Koulujen lajittelumahdollisuuksia kehitetään

Jätteiden lajittelu mahdollistaa resurssien fiksun käytön. Kun roskat lajitellaan oikeisiin astioihin, materiaalit saadaan kiertoon ja näin uusia tavaroita voidaan tehdä vanhojen tavaroiden jäämistä. Tarve uusien luonnonvarojen käyttöönotolle vähenee. Espoo on sitoutunut sekä hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä, että YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2025 mennessä, ja lajitteluasteen nostaminen on tärkeä osa näiden molempien tavoitteiden saavuttamista.

Yhtenä erityisen tärkeänä paikkana lisätä lajittelua pidämme kouluja. Koulujen lajittelun kehittämisessä päästiin alkuun vuonna 2019, kun yhdessätoista espoolaisessa koulussa aloitettiin ensimmäinen laajempi lajittelukokeilu. Tänään jo 39 koulusta kerätään vähintään seka- ja biojätettä sekä kartonkia ja muovia, ja vuosien 2023 ja 2024 aikana kaikissa lopuissakin peruskouluissa, joissa lajittelun laajentaminen on mahdollista, aloitetaan lajittelu ja hankitaan jäteastiat osana Myötätuulta ja turbulenssia -projektia. Tulevina kuukausina tutkimme myös tarkemmin koulussa syntyvän jätteen määrää Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -projektissa. Koulujen jätehuollosta ja kierrätysasioista vastaa Tilapalvelut-liikelaitos Kaupunkiympäristön toimialalta.

Joku saattaa ihmetellä, miksei lajitteluastioita jo ole joka koululla, vaikka asukkaiden lajitteluun kannustetaan kaikkialla. Silloin kannattaa muistaa, ettei lajittelussa ole varsinaisesti kyse lajittelusta itsestään, vaan päästöjen vähentämisestä ja resurssien viisaasta käytöstä. Eli sellaista ei kannata kierrättää, minkä keräämisestä ja käsittelystä aiheutuisi enemmän päästöjä ja luontokatoa, kuin mitä kierrättämisellä säästetään.

"Kouluista ei loppujen lopuksi synny kovin paljoa muuta erilliskerättävää materiaalia, kuin paperia. Ja paperiahan espoolaisissa kouluissa on kerätty jo kauan. Muovia, lasia, metallia ja biojätettä syntyy lähinnä kotitalousluokista sekä valmistuskeittiöiltä, jos koulussa on sellainen", listaa Anitta Myllynen Espoon tilapalveluista.

Koulujen lajittelussa vaakakuppia painaa kuitenkin kasvatuksellinen näkökulma.

“Lajittelu opettaa oppilaille kiertotaloudesta, kuluttamisesta ja luonnonvaroista hyvin yksinkertaisella tavalla. Roskat eivät vain katoa, ne jättävät jälkensä. Oppilaat oppivat kouluissa paljon arvoja, tietoja sekä taitoja, ja lajittelu on hyvin yksinkertainen ja konkreettinen tapa vaikuttaa omalla toiminnallaan ympäristöönsä”, selittää Maria Malmsten Myötätuulta ja turbulenssia -projektista.

"Lisäksi koululaisten hyvillä lajittelutaidoilla on paljon myönteisiä kerrannaisvaikutuksia: Ensinnäkin he ovat tulevaisuudessa oman kotinsa lajitteluvastaavia, yrittäjiä ja kuluttajia, ja toiseksi he voivat viedä lajittelumotivaationsa jo nyt kotiin ja läheisilleen", listaa Outi Jounila Espoon kestävän kehityksen osaamiskeskuksesta.

Lajittelun lisääminen vaatii myös ison joukon yhteistyötä: uudet lajitteluastiat on mahdutettava jätekatokseen ja on sovittava, kuka tyhjentää minkäkin astian ja miten usein. Lisäksi on saatava koko koulun henkilökunta ja oppilaat sitoutumaan lajitteluun, sillä väärään astiaan päätyneet jätteet saattavat estää koko erän kierrätyksen, ja sehän vasta hukkaan heitettyä resurssia onkin.

Koulujen lajittelua edistetään tällä hetkellä kahdessa projektissa.

Myötätuulta ja turbulenssia -hankkeessa tarjotaan kaikille espoolaisille kouluille mahdollisuus lajittelun laajentamiseen. Lisäksi projektin tavoitteena on vahvistaa opetushenkilöstön kestävyyskasvatusosaamista tarjoamalla koulutuksia, työpajoja ja materiaalitukea, sekä edistää kestävien toimintamallien rakentamista, kuten esimerkiksi opettajien verkostotyötä ja kestävän kehityksen rakenteiden vahvistamista kouluissa. Hanke alkoi huhtikuussa 2023 ja päättyy marraskuun lopussa 2024.

“Kestävän kehityksen kasvatus nähdään usein irrallisena kokonaisuutena ja lisänä arkiseen opetustyöhön, vaikka todellisuudessa jokaista oppiainetta ja opetusta itsessään voidaan tarkastella sen suhteesta kestävyyteen käsin” selittää projektikoordinaattori Maria Malmsten.

Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hankkeessa puolestaan kerätään uutta lajitteludataa. Tähän saakka tieto kouluissa syntyvistä jätemääristä on ollut vain laskennallista: tiedämme astioiden määrän, niiden tyhjennysvälin ja teoreettisen painon tyhjennyshetkellä. Todellisuudessa astioita saatetaan kuitenkin tyhjentää puolityhjänä, tai sitten ne saattavat pursuilla yli laitojensa. Tarkempi tieto todellisista jätemääristä auttaa optimoimaan astioiden tyhjennysväliä, eri jätejakeille varattujen astioiden määrää sekä arvioimaan toimenpiteitä, joita mahdollisesti tarvitaan lajittelun lisäämiseen. Hankkeessa mitataan seka- ja muovijätteen todellista määrää jäteastian kanteen kiinnitettävillä sensoreilla kolmessa kokeilukoulussa, joita ovat Aarnivalkean koulu, Ruusutorpan koulu sekä Karhusuon koulu.

”Ajantasainen ja paikkakohtainen tieto siitä, minkälaista jätettä kouluissa syntyy, on keskeistä tiedon lisäämisen ja tarkoituksenmukaisen kierrätysjärjestelmän luomisen kannalta. Toivomme, että kolmesta kokeilukoulusta saatavilla tuloksilla voimme auttaa myös muita kouluja arvioimaan omia tarpeitaan varmemmin ja perustellummin”, kertoo Outi Jounila kestävän kehityksen osaamiskeskuksesta.

Lasten ja nuorten varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta huolehtii aina Kasvun ja oppimisen toimiala. Toimiala tähtää siihen, että ympäristön huomioiminen on osa espoolaisten lasten ja nuorten opinpolkua alusta lähtien. Toimiala tarjoaa ikätasoon liittyvää opetusta siten, että kaikki oppijat saavat kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot. Lasten ja nuorten kanssa myös ideoidaan uusia tapoja toteuttaa kestävää toimintaa. Näin lapset oppivat hyvää luontosuhdetta, tekemään kestäviä valintoja ja kehittämään ympäristötaitoja. 

Miten kestävä kehitys näkyy espoolaisella opinpolulla: Kestävän kehityksen tavoitteet tiiviinä osana lasten ja nuorten opinpolkua

Tutustu lukuihin Espoon peruskoulujen jätehuollosta alla olevasta tiedostosta.