Pakkausmuovi kiertää pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa kohtalaisen hyvin – kovan muovin ja rakennusmuovin kierto edelleen heikkoa

Espoon kaupunki selvitti muovin kierron nykytilan pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa. Selvityksessä kartoitettiin myös tiedossa olevia lainsäädännöllisiä muutoksia, sekä mahdollisia lisätoimenpiteitä, joilla muovin kokonaiskierrätysaste saataisiin nostettua EU:n tavoitteiden mukaisesti 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Edellinen selvitys muovin kierron nykytilasta pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa toteutettiin vuonna 2018 Smart & Clean -säätiön vetämässä Kaikki muovi kiertää -kokonaisuudessa, jonka koordinointivastuu siirtyi myöhemmin Espoon kaupungille. Vuoden 2018 aikoihin muovin erilliskeräys oli vasta alkutekijöissään, ja siksi halusimme uudessa selvityksessä tarkastella mihin suuntaan muovin käyttö ja kierrätysaste ovat sittemmin menneet. Selvityksen laati liikkeenjohdon vastuullisuuskonsultointipalveluita tarjoavaa Gaia Consulting yhteistyössä Lassila & Tikanojan (L&T) kanssa. Voit tutustua tarkemmin selvitykseen sivun alaosassa.

Selvityksen perusteella käyttöönotetun muovin määrä on noussut pääkaupunkiseudulla vuodesta 2018 kymmenen prosenttia. Erilliskerätyn muovin määrä taas on noussut vuoden 2018 13 prosentista 17 prosenttiin vuonna 2022. Nousua voidaan pitää kohtalaisena. Tutkimuksen tarkkuus on vuodesta 2018 hieman parantunut datan laadun parantuessa. Uusin tiedoin voidaan arvioida, että muovin todellinen kierrätysaste on noussut hieman ja on nyt 11 prosenttia. Nykytiedon valossa 5 vuotta sitten kierrätysaste oli 9 prosenttia. Kierrätysasteella tarkoitetaan osuutta, joka on todella päätynyt kierrätetyksi raaka-aineeksi.

Muovipakkaukset kiertävät pääkaupunkiseudulla parhaiten – 22 prosenttia muovipakkauksista kierrätettiin vuonna 2022. Pakkausmuovi muodostaa kuitenkin vain noin yhden kolmasosan pääkaupunkiseudun muovivirroista. Sekä kovamuovi että rakennusmuovi kiertävät varsin heikosti edelleen vuonna 2022: kovamuovista ainoastaan 1 prosentti kierrätettiin ja rakennusmuovista 3 prosenttia, vaikka ne muodostivat 65 prosenttia käyttöön otetusta muovista vuonna 2022. Kovaksi muoviksi voidaan luokitella kaikki muu kuin pakkaus- ja rakennusmuovi, eli esimerkiksi ämpärit, muovilelut sekä muoviset puutarhakalusteet.

Muovin kierrätysasteen arvioitiin olevan Lahdessa samaa tasoa kuin pääkaupunkiseudulla. Poikkeuksena on kovamuovi, joka selvityksen mukaan kiertää Lahdessa paremmin.

Muovin kokonaiskierrätysasteen nostamiseksi tulevaisuudessa olisi tärkeää panostaa toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat kovamuoviin ja rakennusmuoviin. Selvitys ehdottaa uusiksi toimenpiteiksi esimerkiksi velvollisuutta sisällyttää tietty osuus kierrätysmuovia kova- ja rakennusmuovituotteisiin (ns. käyttöosuusvelvoite), kiertotaloutta edistävää tuotesuunnittelua sekä uusia teknologisia ratkaisuja kierrätysprosessissa, kuten kemiallisen kierrätyksen lisäämistä. Tällä hetkellä sääntely, vapaaehtoiset sopimukset sekä yhteiskunnallinen keskustelu kohdistuvat pitkälti pakkausjätteisiin, jotka kiertävät jo nykyisellään suhteellisen hyvin.

Muovien kiertotalous on olennainen keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, sillä muovijätteiden polttaminen on merkittävä päästölähde: polton päästöt ovat lähes 30-kertaiset verrattuna kierrätykseen. Korvaamalla neitseellistä muovia pääkaupunkiseudulla kierrätetyllä muovilla vuonna 2022 saavutettiin n. 27000 tonnin hiilidioksidiekvivalentin päästövähenemä, joka vastaa n. 2200 suomalaisen vuosipäästöä.

Toisaalta on hyvä muistaa, että kestävään muovin käyttöön liittyy muitakin näkökulmia, kuin vain kierrätysasteen kasvattaminen. Esimerkiksi toimenpiteet, jotka kohdistuvat käyttöön otettavan muovin vähentämiseen eivät välttämättä nosta muovien kokonaiskierrätysastetta, mutta niillä on tärkeä rooli fossiilisten raaka-aineiden sekä roskaantumisen vähentämisessä. Ja jos muovin vähentämiseen tähtäävä toimenpide kohdistuu jo valmiiksi hyvin kiertävään muoviin, voi muovin kierrätysaste jopa pienentyä. Sen vuoksi onkin olennaista tarkastella muoviin kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksia kokonaisuudessaan, oli kyse sitten kierrätysasteen nostamisesta tai käyttöön otettavan muovin vähentämisestä.

”Jätteen synnyn ehkäisyn toimet eivät näy suoraan ensisijaisesti kierrätysasteessa, vaan muovin kokonaiskäyttömäärissä. Ympäristönäkökulmasta ensisijaisesti on tärkeä vähentää muovin kulutusta eli kyse ei ole pelkästään kierrätysasteen nostamisesta”, toteaa hankkeen projektijohtaja Mari Saario Gaia Consultingilta.

Selvitys tehtiin osana Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hanketta, jolla edistetään muovien kiertoa ja uusiomuovin markkinoita. Yhtenä tavoitteena on parantaa kokonaiskäsitystä muovin kierron nykytilasta sekä siitä, mitä toimenpiteitä pitää saada tehtyä, jotta kierrätysastetta saadaan nostettua.

”Vaikka muoviin liittyvään tilastotietoon liittyy epävarmuuksia, niin tällaisen selvityksen avulla saadaan erinomainen yleiskuva muovin keräyksen ja kierrätyksen suunnasta. Samalla herätetään laajempaa keskustelua muovin kierron keinoista, potentiaalista ja yhteistyön merkityksestä”, kertoo Espoon kaupungin Kestävän kehityksen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Reetta Jänis.

”Kierrätysasteen nosto näyttää edellyttävän niin parempaa lajittelua, muovin tehokkaampaa käsittelyä kuin lisää uusiokäyttöön soveltuvaa hyvälaatuista materiaalia. Kaikki muovi kiertää -hankkeessa edistämme näitä asioita laajasti erilaisilla kokeiluilla, selvityksillä ja piloteilla yhdessä asiantuntevien yhteistyökumppaniemme kanssa”, kertoo Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hankkeen projektipäällikkö Mia Johansson.

Seuraa hankkeen ajankohtaisia kuulumisia hankesivulla.

Tutustu koko selvitykseen alla.