Espoon lukiokoulutuksen laatukäsikirja: 1. Espoon lukioissa opitaan ja opetetaan laadukkaasti
Lähetä palautetta laatukäsikirjasta Espoon lukiokoulutuksen suunnittelija Maija Metsolalle, maija.metsola@espoo.fi. Lukua on päivitetty huhtikuussa 2025.
Espoon lukiot
Espoossa lukio-opetusta annetaan kymmenessä suomenkielisessä lukiossa sekä yhdessä ruotsinkielisessä lukiossa. Syyskuussa 2023 Espoon suomenkielisissä lukioissa oli 6533 opiskelijaa. Kaikissa lukioissa on yleislinja sekä lukiosta riippuen painotus, linja tai erityinen koulutustehtävä.
Painotus on seuraavissa lukioissa:
- Espoonlahden lukio (kielet)
- Etelä-Tapiolan lukio (talous- ja yhteiskuntatieteet)
- Kuninkaantien lukio (media- ja tietotekniikka)
Lukiolinja on seuraavissa lukioissa:
- Haukilahden lukio (urheilu)
- Matinkylän lukio (taide)
- Leppävaara lukio (urheilu)
- Otaniemen lukio (teatteri ja media)
- Viherlaakson lukio (taide)
Lukiolinjalla tiettyjen oppiaineiden opetusta on kehitetty valtakunnallista opetussuunnitelmaa laajemmaksi ja syvemmäksi, ja opiskelijaotossa noudatetaan erityisiä valintakriteereitä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä lukiokoulutuksen valtakunnallinen erityinen koulutustehtävä sekä valtakunnallinen kehittämistehtävä on
- Otaniemen lukiolla (matematiikka ja luonnontieteet)
- Tapiolan lukiolla (musiikki).
Etelä-Tapiolan lukio ja Mattlidens Gymnasium tarjoavat kansainvälistä International Baccalaureate Diploma Programme -koulutusohjelmaa (IB).
Opiskelijamäärät, lukioiden sisäänpääsykeskiarvot ja muut keskeiset tunnusluvut löytyvät vuosittaisesta arviointiraportista.
Toisen asteen koulutuksen arviointiraportti 2023(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Laatukäsikirjan luvussa 1 kuvataan yleisesti Espoon lukioiden opetukseen ja opetuksen kehittämiseen liittyviä hyviä käytänteitä. Ainekohtaiset sisällöt ovat luvussa 2. Hyviä käytänteitä oppiaineiden opetuksessa.
Espoossa tehdään yhteistyötä opetuksen kehittämisessä sekä lukioiden sisällä että lukioiden välillä. Opettajia osallistetaan kehittämistyöhön ja työnantaja mahdollistaa tarvittavan täydennyskoulutuksen saamisen (ks. Luku 6.1 Riittävät resurssit, selkeä työnjako ja yhteistyö luovat puitteet lukiolinjan toiminnan kehittämiselle).
1.1.1 Aineryhmäyhteistyö lukiotasolla
Espoon lukioiden sisällä yhteistyön rakenteet vaihtelevat lukioittain. On kuitenkin tärkeää, että jokaisessa lukiossa samaa ainetta opettavien opettajien aineryhmille varataan riittävästi ys-aikaa ideoiden ja kokemusten jakamiseen.
Lukiotasolla jokainen aineryhmä sopii yhdessä yhteisistä oppiainekohtaisista arviointiperiaatteista (ks. luku 1.6 Laadukas arviointi on läpinäkyvää ja tasapuolista). Opintojaksojen pitäisi olla työmäärältään samanlaisia riippumatta siitä, kenen opettajan opintojakson opiskelija suorittaa. Tämä ei tarkoita, että opettajat eivät voisi opettaa eri tavoin ja teettää erilaisia tehtäviä, mutta on tärkeää, että saman aineryhmän opettajat pyrkivät yhteiseen linjaan. Kyse on kultaisen keskitien hakemisesta opettajan autonomian ja suunnitelmallisen yhteistyön välillä.
Lukion jokainen aineryhmä sopii yhdessä, millä opintojaksoilla harjoitellaan mitäkin taitoja. Aineryhmän suunnittelutyöllä vältetään tilanteet, joissa yksi opettaja harjoituttaa esimerkiksi reaaliaineessa aineistopohjaisiin esseetehtävänantoihin vastaamista opintojaksolla numero 2 ja toinen opettaja opintojaksolla numero 3, jolloin opiskelija ei välttämättä pääse harjoittelemaan aineistopohjaisiin esseetehtävänantoihin vastaamista lainkaan.
