Kiertotalouden vuodet 2024 ja 2025

Edistämme kiertotaloutta Espoo-tarinan ja allekirjoittamamme Circular Cities Declaration -kiertotaloussitoumuksen mukaisesti. Lisätietoa sitoumuksesta sekä edellisten vuosien raportit löydät täältä. 

Katso alta, millaisia toimenpiteitä kohdistimme omaan toimintaamme, asukkaiden arkeen ja yritysverkostoihimme. 

Olemme edistäneet peruskouluissa tehtävää jätteiden lajittelua jo useiden vuosien ajan. Vuoden 2025 loppuun mennessä jokainen peruskoulu saatiin laajemman lajittelun piiriin: joka koulussa on nyt lajitteluastiat sekä toimintamallit niiden käyttöön tai sovittu aloituspalaveri lajittelun käynnistämiseksi. Kolmessa kokeilukoulussa syntyvän jätteen määrää mitattiin paremman seurannan kehittämiseksi vuodenvaihteessa 2023–2024. Seuraavaksi jätteiden lajittelun edistämisessä keskitytään Espoon päiväkoteihin.

Kouluissa tapahtuu paljon kiertotalouskasvatusta myös päivittäisessä arjessa. Kouluissa järjestetään esimerkiksi tavaranvaihtopisteitä, askarteluissa hyödynnetään luovasti kierrätysmateriaaleja ja arkisia pulmia ratkaistaan saatavilla olevilla esineillä – vanhat tennispallot toimivat esimerkiksi kätevinä pöydän- ja tuolinjalkojen äänenvaimentimina! 

Kalusteiden korjaustyö kantaa hedelmää

Olemme kierrättäneet ja kunnostaneet koulujen kalusteita jo 80-luvulta lähtien. Vuoden 2024 aikana kalustetiimi korjasi ja kunnosti yhteensä 3820 kalustetta ja valmisti kierrätysmateriaaleista tilaustyönä 168 uutta kalustetta. Vuonna 2025 kalusteita korjattiin 4093 kappaletta, ja uusia kierrätyskalusteita loihdittiin 152 kappaletta.

Ensimmäinen lukion vuosiluokka sai vuonna 2021 Espoossa omat oppilaskohtaiset kannettavat tietokoneet. Vuonna 2024 tämän ensimmäisen vuosiluokan päättäessä lukio-opintonsa pääsimme luomaan prosessit laitteiden huoltamisesta, jotta ne saatiin uudelleen käyttöön seuraavalle vuosiluokalle. 

Kasvavan kaupungin rakentamiskäytännöt vaikuttavat isoon materiaalimassaan. Valmistelemmekin kestävämmän rakentamisen tueksi suunnitteluohjetta, jossa huomioidaan materiaalien ja rakenneratkaisujen vähähiilisyys ja kierrätysaste. Olemme myös päivittäneet laskentamalleja(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) vähähiilisten ja kiertotalouden mukaisten rakennusten suunnitteluohjauksen tueksi. Seuraamme aktiivisesti purkuhankkeiden toteutuneita kierrätysasteita.

Kaikesta Suomen muovista noin viidennes käytetään rakentamisessa. Halusimme helpottaa vastuullisten rakennusurakoiden kilpailuttamista kaikkialla Suomessa, ja siksi laadimme hankintojen tueksi kattauksen valmiita vastuulliseen muovin käyttöön liittyviä kriteerejä, jotka hankinnan valmistelijan on helppo liittää osaksi tarjouspyyntöä. Kriteerit ovat kaikkien saatavilla Motivan ylläpitämässä kriteeripankissa. Espoo liittyi vuonna 2025 Rakentamisen muovien Green dealiin.

Selvitämme aktiivisesti erilaisten uusiomateriaalien mahdollisuuksia uusien alueiden rakentamisessa. Purettavista rakennuksista saatavaa betonimursketta hyödynnämme jo paljon: esimerkiksi Suomenojan vanhan jätevedenpuhdistamon betonia hyödynnettiin vuonna 2025 viereisen Meritien rakentamisessa. Metropolia-ammattikorkeakoulun betonia taas käytettiin vuonna 2024 Kulmakorpi I -teollisuusalueen rakentamiseen, ja Keran Hallien ensimmäisen purkuvaiheen betonia hyödynnettiin Keran ensimmäisten katujen rakentamiseen. Viime aikoina olemme kehittäneet myös esimerkiksi kaivuumaiden käyttöä kierrätyskasvualustoissa.

