Yksi ja ainoa oikea Niksula
Maailmassa on ollut monenlaista niksulaa. Tietokonefirmaa, lasten teeveetä, Nikkilän mielisairaalaa ja mitä kaikkea muuta. Vaan Espoossa oli tietenkin se ehdottomasti paras ja ikimuistoisin.
Vuonna 1968 Tapiolassa avattu Heikintori oli Suomen ensimmäinen kauppakeskus. Siellä ja puutarhakaupungin kävelykeskustassa käytiin kaupoilla kauempaakin Espoosta, vaikka monet ostokset ja palvelut hoituivat vielä ”oman kylän kaupoissa”.
Mutta kylilläpä ei ollut Niksulaa. 1970-luvulla sen punainen valomainos ja iloiset markiisit kutsuivat kävijää Espoon Tapiolassa, aivan Heikintorin tuntumassa.
Niksulan tenhossa oli myös vivahde vaaroja ja villiä menoa. Sen edustalla leikkipuistossa laskettiin Asuntosäätiön lahjoittamaa spiraalia liukumäkeä ja noustiin korkealle pitkäkoipisten lämminveristen satulaan.
(Molemmat nämä tuomittiin myöhemmin direktiiveissä aivan liian vaarallisiksi. Hepat upposivat polviaan myöten hiekkaan. Liukumäki sai aavistuksen verran tylsemmän mitoituksen. Mutta aika aikaansa kutakin.)
Annan isä, Antero, teki pitkää päivää ja arkiviikolla oli usein työmatkoilla missä milloinkin jossakin päin Suomea. Mutta viikonloput olivat erit. Lauantaina saatettiin mennä yhdessä Heikintorille.
”Hepat oli ihanat ja liukumäki ehdoton. Mutta sitten se Niksula. Näyteikkunasta jo näki, että valikoimaa riittää: Ei mitään sievisteleviä somistuksia, vaan pakkauslaatikko pakkauslaatikon päällä sitä kaikkea ihanaa…”
Sisällä liikkeessä laatikkoefekti vain vahvistui. 9-vuotiaan korkeudelta laatikkopinot kohosivat korkeuksiin, kai kattoon asti. Ehkä edemmäskin? Oli mittaamattomasti kaikkea: leluja, pelejä, askarteluun mitä vaan. Sellaista ylivertaista ihmettä, mitä maailmankaikkeuden nykyluotaimet tuskin pystyvät kaukaisilta matkoiltaan ihmispololle tarjoamaan.
Kun laatikkotaivaasta oli löytynyt mieluinen pienoismalli, tyttärelle lentokone ja isälle joskus joku sotakoneen sukuinen, myyjä taituroi laatikkotorneista esiin halutut. Sitten lähdettiin kotiin. Raivattiin ruokapöytä ja ryhdyttiin kokoamishommiin. Liima tarttui ikävästi sormenpäihin, tarrat saattoivat rypistyä ja maalin kanssa sai olla tarkkana, ettei syntynyt pahempaa sotkua.
Mutta lopussa seisoi kiitos: Valmis lentokone ja sitäkin tärkeämpänä yhdessäolon onni.
Lippu liehuu Leikille
Niksulaa ei enää ole, mutta leikki jatkuu Espoon Tapiolassa, Näyttelykeskus WeeGeen pihapiirissä. Museo Leikki tarjoaa nostalgisia ja koskettavia kulttuurielämyksiä kaikenikäisille.
Kannattaa käydä tutustumassa ja moikkaamassa sisäistä lastasi. Tutustu myös museon monipuolisiin tapahtumiin.
https://museoleikki.fi/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