Kokeilut ja hyvät käytänteet:
- Biologian ja maantieteen aineryhmäyhteistyö (Kuninkaantien lukio)
- Kurssisopimus (Espoon yhteislyseo)
- Lounaspalaverit (Espoon yhteislyseo)
- Matematiikan aineryhmäyhteistyö (Viherlaakson lukio)
- Yhteinen preliminäärikoe (Leppävaaran lukio)
- Äidinkielen aineryhmäyhteistyö (Etelä-Tapiolan lukio, Kuninkaantien lukio)
1.1.2 Espoon lukioiden yhteinen aineryhmäyhteistyö
Opettajat tekevät Espoossa yhteistyötä oppiaineen opetuksen kehittämisessä myös eri lukioiden välillä. Jokaiselle oppiaineelle nimetään vuosittain kehittäjäopettaja, jonka tehtäviin kuuluu järjestää oppiaineen opettajien yhteisiä tapaamisia eli aineyhteistyöpajoja, kartoittaa aineryhmän koulutustarpeita ja järjestää koulutuksia sekä osallistua kehittämistyöhön esimerkiksi osallistumalla erilaisten työryhmien toimintaan tai kommentoimalla hankehakemuksia. Kehittäjäopettajien paikat ovat avoimessa haussa vähintään joka toinen vuosi kevätlukukaudella, ja tehtävästä maksetaan korvaus (lukuvuonna 2024—25 1vvt).
| “Lukiokoulutuksen arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri luovat perustan laaja-alaisen osaamisen kehittymiselle. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden tavoitteisiin pyritään kaikissa lukio-opinnoissa. Kukin oppiaine lähestyy laaja-alaista osaamista oman tiedon- ja tieteenalansa lähtökohdista. Laaja-alainen osaaminen on keskeinen osa sekä oppiainekohtaisia että oppiaineita yhdistäviä opintoja.” Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 (6.2 Laaja-alainen osaaminen) |
Espoolaisissa lukioissa opetuksessa ja muussa toiminnassa pyritään tukemaan monitieteisen ajattelun kehittämistä, jota opetussuunnitelman perusteissa havainnollistetaan yhdellä laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudella. Monitieteistä ajattelua kehitetään sekä yksittäisten oppiaineiden opetuksessa, opintojaksojen välisellä yhteistyöllä, koko lukion toimintakulttuurissa että useamman aineen yhteisillä opintojaksoilla.
Espoon yhteisessä opetussuunnitelmassa pakollisista opintojaksoista ei ole muodostettu kahden tai useamman aineen yhteisiä opintojaksoja, mutta eri lukiot tarjoavat lukiokohtaisia monitieteisiä opintoja. Monitieteistä ajattelua opitaan myös esimerkiksi kestävän kehityksen tiimeissä, lukion tapahtumissa, kansainvälisissä projekteissa ja ylipäätään kaikessa toiminnassa. Tässä luvussa kuvattujen esimerkkien lisäksi laaja-alaista osaamista vahvistavia toimintatapoja onkin runsaasti myös muissa laatukäsikirjan luvuissa.