Vanha Pohjois-Tapiolan koulu pääsi opettamaan viimeisen kerran: harjoittelimme purun yhteydessä tiilien ehjänä irrotusta ja uudelleenkäyttöön puhdistusta sekä kiintokalusteiden myymistä julkisella markkina-alustalla. Noin 5000 tiiltä saatiin puhdistettua ja pakattua siisteihin nippuihin uudelleenkäyttöä varten. Kokeilujen hyvät kokemukset viitoittavat tietä purkuprosessien uudistamiseen laajemminkin.

Useiden rakennusten elinkaarta jatkettiin peruskorjauksilla. Peruskorjauksilla vältetään turhaa purkamista ja uudisrakentamista sekä parannetaan rakennusten energiatehokkuutta. Esimerkiksi Karhusaaren huvilan peruskorjaus valmistui alkuvuodesta 2024. Tapiolan uimahallin peruskorjaus alkoi vuonna 2025.

Olemme tehneet toimenpiteitä ruokahävikin vähentämiseksi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) jo usean vuoden ajan, ja työ on jatkuvaa. Vuonna 2024 ruokahävikki väheni 4 % edellisen vuoden tasoon verrattuna, vuonna 2025 8 %. Ruokahävikkiä vähennetään esimerkiksi seuraamalla ruokailijamääriä, myymällä ylijäämäruokaa, ruokahävikin vähentämiseen keskittyvillä viestintäkampanjoilla ja tapahtumilla sekä tarjoamalla turvallisesti jäähdytettyä ruokaa myös seuraavana päivänä.

Vuosina 2024–2025 kokeilimme myös oppilaitosten lounailta ja ravintoloilta ylijääneen ruoan lahjoittamista ja jakamista sitä tarvitseville ruoka-aputoimijoiden kautta. Koulujen hävikkiruokaa jaettiin maalis-joulukuussa 2024 yhteensä 6 352 kg ja vuonna 2025 yhteensä yli 15 000 kg. 

Kaupungin omissa toimipisteissä syntyi vuonna 2024 noin 4 169 878 kg jätettä, mikä on 3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Lajitteluaste (muiden kuin sekajätteen osuus koko jätemäärästä) vuonna 2024 oli 44,9 %, mikä on vajaa yksi prosenttiyksikkö edellisvuotta pienempi. Vuonna 2025 jätettä syntyi noin 4 262 263 kg eli 2 % edellisvuotta enemmän. Lajitteluaste kuitenkin nousi hieman, ja se oli nyt 45,2 %.

Ekotukitoiminta kouluttaa kaupungin yksiköihin ekotukihenkilöitä varmistamaan kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisen joka puolella organisaatiota. Toiminta käynnistettiin pienen tauon jälkeen uudelleen vuonna 2023, ja vuoden 2025 loppuun mennessä koulutettuja ekotukihenkilöitä oli kaupungilla jo 276. 

Saimme vuosina 2024–2025 useita tunnustuksia kiertotalouden eteen tehdystä työstä. Lippulaivan kirjasto (joka on muuten kalustettu pitkälti kierrätysmateriaaleilla ja -kalusteilla) valittiin Vuoden kirjasto 2024 -kilpailun finalistiksi. Espoon kulttuurikeskukselle, Sellosalille, Lasten kulttuurikeskus Auroralle, Kannusalille ja Näyttelykeskus WeeGeelle myönnettiin Ekokompassi-ympäristösertifikaatti hyvin tehdystä ympäristötyöstä. Espoon kaupungin Hankintakeskuksen ja Tilapalveluiden yhteistyönä kilpailuttama Rakennusten purkutyöt ja purkumateriaalien kierrätys -hankinta valittiin Julkisten hankintojen neuvontayksikön (JHNY) järjestämän Vuoden taidokkain hankinta -kilpailun voittajaksi vuonna 2025.

Matinkylän Kalapuistoon, aivan Ison Omenan viereen, avattiin osana TYKKI-hanketta maaliskuussa 2024 Liiteri.net-verkoston tavaravuokraamo(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Valikoimaan kuuluu muun muassa korkealaatuisia sähkötyökaluja, erilaisia pesureita ja keittiötarvikkeita sekä harrastusvälineitä, kuten petankkikuulat ja frisbeegolfvälineet. Vuorokauden ympäri avoinna oleva vuokraamo on edelleen kaikkien espoolaisten käytettävissä. 

Vuonna 2025 moni espoolainen sai uusia oivalluksia oman pyöränsä huoltamisesta itse, kun kokeilimme kadunvarsilla ja kohtaamispaikoilla maksutonta pyöränhuoltokoulutusta. Kaikille avoimissa ja vapaamuotoisissa koulutuksissa opittiin korjauksen perustaitoja, kuten renkaiden paikkausta, ketjujen voitelua sekä jarrujen ja vaihteiden säätöä. 

