Rakentamisen muovien kiertoa voidaan edistää hankinnoilla - katso kooste koulutuksesta

17.10.2024 10.54Päivitetty: 13.11.2024 14.27
Rakentamisen muovit hankinnoissa -tapahtuma ja rahoittajien logot.

Järjestimme 3.10.2024 rakentamisen muovien hankintojen koulutuskokonaisuuden, missä kuultiin ja opittiin muovin kierron ajankohtaisista asioista. Kuuntele tilaisuuden tallenne ja tutustu materiaaleihin! Ja ennen kaikkea, ota esitellyt ideat ja työkalut käyttöön. Kokosimme alle koosteen koulutustilaisuuden annista ja sivun lopusta löydät liitteenä myös tilaisuuden esitykset. 

Katsaus rakentamisen muovien Green Dealiin

Salla Koivusalo Ympäristöministeriöstä kertoi vuonna 2021 solmitusta rakentamisen muovien green dealista. Sen tavoitteina on saada lisättyä kalvomuovin erilliskeräystä, tehostaa erilliskerätyn kalvomuovin uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä lisätä kierrätysmateriaalista valmistettujen kalvomuovien käyttöä. Vapaaehtoisen sitoumuksen voi allekirjoittaa Sitoumus2050-sivustolla, jolla tavoitteiden etenemistä ja raportointia myös seurataan. Muovien vastuulliseen käyttöön liittyvät tavoitteet ovat aina vaan ajankohtaisempia, ja Koivusalo kertookin esityksessään myös muista ajankohtaisista muoviin liittyvistä säädöksistä, kuten parhaillaan neuvotteluvaiheessa olevasta ensimmäisestä kansainvälisestä muovisopimuksesta. Meillä Suomessa lanseerattiin syyskuussa rakentamisen muovien green dealin rinnalle laajempi kiertotalouden green deal, jonka yksi muutosalue koskee kestävää rakennettua ympäristöä. Kiertotalous-Suomi ja Green Building Council Finland tarjoavat sparrausapua kiertotalouden green deal -sitoumuksen tekemiseen.

Oikea muovi oikeaan paikkaan

Muovi = polymeeri + lisäaine, kertoi Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry:stä. Polymeeri voi olla ihmisen tai luonnon aikaansaama. Erilaisia muoveja on olemassa valtavasti, mutta suurin osa muovista on viittä niin sanottua valtamuovia: PP:tä, PE:tä, PET:tiä, PS:ää tai PVC:tä. Valtamuovien lisäksi voidaan puhua teknisistä muoveista ja erikoismuoveista, ja yksi muovikategoria voisi olla myös uusiomuovit, eli (lähinnä valtamuoveista) kierrätetyt muovit. Tärkeintä Kärhän esityksestä on muistaa tämä: ei ole olemassa roskaa – on vain raaka-ainetta väärässä paikassa. Oikea muovi oikeaan paikkaan.

Kasvatetaan muovien kierrätysastetta

Aino Moisio HSY:ltä puhui erilaisista osasista, jotka yhdessä johtavat onnistuneeseen materiaalin kiertoon. Vain jos kuluttaja syntypaikkalajittelee jätteen, voi jäteyhtiö erilliskerätä sen, ja kierrätyslaitos kierrättää. Ja voidakseen syntypaikkalajitella, täytyy kuluttajalla olla riittävästi tietoa lajittelukäytännöistä ja lajittelun tärkeydestä, ynnä sopiva astia jätteen lajittelulle. Jätteiden laaja kierrätys ei ole rakennustyömailla vielä kovin yleistä ja tilanteen parantaminen vaatii toimenpiteitä erityisesti työmaan suunnitteluvaiheessa. Moisio myös muistuttaa, että tilaaja voi velvoittaa erilliskeräyksen järjestämistä urakoitsijalta. Rakennustyömaiden jätteiden erilliskeräystä on itse asiassa velvoitettu laissakin jo 12 vuotta.

