Kuinka julkisilla hankinnoilla tuetaan muovin kiertoa?

Valtion, kaupunkien ja muiden julkisten organisaatioiden tekemillä hankinnoilla on paljon voimaa ohjata markkinoita. Julkisten hankintojen arvo(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) vuodessa on noin 45 miljardia euroa. Espoon kaupungilla hankintoja tehtiin vuonna 2022 yli 1,2 miljardin arvosta sisältäen nyttemmin hyvinvointialueen vastuulle siirtyneet toiminnot.

Osana Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hanketta luomme hankintakriteereitä, jotka tukevat muovin kiertoa. ”Muovista ei kannata kokonaan yrittää luopua, sillä keveytensä, kestävyytensä ja kierrätettävyytensä ansiosta muovi on monessa tilanteessa juuri se vastuullisin materiaali. Muovituotteiden valmistus kuitenkin tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä, ja luontoon päätyessään se aiheuttaa haittaa vuosisatojen ajan”, selittää projektikoordinaattori Outi Jounila.

Kestävissä muovihankinnoissa on kyse ennen kaikkea tuotteen käyttötarkoituksesta, elinkaaresta, materiaalin kierrosta ja vastuullisista tuotantoketjuista. Mitä roolia muovi näyttelee kaupungin hankinnoissa? Minkä kategorian hankintakriteerejä kehittämällä kannattaisi aloittaa?

Hankintojen kestävyyden kehittämiseksi tarvitsimme parempaa ymmärrystä omista hankinnoistamme kokonaisuutena. ”Halusimme ymmärtää paremmin, missä hankinnoissa muovi näyttelee merkittävää roolia ja missä tuotekategorioissa meillä on eniten vaikutusmahdollisuuksia muovin kierrätysasteen lisäämiseksi”, taustoittaa erityisasiantuntija Katihanna Ilomäki Espoon hankintakeskuksesta. ”Cityloops-hankekumppanimme, muovihankintojen asiantuntija, senior adviser Mervyn Jones Alankomaiden Rijkswaterstaatista, analysoi meille Espoon vuoden 2022 ostodatan(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) ja antoi meille työkalun hankintojen vaikuttavuuden arviointiin ja kehittämistyön priorisointiin”, Ilomäki jatkaa. Myös CityLoops-hankkeessa on tarkasteltu erilaisia kestävien hankintojen teemoja.

Analyysimetodissa luokiteltiin ostodata ensin hallittavissa olevaan määrään erilaisia hankintakategorioita. Sen jälkeen kategorioita arvioitiin sen mukaan, mistä löytyvät parhaat mahdollisuudet vaikuttaa tuotantoketjun ja ko. sektorin kokonaiskestävyyteen kiertotalouden näkökulmasta. Huomioitavaa on, että vuoden 2022 datassa on mukana hyvinvointialueen tiedot, joten ostovolyymit ja eri kategorioiden suhteet näyttävät jatkossa erilaiselta.

Analyysissa hankintakategorioita ja niiden vaikutusmahdollisuuksia vertaillaan neljän eri ulottuvuuden kautta:

1. Rahallinen arvo (spend): mitä enemmän rahaa tiettyyn kategoriaan käytetään, sitä suuremmalla volyymillä sen markkinoihin voidaan vaikuttaa.
2. Riskit (risk): Millä hankintakategorioilla on suurin merkitys ja riski kaupungin toiminnassa yleisesti? Miten hyvin hankintakriteerien vaikutusta kyseiseen kategoriaan ja tuotantosektoriin voi ennustaa ja hallita? Miten paljon kyseessä olevan kategorian kestävät hankintakriteerit vaikuttavat kunnan maineeseen kestävänä kaupunkina?
3. Ulottuvuus (scope): Miten paljon hankintakategoriassa ja tuotantosektorissa on vielä liikkumavaraa kestävämpään suuntaan? Onko lähes kaikki mahdollinen jo tehty, vai ovatko monet helpoimmatkin askeleet vielä ottamatta?
4. Vaikutusmahdollisuudet (influence): Miten paljon julkisilla hankinnoilla on mahdollisuus vaikuttaa arvoketjun toimijoihin?

Näiden neljän ulottuvuuden samanaikaisella ja ristikkäisellä tarkastelulla saadaan hyvä näköala siihen, millaisia vaikutusmahdollisuuksia kunkin hankintakategorian kestävillä hankintakriteereillä on.

 ”Kestävän kehityksen mukaisia hankintakriteereitä sovelletaan Espoolla jollain tasolla jokaiseen hankintaan, mutta tarkempien ja vaativampien muovin kiertoastetta edistävien hankintakriteerien laatiminen tarkoituksenmukaisesti ei ole ihan yksinkertainen tehtävä. Toteuttamamme selvitys auttaa meitä valitsemaan ensimmäiset askeleemme vaikuttavasti ja läpinäkyvästi”, kertoo kehityspäällikkö Tiia Tuuri.

