Juuri julkaistut julkiset hankintakriteerit parantavat rakentamisen muovien kierrätysastetta

On ennustettu, että ilman erityisiä toimia muovijätemäärä kasvaa lähes viidenneksellä nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Muoveja kertyy myös rakennuksiin jatkuvasti lisää käytönaikaisten huoltojen, lisäasennusten ja korjausten yhteydessä. Suurin osa muovijätteestä poltetaan tällä hetkellä energiaksi, mikä tuottaa päästöjä. Eniten muovijätettä syntyy rakentamisessakin pakkausmateriaaleista.

Rakennusurakoita kilpailuttavat toimijat voivat hyödyntää Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hankkeessa luotuja hankintakriteereitä talonrakennushankkeissaan ja niitä voi soveltaa myös korjausrakentamisessa. Kriteerit on luotu markkinavuoropuhelussa yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa hyvien käytäntöjen löytämiseksi ja markkinoiden valmiuden kartoittamiseksi. Kriteerit ovat saatavilla Motivan ylläpitämässä Kriteeripankki.fi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan):ssä. Löydät ne myös jutun lopusta liitteenä.

Kriteerien käytön tueksi on laadittu ohje, josta löytyy vinkkejä myös markkinavuoropuhelun toteuttamiseen ja kriteerien hyödyntämiseen. Ohje on saatavilla sekä Kriteeripankissa että tämän jutun liitteenä. 

Suomessa käytetään julkisiin hankintoihin, niin palveluihin kuin erilaisiin tavarahankintoihin, yli 45 miljardia euroa vuosittain. Määrä on noin 20 % bruttokansantuotteesta. Julkisilla hankinnoilla onkin kysynnän ja asetettujen hankintakriteerien kautta merkittävä vaikutus markkinoihin. Hankintojen vähimmäisvaatimuksilla ja laatukriteereillä voidaan kannustaa yrityksiä vastuulliseen toimintaan ja painottaa esimerkiksi kiertotalousratkaisuja. 

Rakentamisen muovien hankintakriteereillä pyritään lisäämään uusiomuovin markkinoita kahdesta suunnasta. Lisäämällä muovijätteen erilliskeräystä helpotetaan uusiomuovista tuotteita valmistavien yritysten raaka-aineen saatavuutta kotimaasta. Lisäämällä tietoa kierrätysmuovia sisältävien tuotteiden valikoimasta ja vaatimalla kierrätysmuovin käyttöä tuotteissa edistetään uusiomuovista valmistettujen tuotteiden kysyntää.

Nyt julkaistuissa kriteereissä keskitytään kalvomuovien kierrätyksen edistämiseen. Kalvomuoveilla tarkoitetaan tässä polyeteenipohjaisia (PE) muoveja, joita käytetään rakennustuotteiden pakkaamiseen ja rakennusten sisällä tapahtuvaan suojaamiseen. 

Hankintakriteerien pohjana on Rakentamisen muovit green deal -sopimus(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Rakennus- ja muovisektorin toimijoiden yhdessä laatimaan green dealiin on sitoutunut jo useita alan toimijoita. Sopimuksen tavoitteena on:

• lisätä rakentamisen toimitusketjussa ja rakentamisessa käytettyjen kalvomuovien erilliskeräystä ja parantaa niiden kierrätyksen valmistelua
• tehostaa kalvomuovien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä
• lisätä kierrätysmateriaaleista valmistettujen muovien käyttöä rakentamisen toimitusketjussa ja rakentamisessa
• optimoida ja vähentää ympäristön kannalta kestävästi kalvomuovien kulutusta
• lisätä kierrätettyjen kalvomuovien käyttöä kalvomuovien tuotannossa niin, että vuoden 2027 loppuun mennessä tuotannossa käytetyistä raaka-aineista 40 % on kierrätettyjä kalvomuoveja.

