Siemenpankkeja, ehjänä purkamista ja yhteistä sanailua – tällaisia kestävän kehityksen kokeiluja toteutimme vuonna 2025

6.3.2026 9.57Päivitetty: 6.3.2026 10.55
Vaaleansininen, puhelinkopin kokoinen mehiläispesätorni on keskellä lehtimetsää.
Välillä kokeilut ovat uusia toimintatapoja, välillä uusia rakenteita kaupunkitilassa.

Huomasitko jotain uutta kaupungissa? Kyse saattoi olla kokeilusta. Maailma tarvitsee uusia, kestävämpiä ratkaisuja, ja yksi hyväksi havaittu tapa niiden löytämiseen ovat erilaiset kokeilut. Keräsimme juttuun Espoon kestävän kehityksen osaamiskeskuksen vuoden 2025 uudet avaukset.

Monia globaaleja ympäristöhaasteita ratkaistaan paikallisella tasolla. Kokeilut ovat kaupungeille luonteva tapa vauhdittaa hiilineutraaliutta, kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä ratkaisuja. Kokeiluissa kaupunki ottaa jonkin uuden toimintatavan tai palvelun käyttöön rajatuksi ajaksi kerätäkseen matalammalla kynnyksellä kokemusta ratkaisun toimivuudesta, sen käytännön vaatimuksista ja käyttäjien reaktioista.

Espoossa kokeilemme useimmiten kumppanien kanssa. Meidän ei tarvitse eikä oikeastaan kannatakaan tehdä kaikkea itse, vaan tuemme ja vahvistamme mieluummin toinen toisiamme yhdessä yritysten, oppilaitosten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Miltä luontoviisas kaupunkiympäristö voisi näyttää? Miten ilmastoahdistus saataisiin käännettyä toimijuudeksi? Miten pyörän satulaan olisi helpompi hypätä myös talvella? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin haimme vuoden 2025 aikana vastauksia kokeilujen kautta. 

Jupperin siirtymäkylässä kokeiltiin, miten kohtaamiset ja yhteisöllisyys luovat uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Kuva: Siirtymäkylä Jupperi

Arjen vastuullisuutta

Kaupunki on asukkaitaan varten, ja siksi toteutimme viime vuonna useita kokeiluja, jotka toivat kestävään elämäntapaan kuuluvia ratkaisuja lähemmäs asukkaiden arkea.

Kirjastoissa kokeiltiin järjestää kaikille avoimia kirjoitustyöpajoja ja vaatteiden korjauspajoja. Sanataide tarjosi osallistujille oivalluksia omista arjen valinnoista. Vaatteiden korjaustyöpajoissa opittiin parsintaa, paikkausta ja tuunausta. 

Kokeiluissa voidaan kysyä suuria kysymyksiä. Tarvitseeko pyöräpysäkkien olla vain pyöriä varten?Kuva: Parkly / Vesa Laitinen

Mielenterveyskuntoutujille suunnatussa kokeilussa tarjottiin matalan kynnyksen kokemuksia ilmastoystävällisestä elämästä. Kokeilussa esimerkiksi valmistettiin planetaarista ja vegaanista ruokaa, hyödynnettiin hävikkiä, kierrettiin kirpputoreja, harjoiteltiin kädentaitoja ja liikuttiin luonnossa. Lyhyet, rajatut kokeilut vahvistivat tunnetta omasta pystyvyydestä.

Nuorten ilmastoahdistusta pyrittiin lieventämään kokeilussa, jossa ilmastojärjestö kehitti lukioihin suunnatun kolmen oppitunnin ilmastonmuutoskokonaisuuden. Sen tavoitteena oli lisätä nuorten ymmärrystä ilmastonmuutoksesta ja voimaannuttaa oppilaita toimimaan osana paikallista ilmastotyötä.

Lue lisää arjen vastuullisuuskokeiluista täällä. 

Luontokosketusta ja luontotietoa

Luonnonläheisyys on kaupunkimme rakastetuimpia piirteitä, ja siksi etsimme jatkuvasti uusia keinoja tukea ja ammentaa siitä. Luontoteemaisissa kokeiluissa edistettiin luontokosketusta vauvasta vaariin sekä kerättiin tietoa kaupunkiluonnosta.

Mainingin ja Tillinmäen päiväkodeissa kokeiltiin erilaisia tapoja vahvistaa lasten luontokosketusta.Kuva: Jeremi Vahtera

Pohjois-Espooseen perustetussa Planetaarisessa puutarhassa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) ja Jupperin siirtymäkylässä(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) kokeiltiin luonnon yhteen tuovan voiman hyödyntämistä. Kohteissa järjestetyt erilaiset tapahtumat ja työpajat loivat osallistujille merkityksellisyyden, yhteisöllisyyden ja voimaantumisen tunteita yhteisten haasteiden edessä.

Lasten ja nuorten pääkaupungissa luonto tuotiin tietysti myös lähemmäs lapsia. Eläköön Piha! -nimellä kulkeneessa kokeilussa kehitettiin työkaluja lasten luontokosketuksen ja luonnonlukutaidon tukemiseen. Kokeilusta saatiin hyviä havaintoja eri tarpeiden huomioimiseen, ja kokeilussa kehitetyt materiaalit jäivät saman tien espoolaisen varhaiskasvatuksen hyödynnettäväksi.

