Kestävän kehityksen tavoitteet
Espoo on sitoutunut saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDGt) edelläkävijänä vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä Espoo.
Voluntary Local Review (VLR) -arviossa kaupungin toimintaa, poikkihallinnollisia ohjelmia ja projekteja arvioidaan suhteessa YK:n Agenda 2030 -ohjelman 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen.
YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta
Lapsiperheköyhyys on Espoossa kasvanut viidenneksellä muutamassa vuodessa. Mediaanitulo on hyvällä tasolla, mutta pienituloisuus on viime vuosina lisääntynyt. Perheen pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat heijastuvat suoraan lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Espoon valtuusto asetti tehtäväksi lapsiperheköyhyyden toimenpideohjelman laatimisen valtuustokaudelle 2017-2021. Toimenpideohjelmalla pureudutaan lapsiperheköyhyyteen. Tavoitteena on vahvistaa jokaisen lapsen ja nuoren yhdenvertaista oikeutta, mahdollisuutta ja resursseja osallistua yhteiskuntaan. Lapsiperheköyhyysohjelma sisältää tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään ja ennaltaehkäisemään lapsiperheköyhyyttä. Köyhyyden riskitekijöihin vaikutetaan mm. koulutukseen, työllisyyteen ja asunnottomuuteen liittyvillä toimenpiteillä. Vanhempia tuetaan esimerkiksi toimeentulotuella, kohdennetuilla palveluilla sekä koulun ja kodin välisellä yhteistyöllä. Ohjelmalla tehdään myös lapsiperheköyhyysilmiö näkyväksi ja lisätään tietoisuutta ja ymmärrystä sen vaikutuksista.
Köyhyyttä poistavassa työssä myös kirjastot ovat keskeisiä toimijoita. Ne ovat ilmaisia ja avoinna kaikille ja niiden toiminta on turvattu lailla. Suomessa kirjastojen tehtävänä on edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia kulttuurissa, elinikäisessä oppimisessa, aktiivisessa kansalaisuudessa ja demokratiassa. Kirjastoilla on muutoinkin keskeinen rooli ajassa, jossa polarisaatio, harhaanjohtavan tiedon määrä ja tietokuilut kasvavat.
Espoon Catering Oy:n ruokalistojen suunnittelun lähtökohta on monipuolinen, värikäs ja ravitsemukselliset tarpeet täyttävä sekä satokaudet huomioiva kokonaisuus.
Toiminnassa huomioidaan myös ruokalajien ja raaka-aineiden vaihtelevuus. Ruokalistojen suunnittelun perustana ovat riittävään ravintoaineiden ja sopivaan energiansaantiin ohjaavat ikäryhmäkohtaiset ravitsemussuositukset. Ne huomioidaan niin raaka-aineiden hankinnassa, ruokaohjeissa kuin ateriakokonaisuuksien suunnittelussa. Espoo Catering Oy välittää asiakkaille tietoa terveyttä edistävästä ruoasta sähköisesti ja erilaisissa tapahtumissa.
Lisäksi Espoo catering Oy pyrkii vähentämään ruoasta syntyviä ilmastovaikutuksia - sen yhtenä tulostavoitteena on ruokahävikin vähentäminen. Vähentämiselle asetetaan vuosittain tavoitteet ja määritellään toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Pitkäjänteisen, jo vuonna 2008 aloitetun työn tuloksena Espoo Catering Oy on vähentänyt ruokahävikkiä tasaisesti vuosittain. Vuonna 2019 hävikki väheni neljä prosenttia edellisvuodesta.
Espoolaiset voivat yleisesti ottaen hyvin, mutta joukossa on myös yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja sosiaalisia ongelmia. Keskeisiä hyvinvointihaasteitamme ovat terveyden ja hyvinvoinnin epätasa-arvoinen jakautuminen, nopea väestönkasvu ja erityisen nopea vieraskielisen väestön kasvu, ikärakenteen vanheneminen, kaupungistuminen ja taloudellisen kasvun hidastuminen.
Hyvinvoiva Espoo –ohjelma keskittyy lisäämään espoolaisille uusia mahdollisuuksia huolehtia itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään sekä osallistua toimintaan omaan elämäntilanteeseen soveltuvalla tavalla. Tarkoitus on avata silmiä kaikille niille mahdollisuuksille, joita Espoossa on. Tavoitteena on kaventaa sekä asukkaiden että asuinalueiden välisiä hyvinvointieroja.