”Käytimme green dealin toimenpiteitä pohjana kriteerityössä, jolloin voimme samalla edistää sopimuksen laajentumista. Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hankkeen tavoitteena on uusiomuovin markkinoiden kasvattaminen, ja julkisten hankintojen kautta tätä voidaan vauhdittaa”, kertoo kehittämispäällikkö Tiia Tuuri Espoon kaupunkin Kestävän kehityksen osaamiskeskuksesta. Myös rakennusurakoitsija voi hyödyntää green dealissä mainittuja tavoitteita ja toimenpiteitä omissa hankinnoissaan ja toimitusketjuissaan.

Hankkeessa toteutetun kyselyn perusteella materiaalien kierto rakennustyömailla on tärkeää monelle kunnalle. Konkreettisilla ohjeilla ja hankintakriteereillä voimme auttaa rakentamiseen liittyviä hankintoja toteuttavia asiantuntijoita vaatimaan alan yrityksiltä alan parhaita käytäntöjä. Kriteeripankissa julkaistavat vastuullisten hankintojen kriteerimallit helpottavat kuntien työtä ja yhdenmukaistavat vaatimuksia kansallisesti.  

Keskeisin hankkeessa laadittu rakentamisen hankintojen kriteeri on Kalvomuovin erilliskeräys ja kierrätysasteen kasvattaminen. Kalvomuovin erilliskeräyksen järjestämisen tulisi olla vähimmäisvaatimus kaikissa rakennusurakoissa. 

”Erilliskeräämällä kalvomuovi rakennustyömailla saadaan talteen arvokasta materiaalia uudelleen käytettäväksi. Kierrätettyä kalvomuovia voidaan käyttää raaka-aineena mm. uusien kalvomuovituotteiden valmistukseen”, valistaa Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtori Mari Hiljanen.

Kriteereitä on yhteensä neljä: 

• Kalvomuovin erilliskeräys ja kierrätysasteen kasvattaminen
• Kierrätysmateriaalin käyttö kalvomuoveissa – suojamuovit
• Kierrätysmateriaalin käyttö kalvomuoveissa – pakkausmuovit
• Sovellettava Rakentamisen muovit green deal -sopimus 

Kriteerit on jaettu Kriteerinpankin mukaisesti kahteen tasoon: perus ja edelläkävijä. Erilliskeräyksestä on sekä perustason että edelläkävijätason kriteerit, ja muut kriteerit ovat edelläkävijätasoa. Erityisesti edelläkävijätason kriteerit kannattaa huomioida markkinavuoropuhelussa ja soveltaa ja muotoilla kriteerit hankekohtaisesti.

”Espoo on edelläkävijä rakentamisen kiertotalouden edistämisessä. Rakentamisen kalvomuovien erilliskeräyksen vaatiminen kaupungin rakennusurakoissa on yksi keino viedä asiaa käytäntöön. Haluamme näyttää esimerkkiä omalla toiminnallamme”, kannustaa Tilapalveluiden toimitusjohtaja Maija Lehtinen myös muita kuntia ottamaan kriteereitä käyttöön.

Tällä hetkellä muovin kierrätysaste rakentamisen sektorilla on todella pieni, vain muutamia prosentteja. Yksi kriteerien tavoitteista on myös lisätä tietoa muovin kierrosta kiertotalouden johtamisen tueksi ja tarkempien määrällisten kierrätystavoitteiden asettamiseksi seuraavassa vaiheessa. Edelläkävijätasolla urakoitsijalta edellytetään mm. muovin tarkempaa kierrätysasteen laskentaa ja muita rakentamisen muovit green dealin raportoinnissa vaadittavia tietoja.

