Kestävän kehityksen tavoitteet

Agenda 2030 on YK:n jäsenmaiden sopima kestävän kehityksen toimintaohjelma, joka sisältää 17 tavoitetta. Tavoitteet on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Englanniksi tavoitteita kutsutaan nimellä Sustainable Development Goals (SDG).

Voit tutustua Espoon kaupungin kestävän kehityksen arviointiin ylläolevasta Voluntary Local Review (VLR) raportista. Raportti sisältää arvion kaupungin toiminnasta suhteessa YK:n Agenda 2030 -ohjelman 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen. 

Poistaa köyhyys kaikissa sen muodoissa kaikkialta. Espoossa henkeä uhkaava köyhyys on vähäistä mutta monilla on vaikeuksia esimerkiksi kustantaa lasten harrastuksia, liikkua joustavasti, harrastaa kulttuuria tai jopa huolehtia sähkön saannista.

Espoo mittaa köyhyyttä mm.  pienituloisten määrällä ja toimentulotukea saavien lapsiperheiden määrällä.

Pienituloisella tarkoitetaan henkilöä, joka asuu kotitaloudessa, jonka tulot ovat alle 60 % suomalaisten kotitalouksien keskimääräisestä tulosta.

Toimeentulotukea saavat lapsiperheet, joiden omat tulot eivät riitä välttämättömiin menoihin ja kohtuulliseen asumiseen.

Lisätiedot: minna.joensuu@espoo.fi 

Poistaa nälkä. Suomessa on tarjottu ilmaista kouluruokaa yli 80 vuotta. Kaikki eivät sitä kuitenkaan hyödynnä. Osa espoolaisistakin joutuu tinkimään ruoasta, lääkkeistä ja lääkärikäynneistä rahanpuutteen vuoksi. Espoossa Perhekeskus kokoaa lapsiperheiden palvelut yhteen.

Vaikka asiat Espoossa ovatkin tavoitteen kannalta kokonaisuutena katsoen hyvin, eivät kaikki asukkaat koe saavansa riittävästi ruokaa. Koululaiset ja opiskelijat jättävät aterioita väliin syystä tai toisesta. Paikoissa, joissa ruoasta ei ole pulaa, kulutetun ravinnon laatu voi kuitenkin olla heikkoa ja aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia.

Lisätiedot: minna.joensuu@espoo.fi

Taata terveellinen elämä. Tyytyväisyys elämään ja elämänlaatuun ovat keskeisiä hyvinvointia tuottavia tekijöitä. Tyytyväisyys elämänlaatuun on suhteessa henkilön elinympäristöön ja hänen omiin odotuksiinsa. Terveelliset elämäntavat luovat pohjan hyvinvoinnille.

Elämänlaatua voidaan mitata mm. omalla arviolla elämänlaadusta, terveydestä, ihmissuhteista ja asuinalueista.

Yksinäisyyteen vaikuttavat useat tekijät, kuten puutteet sosiaalisissa suhteissa sekä oma toimintakyky. Yksinäisyys voi heikentää terveydentilaa ja toimia riskitekijänä syrjäytymiselle.

Lisätiedot: taru.ikaheimonen@espoo.fi

Taata kaikille avoin ja tasa-arvoinen koulutus ja oppimismahdollisuudet. Suomessa on voimassa oppivelvollisuus, joka alkaa kuuden vuoden iässä ja päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai suorittaa toisen asteen tutkinnon. Hyvä koulutus tarjoaa hyvät eväät menestymiselle työelämässä.

Suomen koulutusjärjestelmä koostuu esikoulusta (varhaiskasvatus), peruskoulusta (perusopetus), lukioista ja ammatillisesta koulutuksesta (toisen asteen koulutus) sekä ammattikorkeakouluista ja yliopistoista (korkean asteen koulutus).

Tyytyväisyyttä koulutuspalveluihin Espoossa selvitetään mm. vuosittain toteutettavalla Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksella.

