Rakennusosien uudelleenkäyttö – Pääkaupunkiseudun yhteisen innovaatiohaasteen voittajat on valittu
Mitä jos purettavien rakennusten tiilet, betonielementit ja muut rakennusosat saisivat uuden elämän seuraavassa kohteessa? Espoo etsi innovatiivisia ratkaisuja rakennusosien uudelleenkäyttöön Helsingin, Vantaan ja HSY:n kanssa yhteistyössä toteutetussa Kiertotalot-innovaatiohaasteessa. Finalistit pääsivät esittelemään ratkaisunsa ja tuomaristo valitsi voittajat Demopäivässä 21.11.2025. Espoossa kevään pilotit toteutetaan Ramboll Finland oy:n ja Lundén Architecture oy:n kanssa. Piloteissa kehitetään kantavien rakenteiden uudelleenkäytön toimintamalleja, purkukohteiden uudelleenkäytön kartoituksissa hyödynnettäviä digitaalisia ratkaisuja sekä luodaan malli tyyppirakennukselle, kuten katokselle tai varastolle, jossa voidaan hyödyntää purkuun tulevien rakennusten ehjänä purettuja materiaaleja. Tavoitteena on vähentää päästöjä, säästää luonnonvaroja ja luoda uusia toimintamalleja, jotka tekevät kiertotaloudesta arkipäivää.
Innovaatiohaasteen voittajat vakuuttivat innovatiivisuudellaan ja vaikuttavuudellaan
Pääkaupunkiseudun yhteinen Kiertotalojen innovaatiohaaste kutsui yrityksiä kehittämään konkreettisia ratkaisuja ehjänä purkamiseen ja rakennusosien uudelleenkäyttöön sekä rakennusten elinkaaren pidentämiseen. Espoon haasteissa etsittiin ratkaisuja, jotka edistävät purkukohteiden rakennusosien hyödyntämistä uudis- ja korjausrakentamisessa.
Espoon innovaatiohaasteen voittajiksi valittiin Ramboll Finland oy ja Lundén Architecture oy. Onnea voittajille!
Espoon pilottien tavoitteena on
- löytää keinoja rakentamisen päästöjen vähentämiseksi ja luoda uudelleenkäytön alalle uutta liiketoimintaa.
- kehittää kunnan omia prosesseja kiertotalouden mukaisiksi.
- jakaa opit ja tulokset avoimesti muiden kuntien ja toimijoiden käyttöön.
”Voittaneet ratkaisut erottuivat vaikuttavuudellaan, innovatiivisuudellaan ja toteutuskelpoisuudellaan – ne tarjoavat mallin, jolla purettavat kohteet nähdään arvokkaina resurssipankkeina, ei vain kierrätettävänä materiaalina tai jätteenä. Meille oli tärkeää myös se, että pilotit antavat mahdollisuuden oppia ja kerryttää omaa uudelleenkäytön asiantuntemustamme pilottien aikana”, kertoo Kiertotalojen projektipäällikkö Tiia Tuuri.
Pilotit tukevat uudelleenkäytön suunnittelua ja digitaalisten ratkaisuiden kehittämistä
Lunden Architecture Oy:n kumppaneidensa kanssa tarjoama pilotti keskittyy muodostamaan tietomallipohjaisen rakennusosakatalogin purettavista rakennuksista ja hyödyntämään sitä monistettavan tyyppirakennuksen, kuten katoksen tai varaston, suunnittelussa. Make a BIM ja studio MPRA arkkitehdit ovat kehittäneet aiemmassa Helsingin kiertotalousklusterin innovaatiohaasteessa digitaalisen prosessin ja tiedonhallintamallin, joka toimii teknologisena lähtökohtana työlle. Prosessi on skaalattavissa ja mahdollistaa tulevaisuudessa uudelleenkäytön laajentamisen pienistä rakenteista suuriin rakennushankkeisiin. Konsepti vastaa tavoitteeseen luoda uudelleenkäytetyille osille kysyntää ja tarjoaa innovatiivisen lähestymistavan purettavaan rakennuskantaan. Espoota kiinnostaa pilotissa myös mahdollisuus kehittää tietomalleja kiertotalouden työkaluna.