Uudenlainen viherseinäke rakennettiin hukkamateriaaleista ja paikallista kasvualustaa hyödyntäen.Kuva: Jeremi Vahtera

Kahdella luontokokeilulla oli myös muita kohderyhmiä, kuin me ihmiset: uudenlainen viherseinäke kokeiltiin rakentaa mahdollisimman pitkälti uudelleenkäytetyistä materiaaleista ja työmaalta pelastettua maa-ainesta hyödyntäen. Näin alueen oma kasvualusta pysyisi työmaan ajan seinäkkeen suojissa tallessa ja voitaisiin palauttaa alueelle remonttien valmistuttua. Paikallista lajistoa taas kokeiltiin kartoittaa uudenlaisella menetelmällä mehiläisiä apuna käyttäen.

Pyörät pyörimään

Liikkumisen tilat ja muodot ovat yksi näkyvimmistä tavoista tehdä kaupungista vastuullisempi, turvallisempi ja miellyttävämpi. Liikkumiseen tarvitaan ratkaisuja, joilla kävelystä ja pyöräilystä, joukkoliikenteen käytöstä ja autokannan sähköistymisestä tulee mukava ja sujuva osa arkea.

Pyöräilyyn kannustettiin monessa kokeilussa. Ympäri kaupunkia levittäytyvissä pyöränhuoltokoulutuspisteissä asukkaat pääsivät itse huoltamaan ja korjaamaan pyöräänsä ammattilaisen avustamana. Ympärivuotisen pyöräilyn tueksi kokeiltiin hyödyntää kelitietoantureita, jotka tuottivat nettiin hyperpaikallista tietoa tienpinnan liukkaudesta ja lumipeitteestä. Uudenlainen modulaarinen pyöräpysäkki keräsi kokemuksia pysäköinnin, ajanvieton ja kaupunkivihreän yhdistämisestä.

Kelitietokokeilu tuotti tarkkaa dataa valittujen pisteiden olosuhteista.

Moottoriliikenteen puolella kokeilimme sähköisiä kuorma-autoja. Pilotin sähköinen kuorma-auto liikennöi kuutena päivänä viikossa Espoossa tyypillisen jakeluliikenteen reitin ja osoitti, että sähköauto sopii hyvin myös päivittäistavarakuljetukseen. Sähköisestä kuorma-autosta kertova julkaisu oli muuten Instagram-tilimme vuoden suosituimpia postauksia!

Kestävää kiinteistönhoitoa

Loput kokeilut keskittyivät neljän seinän ympärille, eli omistamiemme rakennusten vastuulliseen elinkaareen. Miten rakentaminen, purkaminen ja kiinteistöjen ylläpito voisi olla kestävämpää?

Pohjois-Tapiolan koulun purku tarjosi erinomaisen alustan kiertotalouden mukaisten toimintatapojen harjoittelulle. Koulun kiintokalusteet myytiin käytettyinä eteenpäin, ja julkisivun tiiliä irrotettiin ehjänä ja putsattiin uudelleenkäyttöä varten. Kokeiluista saatiin hyviä, rohkaisevia kokemuksia jatkoon.

Pohjois-Tapiolan koulun kokeilussa saatiin irrotettua ja puhdistettua noin 5000 tiiltä. Ne odottavat nyt siististi pakattuina seuraavaa sopivaa rakennus- tai korjausprojektia.Kuva: Pinja Lehto

Kaitaan koulun energiansäästökokeilu oli todellinen menestys. Koululla toteutettiin kahden viikon kokeilujakso, jonka aikana oppilaat ja henkilökunta vähensivät pienillä muutoksilla koulun energiankulutusta. Muutoksia olivat esimerkiksi luonnonvalon tarkempi hyödyntäminen, valojen ja laitteiden sammuttaminen, kun niitä ei tarvittu, ja opettajien huoneen kahvien pitäminen lämpimänä termoksissa. Kahden viikon pienillä ja vaivattomilla teoilla säästettiin laskussa noin 50 euroa! Tämä kokeilu, jos mikä, laajennetaan muuallekin.

Mitä seuraavaksi?

Myös vuodelle 2026 on luvassa useita kokeiluja. Viime vuoden puolella aloitettiin esimerkiksi valmistelut akkupuskuroinnin hyödyntämiseksi sähköisen liikenteen tukemisessa sekä uudenlaisten pakettijakeluratkaisujen sijoittamiseksi katukuvaan. Järjestimme myös innovaatiohaasteen rakennusosien uudelleenkäytön ratkaisuille, ja voittajaehdotusta kokeillaan vuonna 2026. 

Kaupunginjohtaja Kai Mykkänenkin kävi katsomassa kokeilumme sähköistä kuorma-autoa.Kuva: Jonna Pennanen / Espoon kaupunki

Jutussa esitellyt kokeilut toteutettiin Kaitaan koulun energiansäästökokeilua lukuun ottamatta Euroopan Unionin osarahoittamissa projekteissa, joita koordinoidaan kaupungin Kestävän kehityksen osaamiskeskuksessa. Tutustu projekteihin tarkemmin:

Pysyt kartalla meillä tulevaisuudessa järjestettävistä kokeilusta tilaamalla kestävän kehityksen uutiskirjeemme(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)!