Kokeilut ja hyvät käytänteet:
- Ajankohtaisten asioiden podcast (Espoon yhteislyseo)
- Aktiivisuuspassi-kurssi (Espoon yhteislyseo)
- Koululehti Vitsanen (Tapiolan lukio)
- Nollapäästöpäivä (Otaniemen lukio)
- YH ja OPO: luentopassi (Haukilahden lukio)
- Yhteinen preliminäärikoe (Leppävaaran lukio)
- Yhteisopettajuus: erilaisia teemaopintojaksoja (useita lukioita)
- Yhteisopettajuus: FY8 ja HI2 (Tapiolan lukio)
- Yhteisopettajuus: HI5 ja UE4, opintoretki Turkuun (Kuninkaantien lukio)
- Yhteisopettajuus: ÄI ja GE, Montparnasselta Montmartrelle – länsimaista sivistystä etsimässä (Haukilahden lukio)
- Yhteisopettajuus: ÄI8 (Haukilahden lukio)
- Yhteisopettajuus: ÄI8 ja HI4 (Haukilahden lukio)
- Yhteisopettajuus: ÄI ja PS, Median maailma -opintojakso (Haukilahden lukio)
|
Opiskelijan kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan lukio-opetuksessa huomioon. Jokaisen opiskelijan kieli- ja kulttuuri-identiteettejä tuetaan monipuolisesti. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään ja kunnioittamaan perustuslain mukaista oikeutta jokaisen omaan kieleen ja kulttuuriin. Opiskelijaa ohjataan tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa. Tavoitteena on ohjata kaikkia opiskelijoita arvostamaan kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta sekä edistää kaksi- ja monikielisyyttä ja siten vahvistaa jokaisen opiskelijan kielellistä tietoisuutta ja metakielellisiä taitoja. Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Oppiva yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat käsiteltäviin ilmiöihin eri näkökulmia. Kielitietoisessa lukiossa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielten, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Lukiossa jokainen opettaja on myös oppiaineensa tiedonalan kielen ja monilukutaidon opettaja. |
Espoon lukioissa opiskelee enenevissä määrin nuoria, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Lisäksi osa opiskelijoistamme — myös kotimaisten kieliemme äidinkielisistä puhujista — on käynyt peruskoulunsa jollain muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi, esimerkiksi englanniksi. Espoon lukioissa arvostetaan tätä kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta, mikä näkyy esimerkiksi kielitietoisuuden kehittämisessä. Se tarkoittaa vaikkapa sitä, että kaikessa koulun viestinnässä niin oppitunneilla kuin niiden ulkopuolella kiinnitetään huomiota selkeyteen ja ymmärrettävyyteen ja että eri aineiden opetuksessa opiskellaan myös kunkin tiedonalan kieltä, esimerkiksi tapaa käyttää käsitteitä ja ilmaista havaintoja. Kielen rakenteiden kanssa haparoivaa opiskelijaa voivat auttaa vaikkapa termien yhteydessä esitellyt esimerkkivirkkeet, joissa käsite on oikeassa muodossa sopivan verbin seurassa.
Sen lisäksi, että opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota kieleen, siinä huomioidaan aktiivisesti myös opiskelijoidemme erilaiset kulttuuritaustat. Koulun arjessa ja oppitunneilla rakennetaan ilmapiiriä, jossa jokainen on osa yhteisöä kielestä, kulttuurista, uskonnosta ja katsomuksesta riippumatta. Jokaista opiskelijaa kannustetaan tuomaan omaa kulttuuritaustaansa esille, jos hän itse niin haluaa, mutta ketään ei painosteta siihen. Kukaan ei myöskään ole ensisijaisesti oman kulttuurinsa edustaja, vaan jokainen opiskelija pyritään kohtaamaan omana itsenään; ihminen valitsee itse, kuinka paljon kulttuuri hänen identiteettiään määrittää. Oppitunneilla huomioidaan myös se, että kaikissa kulttuureissa on omat piirteensä eivätkä esimerkiksi kaikki suomalaiseen kulttuuriin liittyvät perinteet välttämättä ole jokaiselle opiskelijalle tuttuja — ei siis vaikkapa oleteta, että kaikki viettäisivät joulua samalla tavalla tai viettäisivät sitä ylipäätään.
Kulttuurisen moninaisuuden huomioiminen on tärkeää kansainvälisyyskasvatusta koko lukioyhteisölle. Kotikansainvälisyyden arvostaminen luo turvallista ilmapiiriä, jossa kaikki saavat toimia omana itsenään ja jossa kehitetään aktiivisesti opetussuunnitelman laaja-alaiseen osaamiseen sisältyviä globaali- ja kulttuuriosaamisen taitoja.
Materiaaleja
Kokeilut ja hyvät käytänteet:
Espoon lukioissa opiskelee monen eri äidinkielen puhujia ja usean uskonnon harjoittajia. Siksi Espoon lukioissa opetetaan opiskelijoiden omia äidinkieliä ja uskontoja valtakunnallisten oppimäärien lisäksi.
Oman äidinkielen opetusta annetaan muun kuin suomenkielisille opiskelijoille soveltaen suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetussuunnitelmaa, ellei kyseiselle kielelle ole laadittu omaa opetussuunnitelmaa. Myös muiden kaupunkien lukiolaiset voivat osallistua tähän opetukseen. Ryhmän koko on vähintään 8 opiskelijaa, jotta opintojakso toteutetaan. Lukuvuonna 2023—24 oman äidinkielen opetuksen opintojaksoja on toteutunut venäjän, kiinan, somalin, arabian, farsin ja albanian kielissä.
