missä osallistujat pääsivät muovaamaan kierrätysmuovista uusia esineitä. Olemme myös kannustaneet asukkaita kestäviin liikkumistapoihin ja pyöräilyyn järjestämällä yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa repair café pyöränhuoltotyöpajoja sekä pyörän pikahuoltoja yhteensä noin 300 osallistujalle.

Julkaisimme vuoden aikana 39 kiertotalousaiheista uutista ja artikkelia. Vuoden aikana eniten kiinnostusta herättänyt kiertotalousartikkeli käsitteli kovamuovin kiertoa.

Pääkaupunkiseudun kirjaston käyttäjiltä kysyttiin kesällä 2023 toiveita uusista lainattavista esineistä kirjastoihin. Ehdotusten perusteella laajennamme lainattavien esineiden valikoimaa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) ja uusina lainaesineinä Espoon kirjastoissa on nyt mm. nokkakärryjä, työkalusettejä ja akkuporakoneita sekä lainattava laatikkopyörä(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Espoon kirjastoissa lainatuimmat esineet vuonna 2023 olivat porakoneet sekä rakenneilmaisimet.

Espoon kotitalousjätemäärät ja kierrätysaste(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) mitattiin vuoden 2022 tiedoilla. Kotitalousjätteen määrä vuonna 2022 oli 249 kg asukasta kohden. Määrä on vähentynyt 17 kilogrammalla edellisvuoteen nähden. Espoossa kotitalousjätteen kierrätysaste 48 % pysyi samana edellisvuoteen nähden. Eniten parantamisen varaa on biojätteen lajittelussa, sillä HSY:n mittauksissa sekajätteen joukossa on biojätettä jopa 40 prosenttia. Uudistetun jätelain myötä biojätteen erilliskeräystä on laajennettu Espoossa vuonna 2023 myös 1-4 asunnon kiinteistöihin.

Vuoden 2022 tiedoilla espoolaisten kulutuksen päästöt ovat 9,07 t CO2-ekv asukasta kohden. Kulutusperäiset päästöt ovat nousussa – aikaisemmassa laskennassa vuonna 2020 kulutuksen päästöt olivat 8,78 t CO2-ekv. Mittayksikkö CO2-ekv on kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Kulutusperäiset päästöt eli kulutuksen hiilijalanjälki koostuu energiankulutuksesta, rakentamisesta, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta. Pääkaupunkiseudun kaupungeista Espoon kulutuksen päästöt olivat laskennassa korkeimmat. 

Kesän 2023 aikana toteutetussa kartoituksessa löydettiin yhteensä 917 Espoossa kierto- ja jakamistalouden palveluita, tuotteita, koulutusta tai yhteistoimintaa tarjoavaa toimijaa ja verkostoa. Määrä sisältää toimijat, joiden toiminta perustuu kokonaan tai joltain osa-alueelta kiertotalouteen. Yrityskentältä löytyy niin suuria moniosaajia ja kansainvälisestikin vaikuttavia yrityksiä, kuin pieniä paikallisia toimijoita ja tarkasti toimintansa tietylle segmentille rajanneita yrityksiä. Yritykset ovat jakautuneet useille eri toimialoille, mikä on hyvä lähtökohta kokonaisvaltaista kiertotalouden siirtymää ajatellen. 

Yhteistyöllä kumppanien kanssa voimme moninkertaistaa kiertotalouden hyödyt. Keväällä 2023 analysoimme Espoon yritysekosysteemien yhteiskunnallista vaikuttavuutta 79 yrityksen ja neljän eri teeman kautta: rakentamisen materiaalien kiertotalous, uusiutuva energia, sähköautojen latausinfra ja -palvelut ja muovin kierto. Analyysissä arvioitiin yritysten tuotteiden ja palveluiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan yhteiskunnan, tiedontuotannon, terveyden ja ympäristön näkökulmista.

Tulokset kertovat, että valitut neljä yritysekosysteemiä luovat rajallisilla resursseilla laaja-alaisesti positiivista vaikutusta erityisesti yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmista. Myös terveyden ja tiedon saralta löytyy positiivisia vaikutuksia. 

Keväällä 2023 valmistuneen selvityksen mukaan Espoossa on potentiaalia agroekologisen symbioosin tapaiselle maatalouden syötteitä hyödyntävälle biokaasulaitokselle. Selvitystyöhön kuulunut syötekartoitus keskittyi niihin jakeisiin, jotka eivät ole vielä tällä hetkellä biokaasukäsittelyn piirissä eli maatilojen olki, nurmi ja hevosen lanta. Kaikkiaan potentiaalinen syötemäärä vastaisi noin 7 500 MWh energiamäärää. Tuotetulla biometaanilla pystyttäisiin korvaamaan noin 660 000 euron edestä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Biokaasulaitoksen konkretisointia jatkaa ProAgria Etelä-Suomi tehdyn toteutettavuusselvityksen pohjalta.

Selvitimme vuonna 2023 Espoon rakennusmateriaalien kiertoa betonin ja lasin materiaalivirtojen kautta. Betonin kiertotaloudessa on paljon potentiaalia, sillä selvityksen mukaan Espoossa käytetään 15–20 % Suomessa käytetyn betonin määrästä.  Betonia kului rakennuskohteissa vuoden 2021 tiedoilla 560 000 tonnia. Kierrätysmateriaalien osuus betonirakenteissa on noin 28 000 tonnia eli 5 % kaikesta rakentamisesta Espoossa. Betonirakenteessa kierrätysmateriaalia on pääosin raudoituksessa.

Lasia käytettiin vastaavasti kartoitetuissa rakennuskohteissa arviolta 3 000 tonnia.
Lasi on erittäin hyvin kierrätettävä materiaali ja paremmilla lajitteluprosesseilla lasimateriaalista olisi mahdollista saada tulojakin. Tällä hetkellä kierrätyslasimateriaalia hyödynnetään tehokkaasti sekä vaahtolasina (kierrätyslasin osuus jopa 98 %) ja lasivillana (kierrätyslasin osuus lähes 70 %).

Materiaalivirtakartoituksen mukaan materiaalihyötykäytön rinnalla tarvitaan erilaisia uudelleenkäytön toimijoita ja kasvavia markkinoita. Betonielementtien (pilarit, palkit, ontelolaatat) osalta tämä edellyttää uudelleenkäytettävän betonimateriaalin hyväksymis- ja käyttöönottomenetelmien vakioimista. Lasin uudelleenkäytössä suurin potentiaali on uusimpien toimistolasirakenteiden ja lasiseinäjärjestelmien käytössä. Rakennusmateriaalien kiertojen tehostamisessa on paljon kehittävää ja liiketoimintamahdollisuuksia. Myös tekemässämme päästölaskennassa infrarakentamisessa käytetyt materiaalit ja niiden käsittely aiheuttivat 92 prosenttia Espoon infrarakentamisen ja infran kunnossapidon päästöistä. Kaupungit voivat maankäytön ja muun rakentamisen ohjauksen kautta olla yksi kiertotalouden suunnannäyttäjistä.