Palvelutorikonsepti on tapa tarjota kuntalaisille keskeiset palvelut yhdessä paikassa yli toimialarajojen, laadukkaasti, kestävästi ja kustannustehokkaasti moniammatillisen yhteistyön kautta. Konseptin tavoitteena on luoda matala kynnys käyttää julkisia palveluja tuomalla ne sinne, missä ihmiset liikkuvat. Ison Omenan kauppakeskuksessa sijaitseva Palvelutori kokoaa yhteen 11 eri julkista palvelua.
Työtä espoolaisten hyvinvoinnin edistämiseksi tehdään myös muun muassa Villa Glimsissä, joka on pieni saattohoidon osasto. Tarjolla on korkeatasoista palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa. Villa Glimsissä jokaisella sairaanhoitajalla on 1-2 nimettyä omaa potilasta ja jokaisella potilaalla kaksi omahoitajaa. Hoitajat hoitavat omia potilaitaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
Kestävää kehitystä on kuvattu ihmiskunnan suurimmaksi oppimishaasteeksi. Erityisesti kasvava eriarvoisuus on yksi maailman kaupunkien suurimmista haasteista. Espoo torjuu eriarvoisuutta ehkäisevän ja yhteisen toiminnan kautta.
Kouluissa ja oppilaitoksissa kestävän kehityksen kasvatukseen kuuluvat muun muassa tutkiminen, luova, systeeminen ja kriittinen ajattelu, osallistuminen ja vastuullinen vaikuttaminen. Konkreettisia esimerkkejä näistä ovat metsien ja ulkotilojen hyödyntäminen varhaiskasvatuksessa sekä kestävän kehityksen ryhmät ja ohjelmat kouluissa. Yrityskylä eli Me&MyCity tarjoaa koululaisille innovatiivisen tavan tutustua työelämään, talouteen ja yhteiskuntaan. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian toimintaa ohjaa kestävän tulevaisuuden strategia.
Tarjolla on myös laajasti kulttuuripalveluita, joiden tavoitteena on mahdollistaa hyvä elämä asukkaille. Kaikukortti mahdollistaa vaikeassa taloudellisessa asemassa oleville ilmaisen pääsyn kulttuurin pariin. Lapsia ja perheitä pyritään tavoittamaan osaksi kulttuuritoimintaa esimerkiksi kulttuurineuvolapalveluilla, päiväkotien Kulttuurikurkkaus-vierailuilla sekä odottaville ja alle 3-vuotiaille ilmaisilla Tapiola Sinfoniettan konserteilla. Espoo-päivä taas kutsuu kaikki espoolaiset mukaan ja kannustaa asukkaita luomaan kulttuuria omalla asuinalueellaan.
Kaikkien tulee saada hyvät lähtökohdat elämään, jatko-opintoihin ja työhön. Sukupuolten välillä on kuitenkin rakenteellisesti edelleen merkittäviä eroja esimerkiksi koulutuspolun ja ammatinvalinnassa (Nuorten tulevaisuusraportti 2017).
Espoon kaupungille luotiin vuonna 2012 tarinallinen, asukasnäkökulmaa ja vastuullisuutta korostava strategia, Espoo-tarina. Kaupunginjohtaja käynnisti samalla myös uuden vaiheen johtamisen kehittämisessä, jossa korostui pitkäjänteinen ja tavoitteellinen johtaminen Espoo-tarinan toimeenpanemiseksi. Espoolaisella johtamisella vaikutetaan taloudelliseen, ekologiseen ja sosiokulttuuriseen kehitykseen sekä organisaation sisällä että kaupungin palvelutoiminnassa ja -verkostoissa.
Espoolaisen johtamisen kehittämisen ominaispiirre on jatkuva oppiminen. Organisaatio tai yksilö ei ole milloinkaan ”valmis” johtamisen suhteen, vaan johtaminen on avoin, vuorovaikutteinen, dynaaminen prosessi, ei staattinen tila. Tulevaisuutta ajatellen johtamisen kehittämisessä voisi seuraavina vuosina kiinnittää vahvempaa huomiota kestävän kehityksen moninaisiin haasteiseen.