Järjestimme kirjastoissa syksyllä 2025 myös vaatteiden korjaus- ja tuunaustyöpajoja osana ilmasto-osallisuuden kokeilujen sarjaa. Osallistujat oppivat ohjatusti korjaamaan, paikkaamaan ja tuunaamaan omia tekstiilejään.

Kannustamme asukkaita kestävään arkeen aktiivisella viestinnällä. Vuonna 2024 viestimme erityisesti muovin kestävästä käytöstä Kaikki muovi kiertää -hankkeen innoittamana. Myös Keran Halleista ja Keran kaupunginosan kiertotalouden ratkaisuista viestittiin Espoon omissa kanavissa, sidosryhmille sekä mediassa. Eniten näkyvyyttä saivat erilaisiin tapahtumiin ja varsinkin asukaspuistoihin liittyvät jutut – myös isoihin peruskorjaushankkeisiin liittyvät uutiset kiinnostivat.

Vuonna 2024 mahdollistimme Tapiolan vapun avauksen juhlinnan ilman kertakäyttöastioita. Kaupungissa järjestettiin vuosina 2024–2025 lisäksi liuta erilaisia asukastapahtumia, joissa tavaroiden ja vaatteiden kierrätys, kierrätysmateriaaleista askartelu tai tavaroiden yhteiskäyttö olivat keskeinen osa ohjelmaa. 

Espoolaisissa kotitalouksissa syntyi vuonna 2024 jätettä yhteensä 228 kg asukasta kohden. Luku on HSY-alueen kunnista pienin, ja kasvu edellisvuoteen verrattuna HSY-alueen kunnista toiseksi pienin. Kotitalouksien kierrätysaste oli 47 %, mikä on yhden prosenttiyksikön pienempi kuin edellisvuonna, mutta kuitenkin HSY:n kunnista korkein.

Vuoden 2025 tiedot julkaistaan HSY:n sivuilla syksyllä 2026.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Seuraamme Espoon kulutusperäisiä päästöjä kahden vuoden välein: uusimmat tiedot ovat vuodelta 2024. Kulutuksen päästöt tarkoittavat Espoossa tapahtuvan kulutuksen aiheuttamia päästöjä – erotuksena päästölaskentatapaan, jossa keskitytään vain Espoon alueella syntyviin päästöihin, eikä huomioida muualla tuotettujen tuotteiden ja palvelujen vaikutusta. Espoon kulutuksen päästöt olivat vuonna 2024 asukasta kohden 8,35 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Luku on matalampi kuin aiemmissa laskelmissa, mutta kestävän tason saavuttamiseen on kuitenkin vielä matkaa: Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen mukainen taso olisi 2,5 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuonna 2030 ja 0,7 tonnia vuonna 2050.

Kera on vanhan teollisuusalueen paikalle rakentuva uusi kaupunginosa, jonka kehittämisessä olemme erityisesti painottaneet kiertotaloutta, kestävän arjen mahdollistamista ja muita kestävän kehityksen ratkaisuja. Kannustamme Keran maanomistajia kestävään kehitykseen aivan uudenlaisella työkalulla, Keran kehittämissitoumuksella. Keran ensimmäisten uusien kerrostalojen rakentamisessa onkin hyödynnetty useita innovatiivisia ja kiertotalouden mukaisia ratkaisuja, kuten vähähiilisiä ja kierrätettyjä rakennusmateriaaleja.

Keran Hallien menestyksekkään väliaikaiskäytön aika päättyi loppuvuodesta 2025, kun Hallien purku uuden asuinalueen tieltä vihdoin alkoi. Hallit toimivat vuosina 2019–2025 väliaikaisena palvelukeskittymänä täynnä luovia yrityksiä, harrastuksia, kaupunkikulttuuria ja tapahtumia. Halleilta jäi meille käteen liuta oivalluksia väliaikaiskäytön haasteista ja mahdollisuuksista. Useita Hallien osia löysi purun jälkeen uuden kodin toisaalta.

Käsikirja kestävälle kehitykselle Kiviruukissa 

Länsiväylän pohjoispuolelle Espoon Kivenlahteen on suunnitteilla Kiviruukin monipuolinen asuin- ja työpaikka-alue, joka sijaitsee Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävällä. Espoon vision mukaan Kiviruukin alueesta kehittyy yksi maailman johtavista kiertotalouden keskittymistä. Espoon kaupunki julkaisi alueen rakentumiselle hiilineutraaliuden, luontoviisauden ja kiertotalouden käsikirjan(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), joka tukee myös kestävää elämäntapaa. Siihen liittyvä selvitystyö tehtiin syksyllä 2024. Laadinnan yhteydessä haastateltiin eri alojen asiantuntijoita tutkimuksen ja tieteen kentältä sekä eri puolilta kaupunkiorganisaatiota.