Lisätiedot: annika.latva-aijo@espoo.fi

Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo. Demokratia edellyttää, että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisössään sukupuoleen katsomatta. Erityisesti nuoret naiset ja vähemmistöihin kuuluvat kohtaavat vihapuhetta, mikä vähentää heidän halukkuuttaan osallistu politiikkaan.

Sukupuolten välisen tasa-arvon ilmentymänä voidaan pitää sitä, että kaikilla on mahdollisuus nousta politiikan johtopaikoille, esimerkiksi kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttävään kaupunginvaltuustoon.

Sukupuoli on jokaisen itsemäärittelyoikeus. Vapaus elää elämäänsä ilman kokemuksia fyysisestä uhasta tai seksuaalisesta väkivallasta ja häirinnästä, on tärkeä tekijä sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisessa.

Lisätiedot: kaarina.salonen@espoo.fi

Puhdas vesi ja sanitaatio. Kaupungissa hyvään vesihuoltoon liittyy sekä puhtaan juomaveden saanti helposti hanasta että jätevesistä huolehtiminen. Vesihuolto on Espoossa erittäin hyvällä tasolla.

Jätevesikuormituksella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon jonkun alueen asukkaat, yritykset ja muut toimijat laskevat jäteveden mukana erilaisia aineita vesistöön. Yleisimmin seurataan fosforin ja typen määrää sekä hapen määrää, jonka jätevedessä olevat aineet kuluttavat. Tavoitteena on vähentää jätevesikuormitusta.

Lisätiedot: minna.joensuu@espoo.fi

Puhdasta energiaa. Energiaan liittyy sekä lämmön että sähkön tuotanto, jakelu, varastointi, energiatehokkuus ja energiansäästö. Espoossa tavoitteena on taata kaikille asukkaille ja yrityksille vähäpäästöisesti tuotettua, luotettavaa ja kohtuuhintaista energiaa. Uusilla ratkaisuilla ohjataan uusiutuvan energian tuottamiseen sekä kestävään ja joustavaan kuluttamiseen.

Energian tuottaminen synnyttää suurimman osan kaupungin päästöistä. Näistä suurin osa on syntynyt kaukolämmöntuotannosta. Espoo on Fortumin kanssa sitoutunut vähentämään kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä 2020-luvun aikana (mm. hukkalämpöä, uusiutuvaa sähköä ja lämpöpumppuja sekä bioenergiaa). Kivihiilen käyttö Espoon kaukolämmön tuotannossa päättyi huhtikuussa 2024.

Myös muu uusiutuvan energian hyödyntäminen pienentää ilmastopäästöjä. Vähentämällä energiankulutusta voidaan saada aikaan taloudellisia säästöjä ja vähentää energiantuotannon lisäämistarpeita ja sähköverkon kehittämistarpeita.

Lisätiedot: joni.mäkinen@espoo.fi

Työtä ja talouskasvua. Espoon kaupunki tekee aktiivista yhteistyötä alueen työnantajien ja TKI-toimijoiden kanssa kestävän talouskasvun edistämiseksi, työpaikkojen lisäämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Kaupunki tarjoaa yrittäjille, yrityksille ja työnhakijoille laadukkaita ja vaikuttavia palveluja sekä houkuttelee Espooseen uusia yrityksiä ja investointeja.

Mielekäs työ, riittävä palkka ja hyvät työolot ovat tärkeitä tekijöitä yksilön hyvinvoinnille. 
Valtaosa työpaikoista on yrityksissä. Merkittäviä työllistäjiä ovat lisäksi Espoon kaupunki ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue.

Espoon innovaatioyhteisössä syntyy merkittäviä kestävää kehitystä edistäviä innovaatioita ja uusia yrityksiä.

Eurooppalaiskaupunkien vertailussa jätettyjen patenttihakemusten määrässä vuonna 2023 Espoo sijoittui kuudennelle sijalle yli 1400 patenttihakemuksella.

