Keran Hallien väliaikaiskäyttö
Keran Hallit oli Kerassa, vanhan logistiikkahallin tiloissa vuosina 2019–2025 toiminut väliaikainen palvelukeskittymä. Halleilta löytyi muun muassa pienpanimoita ja muuta urbaania ruuantuotantoa, liikuntapalveluja kuten skeittiparkkia, tanssistudiota ja padel-kenttiä sekä Suomen suurin muraalikeskittymä. Nyt Hallit ovat kansainvälisesti kiinnostava menestystarina siitä, minkälaiseksi ilmiöksi tilojen väliaikaiskäyttö voi parhaimmillaan kasvaa.
Väliaikaiskäytön uranuurtaja – mistä kaikki lähti?
Ennen Keran Halleja hallit toimivat S-ryhmän logistiikkakeskuksena. Kaupunkirakenteen muuttuessa logistiikkatoiminnot – niin S-ryhmän kuin monen muunkin alueen toimijan – päätettiin 2010-luvulla kuitenkin siirtää toisaalle, ja keskelle parasta Espoota aukesi mahdollisuus kaavoittaa uusi asuinalue. Mutta mitä tyhjillä tiloilla kannattaisi tehdä sillä aikaa, kun odotetaan uuden kaupunginosan rakentamisen alkamista?
Nousi ajatus tehdä Keraa tunnetuksi jo ennen, kuin uudet asukkaat pääsevät muuttamaan alueelle. Asiasta järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voittajaehdotukseen sisältyi visio S-ryhmän logistiikkakeskuksen loppukäytöstä. Suurten hallien valjastaminen harrastus-, kulttuuri- ja toimitilakäyttöön loisi alueelle identiteettiä jo ennen sen valmistumista.
Tavoitteena arvonnousu – väliaikaiskäytön hyödyt
Keran Hallit ovat konkreettinen esimerkki siitä, miten määrätietoinen työ väliaikaiskäytön parissa tuottaa oikeita tuloksia. Hallit ovat luoneet Keralle ainutlaatuisen alueprofiilin, joka hyödyttää niin kaupunkia, maanomistajia, alueen yrittäjiä kuin kaupunkilaisiakin.
S-ryhmän – maan ja hallien omistajan – lähtökohta kokeilulle oli aluemarkkinointi eli maan arvon kasvattaminen. Vaihtoehto väliaikaiskäytölle olisi ollut tyhjä tontti tai tyhjäksi jäänyt, ilkivallalle altis hallirakennus. Väliaikaiskäytön ansiosta tontti sijaitsee nyt alueella, jolla on selkeä oma brändi sekä sen tuomaa näkyvyyttä ja nostetta. Rakennuksen ylläpitokustannukset saatiin katettua vuokratuloilla.
Yrittäjille hallit tarjosivat ainutlaatuisen mahdollisuuden kokeilla ja kasvaa. Loppukäytön yhteydessä tilavuokrat pystytään yleensä pitämään tavallista edullisempina, sillä kiinteistönomistajan ei tarvitse kattaa vuokratuloilla pitkän aikavälin investointeja rakennuksen kuntoon. Väliaikaisuus mahdollisti myös astetta rennomman suhtautumisen tilojen personointiin. Hallien yritysyhteisön vetoavan rouhea ja kokeileva tunnelma ei olisi ollut mahdollista ilman sen väliaikaisuutta. Toisaalta moni yritys sai hallien matalan kynnyksen mahdollisuuksista pysyvän pohjan liiketoiminnalleen halliajan jälkeen.
Kaupungille Keran Hallit olivat niin ikään herkullinen matalan kynnyksen kokeilualusta erilaisille kestävän kaupunkikehittämisen ratkaisuille. Haluamme luoda Kerasta kiertotalouteen pohjautuvan, viihtyisän ja turvallisen kaupunginosan, jossa asukkaat ja yritykset voivat toteuttaa kestäviä valintoja ja palveluja. Keran Hallit mahdollistivat monenlaista kehittämis-, tutkimus- ja kokeilutoimintaa tavoitteen tueksi. Halleilla on kokeiltu ja kehitetty ratkaisuja niin urbaanin ruuantuotannon, kestävien liikkumispalveluiden kuin vähähiilisen rakentamisen tarpeisin. Monia Kerassa syntyneitä ratkaisuja on skaalattu myös muihin kaupunkeihin Suomessa ja maailmalla.
Toiminnan neljä teemaa: liikunta, kulttuuri, yhteisöllisyys ja tuotanto
Hallien vuokralaisiksi haluttiin erityisesti yrityksiä, jotka palvelisivat mahdollisimman hyvin väliaikaiskäytön tavoitteita alueen tunnetuksi tekemisestä. Toisaalta tunnistettiin, että hallien arkkitehtuuri korkeine kattoineen ja suurine lattiakantavuuksineen palvelee tuotannon tarpeita erityisen hyvin. Hallien brändi päätettiin kiteyttää neljään teemaan: liikunta, kulttuuri, yhteisöllisyys ja tuotanto.
Liikuntamahdollisuuksia hallilta löytyikin lopulta joka lähtöön: oli padelia, tanssistudiota, kuntosalia, ampumarataa, snookeria, tikanheittoa, skeittipuistoa ja paljon muuta. Liikuntateema toi halleille paljon käyttäjiä päivittäin ja eri vuorokauden aikoina.
Kulttuuri ja yhteisöllisyys näkyivät halleilla monenlaisina tapahtumina. Näkyvimmän jäljen jätti vuonna 2021 järjestetty Concreate-festivaali, jonka yhteydessä arvostetut kotimaiset ja kansainväliset taiteilijat koristelivat hallien lähes 8-metriset ulko- ja sisäseinät näyttävin muraalein. Suomen suurimman muraalikeskittymän syntymä sattui hyvään aikaan, sillä suuria teoksia pystyi ihailemaan myös korona-ajan turvavälien mukaisesti. Lisäksi Halleilla on järjestetty vuosien varrella useita musiikkitapahtumia, kuten vuosittaiset Kerafestit, sekä monenlaista muuta keramaisen valloittavaa kissanäyttelyistä rullaluisteludiskoihin. Tapahtumia halleilla järjesti erityisesti Helsinki Urban Artin projekti Kera-kollektiivi.
Hallien harvinaislaatuiset tilat tarjosivat kasvun mahdollisuuksia monille yrityksille. Halleilta löytyi esimerkiksi urbaania ruuantuotantoa, kuten pienpanimoita, kasviproteiinien valmistajia ja vertikaaliviljelijöitä. Vähäpäästöisen rakentamisen yritykset hyötyivät hulppeasta huonekorkeudesta ja lattian kantavuudesta. Startupit saapuivat Halleille kasvamaan maltillisen vuokratason perässä. Monesta Halleilta ponnahtaneesta yrityksestä on myöhemmin luettu valtakunnan lehdissä asti.
Lue lisää
Kun yksi aikakausi päättyy, toinen alkaa: näin Keran hallien yrittäjien matka jatkuu
Keksinnöt eivät aina synny laboratoriossa – rouhealle hallitilalle on kysyntää
Tilojen väliaikainen käyttö tuo hyötyjä myös kiinteistönomistajalle
Entinen logistiikkakeskus Kerassa toimii uuden liiketoiminnan vauhdittajana
Lisätiedot