Omasta äidinkielestä ei järjestetä erikseen ylioppilastutkinnon kokeita. Jos oma äidinkieli on jokin vieraan kielen kokeiden kielistä, voi opiskelija osallistua kokeeseen täytettyään vieraan kielen kokeeseen osallistumisen vähimmäisehdot tai rehtorin päätöksellä. Ajankohtaiset säädökset tästä löytyvät Ylioppilastutkintolautakunnan nettisivuilta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).
Uskonnon opetuksessa noudatetaan Opetushallituksen ohjetta Ohje uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämisestä sekä yhteisistä juhlista ja uskonnollisista tilaisuuksista lukioissa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (OPH-3903-2022). Tässä ohjeessa todetaan, että opiskelija voi sisällyttää tutkintoon vain yhden oppimäärän opintoja. Lukuvuonna 2023—24 Espoon lukioissa on opetettu evankelis-luterilaista uskontoa, ortodoksista uskontoa, elämänkatsomustietoa, islamin uskontoa ja katolista uskontoa. Näistä uskonnon oppimääristä voi järjestää yhteisiä moduuleja, mutta kuitenkin niin, että jokainen opiskelija saa suorituksen oman uskonnon oppimääränsä mukaan.
Ylioppilastutkinnon kokeita järjestetään tällä hetkellä uskonnon oppimääristä evankelis-luterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto ja elämänkatsomustieto (lisätietoja ks. YTL:n määräykset(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)). Uskonnon opetusta on koulutuksen järjestäjän järjestettävä, jos kolme samaan uskontokuntaan kuuluvaa opiskelijaa pyytää sitä.
Lukiokoulusta Suomessa ohjaa tasavertaisuuden periaate: Lukiokoulutuksen tulee olla esteetöntä ja saavutettavaa eri puolilla Suomea opiskelijan sosio-ekonomisesta taustasta riippumatta. Lukiokoulutuksen pitää olla myös esimerkiksi eri kieliryhmien edustajien ja liikuntarajoitteisten tai näkövammaisten opiskelijoiden ulottuvilla. Espoossa lukiokoulutusta pyritään tarjoamaan 66 %:lle peruskoulun päättävistä nuorista, mutta keskiarvorajat nousevat monen nuoren lukio-opintoihin pääsemisen esteeksi. Keskiarvorajat määräytyvät hakemusten perusteella ja niitä nostaa se, että Espoon lukioihin tulee paljon hakemuksia. Tähän on pyritty vastaamaan niin, että lukiopaikkoja on lisätty vuosittain. Lukiokoulutukseen pääsy ei kuitenkaan tee siitä vielä kaikin tavoin esteetöntä ja saavutettavaa, vaan toiminnassa pitää huomioida saavutettavuus ja esteettömyys monilla tasoilla, esimerkiksi oppimateriaalien saavutettavuudessa ja asenneilmapiiriltään esteettömässä toimintakulttuurissa.
1.5.1 Esteettömyyden ja saavutettavuuden ulottuvuudet
Lukiokoulutuksen saavutettavuuden lisäksi esteettömyyteen kuuluu fyysinen, sosiaalis-psyykkis-asenteellinen ja pedagoginen esteettömyys. Tällä hetkellä Espoon lukioilla ei ole koottuja tietoja lukioiden fyysisestä esteettömyydestä. Espoon kaupunki on kuitenkin sitoutunut esteettömyystyöhön, ja kaupungilla on tätä työtä edistäviä prosesseja, ks. lisätietoja Esteetön Espoo.
Sosiaalis-psyykkis-asenteelliset esteet tarkoittavat esimerkiksi opiskelijan tuntemaa häpeää tai toimimatonta vuorovaikutusta opiskelijan ja opettajan välillä. Espoon lukiokoulutuksen arvoihin kuuluu, että lukiolaiset kokevat kuuluvansa lukioyhteisöön ja jokainen lukiolainen tulee kohdatuksi ja kuulluksi. Myös tässä laatukäsikirjassa esitellään toimintamalleja, jotka osaltaan lisäävät sosiaalista, psyykkistä ja asenteellista esteettömyyttä, ks. erityisesti luku 4 Laadukas lukiokoulutus luo hyvinvointia ja osallisuutta.
