Espoolainen, espoolaisempi, espoolaisin
Uuden vuoden alkaessa 1972 tammikuun ensimmäisen päivän yönä klo 06:30 parkaisi muuan pontevasti potkiva poikavauva olemassaolostaan Eiran sairaalassa, jossa Espoolla oli kymmenkunta paikkaa käytössään. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Oli muitakin tulokkaita, Espoon kauppalalaisten odotettua jälkipolvea, jotka syntyisivät vastasyntyneen Espoon kaupungin asukkaina.
Mutta kuka ehtisi ensin?
Esa Vanhanen-Varho osoittautui vikkelimmäksi. Hän oli ensimmäinen. Silloiseen kotiin Viheriin isosiskon iloksi(?) vietiin kukitettu, kuvattu ja moneen kertaan onniteltu vauva.
Sinä vuonna 100 000 asukkaan kaupunkiin tulisi vielä 6 500 uutta asukasta, valtaosin vauvoja. Esan ikätovereita.
Espoo-vauva Esa muutti perheineen Pihlajarinteeseen, sieltä yksikseen Lippajärvelle ja lopulta oman perheen kanssa takaisin Viheriin, jossa oman rivarikodin osoite on Törmäniityntiellä. Janalla synnyinkodista nykyiseen on pituutta vain runsaat kolme kilometriä. Mihin sitä hyväksi havaitusta Espoosta Espoo-Esa lähtisikään.
Niin kuin on nyt, oli ennenkin. Kouluja korjattiin ja niitä suljettiin. Esa kulki ensimmäiset kaksi vuotta Auroran koulun sijaan Bemböleen evakkoon ja kuudennella puolestaan Karhusuon koululle. Alun opintieltä jäi muistiin kaikkein oleellisimmat: Muun muassa talviaamuinen koulumatka lenkkareissa juosten poikki jääkentäksi muuttuneen Auroranpuiston ja nöyryyttävä kaatuminen koirankakkaan, taisteluplaneetta Galactican juonenkäänteet, sen inspiroimat pihaleikit, loputtomat pallopelit pihoilla - ja tietysti juokseminen.
Kuudesluokkalaisena Esa yritteliäänä jakoi lehtiä ja polki pyörällään rahoitusta Spectravideo MSX-koneelleen. Elettiin tv-pelien aikaa, Espoo-Esa edistyksen etujoukoissa kytkemässä modeemeja ja keskusteluboxeja.
Urheilupelien kautta matka Tapiolan lukiosta Otaniemeen tietoliikenteen opintoihin ei ollut pitkä ja urapolun valinta ilmeinen.
Aikuisena juoksuvihaajaan iski juoksukärpänen - ja missä Espoo-Esa juoksikaan? No tietysti Rantaraitilla, vaikkapa Ruoholahden työpaikalta Matinkylään tai kotinurkilta Lippajärven, Bodomin sekä Pitkäjärven ympäri. Tiukalla treenillä ja tavoitteilla Esa on juossut kymmenkunta kertaa maratonin ja pari sadan kilometrin kisaa.
”Homman voi sanoa karanneen vähän käsistä. Nykyisin opettelen liikkumista ilon kautta. Unohdan tavoitteet ja teen, minkä kroppa kestää. ”
Tossut tantereessa tai polkimilla on ollut Esan elämää, mutta pää on nykyisin entistäkin enemmän pilvissä. Aika lailla putkeen elettyä it-asiantuntijan uraansa Espoo-Esa jatkaa edelleen sovellusintegraatiotöissä.
”Tehdään koko ajan uusia juttuja ja opitaan uutta pilvimaailmassa. Hepokorven Microsoftin datakeskuksen tulo lämmittää meikäläisen sydäntä siinä kuin tulevaisuudessa espoolaisten kotejakin.”
Sitten vielä se Espoo-Esan pimeämpi puoli: Kannattaa Liverpoolia sekä HJK:ta. Kerran valittua seuraa ei kuulemma jätetä eikä vaihdeta. Ei edes FC Honkaan.
Parhaimmat onnittelut viisikymppiselle Espoo-Esalle, kaupungin kummilapselle!
Linkki:
https://www.youtube.com/watch?v=5EnFweY2qwM(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