Uusi HSY:n Blominmäen jätevedenpuhdistamo vähentää nykyistä asukaskohtaista ravinnekuormitusta Itämereen, sillä se poistaa yli 96 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista ja orgaanisesta aineesta sekä yli 90 prosenttia typestä.
Uuden jätevedenpuhdistamon käyttöönoton myötä puhdistettu jätevesi johdetaan maanalaisessa viemäritunnelissa maanalaiselle pumppaamolle, josta vesi siirretään Fortumin lämpöpumppulaitokselle. Laitoksella tapahtuvan hukkalämmön talteenoton jälkeen vesi johdetaan meripurkutunneliin, joka vie puhdistetut vedet 8 kilometrin päähän avomerelle - kuten tähänkin asti.
Kestävää ja ekologista energiajärjestelmää rakennetaan Espooseen yhdessä eri toimijoiden kesken.
Yksi esimerkki puhtaasta energiantuotannon kokeilusta Espoossa on ST1:n geolämpöhanke Espoon Otaniemessä, joka voi mullistaa kaukolämmöntuotannon. Suomen ensimmäistä geotermistä lähilämpöverkkoa suunnitellaan uuteen kaupunginosaan Finnooseen. Finnoosta tavoitellaan muutoinkin kestävän kehityksen esimerkkialuetta, jossa voidaan testata innovatiivisia energiaratkaisuja.
Espoon kaupunki ja energiayhtiö Fortum ovat sitoutuneet muuttamaan kaukolämmön tuotannon kokonaan hiilineutraaliksi 2020-luvulla. Vielä toistaiseksi suurin osa Espoon päästöistä syntyy kiinteistöjen ja käyttöveden lämmityksestä. Kivihiilestä luovutaan lopullisesti jo vuonna 2025. Tämä Espoo Clean Heat -nimellä tunnettu projekti on Espoon suurin ilmastoteko.
Kiertotalous on tehokas työkalu liikenteen päästöjen vähentämiseksi kuntalaisille ja yrityksille. Energiayhtiö Gasumin tuottama biokaasu valmistetaan Suomessa muun muassa kotitalouksien, maatalouden ja yritysten biohajoavista jätteistä – se on sataprosenttisesti uusiutuva valinta ja kiertotaloutta parhaimmillaan. Gasumilla on Espoossa kolme tankkausasemaa.
Suomen taloudessa tapahtuneet käänteet ja siirtyminen hitaan kasvun aikaan näkyy tulevaisuudessa oletettavasti yritysten investointihalukkuuden vähenemisenä sekä innovaatio- ja kehityshankkeiden osittaisena vähentymisenä myös Espoossa.
Muuttunut toimintaympäristön tilanne edellyttääkin ohjelmatyöltä entistä vahvempaa keskittymistä yhteistyöhankkeisiin sekä elinkeinopolitiikkaan. Innostava elinvoimainen Espoo -kehitysohjelman pitkän aikavälin tavoitteena oli tukea Espoon kestävää kasvua huomioimalla niin taloudelliset, ekologiset kuin sosiokulttuurisetkin tekijät.
Yrityspalveluiden kehittämistyössä Espooseen on luotu seitsemän eri toimijan muodostama verkosto Business Espoo, joka tarjoaa espoolaisille ja sen lähikuntien yrittäjille ja yrityksille asiakaskeskeistä, laadukasta ja kustannusvaikuttavaa yritys- ja yrittäjäpalvelua yhdestä osoitteesta.
Vuodesta 2012 saakka järjestetty kaupunginjohtajan innovaatiokilpailu kannustaa parantamaan ja kehittämään kaupungin palveluja ja Espoon kaupungilla tehtävää työtä. Espoon innovaatioita on palkittu niin kansallisissa kuin kansainvälisissä kilpailuissa.
Espoon kaupunki vaikuttaa kestävän kehityksen toteutumiseen myös hankintatoimensa kautta. Koska hankinnan kohteet ovat hyvin monipuolisia, hankintatoimessa on kehitetty työtapoja löytää juuri oikeita keinoja Espoo-tarinan ja kestävän kehityksen tavoitteiden huomioimiseen systeemitasolla.
