Espoon rakentamisessa käytetään lähes viidennes Suomen betonista
Nopeasti kasvavassa Espoossa rakennetaan ja puretaan paljon. Viime vuosina sekä myönnettyjen rakennuslupien että aloitettujen rakennus- ja asuntotuotantojen määrä on ollut ennätyslukemissa. Kestävä kasvu edellyttää siirtymistä rakentamisen kiertotalouteen, säästävää luonnonvarojen käyttöä ja ympäristövaikutusten hallintaa. Jotta erilaiset materiaalivirrat saadaan hiilineutraalisti kiertämään ja synnytettyä tästä kannattavaa liiketoimintaa, tarvitaan tietoa hyödyntämiskelpoisista rakentamisen materiaaleista, kuten betonista ja lasista, sekä niiden volyymeista, ominaisuuksista ja sijainnista.
Kevään aikana Spolia Design Oy:ltä tilatun kartoituksen yhtenä tavoitteena oli saada kokonaiskuva Espoon alueen rakentamisen betonin ja lasin materiaalivirroista. Kartoitus perustui olemassa olevan tiedon keräämiseen tilastoista, kaavoituksesta sekä rakennusalan toimijoiden omista arkistoista. Vuoden 2021 tiedoilla laskettuna betonia kului Espoon rakennuskohteissa 560 000 tonnia, kun valmisbetonin määräksi on arvioitu 10 % ja pihakiviä ei huomioida. Espoon osuus on 15–20 % Suomessa käytetyn betonin määrästä. Arvion mukaan kierrätysmateriaalien osuus betonirakenteissa on noin 28 000 tonnia eli 5 % kaikesta rakentamisesta Espoossa. Betonirakenteessa kierrätysmateriaalia on pääosin raudoituksessa.
Lasia käytettiin vastaavasti kartoitetuissa rakennuskohteissa arviolta 3 000 tonnia.
Lasi on erittäin hyvin kierrätettävä materiaali ja paremmilla lajitteluprosesseilla lasimateriaalista olisi mahdollista saada tulojakin. Tällä hetkellä kierrätyslasimateriaalia hyödynnetään tehokkaasti sekä vaahtolasina (kierrätyslasin osuus jopa 98 %) ja lasivillana (kierrätyslasin osuus lähes 70 %). Uudelleenkäytössä suurin potentiaali on uusimpien toimistolasirakenteiden ja lasiseinäjärjestelmien käytössä. Esimerkiksi Spolia Design toteutti Nordic Bioproducts Groupille korkealaatuiset toimistotilat Espoon Otaniemeen vuonna 2022. Noin 100 m2 lasiseinärakenne rakennettiin Vantaalta toimistorakennuksen kokonaispurkutyömaan lasiseinistä. Puretut hyväkuntoiset lasirakenteet täydennettiin uusilla puurakenteisilla runko-osilla.
– Rakennusmateriaalien kiertojen tehostamisessa on paljon kehittävää. Rakentamisen kiertotalous on tällä hetkellä lähinnä materiaalien, erityisesti metallien, kierrätystä. Purettavia rakennuksia ei nähdä uudelleenkäytettävien rakennusosien pankkina, kertoo Mikko Piitulainen Spolia Design Oy:stä.
Siirtyminen lineaaritaloudesta kiertotalouteen muuttaa radikaalisti rakennus- ja kiinteistöalan toimintakulttuuria ja myös liiketoimintamalleja. Rakentamisen kiertotalouden ympärille on mahdollista kehittää uutta liiketoimintaa. Datan hallinnan lisäksi tarvitaan uusia toimijoita tutkimuksiin, kartoituksiin, ehjänä irrottamiseen, tehdaskunnostukseen ja varastoinnin järjestämiseen.
– Tarvitaan myös vahvoja ja vakaita suunnannäyttäjiä, joilla on mahdollisuus ohjata rakentamista vastuullisempaan ja kestävämpään suuntaan. Kaupungeilla on mahdollisuus maankäytön ja muun rakentamisen ohjauksen kautta olla yksi suunnannäyttäjistä. Tavoitteista ollaan joka tasolla selvästi jäljessä ja korjausliikkeen tekeminen vaatii kaikilta osapuolilta ison asennemuutoksen, Mikko Piitulainen lisää.
Espoon kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Tähän tavoitteeseen pääseminen edellyttää myös rakentamisen osalta nopeita ja merkityksellisiä toimia. Esimerkiksi rakennusosien ehjänä irrottaminen ja käytön jatkaminen aiheuttaa 8–15 kertaa vähemmän hiilipäästöjä kuin neitseellisestä materiaalista tehtyjä rakennusmateriaaleja käytettäessä. Tällä hetkellä uudelleenkäytetyt rakennusosat lasketaan 0-päästöiseksi, jonka pitäisi kannustaa uudelleenkäyttöön. Kiertotalouden kannalta tehokkainta olisi, että uutta rakennetaan vain tarpeeseen, purkamista vähennetään viisaalla maankäytön suunnittelulla ja rakennusten käyttötarkoitusta voidaan muuttaa sujuvasti.
– Uusi rakentamislaki tuo muutoksia oikeaan suuntaan. Laki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti ja vahvistaa kiertotaloutta, pohtii Reetta Jänis Espoon kaupungilta.
– Jatkossa rakennukset on suunniteltava pitkäikäisiksi ja muunneltaviksi sekä muun muassa selvitettävä niissä käytetyt ja niistä vapautuvat materiaalit. Odotan edelläkävijätason tavoitteita myöhemmin annettaviin asetuksiin rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista, Jänis jatkaa toiveikkaana.
Tutustu raporttiin:
Ladattavat tiedostot
Betonin ja lasinmateriaalivirrat Espoossa -kartoitus on tehty osana Ratkaisupolku kestävän kasvun ekosysteemeihin (RAKKE) -hanketta, joka on rahoitettu Uudenmaan kestävän kasvun ja elinvoiman tuki (UKKE) –rahoituksesta.