Ramboll Finland Oy:n pilotti keskittyy ilmastopäästöjen kannalta merkittävien kantavien rakenteiden uudelleenkäyttöön. Pilotissa edistetään tiedon muodostumista purkukohteiden kantavien rakenteiden uudelleenkäyttöpotentiaalisista asteittain purkuprosessin aikana tarkentuen. Kartoitetun tiedon toimivuutta ja riittävyyttä testataan pilotissa suunnittelijoiden kanssa erityisesti arkkitehti- ja rakennesuunnittelijan lähtötietotarpeiden näkökulmasta yhteisissä uudelleenkäytön työpajoissa. Pilotin aikana Ramboll kehittää myös omaa tekoälyyn perustuvaa digitaalista ratkaisuaan. Pilotti tukee Espoon kaupungin oman osaamisen ja toimintamallien kehittämistä. Tuloksena syntyvä uudelleenkäytön toimintamalli on skaalattavissa myös muihin kuntiin.
Finaalissa neljä ratkaisua, joilla jokaisella on tärkeä rooli rakennusosien uudelleenkäytössä
Saimme tarjouspyyntöön seitsemän hyvää tarjousta. Tarjousten vertailun perusteella finaaliin eli demopäivän esittelytilaisuuteen valittiin neljä ratkaisua, joista jokainen lähestyi uudelleenkäyttöä eri näkökulmista. Voittaneiden Rambollin ja Lundenin lisäksi ratkaisunsa pääsivät Demopäivässä esittelemään A-insinöörit Suunnittelu oy ja Spolia Design oy.
”Kaikki ratkaisut olivat hyviä ja kaikkia näitä tarvitaan. Valinta oli vaikea ja kävimme pitkän keskustelun ratkaisuja vertaillessamme. Nyt valitsimme ne, joissa yhdistyi innovatiivisuus ja vaikuttavuus koko alan kannalta sekä oman toiminnan kehittämisen tarpeet kaupungin näkökulmasta”, kuvasi Tilapalveluissa hankepäällikkönä toimiva Reeta Lehto tuomariston tunnelmia.
Espoon tuomaristoon kuuluivat rakenneinsinööri Marjut Mõttus ja Reeta Lehto suunnittelupalveluista ja hankekehityspäällikkö Sanna Reunanen rakennuttamispalveluista, kehittämispäällikkö Tiia Tuuri Kestävän kehityksen osaamiskeskuksesta sekä ulkopuolisena asiantuntijana ja yritysedustajana elinkaarihankkeiden johtaja Jani Kuivamäki SRV:ltä. ”Toivottavasti myös muut finaaliin päässeet ratkaisut edistyvät tulevaisuudessa nyt valittujen pilottien lisäksi”, toivoo Kiertotalot-hankkeen projektipäällikkö Tiia Tuuri.
A-Insinöörit tarjosi yhteistyössä kumppaninsa kanssa ratkaisua, jossa kehitetään toimintamalli rakennusosien uudelleenkäytön johtamiseen, mittaamiseen ja päätöksenteon tueksi hyödyntäen digitaalista Loopfront-alustaa, joka on käytössä jo usealla toimijalla Norjassa. Pilotissa oli tavoitteena, että purkukohteista purettavat ja uudelleenkäyttöön soveltuvat osat kartoitetaan, dokumentoidaan ja ohjataan sisäiseen tai ulkoiseen kiertoon. Loopfront-alusta mahdollistaa myös digitaalisen inventoinnin, markkinapaikan, raportoinnin ja automaattisen hiilidioksidipäästö- sekä kustannussäästölaskennan.
