Polyeteenikalvomuovien kierrätyksen parissa toimii Suomessa useita yrityksiä, kertoo Metropolian opiskelijan tekemä selvitys

Metropolian opiskelijan Jesse Lehtisen tekemässä Rakentamisen PE-kalvomuovien kierron kartoituksessa kohteena ovat talon rakentamisessa ja rakentamisen ketjussa suojaamiseen sekä pakkaamiseen käytetyt polyeteenistä (PE) valmistetut kalvomuovit. Polyeteeni on maailman käytetyin muovilaatu ja siitä valmistetaan muun muassa kalvomuovia, jonka valmistusprosessissa voidaan käyttää mukana kierrätettyä polyeteeniä. Rakentamisessa suojaamiseen sekä pakkaamiseen käytettäviä kalvomuovituotteita ovat muun muassa tasokalvot, kiriste- ja kutistekalvot sekä lavahuput. Tässä selvityksessä kyseisiin tuotteisiin viitataan termillä rakentamisen kalvomuovit.

Kartoituksessa on pyritty tuomaan esiin keskeisimpiä yrityksiä ja yritysten rooleja rakentamisen kalvomuovien kiertotaloudessa. Keskeisimpien rakentamisen kalvomuovien kiertotaloudessa toimivien yritysten toimintaan on perehdytty yritysten verkkosivujen sekä yrityshaastattelujen avulla. Yrityshaastattelut tähän kartoitukseen on toteutettu VTT:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Rakentamisen kalvomuovien kierron nykytilaa on selvitetty myös hyödyntämällä muun muassa rakentamishankkeista tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä. Dokumentissa on myös esitelty keväällä 2024 toteutettua kyselyä, jolla selvitettiin rakentamisen kalvomuovien kiertoa rakennustarvikkeita valmistavilta yrityksiltä.

Kartoituksessa käydään läpi eri reittejä kierrätetyn materiaalin hyödyntämiselle uudelleen kalvojen valmistuksessa. Suomessa on useita toimijoita, jotka kierrättävät polyeteeniä mekaanisesti. Sen lisäksi, että muovia kierrätetään mekaanisesti Suomen sisällä, viedään muovia mekaaniseen kierrätykseen myös Ruotsiin. EU:n asettamien muovipakkausten kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi muovipakkauksia ei voida tulevaisuudessa ohjata energiahyödyntämiseen, vaan jäljelle jäävät vaihtoehdot ovat uudelleenkäyttö ja kierrättäminen.

Rakentamisen kalvomuovien kiertotalouden toteutuminen vaatii kalvomuovijätteen erilliskeräyksen toimivuutta. Erilliskeräämällä kalvomuovit muista jätteistä rakennustyömaalla saadaan ne helpoimmin hyödynnettyä uusien muovituotteiden raaka-aineena. Pääurakoitsija on jätteen haltija. Jätteen haltijana hänen vastuullaan on sopia jätehuoltoyhtiön kanssa jätteen keräyksestä sekä kuljettamisesta jatkokäsittelyyn. Edellytyksenä toimivalle kalvomuovijätteen erilliskeräykselle on selkeät lajitteluohjeet. Kartoituksessa esitellään Suomessa toimivia yrityksiä, jotka toimivat polyeteenin kierrätyksen saralla. Kierrätetystä polyeteenistä voidaan valmistaa rakennusteollisuuteen menevien kalvomuovien lisäksi monia muita tuotteita, kuten muovipusseja.

Kartoituksessa todetaan, että maailman raakaöljyn kulutuksesta n. 4–6 % käytetään muovituotteiden valmistukseen ja täysin uusi muovi (ns. ensiömuovi) valmistetaan tällä hetkellä pääasiassa öljystä. Kartoituksessa mainitaan myös Nesteen uusi tuotantolaitos liittyen nesteytetyn jätemuovin prosessointiin ja miten Borealis voi käyttää tätä raaka-aineena polyeteenin valmistuksessa. Borealis myy tuottamaansa polyeteeni-uusiomuovigranulaattia muun muassa kalvonpuhaltajille, jotka voivat käyttää tätä kierrätettyä polyeteeniä yhtenä raaka-aineena kalvonpuhalluksessaan.

EU:n asettamien muovipakkausten kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi muovipakkauksia ei voida tulevaisuudessa ohjata energiahyödyntämiseen, vaan jäljelle jäävät vaihtoehdot ovat uudelleenkäyttö ja kierrättäminen. Kartoituksessa muovin kierron tulevaisuutta on selvitetty Euroopan parlamentin julkaisuista, tekniikan alan mediassa julkaistuista artikkeleista, sekä hankkeen aikana järjestetyillä yrityshaastatteluilla. Vuonna 2018 on julkaistu EU:n muovistrategia, jonka tavoitteena on kaikkien muovipakkausten kierrättäminen tai uudelleenkäyttö vuoteen 2030 mennessä.

Lisäksi useat yritykset ovat alkaneet suuntaamaan liiketoimintaansa uusiutuvien tai kierrätettyjen raaka-aineiden käyttöönottoon tuotannossaan, sekä muovien kierrätyksen tehostamiseen. Kalvomuovien sekä muiden muovituotteiden valmistajat ovatkin kiinnostuneita käyttämään kierrätettyä muovia tuotteidensa valmistuksessa. Hankkeen aikana toteutetun kyselyn tulokset osoittavat kuitenkin, että rakennustarvikkeita valmistavat ja myyvät yritykset ovat toisinaan kokeneet haasteelliseksi löytää kierrätysmateriaalia sisältäviä kalvomuoveja markkinoilta.

Euroopan unionin tiukat tulevaisuuden vaatimukset muovin kierrättämiselle ovat osaltaan pakottaneet Suomessa toimivia yrityksiä keksimään uusia innovaatio- ja yhteistyöhankkeita muovin kierrätysasteen nostamiseksi. Myös muovin mekaanista kierrätystä tukevia kemiallisen kierrätyksen hankkeita on jo useita käynnissä. WasteWise on jo aloittanut jätemuovin kemiallisen kierrätyksen ensimmäisenä teollisena toimijana Suomessa ja mm. Nesteen kemiallinen kierrätyslaitos tulee käynnistämään toimintansa vuonna 2025. Kuitenkin mekaaninen kierrätys on tällä hetkellä ensisijainen vaihtoehto muovijätteelle, jota kemiallinen kierrätys tulee tukemaan. Siksi mekaanisen kierrätyksen kapasiteetin nostaminen on erityisen tärkeää muovin kiertotalouden toteutumiseksi Suomessa.

Metropolia toteutti selvityksen opiskelijatyönä osana Kaikki muovi kiertää - aluekokeiluilla käytäntöön -hanketta.