Green dealin tavoitteena on, että 40 % valmistettavien kalvomuovien materiaalista olisi kierrätettyä muovia vuoteen 2027 loppuun mennessä. Myös tätä tavoitetta halutaan vauhdittaa hankinnoilla. Kriteerien yhteiskehittämisen ja markkinavuoropuhelun aikana kävi kuitenkin selväksi, että markkinat eivät vielä ole kypsiä määrällisten tavoitteiden asettamiselle rakennusurakan vaatimusten yhteydessä. Haasteet liittyvät mm. siihen, että kierrätysmuovin osuus on tällä hetkellä vaikea todentaa, koska yhtenäiset standardit tai sertifikaatit sen merkitsemiseksi tuotetiedoissa puuttuvat. Tuotetiedoissa tai kauppapaikoilla ei ole vielä riittävästi tietoa pakkausten tai muiden rakennusmuovien materiaaleista tai varsinkaan kierrätysmuovin osuudesta. 

”Kun tietoa ei vielä ole kattavasti saatavilla, on urakoitsijan vaikea esittää rakennuttajalle todisteita kierrätysmateriaalien käytöstä. Halusimme kuitenkin sisällyttää luotuun kriteeripakettiin kierrätysmuovin osuuden ja muotoilimme kriteerin niin, että ensivaiheessa vaaditaan urakoitsijalta toimia tiedon lisäämiseksi ja myöhemmin voidaan vaatimuksiin lisätä tuoteryhmäkohtaisesti määrällisiä tavoitteita.”, kertoo Tiia Tuuri jatkokehitystarpeista tuleville vuosille. Myös green dealin raportoinnin myötä saadaan tulevina vuosina lisää tietoa, jota voidaan hyödyntää. 

Tavoitteena ei ole kalvomuovin käytön totaalinen lopettaminen, vaan käytöstä poistuvan kalvomuovin saattaminen kiertoon ja uusiokalvomuoviksi. Lisäksi on tärkeää arvioida, voidaanko kalvomuovin käyttöä optimoida tai vähentää ympäristön kannalta kestävästi. Pakkauksen, kuten kalvomuovin, ensisijainen tehtävä on suojata tuotetta ja näin vähentää mm. hävikkiä.

Kriteerien tulevia käyttäjiä, alan yrityksiä ja muita sidosryhmiä osallistettiin paljon matkan varrella. Kriteereitä luotiin iteratiivisesti ja niitä oli mahdollista kommentoida monessa eri vaiheessa. Alun useista kriteeriaihioista hioutui työn aikana neljä kriteeriä, joista erilliskeräystä koskevasta kriteeristä on kaksi eritasoista versiota.

”Suurin hyöty laajan joukon osallistumisessa näkyy siinä, että kiinnostus kriteerien käyttöönottoon on jo nyt julkaisuvaiheessa ollut suurta. Muovialan yritykset ovat olleet kriteerityöstä erittäin kiinnostuneita, ja olemme olleet kertomassa aiheesta useassa eri tilaisuudessa. On hyvä, että yritykset ovat voineet jo etukäteen varautua tuleviin vaatimuksiin omissa suunnitelmissaan. Eri kuntien yhteiset toimintatavat ja kriteerit helpottavat myös yritysten toimintaa”, kertoo Tiia Tuuri.

Tutustu hankintakriteereihin ladattavasta liitetiedostosta.

Polyeteenikalvomuovien kierrätyksen parissa toimii Suomessa useita yrityksiä, kertoo Metropolian opiskelijan tekemä selvitys

Rakentamisen muovien kiertoa voidaan edistää hankinnoilla - katso kooste koulutuksesta 

Kriteeripankki ja rakentamisen muovien hankintakriteerit(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Rakentamisen muovit green deal - Sitoumus 2050(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Miksi kunnan kannattaa liittyä mukaan Rakentamisen muovit green dealiin?(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Rakentamisen muovit verkkokurssi - Motiva(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kyselyn tulokset: Rakennustuotteiden pakkaamisessa käytetään usein kierrätysmuovia, kierrätysmuovin osuuden todentaminen haastavampaa

Kyselyn tulokset: Näin kunnissa suhtaudutaan rakentamisen muovien hankintoihin

Espoon kaupunki, HSY ja Metropolia AMK kehittivät rakentamisen muovien kestävät hankintakriteerit yhdessä muiden kaupunkien ja sidosryhmien kanssa osana Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.