Kestävän tulevaisuuden kaupunginosat

Kestävän tulevaisuuden kaupunginosat -projekti oli Espoon kaupungin kestävän kaupunkikehityksen projekti. Se oli käynnissä 1.4.2023–31.3.2026.

Hankkeessa kehitettiin ratkaisuja erityisesti neljässä rakennetun ympäristön teemassa: puhtaassa energiassa, rakentamisen vähähiilisyydessä ja kiertotaloudessa, kestävässä liikenteessä sekä luontopohjaisissa ratkaisuissa. Kehitysympäristöinä toimivat Espoon kaupunginosat. Teemoja edistettiin esimerkiksi kokeiluin, selvityksin, sitoumuksin ja sidosryhmiä kirittäen.

Tutustu projektin tuloksiin kolmeen kokonaisuuteen jaoteltuna.

Ensimmäisen kokonaisuuden tavoitteena oli vahvistaa rakenteita ja toimintatapoja, jotka tukevat kaupunginosien kokeilukulttuuria ja paikallisten toimijoiden osallisuutta. Hanke toi useisiin Espoon kaupunginosiin lisää paikallista tietoa ja palveluita. Vuonna 2026 kaupunginosien kehittäminen näkyy myös Espoo-tarinassa, sen kärkiohjelmana toimivassa kaupunkiuudistusohjelmassa ja poikkihallinnollisessa Tapahtumien Espoo -ohjelmassa.

• Keran kehittämissitoumus on Espoossa kehitetty, täysin uudenlainen ohjaustyökalu, jonka prosessia ja seurantaa hioimme hankkeessa eteenpäin. Kerassa käynnistettiin kolme kehittämissitoumuksen mukaista rakennushanketta, ja sitoumuksen toimintatapaa skaalattiin edelleen Kiviruukkiin kehittyvälle alueelle. Oppeja jaettiin myös muille suomalaisille kaupungeille Raklin kehittämissitoumusklinikassa.
• Keran Hallien sulkeutumisen lähestyessä tuimme Hallien ainutlaatuista yritysyhteisöä muun muassa toimintaedellytysselvityksellä(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) ja yhteisillä läksiäisjuhlilla. 51 % Hallien yrityksistä löysi lopulta uudet tilat Espoosta, 40 % jostain muualta.
• Veimme Hallien väliaikaiskäytön oppeja aktiivisesti eteenpäin. Julkaisimme muun muassa tyhjien tilojen toimintamallin(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Keran Halleilta ja keräsimme halliyhteisön kokemuksia neliosaiseen artikkelisarjaan.

• Vahvistamme tiiviissä vuorovaikutuksessa alueiden projektijohtajien, kaupunkisuunnittelijoiden ja muiden kaupungin asiantuntijoiden kanssa hankkeen pilottien ja selvitysten levittäytymisen koko kaupunkiin.

  II: Uudet ratkaisut

Toisessa kokonaisuudessa keskityttiin kaupunginosien uusien ratkaisujen konkretisoimiseen. Kokeiluohjelma toi koko kaupunkiin uusia rakenteita ja palveluja, selvityksillä lisättiin tietoa ja konsepteilla harjoiteltiin uusia käytäntöjä. Osa ratkaisuista tuli kaupunkitilaan jäädäkseen.

• Kestävän tulevaisuuden kaupunginosat -kokeiluohjelma koostui kuudesta kestävän liikkumisen ja monimuotoisen kaupunkiluonnon kokeilusta. Kokeilut toteutettiin Espoon eri kaupunginosissa vuoden 2025 aikana.
• Keran kehittämissitoumus kannusti Keran uusia rakennushankkeita erilaisiin uusiin ratkaisuihin, kuten kalvomuovin kierrätykseen(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) sekä vähähiilisiin ja uudelleenkäytettyihin rakennusosiin.
• Pitkäjänteinen työ kestävän rakentamisen parissa Keran Halleilla tuotti tulosta, kun Hallien purusta päätyi useita osia uudelleenkäyttöön.
• Niin ikään seurausta tiiviistä yhteistyöstä Keran toimijaverkoston kanssa oli Nokian ja Fortumin aloite(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) kierrättää Karaportin datakeskuksen hukkalämpöä alueen kaukolämmön tuotantoon.
• The Circular Drifter -demotalo kehitettiin auttamaan uudelleenkäytön uusien ratkaisujen kokeilussa. Konsepti tarjoaa tutkimusympäristön, jossa testataan kierrätettävien rakennusmateriaalien ja -teknologioiden toimivuutta käytännössä.
• Luontopositiivisen kaupunginosan malli(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) tarkastelee, mitä luontopositiivisuus voisi tarkoittaa ja merkitä kaupunginosatasolla. Otaniemen ja Keilaniemen aluetta esimerkkinä käyttävä selvitys tarjoaa ehdotuksia kaikenlaisille kaupunginosille.
• Viiskorven runkokaavan luonnosvaihetta varten teetetty energia-analyysi pohjustaa muidenkin alueiden energiaselvityksiä ja esittelee konkreettisia ratkaisuja kestävään energiantuotantoon.

• Aluekehittämisen ilmasto- ja luontoratkaisuja koottiin myös Espoon keskuksen asemakaavan muutoksen tueksi laaditussa selvityksessä. Espoon keskuksen viitesuunnitelma kehittyi työssä merkittävästi vähähiilisempään ja luontoviisaampaan suuntaan. Tiekarttaa toimenpidekortteineen voidaan soveltaa muihinkin kohteisiin. (Linkit päivitetään tähän myöhemmin.)

  III: Viestintä ja kädenjälkityö

Kolmannessa kokonaisuudessa levitettiin hankkeessa kerättyä tietoa ja juurruttamaan kestäviä asenteita kaupunkikulttuuriin. Loimme ja kävimme aktiivista keskustelua pääkaupunkiseudun ja Suomen muiden kaupunkikehityshankkeiden kanssa, järjestimme tapahtumia ja puhuimme yleisöille.

• Keran Hallien esittelykierroksilla kävi yhteensä yli 450 henkeä yli 20 kaupungista 13 maasta.
• Kera Talks! -tapahtumat vuosina 2023 ja 2024 keräsivät yhteensä noin 350 kävijää.
• Muilla puheenvuoroilla saavutimme yhteensä yli tuhat henkeä.
• Omia uutisjuttuja julkaisimme yhteensä 23 kappaletta. Usein näyimme myös muissa medioissa.
• Säännöllisissä verkostoissamme tavoitimme yhteensä ainakin 500 asiantuntijaa.

Löydät kaikki hankkeen uutiset ja muut julkaisut vielä kootusti alta.