Nokian vetämä yritys- ja tutkimusryhmä jatkaa 5G-älykaupunkihankkeessaan Espoon digitaalisen infrastruktuurin rakentamista ja uusien datapohjaisten palveluiden kehittämistä.
LuxTurrim5G-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin niin kutsuttu 5G-älypylväskonsepti. Hanke sekä sen parhaillaan käynnissä olevat jatkoprojektit ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta ympäri maailmaa etenkin kestävän kehityksen näkökulmasta. Keran uudesta kaupunkikeskuksesta suunnitellaan kansainvälistä kiertotalouden esimerkkialuetta ja LuxTurrim5G-ekosysteemi on keskeisessä roolissa sen kehityksessä. Nokian kampukselta Keran rautatieasemalle rakennettava älypylväsverkko tukee muun muassa itseajavan robottibussin liikennöintiä.
Yritysten lisäksi Espoo tekee tiivistä ja laaja-alaista yhteistyötä muun muassa Aalto-yliopiston kanssa. Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto kehittävät yhdessä Otaniemen kampusaluetta maailmanluokan innovaatio- ja luovuuskeskittymänä.
Yksi iso Espoon kaupungin tavoite on tehdä sen kiinteistöjen sähköstä hiilineutraalia. Espoon kaupungin suoraomisteisissa kiinteistöissä käytettävä sähkö muuttui hiilineutraaliksi huhtikuussa 2020 ja tulevaisuudessa tavoitteena on liittää myös osakeyhtiömuotoiset kiinteistöt hiilineutraalin sähkösopimuksen piiriin.
Demokratian kulmakiviä ovat arvostava vuorovaikutus, positiivinen ihmiskäsitys, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Espoossa on muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna keskimäärin hyvinvoiva ja korkeasti koulutettu väestö, mutta kaupungistuminen ja kasvu tuovat tännekin mukanaan haasteita, kuten yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja monenlaisia sosiaalisia ongelmia.
Espoo on avoin ja kansainvälisistä yhteyksistä menestyvä kaupunki, joka on 150 eri kansalaisuuden koti. Maahanmuuttajien kotoutuminen on kuitenkin myös Espoon suuria haasteita. Maahanmuuttajien osaamiskeskuksen tavoitteena on tukea asiakkaiden pääsyä ammatilliseen koulutukseen ja parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Englanti palvelukielenä -projekti toteuttaa Espoon tavoitetta palvella asukkaitaan myös englannin kielellä.
Toinen merkittävä haaste liittyy väestön ikääntymiseen. Kun tähän yhdistetään kiihtyvällä vauhdilla kehittyvä liikenteen, teollisuuden, terveydenhuollon ja työelämän perinteisiä toimintamalleja uudistava teknologia, on ilmeistä, että huomiota tulee kiinnittää paljon myös seniorien osaamisen kehittämiseen. Tähän haasteeseen vastaten Omnia on kouluttanut maailman ensimmäiset tekoälymentorit, jotka jalkautuvat palvelukoteihin ja sairaaloihin. Yritysten, Omnian ja Aalto-yliopiston yhteistyöstä alkunsa taas on saanut tekoälyrekka, joka tutustuttaa ihmisiä tekoälyyn.
Liikenteen päästöjen vähentämisellä on merkittävä rooli Espoon tavoitteissa saavuttaa hiilineutraalisuus. Konkreettisia ratkaisuja tarjoavat erilaiset kestäviä kulkumuotoja tukevat liikkumispalvelut.
Länsimetro, jonka viisi uutta asemaa avataan viimeistään vuonna 2023, on kaupungin ylivoimaisesti suurin investointikohde. Sen avulla uudistetaan kaupunkirakennetta ja tehdään metron kasvu- ja kehityskäytävästä korkeatasoinen ja houkutteleva työpaikka- ja asuinalue. Sujuva arki, toimivat matkaketjut ja liikkumisen helppous ovat avaintekijöitä metron rakentamisen taustalla.
Metron lisäksi kestävä kehitys huomioidaan bussiliikenteessä sähköbussien muodossa. HSL asetti syksyllä 2021 kilpailuttamisehdoissaan sähköbussien käytön edellytykseksi reittien voittamiselle. Kuntayhtymä ryhtyy piakkoin kilpailuttamaan lukuisia paljon käytettyjä bussilinjoja ja edellyttää liikennöitsijöiltä, että reiteillä käytetään pelkästään sähköbusseja.
