Asennushukka hyötykäyttöön – putkien kierrätyskokeilu Espoonlahden terveysaseman työmaalla kannustaa jatkamaan

Muovi on keveytensä ja kestävyytensä ansiosta loistava rakennusaine, mutta rakentamisen muovien kierrättäminen on vielä usein haastavaa. Erilaisia jätemuovijakeita on rakennustyömailla paljon, ja yksi niistä alkoi kiinnostaa Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hankkeessa: voitaisiinko uusien putkien asentamisen yhteydessä syntynyt asennushukka kerätä talteen ja kierrättää uusiotuotteiksi?

Asennushukkaa syntyy, kun työmaalle toimitetuista putkista leikataan sopivan kokoisia, eikä kaikelle leikkuujätteelle löydy hyödyntämiskohdetta työmaalla. Puhdas, hyväkuntoinen putkenpätkä sopii teorian tasolla kierrätykseen erinomaisesti, mutta ennen käytännön kokeilua kukaan ei voinut olla varma, miten paljon leikkuujätettä syntyy, miten haastavaa sen lajittelu on tai tuleeko sen uudelleenkäsittelyssä jotakin yllättävää vastaan.

Espoonlahden terveysaseman peruskorjausprojektista löytyi sopiva kokeilukohde. Yhdessä rakennusurakoitsija Jatkeen ja putkivalmistaja Meltexin kanssa panimme toimeksi.

Asennushukan keräys onnistui Jatkeen työmaalla erinomaisesti. Putkia kerättiin säkkeihin, joihin paloja oli helppo heitellä. Säkit oli myös sijoitettu sekajätettä lähemmäs jätteen syntypaikkaa, minkä ansiosta kerääminen oli työntekijöille helppoa. Kokeilun alkaessa terveysaseman viemäriputket oli jo ehditty asentaa, joten säkkeihin keräiltiin lähinnä sadevesi-, salaoja- ja kaapeliputkia. Näitä putkia toimitettiin työmaalle yhteensä 1 426 kiloa, ja keräilyn kokonaissaldo oli 145 kg. Asennushävikiksi muodostui siis noin 7 prosenttia.

Keräillyt putkenpätkät kuljetettiin hankekumppani LAB-ammattikorkeakoulun kiertotalouslaboratorioon prosessoitavaksi. FTIR-tunnistuksen jälkeen materiaalit pestiin ja rouhittiin. Valtaosa muoveista oli polyeteeniä tai polypropeenia.

Meltexin putkitehtaalle päätyi 99 kiloa läpikäytyä, uusien tuotteiden materiaaliksi soveltuvaa asennushukkaa. Määrä on noin 69 % siitä kerätystä seitsemän prosentin asennushävikistä. Yleisesti ottaen kierrätetyt putket sopivat erinomaisesti raaka-aineeksi kaikkiin tuotteisiin, joilta ei edellytetä hitsattavuutta. Polypropeenijakeita voidaan ajaa esimerkiksi suodatinkankaiden holkkiputkiksi – työmaalta kerätystä määrästä voidaan valmistaa noin 29 metriä valmista holkkiputkea. Polyeteeneitä taas pystytään käyttämään sekoitteena teleskooppiputkien teossa. 

Asennushukan talteen kerääminen ja uusiksi tuotteiksi kierrättäminen todettiin kokeilussa varsin toimivaksi käytännöksi ja potentiaaliseksi toimintatavaksi myös laajempaan käyttöön.

”Hyvin mekaaniseen kierrätykseen ja uusiokäyttöön soveltuvien putkijakeiden rasitteena eivät ole ainakaan korkeat käsittelykulut. Haasteena on pikemminkin riittävien kierrätysjaemäärien saaminen uudelleen käsiteltäväksi – kierrätyslaiteratkaisut on yleensä suunnattu isoille volyymeille”, kertoo Kimmo Virtanen Meltexiltä.

Lisäksi vastaavien kokeilujen skaalaamista jarruttaa nykyinen jätelaki, jonka mukaan asennushävikki luokitellaan jätteeksi, ja sen kerääjältä edellytetään siten jätteenkäsittelijän ympäristölupaa. Aktiivisuutta tarvitaan nyt siis sekä työmaiden lajittelijoilta että lainsäätäjiltä.

”Huolella valmistetun muoviputken käyttäminen yhdessä rakennuksessa ja sen jälkeen polttaminen on kuin ostaisi uuden auton, ajaisi sen Kalasatamasta Soukkaan ja veisi sen jälkeen romuttamolle. Se ei vaan ole järkevää”, Virtanen jatkaa.

”Me Espoossa haluamme edistää yritysten uusia innovaatiota tarjoamalla alustoja erilaisille kokeiluille. Kannustamme kuntia rohkeasti ideoimaan urakoitsijan ja rakennustuotevalmistajien kanssa vastaavia kiertotalouskokeiluita”, toteaa Espoon kaupungin kehittämispäällikkö Tiia Tuuri, joka jatkaa rakentamisen kiertotalouden edistämistä uudessa pääkaupunkiseudun laajuisessa Kiertotalot-hankkeessa.