Espoo vauhdittaa rakennusalan kiertotaloutta – uudelleen rakennettava demotalo kutsuu kokeilemaan resurssiviisasta rakentamista

10.2.2025 10.11Päivitetty: 9.3.2025 14.18
Havainnekuva demotalon sisältä. Punatiilinen lattia ja seinät joissa vaihtelevat punaiset paneelit ja ikkunaruudut. Sisällä kahviltatiski ja puolikkaan kerroksen kokoinen parvi.
Havainnekuva demotalosta kahvilakäytössä.Kuva: Heljä Nieminen

Espoon kaupunki on sitoutunut kunnianhimoisiin ilmasto- ja luontotavoitteisiin, joiden saavuttaminen edellyttää olemassa olevien resurssien tehokkaampaa käyttöä. Rakennusalalla yksi ratkaisu tähän on rakennusmateriaalien ja -osien uudelleenkäyttö. Espoo edistää rakennusalalla innovatiivisia kiertotalouden ratkaisuja, jotka tukevat vähähiilistä ja resurssitehokasta rakentamista. Uudelleen rakennettava demotalo tarjoaa yrityksille ja tutkimuslaitoksille testialustan kierrätettävien materiaalien ja teknologioiden kehittämiseen.

Rakennetun ympäristön kiertotalous on pitkään ollut keskustelun aiheena, mutta käytännön esimerkkejä löytyy Suomessa vielä vähän . Tällä hetkellä vuosittain 41 miljoonaa tonnia (38 prosenttia) kaikesta Suomessa käytetystä materiaalista käytetään rakentamiseen, ja vain murto-osa materiaalista on uudelleenkäytettäviä tai kierrätettyjä. 
VTT:n ja Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kehittämä The Circular Drifter -talo , lyhyesti demotalo, tutkii purettavaksi suunniteltujen rakennusten mahdollisuuksia.

Konseptisuunnitelman laativat Aallon arkkitehtuurin laitoksen tohtoriopiskelijat Havu Järvelä ja Heljä Nieminen professorien Matti Kuittisen ja Antti Lehdon ohjauksessa. Innovatiivinen demotalo tarjoaa tutkimusympäristön, jossa testataan kierrätettävien rakennusmateriaalien ja -teknologioiden toimivuutta käytännössä. Rakennus suunnitellaan siten, että se voidaan purkaa ja koota uudelleen vähintään kahdesti sen elinkaaren aikana. Tämä mahdollistaa materiaalien ja rakenneratkaisujen testaamisen aidossa purku- ja jatkokäyttötilanteessa. Talon kokoaminen ja uudelleenkäyttö on suunniteltu mahdollisimman vähäjätteiseksi ja vähäpäästöiseksi. Talo myös muuntuu vastamaan uutta käyttötarkoitusta kooltaan ja muodoltaan. 

Hankkeen konseptivaiheessa olivat mukana Espoon kaupungin, VTT:n ja Aalto Yliopiston lisäksi Peikko Finland, Kiilto Family, Saint-Gobain, Durat, Aulis Lundell Oy, Sweco ja SSAB. Demotalon tavoitteena on tarjota yrityksille ja tutkimuslaitoksille yhteinen testialusta, jossa voidaan kehittää ja kokeilla kiertotalouden mukaisia rakennusmateriaaleja ja -ratkaisuja. Samalla etsitään keinoja, joilla rakennusten purettavuus, muunneltavuus ja materiaalien uudelleenkäyttö voidaan tehdä nykyistä helpommaksi ja kannattavammaksi. 

Kaupungeilla tärkeä rooli kiertotalouden edistämisessä

Espoon kaupungin näkökulmasta purettavaksi suunnitellut rakennukset tarjoavat keinon vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia  ja esimerkiksi rakennusjätteen määrää. Suunnittelussa otetaan huomioon, että rakennuksen osat, kuten betonipalkit ja ontelolaatat, voidaan hyödyntää uudelleen ilman merkittävää käsittelyä.
”Rakennusalan kiertotaloushankkeet ovat merkittävä askel kohti kestävämpää ja innovatiivisempaa kaupunkikehitystä. Tavoitteena on edistää uudenlaisia  teknologioita ja toimintamalleja, jotka tekevät purettavista ja uudelleenkäytettävistä rakentamisen ratkaisuista  tulevaisuuden normin,” kommentoi erityisasiantuntija Tessa Armour Espoon kaupungilta.   

Tulevaisuudessa demotalo on tarkoitus toteuttaa siten, että se voi sijoittua vuorollaan useamman kaupungin alueelle. Demotalo sijoitetaan näkyvälle ja helposti saavutettavalle paikalle, jotta se herättää keskustelua rakennusten kiertotaloudesta niin alan toimijoiden kuin kaupunkilaistenkin  keskuudessa. Demotalo tarjoaa yrityksille mahdollisuuden esitellä kiertotalousratkaisujaan ja testata niitä käytännössä. Espoo haluaa hyödyntää innovaatiohankkeista ja pilotoinneista saatuja oppeja ja kehittää edelleen toimintatapoja sekä tarjouskilpailukäytäntöjä, jotka tukevat kiertotalouden periaatteiden juurtumista rakennusalalle.
 

Circular Drifter -demotalon konseptin luominen on osa Kestävän tulevaisuuden kaupunginosat -hanketta.