Lisätiedot: annika.forsten@espoo.fi

Innovaatioita ja infrastruktuureita. Infrastruktuuria, eli palveluita ja rakenteita tarvitaan kestävän elinkeinoelämän mahdollistamiseen. Esimerkiksi Länsimetron alueella yritysten liikevaihdot ovat kasvussa. Syksyllä 2023 liikennöintinsä aloittanut pikaraitiolinja Raidejokeri mahdollistaa osaltaan kestävän liikkumisen ja elinvoiman kasvun.

Kaupungin toimenpiteet rakentamisessa ja sen ohjaamisessa vaikuttavat kestävän infrastruktuurin rakentumiseen. Yhteistyö ja kumppanuus yliopistojen, muiden koulutus- ja tutkimuslaitosten, järjestöjen, sekä elinkeinoelämän kanssa mahdollistavat uudet innovaatiot ja taloudellisen kestävyyden.  

Myös kestävän liikkumisen (esim. pyöräily ja julkinen liikenne) mahdollistamisella on merkittävä vaikutus.

Lisätiedot: minna.joensuu@espoo.fi

Vähentää eriarvoisuutta. Väestön sosioekonomiset ominaisuudet kuten tulotaso, koulutus ja terveys ovat Espoossa Suomen parhaimmistoa. Vieraskielisen väestön osuus kasvaa tulevaisuudessa yhä suuremmaksi. Tämä huomioidaan kaupungin toiminnassa erityisesti koulutukseen ja työllisyyteen liittyvissä palveluissa.

Tasapuolisten koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen kaikille väestöryhmille edesauttaa Espoo-yhteisön kehittymistä.

Lisätiedot: sanna.lindholm@espoo.fi

Turvallinen ja kestävä kaupunki. Nopea väestönkasvu, väestön ikääntyminen ja vieraskielisen väestön kasvu lisäävät Espoon palvelutarpeita ja haastavat sekä kestävän rakentamisen että palvelutuotannon. Liikkumisen mahdollistaminen on tärkeä osa toimivaa kaupunkia.

Lisätiedot: minna.joensuu@espoo.fi

Kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.Espoon kaupunki kannustaa kaupungin kaikkia yhteisöjä kohti kestävää toimintaa. Tärkeä osa kestävää kehitystä ja vastuullisuutta ovat asukkaiden ja taloyhtiöiden omat kulutusvalinnat.

Vastuullisuustoimenpiteitä ovat uuden ostaminen vain tarpeeseen, tuotteiden ja palveluiden jakaminen sekä korjaaminen ja uudelleenkäyttö.

Ilmastopäästöt kertovat elämäntapamme hiilijalanjäljestä. Päästöistä yli kaksi kolmasosaa syntyy Espoon ulkopuolella kuluttamiemme palvelujen, ruoan, ja tavaroiden valmistuksesta.

Lisätiedot: reetta.janis@espoo.fi

Toimia ilmastonmuutosta vastaan. Espoon kunnianhimoisena tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalisuudella tarkoitetaan sitä, että kaupunki aiheuttaa vuodessa vain sen verran ilmastopäästöjä kuin niitä pystytään sitomaan. 

Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartta on ilmastomuutoksen torjunnan suunnitelma, joka kuvaa Espoon kaupungin oman sekä kumppaneiden ja asukkaiden kanssa tehtävän yhteistyön hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Espoon suurimmat päästölähteet ovat rakennusten lämmitys, liikenne ja kulutussähkö. Päästöjä vähentää sähköntuotannon puhdistuminen ja liikenteen nopea sähköistyminen. Kivihiilen käyttö kaukolämmön tuotannossa päättyi kokonaan huhtikuussa 2024. Kaupungin ilmastotoimet ja ilmastotyön talouskooste on koottu yhteen ilmastovahti-palveluun(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Hiilijalanjäljen pienentämisen lisäksi tavoitteena on, että kaupunkiyhteisön hiilikädenjälki kasvaa, eli Espoossa kehitetyt uudet ratkaisut auttavat vähentämään päästöjä globaalisti. Euroopan komissio on valinnut Espoon toteuttamaan missiota 100 ilmastoneutraalista ja älykkäästä kaupungista ja myöntänyt Espoolle ilmastotyön edelläkävijyydestä Mission Label -tunnuksen.