Rakentamisen muovien hankintakriteerit

Tiia Tuuri Espoon kaupungilta ja Mari Hiljanen Metropoliasta kertoivat uusista rakentamisen muovien hankintakriteereistä ja niiden luomisprosessista sekä ohjaavat kriteerien käyttöönottoon. Kriteerit kehitettiin yhteistyössä rakennusalan toimijoiden kanssa markkinavuoropuhelua käyden ja kattavia kyselyitä toteuttaen. Valmiit kriteerit löytyvät Motivan ylläpitämästä kriteeripankki.fi:stä. Kriteerejä on kahden tasoisia: helppoja perustason sekä kunnianhimoisempia edelläkävijätason kriteereitä. Ensimmäinen kriteeri koskee kalvomuovin erilliskeräystä, kaksi kriteeriä liittyvät kalvomuovien kierrätysmuovin osuuden kasvattamiseen ja yksi Rakentamisen muovit -green gealin tavoitteisiin sitoutumiseen. Kriteerien käyttöönoton tueksi on laadittu myös kattava ja helppolukuinen ohje. Rakentamisen muovien kiertoa kannattaa vaatia: kalvomuovin keräystä jo kokeilleen urakoitsijat ovat laskeneet, että kerääminen on itse asiassa kustannusneutraalia. Vastuullisuuden vaatiminen myös antaa siitä innostuneille urakoitsijoille paremmat mahdollisuudet kehittää toimintaansa.

Uusiutuvat ja uusiomuovit infrarakentamisessa

Ilari Aho Uponorilta kertoi Espoon Itärannan vesijohto- ja viemäriverkoston saneerausprojektista, jossa on käytetty uusioraaka-ainetta sisältäviä putkia. Saneerauksen tavoitteena oli minimoida käytettyjen tuotteiden hiilijalanjälki sekä fossiilisten raaka-aineiden käyttö, mutta samalla varmistaa, että putkiston tekninen suorituskyky on täysin sama kuin aina ennenkin. Tässä Uponor on onnistunut niin sanotulla massatasemenetelmällä, jossa neitseelliseen raaka-aineeseen sekoitetaan tuotannon alkupäässä mukaan kierrätysainesta. Saatava tuote on molekyylirakenteeltaan täysin neitseellisestä materiaalista valmistettua tuotetta vastaava. Uusiomateriaalien yleistymisen tiellä on Ahon mukaan tällä hetkellä paljon sääntelyä ja sertifikaatteja, jotka eivät hyväksy kierrätettyjen materiaalien käyttöä. Standardit ovat kuitenkin kehittymässä ja tulevaisuudessa kierrätysmuovin käyttö tulee olemaan helpompaa.

Dynaaminen hankintajärjestelmä ja tekonurmikenttien kierrätysratkaisut

Erik Nyroos Helsingin kaupungilta kertoi dynaamisesta hankintajärjestelmästä, joka joustavuutensa ansioista sopii hyvin kiertotalouden hankinnoille, joissa markkinat ja ratkaisut kehittyvät jatkuvasti. Dynaamisessa hankintajärjestelmässä soveltuvuusvaatimukset täyttävä yritys voi liittyä mukaan koska tahansa, mutta mukana olo ei velvoita häntä tarjoamaan mitään. Mukana ollessaan yritys kuitenkin näkee tarjouspyynnöt ja voi näin seurata ja ennakoida markkinoiden kehittymistä. Hankkija voi tehdä kilpailutuksia aina hieman eri ehdoin ja toivein ja kilpailutukset käydään aina niiden yritysten kesken, jotka kullakin hetkellä ovat mukana dynaamisen hankintajärjestelmän piirissä. Järjestelmä parantaa yrityksen mahdollisuuksia tarjota toimivia ratkaisuja ja nopeuttaa ja ketteröittää hankintaprosessia kaupungin päässä. Helsingissä dynaamista hankintajärjestelmää hyödynnettiin tekonurmikenttien kierrätysratkaisujen etsintään.