Saimme selvityksestä paljon tietoa ja uusia näkökulmia. Analyysi herätti hedelmällistä keskustelua eri toimialojen ja hankintakategorioiden vaikutuksesta kiertotalouteen ja muovin kiertoon. Yllä olevassa kuvassa kategoriat on asetettu järjestykseen vaikuttavimmasta vähemmän vaikuttavaan. Merkittävimmiksi kiertotalouden kannalta nousivat rakentaminen, jätehuolto ja infrastruktuuri. Myös ateriapalveluissa ja opetustarvikkeissa on paljon mahdollisuuksia hankintojen kautta vaikuttamiselle.

Selvityksen tuloksia voidaan jokaisessa kunnassa peilata omiin ominaispiirteisiin ja ostoihin. Koska eri hankintakategorioiden rahallinen arvo ei ollut selvityksessä ainoa määrittävä tekijä, sen tulokset ovat varsin hyvin yleistettävissä muihinkin suomalaisiin kaupunkeihin.

Analyysi kertoo ensisijaisesti mahdollisuuksista vaikuttaa kiertotalouteen kokonaisuutena – muovinäkökulma on tuotu mukaan tulosten tulkintavaiheessa. Kuvassa sellaiset kategoriat, joihin liittyy merkittävästi muovipakkauksia, on merkitty punaisella check-merkillä, ja sellaiset kategoriat, joihin liittyy merkittävästi muovia ja potentiaalia kierrätysmuovin lisäämiselle itse tuotteissa, on merkitty sinisellä tähdellä. Muovin kannalta merkittävimmiksi kategorioiksi nousivat rakentaminen, ateriapalvelut, toimisto- ja opetustarvikkeet, rakennusten ylläpito ja tekstiilit.

Omaksi kehittämiskohteeksemme valitsimme taloudellisestikin erittäin merkittävät rakentamisen hankinnat, joissa on potentiaalia sekä pakkausmuovin että tuotteiden kierrätysasteen parantamiseen. Voimakkaasti kasvavassa kaupungissa rakennetaan paljon ja panostamme rakentamisen kestävyyteen toimialoilla ja useassa muussakin kehittämisprojektissa, kuten uudessa Kestävät kaupunginosat -hankkeessa. Lisäksi muovihankkeiden kartoittamiseksi käydyt keskustelut eri toimijoiden kanssa osoittivat, että rakentamisen muovien kestävyys on nyt monien huulilla, ja että sektori on valmis vastaanottamaan muutoksia.

"Esimerkiksi rakennus- ja muovisektorin toimijoiden yhdessä laatimaan rakentamisen muovien Green Dealiin(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) on sitoutunut jo useita rakennusalan toimijoita, kuten Skanska, Lujatalo Oy ja Renta Oy. Nyt tarvitaan lisää konkreettisia ohjeita ja yhteisiä pelisääntöjä sille, miten kunnissa ja julkisissa hankinnoissa muovin kierto voidaan ottaa tarkemmin huomioon”, Tuuri kertoo.

Tavoitteena on saada kriteerit kaikkien saataville Motivan uudistuvaan kriteeripankkiin(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) ja tehdä yhteistyötä green dealin toimijoiden kanssa. Motivan rakentamisen muovien koulutuspaketti(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) antaa hyvän pohjan kehittää omaa muovi- ja hankintaosaamista kunnissa.

Hankinnat ovat merkittävä keino vaikuttaa kunnan hiilijalanjälkeen ja kestävään kehitykseen. Kriteerit kannattaa valmistella tiiviissä markkinavuoropuhelussa toimittajien kanssa ja yhteistyössä eri kuntien välillä. Esittelemme Espoon ostodata-analyysin tulokset ja annamme vinkkejä kiertotaloutta tukevien hankintojen kehittämiseen 13.10. järjestettävässä webinaarissa.

Seuraavaksi alamme työstää kriteerejä rakentamisen hankinnoille. Tavoitteenamme on helposti käyttöönotettavat ja käytännönläheiset vaatimukset, jotka saadaan mahdollisimman laajasti ja nopeasti käyttöön. Järjestämme 31.10. työpajan, jossa kriteerien muotoa ja sisältöä pohditaan yhdessä kehittäen. Työpaja on suunnattu erityisesti kunnissa rakentamisen hankintoja toteuttaville asiantuntijoille ja muille alan toimijoille Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä.

Onko teillä jokin hankinta juuri ajankohtainen? Tervetuloa mukaan kehittämään kestäviä hankintakriteereitä ja ottamaan ne heti mukaan omaan hankintaan! Ilmoittaudu mukaan tästä(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Lisäksi käymme markkinavuoropuhelua hyvien käytäntöjen löytämiseksi ja markkinoiden valmiuden kartoittamiseksi. Kun rakentamisen hankintakriteerit ovat keväällä 2024 valmiit, järjestämme niistä myös hankkijoille suunnatun koulutuksen.

Seuraa Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hankkeen projektisivua, niin saat tiedon hankintakokonaisuuden sekä muidenkin muoviasioiden ajankohtaisesta etenemisestä. Hankkeessa tavoitellaan parempia uusiomuovin markkinoita.

Lue lisää:

Webinaritallenne: Merkittävät muovihankinnat – Espoon vuoden 2022 ostodatan analyysin tulokset

Hiilineutraali kiertotalous – Miten kiertotaloutta kehitetään Espoossa