Lisätiedot: karoliina.isoaho@espoo.fi

Säilyttää meret. Espoo on merellinen kaupunki, jonka pinta-alasta vettä on melkein puolet eli 216 km2. Tästä merialuetta on 158 km2. Espoolle on tärkeää suojella vesiään. Vesiensuojelun toimenpideohjelma vuosille 2022–2027 listaa lähivuosien toimenpiteet vesien tilan parantamiseksi.

Vesiensuojelun suurin haaste Espoossa on vesistöihin kohdistuvan ravinne- ja haitta-ainekuormituksen vähentäminen ilmastonmuutoksen lisätessä valumia valuma-alueelta. Kasvavassa kaupungissa vesien tilan parantamisen eteen on tehtävä paljon töitä ja löydettävä uudenlaisia ratkaisuja.

Lisätietoja: minna.joensuu@espoo.fi

Maaekosysteemien suojelu. Espoo kasvaa ja rakentuu kiihtyvällä vauhdilla, ja tiiviitä rakentamisen alueita ohjataan myös aiemmin luonnontilaisille alueille. Luonnon monimuotoisuutta turvataan ja lisätään muun muassa Luontoviisas Espoo -tiekartan avulla. (Luontoviisas Espoo | Espoon kaupunki)

Lähiluonto ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat tärkeitä tekijöitä viihtyisän elinympäristön rakentamisessa. Yhtenä keinona luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ovat luonnonsuojelualueet. Nuuksion kansallispuisto on suurin yksittäinen suojelualue Espoossa.

Metsät tarjoavat hyvän elinympäristön monille lajeille. Lisäksi metsät sitovat ja varastoivat hiiltä ja hillitsevät siten ilmastonmuutosta. Espoon maapinta-alasta noin 55 % on metsiä.

Lisätietoja: minna.joensuu@espoo.fi

Rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita. Luottamus - ja osallistuminen - poliittisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin on keskeinen osa toimivaa demokratiaa. Onkin tärkeää ja toivottavaa, että yhteisön päätöksentekoon ja toimintaan osallistuu kuntalaisia erilaisista taustoista.

Lisätietoa: minna.joensuu@espoo.fi

Kestävän kehityksen toimeenpano ja kumppanuudet. Espoon kaupungin kehittämistarpeet vastaavat pitkälti muiden suurien kaupunkien kehittämistarpeita. Verkostot yritysten, järjestöjen, muiden kaupunkien, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa Suomessa ja kansainvälisesti mahdollistavat tehokkaan tiedonvaihdon ja oppimisen. Espoon strategiset kehityskumppanit ovat: Aalto-yliopisto, VTT, Fortum Oyj ja Caruna Oy.

Espoo haluaa olla edelläkävijä kuntapalveluiden kehittämisessä. Palveluita kehitetään kuntalaisten tarpeisiin ja yhteistyössä kuntalaisten kanssa.

Kuntalaisten tyytyväisyyttä palveluihin seurataan vuosittain. Yhtenä keskeisenä seurattavana asiana on Laaja Asuinkuntaindeksi, joka on ”tyytyväisyyskeskiarvo” (asteikolla 1-5) 45:stä eri seurattavasta asiasta. Espoolaisten tyytyväisyys on ollut pitkään hyvällä tasolla.

Lisätietoja: pasi.laitala@espoo.fi

Voit hyödyntää omassa organisaatiossasi kestävän kehityksen kanvasta alla olevien ohjeiden ja mallipohjan avulla. Tämä työkalu auttaa organisaatioita hahmottamaan, miten YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta voidaan hyödyntää oman toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Kannustamme jokaista pohtimaan omia ydintavoitteitaan suhteessa SDG-tavoitteisiin. On voimaannuttavaa tunnistaa oman työn vaikutus globaaleihin tavoitteisiin.