Kyselyn tulokset: Näin kunnissa suhtaudutaan rakentamisen muovien hankintoihin

Rakentamisessa käytetään 15–20 % Suomessa käytettävästä muovista. Rakentamisvaiheessa syntyy muovijätettä, josta iso osa on hyvin kierrätykseen soveltuvaa kalvomuovia. Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hankkeessa tunnistettiin rakentamisen muovien hankintojen potentiaali muovin kierrätysasteen nostamiseen, ja niinpä työstämme nyt konkreettisia hankintakriteerejä rakentamisen hankintojen parissa työskentelevien avuksi.

Jotta valmiit kriteerit ja niihin liittyvä oheistus vastaisivat mahdollisimman hyvin kuntien tarpeisiin, pyysimme kuntien rakentamisen hankinnoissa mukava olevia henkilöitä vastaamaan kyselyyn. Kyselyn tavoitteena oli selvittää nykytilanne liittyen muovien kierrätykseen kuntien rakentamisen hankinnoissa sekä ymmärtää, mitä vaatimuksia kunnissa mahdollisesti on muovien kierrätyksen edistämiseksi. Kysely keskittyi pääasiassa juuri rakentamisen kalvomuoveihin.

Kyselyyn vastasi päällikkötasolla ja asiantuntijaroolissa työskenteleviä henkilöitä. Vastauksia saatiin kymmenen, ja lähes kaikki vastanneet olivat varsin kokeneita ja olleet yli kymmenessä rakentamiseen liittyvässä hankinnassa mukana. Voit lukea alta tiivistelmän kyselyn tuloksista tai tutustua jutun lopusta löytyvään yksityiskohtaisempaan raporttiin.

Kaikkien vastaajien mukaan kiertotalouden edistämistä rakennushankinnoissa pidetään heidän kunnassaan erittäin tai melko tärkeänä. Jokainen vastaaja pitää asiaa myös henkilökohtaisesti erittäin tai melko tärkeänä. Kun kysytään tarkemmin juuri kalvomuovin kierrätyksestä, jakautuvat vastaukset enemmän: Puolet kertoo, että kunnassa pidetään erittäin tai melko tärkeänä kalvomuovin kierrätyksen edistämistä rakennushankinnoissa. Kolmasosa vastaajista ei osaa sanoa kunnan kantaa kalvomuovin kierrätykseen ja loput pitävät sitä melko vähämerkityksisenä.

Kysyttäessä, millaista tukea kunnat kaipaisivat kierrätyksen edistämiseksi rakennushankinnoissa, todetaan tärkeimmäksi keinoksi standardoidut kierrätysvaatimukset rakennusmateriaaleille. Toisiksi suosituin vaihtoehto ovat valmiit hankintakriteerit, joita voi hyödyntää tarjouspyynnöissä. Paljon ääniä saavat myös koulutus ja tieto kierrätyksestä sekä poliittinen tuki kierrätyksen edistämiseksi. Samalla tuodaan esiin se, että tarvitaan lähialueen toimijoita, jotka hoitavat materiaalin kierrätyksen eri vaiheita.

Hankintakriteereitä olisi vastaajien mukaan helpompi ottaa käyttöön, jos hankintojen tekijöille olisi saatavilla tukea ja ohjeita sekä tietoa siitä, miten kierrätysmateriaaleja sisältävät tuotteet täyttävät tuotteen laatuvaatimukset. Suurimmiksi esteiksi valmiiden hankintakriteerien käyttöönotolle nähdään puute tiedosta ja osaamisesta sekä mahdolliset lisäkustannukset. Jonkin verran syytetään myös resurssipulaa sekä kyseenalaistetaan, ovatko hankintakriteerit lähtökohtaisesti mielekäs keino kiertotalouden edistämiseen kuntien rakentamisen hankinnoissa. Vastauksien mukaan kunnan voi olla haastavaa asettaa suoria kriteerejä muovihankinnoille, jos kunnan hankinnan kohteena on urakoitsija, joka puolestaan tekee varsinaiset muovia sisältävät hankinnat. Tuodaan myös esiin kokonaiskuvan tärkeys: ennen esim. erilliskeräysvelvoitteen asettamista täytyy alueella olla toimijoita, jotka pystyvät kierrättämään kalvomuovijätteen uusiomateriaaliksi.

Vastauksista käy ilmi, ettei rakennusmuovien kiertämisen puolesta aiemmin tehty kehitystyö ole saanut järin korkeaa profiilia ammattilaisten keskuudessa. Monet vastaajista eivät ole tutustuneet esimerkiksi kansalliseen muovitiekarttaan(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), rakentamisen muovien green dealiin(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) tai Motivan verkkokursseihin(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) rakentamisen muoveista. Monet eivät myöskään osaa kertoa oman kuntansa toimista kalvomuovin kierron kehittämiseksi.

Kiertotalouden edistämistä rakentamisen hankinnoissa pidetään yleisesti ottaen tärkeänä, mutta muovin kierron edistäminen ei käytännön teoissa välttämättä vielä näy. Selkeille hankinnan ohjeille ja yleisille kiertotalouden koulutuksille on kysyntää. Myös rakentamisen muovien hankintakriteerit nähdään hedelmällisenä ratkaisuna, joskaan ei täysin varauksetta – huomio täytyy pitää kokonaiskuvassa eli koko rakennushankkeen kierrätysasteen nousun tukemisessa.

Saamme kyselystä hyvää pohjaa työssämme Kaikki muovi kiertää -hankkeessa. Kyselyn vastaukset huomioidaan hankkeessa luotavissa hankintakriteereissä ja hankintaohjeistuksessa. Pyrimme markkinavuoropuhelussa muovi- ja rakennusalan toimijoiden kanssa löytämään myös ratkaisuja ja hyviä esimerkkejä siihen, miten varmistetaan kerätyn muovin hyötykäyttö uusiomateriaalina. Tulevissa koulutuksissa ja hankkeen viestinnässä pureudutaan kyselyssä esiinnousseisiin kysymyksiin ja pyritään antamaan niihin vastauksia.

Kyselyn tuloksista on apua Rakentamisen muovien green deal -sitoumuksen edistämisessä kuntasektorilla. Kysely lisäsi ymmärrystä hankintoja toteuttavien tarpeista ja tuloksia voidaan hyödyntää myös laajemmin kiertotalouden edistämiseksi rakentamisessa.

Kalvomuovin kierrätyksen lisäksi oleellisinta on lisätä kierrätysmuovin osuutta rakentamisen tuotteissa. Kyselyssä ja keskusteluissa kuntien rakennuttamisesta vastaavien kanssa nousee usein esiin kysymyksiä liittyen uusiomuovin laatuun verrattuna kokonaan neitseellisestä muovista valmistettuihin tuotteisiin. Tärkeintä rakentamisessa on kestävyys pitkän elinkaaren saavuttamiseksi ja materiaalien turvallisuus ympäristön ja asukkaan kannalta, kuten vaikutus sisäilmaan.

Putket muodostavat suuren osan infra- ja talonrakentamisessa käytettävistä muovituotteista. Espoon kaupunki järjestää yhteistyössä Helsingin kiertotalousklusterin, Uudenmaan kiertotalouslaakson, PlastLIFE-hankkeen 4Recycling-ekosysteemin ja Muoviteollisyys ry:n kanssa tilaisuuden rakentamisen putkista ja uusiomuovista 10.4.2024(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).  Tilaisuudessa pyritään vastaamaan kentältä tulleisiin kysymyksiin ja tuomaan ajankohtaista tietoa uusiomuovin käytöstä putkissa.