Kokeilimme Espoonlahden terveysaseman peruskorjauksen yhteydessä yhdessä rakennusurakoitsija Jatkeen, muovituottaja Meltexin ja LAB-ammattikorkeakoulun kanssa kerätä työmaalla asennettavien putkien leikuujätepätkät talteen ja kierrättää ne uusiksi putkiksi. Kokeilun aikana noin seitsemän prosenttia työmaalle tuodusta putkesta päätyi leikkuujätteeksi, ja siitä valtaosa saatiin käytettyä materiaalina uusiin putkiin.

Otaniemeen kesällä 2025 yhdessä InnoGreenin ja Kekkilä-BVB:n kanssa pystytetty biodiversiteettiseinäke pilotoi monenlaisia kierrätysmateriaalia. Itse seinäke oli rakennettu lähes kokonaan käytetyistä rakennusosista, kuten teräslevyistä ja puupalkeista. Myös seinäkkeen kasvien kasvualusta oli osittain läheiseltä työmaalta pelastettua maa-ainesta.

Espoon kaupunki oli myös mukana kehittämässä uudenlaista uudelleen rakennettavan demotalon konseptia yhdessä VTT:n ja Aalto-yliopiston kanssa. The Circular Drifter -talo, lyhyesti demotalo, tutkii purettavaksi suunniteltujen rakennusten mahdollisuuksia ja tarjoaa yrityksille ja tutkimuslaitoksille testialustan kierrätettävien materiaalien ja teknologioiden kehittämiseen. Sen tarkoitus on auttaa etsimään keinoja, joilla rakennusten purettavuus, muunneltavuus ja materiaalien uudelleenkäyttö voidaan tehdä nykyistä helpommaksi ja kannattavammaksi. 

Espoon ympäristönsuojelu kartoitti vuosina 2023–2024 Espoon autokorjaamoiden ja huoltamoiden sekä autopesuloiden ympäristöriskejä sekä teimme yrityksiin neuvontakäyntejä, joiden tavoitteena oli lisätä alan toimijoiden tietämystä ympäristöasioista ja edistää vaarallisten jätteiden, kuten öljyn ja kemikaalien, oikeaoppista käsittelyä ja kierrätystä. Autokorjaamoiden, -huoltamoiden ja -pesuloiden toiminnan aloittamiseen ei tarvita lupia, minkä vuoksi toimijoilla ei välttämättä ole tietoa siitä, mitä säädökset ja suositukset edellyttävät jätteiden ja kemikaalien käsittelyn ja kirjanpidon osalta.

Alkuvuodesta 2024 julkaisemassamme selvityksessä tarkasteltiin muovin kierrätysasteen kehitystä pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa sekä kartoitettiin toimenpiteitä muovin kierrätysasteen nostamiseksi. Edellinen vastaava koonti oli tehty vuonna 2018, joten käsitykset kaipasivat päivitystä. Selvityksen mukaan muovipakkausten kierrätysaste on noussut, kun taas kovan muovin ja rakennusmuovin kierrossa on edelleen merkittäviä puutteita. 

Espoon kaupungin vetämä Kaikki muovi kiertää -hanke kokosi alkuvuodesta 2024 joukon muovin käytön ja valmistuksen asiantuntijoita pohtimaan muovin roolia elämässämme vuonna 2050. Työn tuloksena syntyneen tulevaisuuskartan tarkoitus on tukea luovaa ja rakentavaa keskustelua muovin tulevaisuudesta ja havahduttaa huomaamaan omat vaikutusmahdollisuudet tulevaisuuden rakentamisessa. 

Kaupungin kierto- ja jakamistaloustoimijoita on vuodesta 2022 lähtien kartoitettu osana kiertotalouden kehityksen seurantaa. Viimeisin kartoitus tehtiin vuonna 2024, ja siinä tunnistettiin Espoon alueelta yhteensä 1012 kierto- ja jakamistalouden palveluja tarjoavaa yritystä, kunnallista toimijaa, oppilaitosta sekä kolmannen sektorin toimijaa. Määrä oli kasvanut edellisestä kerrasta 64 toimijalla. Suurimpana toimijajoukkona kartoituksessa ovat yritykset, joita kiertotaloustoimijoista on 944. Työ tehtiin yhdessä Kiviruukista kiertotalouden keskittymä -projektin kanssa ja se toteutetaan seuraavan kerran kesällä 2026.