Kaupunkiseudulla matkustamiseen liittyy usein kulkuvälineen vaihtaminen. Kun joukkoliikenteen ja pyöräilyn yhdistäminen tehdään helpoksi, näiden liikkumismuotojen suosio kasvaa. Espoon tavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräilyn osuus kulkutavoista siten, että se olisi 15 prosenttia vuonna 2024.
Maailman väestönkasvu lisää raaka-aineiden, energian ja muiden resurssien kysyntää. Samaan aikaan raaka-ainevarannot ovat rajallisia ja niiden käyttöönotolla on haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja ilmastoon. Kiertotalouteen siirtyminen vähentää ympäristön kuormitusta, parantaa raaka-aineiden saatavuutta sekä lisää omavaraisuutta ja kilpailukykyä.
Espoossa kehitetään parhaillaan uusia kiertotalouden toimintamalleja, jotka edesauttavat kiertotalouden yritystoiminnan kasvamista, kaupungin kestävää kasvua sekä kuntalaisten kestävää elämäntapaa. Yksi näitä malleja luonut hanke on ollut 6Aika Kestävien kaupunginosien kumppanuusmalli (KIEPPI) -projekti, jolla tuettiin yrityslähtöisiä kiertotalouden ja jakamistalouden ratkaisuja. Projektin aikana, vuosina 2019–2021, uusia tuotteita ja palveluita kehitettiin ja pilotoitiin kaupunkiympäristössä, erityisesti uudistuvan Keran alueella. Keskeisiä kehitysteemoja Espoossa ovat jakamistalouden palvelut, materiaali-, ravinne- ja energiavirtojen hyödyntäminen sekä urbaani ruuantuotanto.
Kestävä Espoo -ohjelma tukee Espoon tavoitetta toimia globaalina esimerkkinä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä ekologiseen kestävyyteen liittyviä tavoitteita olla Euroopan kestävin kaupunki ja hiilineutraali tällä vuosikymmenellä. Ohjelman keskeisiä kehittämisalueita ovat älykkäät kaupunkiratkaisut, vähäpäästöinen ja älykäs liikkuminen, uusiutuva energia, vastuullisuus ja lähiympäristö.
Yksi esimerkki ekologisen kestävyyden työstä Espoossa ovat kaupungin rakennushankkeet, joissa edistetään merkittävästi hiilineutraaliustavoitteen toteutumista optimoimalla rakennusten elinkaaren aikainen energiankäyttö, hiilijalanjälki ja kustannukset. Tuloksena on säästöä elinkaarikustannuksissa ja elinkaaren aikaisissa päästöissä.
Puurakentaminen on Espoossa tunnistettu yhdeksi keinoksi ympäristötietoisen rakentamisen edistämiseksi. Se on tehokas keino, jonka avulla voidaan alentaa Espoon kaupungin hiilijalanjälkeä ja toteuttaa tavoitetta olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2025 mennessä, sillä puurakentaminen edistää biotaloutta ja alentaa tehokkaasti rakentamisprosessin hiilijalanjälkeä.
Lue lisää Espoon kaupungin ilmastotavoitteista.
Espoo on mukana Itämerihaasteessa, jossa laaja verkosto Itämeren alueen toimijoita on sitoutunut toteuttamaan konkreettisia vesiensuojelutoimenpiteitä Itämeren tilan parantamiseksi. Vakavin Itämeren tilaa heikentävä tekijä on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen. Myös roskat, kemikaalit ja lisääntyvä vedenalainen melu aiheuttavat haittoja meriluonnolle.
Itämeren lisäksi Espoossa on yli sata järveä ja lampea, useita jokia ja puroja. Luonnonvedet tarjoavat elinympäristön monenlaisille lajeille sekä juomavettä eläimille, kasteluvettä ja erilaisia virkistysmahdollisuuksia. Espoossa on laadittu vesiensuojelun toimenpideohjelma jo vuonna 2015, ensimmäisten kuntien joukossa. Espoon vesiensuojelun tavoitteena on vähintään hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vesistöissä. Suurimmassa osassa Espoon järvistä vesien tila onkin hyvä, mutta pintavesien tilaa heikentää erityisesti rehevöityminen, joka on seurausta maatalouden ja asutuksen ravinnekuormituksesta.
