Kerassa tutkittiin päiväkodin rakentamista uudelleenkäytetyistä rakennusosista

17.8.2023 12.05Päivitetty: 18.8.2023 8.54
Havainnekuva Nextille Levelille -konseptista. Havainnekuvaan on kuvitettu päiväkotinäkymä ulkoa päin: puujulkisivuinen ja kaksikerroksinen rakennus, vihreä piha ja leikkiviä lapsia.
Nextille Levelille -konseptissa logistiikkahallien betoninen pilari-palkkirunko saa uuden elämän päiväkotirakennuksen runkona. Kuva: Lukkaroinen Arkkitehdit ja aDT

Solwers-yhtiöiden työryhmä voitti rakennusosien uudelleenkäyttöä vauhdittavan Keran muotoilukilpailun konseptillaan ”Nextille Levelille”. Konseptissaan työryhmä tutki, miten entisten logistiikkahallien betoniset pilarit, palkit ja laatat soveltuvat uudisrakentamiseen.

Rakennusmateriaalien ja -osien uudelleenkäytöllä on mahdollista saavuttaa merkittäviä hyötyjä aina päästöjen ja jätteiden vähentämisestä luonnonvarojen säästämiseen ja uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Kiertotaloutta vauhdittaville ratkaisuille on rakennusalalla suuri tarve, sillä rakentaminen kuluttaa vuosittain noin puolet maailman luonnonvaroista. Myös vuonna 2025 voimaan astuva uusi rakentamislaki edistää painokkaammin kiertotaloutta. 

Kunnianhimoinen konsepti tulevaisuuden uudisrakentamiseen 

Keran muotoilukilpailun voittaneessa Nextille Levelille -konseptissa tutkittiin, miten Keran entisten logistiikkahallien rakennusosia voitaisiin hyödyntää uudisrakentamisessa. Keran hallien betonista pilari-palkkirunkoa olisi konseptin mukaan mahdollista soveltaa esimerkiksi uuden päivittäistavarakaupan tai teollisuusrakennuksen rakentamisessa. Välipohjan avulla rungon voisi jakaa myös kahteen kerrokseen, jolloin huonekorkeus soveltuisi päiväkodin, koulun tai asuntojen tarpeisiin. 

Esimerkkinä Solwersin konseptissa hahmoteltiin Uuden sukupolven päiväkotia, jonka rakentamisessa voitaisiin hyödyntää Keran hallien betonipilareita, -palkkeja, ontelolaattoja sekä ulkoseinäelementtien sisäkuoria. Kun uusia rakennusosia tarvitaan vähemmän, on rakennuksen materiaalien hiili- ja ympäristöjalanjälki huomattavasti pienempi. Konseptin osana toteutetun päästölaskennan mukaan hiilijalanjälki olisi jopa massiivipuurakenteista päiväkotia matalampi.  

Konseptissa ratkottiin kattavasti myös uudelleenkäytön asettamia ehtoja päiväkodin tilaratkaisuille sekä tekniselle rakenteelle. Yksi konseptin kantavista ajatuksista onkin se, miten rakennus ja sen tarkoitus voisivat parhaimmillaan tukea toisiaan: päiväkodin tapauksessa rakennuksen kiertotalousratkaisut voisivat tukea kestävän kehityksen kasvatusta. 

Kierrätysosien näkyminen ja materiaalintuntu ovat konseptissa olennainen osa päiväkodin tilan luonnettaKuva: Lukkaroinen Arkkitehdit ja aDT

Rakennusosien uudelleenkäytössä eteenpäin 

Puretuista betonirakenteista valmistettua betonimursketta hyödynnetään Kerassa ja muuallakin Suomessa jo kierrätyskiviaineksena. Kiertotalouden vauhdittamisen näkökulmasta seuraava askel olisikin hyödyntää purettuja betonielementtejä myös sellaisinaan uusissa käyttökohteissa Solwersin konseptin tapaan. Tavoitetta tukee myös Ympäristöministeriön viime kesänä julkaisema kannanotto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), jonka mukaan uudelleenkäytettäviltä rakennusosilta ei vaadita CE-merkintää, eli osien kelpoisuuden voi osoittaa rakennuspaikkakohtaisesti. 

Jotta Solwersin konsepti etenisi tulevaisuudessa toteutukseen, ratkaistavia teemoja olisivat ainakin taloudelliset kysymykset, riittävä osaaminen sekä laatu- ja turvallisuusnäkökulmien varmistaminen. Keran tapauksessa keskeistä olisi myös eri toimijoiden avoin yhteistyö. ”Vaikka rakennusosien uudelleenkäytössä riittääkin vielä tutkittavaa ja ratkaistavaa, löytyy uudelleenkäytettyjä rakennusosia kattavasti hyödyntäviä uudisrakennuskohteita jo esimerkiksi Tanskasta ja Alankomaista. Laatimamme konsepti on kunnianhimoinen mahdollisuus viedä rakennusalan kiertotalous myös Suomessa seuraavalle tasolle. Kannustamme konseptillamme koko alaa rohkeasti eteenpäin kohti käytännön muutosta”, kuvailee Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n arkkitehti Satu Fors. 

Solwersin työryhmän muodostivat Lukkaroinen Arkkitehdit Oy, Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy, Insinööritoimisto Pontek Oy, Arkkitehtitoimisto Sabelström arkitektkontor Oy sekä Enerwex Ab. Konseptin suunnittelussa mukana olivat arkkitehdit Satu Fors, Niklas Mahlberg, Petri Pettersson, Maija Haapala, Miisa Seikola, Simo Rasmussen ja Karen Branick sekä rakennesuunnittelija DI Samuli Ojanperä ja LVI-asiantuntija Robin Fritzson. 

Konseptin raportti on ladattavissa alla. Tutustu myös muotoilukilpailun muihin konsepteihin: 

Muotoilukilpailu toteutettiin osana Espoon, VTT:n, Aalto-yliopiston ja Omnian Kestävän kasvun kehitysympäristöjen toteutuspolku -hanketta, jossa Keran kaupunginosaa on kehitetty kiertotalouden ja vihreän siirtymän kehitysympäristönä yhdessä kaupunkilaisten, yritysten, oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Hanke on toteutettu Euroopan Unionin REACT-EU EAKR-rahoituksella, joka on osa Euroopan Unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.