Tarinat
Kesä '75 Espoonlahden rannalla, Häät Otsolahdessa... kaupunkilaiset kertovat omin sanoin ja tarinoin miltä arki on näyttänyt ja miltä juhlat tuntuneet viidenkymmenen vuoden ajan.
Espoolainen, espoolaisempi, espoolaisin
"Uuden vuoden alkaessa 1972 tammikuun ensimmäisen päivän yönä klo 06:30 parkaisi muuan pontevasti potkiva poikavauva olemassaolostaan Eiran sairaalassa, jossa Espoolla oli kymmenkunta paikkaa käytössään. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Oli muitakin tulokkaita, Espoon kauppalalaisten odotettua jälkipolvea, jotka syntyisivät vastasyntyneen Espoon kaupungin asukkaina."
Naiset, reidet ja raivo
"Toisin kuin otsikon perusteella voisi uumoilla tässä tarinassa ei ole yhtään vihapuhetta, jumppaohjetta eikä edes selluliittivoiteiden tekstimainontaa. Tässä kerrotaan tosi juttu hyvästä työyhteisöstä."
Katse pallossa
"Totta on, että tulevaisuus tehdään tänään, ja nykyisyys on menneen perintöä. Sallittakoon siis pieni poikkeama aikaan ennen kaupunki-Espoota. Siihen on syynsä. Mennään juhannuksen jälkeiseen arkiviikkoon kesäkuussa vuonna 1970."
Mesimarjaa kuudelle
"Ei tiennyt majuri Fredrik A. von Zansenin pehtoori Johan Finnberg Albergan kartanon pellolla astellessaan ja syyskesän sadonkorjuutöitä suunnitellessaan vuonna 1829, että parin sadan vuoden kuluttua samaisella pellolla kulkisivat omat jälkipolvet satoa poimimassa."
Sillireseptejä ja sitsejä
"Joka osaa lukea, osaa tehdä ruokaa. - Äitinsä antama arjen eväs on auttanut Tiina Pajulaa kauhomaan elämän ojista ja allikoista. Se on saatellut opin ja uran polkua. Varsinkin merkitystä on tietyllä sillireseptillä ja sen seitsemällä neilikalla sekä sitten Espoon Otaniemellä."
Kahvikuppi kutsuu
Jos ennen olisi nyt, lähes kaikki olisi toisin. Vanhaa ei olisi purettu, eikä uutta rakennettu, tavat ja tottumukset sekä insinöörien ihmeet ihan toiset. Mutta onko sellaistakin, joka on säilynyt muodossa jos toisessa, vaikkapa kahvikupin kutsu?
Yksi ja ainoa oikea Niksula
Maailmassa on ollut monenlaista niksulaa. Tietokonefirmaa, lasten teeveetä, Nikkilän mielisairaalaa ja mitä kaikkea muuta. Vaan Espoossa oli tietenkin se ehdottomasti paras ja ikimuistoisin.
Monenlaista identiteettiongelmaa
Paljon on nyt puhetta ja tarinaa Espoon ja espoolaisten identiteetistä, kaupungin kasvusta ja mihin muutoksessa mennään. Mutta identiteettihaasteita on ollut ennenkin, ja monessa muodossa. Esimerkiksi teatterinjohtaja Kirsi Sirenillä ja eräällä karhulla, jonka talvipesän päälle oli unien aikana rakennettu hattutehdas.
Linja-autossa on tunnelmaa…
… lauleltiin muinoisessa Linjuripolkassa. Nykyisin lapset rallattavat paremminkin metromatkasta mummolaan… Mutta liikenteeseen Espoossa: Kuka muistaa vielä vihreät Espoon ajokit, niiden hauskasti nykysilmää hellivän pyöreän muotoilun? Keinonahkaiset penkit, jotka varsinkin lämpimillä, mutta muutenkin, hiostivat ja joihin paidanselkämys tuntui ikävästi tarttuvan?
Kahdeksan veljestä ja perhosten prinsessa
Olipa kerran prinsessa ja sillä kahdeksan veljestä ja kesä Leppävaaran Vallikallion valtakunnassa. (Tosimaailmassa oli kesä 1994.) Satumaailmassa kun oltiin, oli taikapensas, joka kukki kauniita perhosia. Niitä perhosia se prinsessa piti omina lemmikkeinään.
Pirjojen pidot
"Nykyisin Pirjoista yli puolet on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla. Ei siis ihme, että erääseen samaan pikkulapsiperheiden asuttamaan kerrostaloon 1980-luvun Latokaskessa oli sattunut useampia Pirjoja."
Koulutyttö tiilenpäitä laskemassa
"Kaikella on tässä maailmassa tarkoituksensa. Sellaisellakin, että Aarno Ruusuvuori suunnitteli 1960-luvulla Tapiolaan kirkon, jolle aika ajoin on soviteltu Suomen rumimman kirkon manttelia, ja jossa kerran 1980-luvun alkupuolella istuskeli 14-vuotias koulutyttö Etelä-Tapiolan koulusta."
Syvää hämmennystä Hansatiellä
"Syyskuisena päivänä vuonna 1977 Puikkarissa yhdessä Hansatie 4:n asunnoista oltiin suuren hämmennyksen vallassa. Postiluukussa luki Mononen. Oli lukenut loppukesästä asti. Nuoripari muuttanut Kirstinmäen yksiöstä tilavampaan."
Nihtisillan Mäkkäri
"Matti Kaksonen on ollut ikänsä mies vailla mopoa, ja moottoriajoneuvoton hän on vieläkin, viikkoja vaille opinnoistaan valmiina lääkärinä. Mutta pyörimään hän on pistänyt menemään. Alkuun pallojakin ja sittemmin parketilla. Mäkkärillä siinä osansa."
Rubenin kadonneet housut
"Kerran kesällä 1980-luvun puolivälissä kaupunkilehti Länsiväylän toimituksessa Tapiolan Keskustornin 9. kerroksessa kesätoimittajat ahkeroivat ja naputtelivat kuumia skuuppejaan. Yksi julkaisematon tulee tässä."