Espoossa luonto on kaikkialla läsnä. Hyvän luonnonsuojelu- ja kaupunkisuunnittelun avulla lähiluonto ja monikäyttöiset viheralueet tarjoavat sekä virkistystä ihmisille että elinympäristön useille lajeille.
Espoon pitkäjänteisestä työstä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi keskeisimpänä esimerkkinä on kaupungin laaja, tuhansien hehtaarien suojelualueiden kirjo, joka muodostaa ekologisen verkostomme ytimen. Muut kaupunkimme viher- ja vesialueet täydentävät verkostoa ja ovat keskeinen osa kokonaisuutta. Uusia arvokkaita luontokohteita löytyy jatkuvasti luontotiedon lisääntyessä ja päivittyessä mm. vuosittaisten luontoselvitysten yhteydessä.
Vuosina 2019–2021 toteutettu Espoon kaupungin LUONTO-hanke koostui kolmesta osasta: selvityksestä Espoon nykyisestä ekologisesta verkostosta, tämän verkoston täydentämiseen keskittyvän toimenpideohjelman laatimisesta sekä vuonna 2020 juhlitusta luonnon monimuotoisuuden juhlavuodesta. Hanke toimii kymmenvuotisen luonnonsuojelun toimenpiteet -ohjelman valmistelun pohjana. Tässä ohjelmassa esitetään luonnonsuojeluverkoston tärkeimmät täydennyskohteet ja muut luontoarvoiltaan keskeiset kohteet Espoossa sekä tarjotaan keinoja turvata niiden keskeiset arvot ja toiminnot.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat monien haasteiden edessä: Espoon asukaskunta ikääntyy ja sen myötä sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitaan entistä enemmän. Kuntien taloustilanne on tiukka ja henkilöstöä on välillä vaikea saada. Uusi teknologia avaa uusia mahdollisuuksia, mutta edellyttää arjen toimijoilta ketteryyttä ja kykyä muuttaa tekemisen tapaa.
Espoossa pyritään vähentämään virheitä, lyhentämään odotusaikoja ja lisäämään henkilöstön työtyytyväisyyttä Lean-oppien avulla. Niiden kautta palveluja opetellaan katsomaan asiakkaan silmin ja rakennetaan asiakkaan näkökulmasta eheitä palvelupolkuja. Lean-oppien avulla Espoossa on esimerkiksi nopeutettu hakemusten käsittelyä, parannettu palveluihin pääsyä ja lyhennetty läpimenoaikoja.
Muuttuva maailma pakottaa ihmiskuntaa ravistelemaan tapaansa ajatella ja elää. Espoon kaupunki ohjaa ja kannustaa kaupungin kaikkia yhteisöjä kohti kestävää toimintaa. Kestävän kehityksen kasvatuksella kannustetaan ihmisiä aktiiviseen kansalaisuuteen ja kantamaan vastuuta maailman tulevaisuudesta. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen vaatii jatkuvaa, elämänmittaista oppimista ja yhteisiä tekoja.
Asukkaat, yhteisöt, työpaikat, kirjastot ja museot – kaikkien tulee olla mukana kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Vapaan sivistystyön puolella Espoon työväenopistot kehittävät henkilöstön ekososiaalisen sivistyksen osaamista. Asukkaiden ja henkilöstön kestävän kehityksen osaamisen kehittämiseksi on tarjolla mobiilikoulutus, jonka suoritettuaan saa virtuaalisen kurssitodistuksen. Lisäksi Espooseen on kehitetty yhteistyökumppaneiden kanssa mobiilisovelluksella toimiva MY2050 -elämyspeli, joka opettaa kiertotaloudesta ja ilmastonmuutoksesta. Kaupunki on yhdessä asukkaiden kanssa kehittänyt myös terveysluontopolun paikalliseen metsään.
Kaupungin lisäksi asukkaat ovat käynnistäneet monenlaista omaehtoista toimintaa: rantojen siivoamista, roskien keräilyä juostessa eli ploggingia ja eri kulttuurien kohtaamisia. Myös sukupolvet kohtaavat: Rehevöitynyttä paikallista järveä on Hannusjärven suojeluyhdistyksen aloitteesta suojeltu alueen asukkaiden ja paikallisen lukiolaisten yhteistyönä.