Spolia Design Oy:n pilotti keskittyi kehittämään menetelmiä, joilla tehostetaan tiilien ehjänä irrotusta purkukohteissa ja edistetään niiden uudelleenkäyttöä kustannustehokkaasti. Pilotin pääpainona oli luoda toimintamalli ja menetelmäsuositukset, jotka vähentävät materiaalihukkaa ja lyhentävät tiilien läpimenoaikaa irrotuksesta puhdistettuun tuotteeseen. Tällä hetkellä tiilien irrotus ja puhdistus vaativat paljon käsityötä. Kehittämisen tavoitteena on laskea kustannuksia ja nopeuttaa puhdistusprosessia, jotta uudelleenkäyttö on kannattavaa ja uudelleenkäytettyjen tiilien hintaa saadaan kilpailukykyisemmäksi uusiin tiiliin verrattuna.
Espoossa pilotoitiin tiilien ehjänä purkamista ja kiintokalusteiden myyntiä uudelleenkäyttöön viime keväänä Pohjois-Tapiolan vanhalla koululla. A-Insinöörien ja Spolian ratkaisuehdotukset vastasivat juuri niihin tarpeisiin, joita pilotissa tunnistimme. Digitaalinen datan keruu ja tiedonjako purettavista kohteista sisäisesti ja muille toimijoille on keskeistä uudelleenkäytön edistämiseksi ja uudelleenkäytettyjen tuotteiden kaupallistamiseksi. Tiilien uudelleenkäytön suurin hidaste tällä hetkellä on ehjänä purkamisen ja puhdistuksen kustannukset.
Pilotit tukevat Espoo tarinan tavoitteita
Espoo-tarina ohjaa kaupungin strategiaa kohti hiilineutraaliutta. Rakennusosien uudelleenkäyttö tukee erityisesti tavoitetta edistää rakentamisen kiertotaloutta ja vähentää päästöjä. Kiertotaloutta lisäämällä säästämme myös luonnonvaroja, vahvistamme omavaraisuutta ja edistämme paikallista työllisyyttä.
”Espoo on Suomen innovaatiokeskus ja haluamme vahvistaa kestävää kasvua erityisesti vihreän siirtymän, teknologian ja luovien alojen kautta. Innovaatiohaasteet ja pilotointi ovat mainioita keinoja oppia uutta ja viedä uusia ratkaisuja yhdessä käytäntöön”, kertoo kehittämispäällikkö Reetta Jänis.
Yhteistyötä tehdään pääkaupunkiseudun laajuisesti
Innovaatiohaaste on osa Espoon, Helsingin, Vantaan ja HSY:n yhteistä Kiertotalot-hanketta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). HSY tukee hanketta tuottamalla dataa mm. uusien ratkaisujen ympäristöhyödyistä. Kiertotalot edistää pääkaupunkiseudun rakentamis- ja kiinteistöalan siirtymää kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Hankkeen tavoitteena on tukea kestävien ja kiertotalouden mukaisten ratkaisujen syntyä edistäen samalla olemassa olevan rakennuskannan mahdollisimman tehokasta käyttöä. Tarkoituksena on, että olemassa olevaan rakennuskantaan käytetyt luonnonvarat pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään sekä pidentämällä rakennusten elinkaarta että edistämällä purkaessa syntyvän materiaalin uudelleenkäyttöä. Hanke on EU:n osarahoittama. Lisätietoja innovaatiohaasteen toteutuksesta voit lukea hankkeen sivuilta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).
Lue lisää aiheesta:
Etsimme ratkaisuja rakennusosien uudelleenkäyttöön pk-seudun yhteisessä innovaatiohaasteessa
Kiertotalot-hankkeessa edistetään rakentamisen kiertotaloutta
Kalusteet saavat osaavissa käsissä uuden elämän kouluissa, lukioissa ja nuorisotiloilla
Blogikirjoitus: Pohjois-Tapiolan vanhan koulun kalusteet saivat uuden elämän