Pedagogiseen esteettömyyteen kuuluu, että jokainen lukiolainen saa tarvitsemaansa tukea. Tästä voi lukea lisää luvusta 3 Opiskelun ohjaus ja oppimisen tuki ovat kaikkien opiskelijoiden ulottuvilla. Lisäksi pedagogiseen esteettömyyteen kuuluu esimerkiksi oppimateriaalin saavutettavuus.
1.5.2 Digi- ja opiskelutaitojen opettaminen lisää saavutettavuutta
Laadukas lukiokoulutuksen digitalisaatio tarkoittaa, että kaikilla opiskelijoilla on pääsy digitaaliseen materiaaliin ja alustoille. Espoossa varmistetaan heti lukio-opintojen alussa, että kaikilla opiskelijoilla on käytössään tarvittavat ohjelmistot ja taito käyttää niitä. Ohjelmistojen käyttöä harjoitellaan TO01 Kohti lukio-opintoja -opintojaksolla, jolla opetetaan useissa lukioissa myös lukiossa tarvittavia opiskelutaitoja.
Kokeilut ja hyvät käytänteet:
|
Opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä tulee arvioida monipuolisesti. Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvioinnissa käytettävistä arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. Opiskelijalle on lukio-opintojen aikana annettava mahdollisuus itsearviointiin. Lukiolaki 714/2018, 37 § 1 mom. Lukiokoulutuksessa arvioinnilla on kaksi keskeistä tehtävää: Oppimisen tukeminen ja ohjaaminen. Osaamiselle ja oppimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen näkyväksi tekeminen. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 (5.1 Arvioinnin tavoitteet ja tehtävät lukiokoulutuksessa) |
Espoossa lukion opettajakunta sopii kaikkia oppiaineita koskevista yhteisistä arviointikäytänteistä. Näitä ovat ainakin yhteinen linja poissaoloihin, puuttuviin suorituksiin, opintojakson arvioinnin keskeyttämiseen sekä uusintakokeeseen ja korotuskokeeseen osallistumiseen. Lukion opettajakunta sopii yhdessä myös, missä tilanteissa käytetään P-, X- ja K-merkintöjä numeroarvosanojen asemesta. Samoin opettajakunta sopii yhteisestä toimintatavasta plagiointi- ja vilppitapauksissa.
Opintojakso arvioidaan lopsin linjausten mukaisesti yhdellä arvosanalla, vaikka se koostuisi useammasta moduulista, jos moduulit ovat saman oppiaineen moduuleja.
Jokainen aineryhmä sopii lukiotasolla yhdessä yhteisistä oppiainekohtaisista arviointiperiaatteista. Tavoitteena on, että samalla osaamisella saa saman arvosanan riippumatta opettajasta.
Sekä yleiset että oppiaine- ja opintojaksokohtaiset arviointikäytänteet voi kirjata esimerkiksi jokaisen opintojakson alussa läpikäytävään kurssisopimukseen. Näin opiskelijat tietävät jo opintojakson ensimmäisen oppitunnin jälkeen, mitä arvioitavia töitä opintojaksolla tehdään ja mitkä asiat vaikuttavat opintojaksosta annettavaan arvosanaan.
Tavoitteena on, että arviointikäytänteet
- ovat monipuolisia
- ohjaavat oppimista
- ovat selkeät.
Kokeilut ja hyvät käytänteet:
Lukiolain mukaan lukiokoulutuksen järjestäjän on hyväksiluettava muualla suoritetut, opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaavat opinnot. Näitä opintoja voivat olla toisessa lukiossa suoritetut opintojaksot, mukaan lukien Omnian aikuislukiossa suoritetut opintojaksot, sekä korkeakouluissa tai muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot. Myös muu osaaminen pitää hyväksilukea, jos se vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä.
Jokaisessa lukiossa on omat käytännöt hyväksilukemiseen ja osaamisen tunnustamiseen. Lukioiden rehtorit myös konsultoivat toisiaan harkitessaan, vastaako hyväksiluettavaksi esitetyn osaamisen tavoitteet ja sisällöt opetussuunnitelmassa kuvattuja.
Espoossa on linjattu seuraavasti Omnian aikuislukion opinnoista:
Opintojen suorittaminen aikuislukiossa. (Espoon lukiolinjan linjaukset, lukiolinjan johtoryhmä 6.3.2024.)
- Opiskelija voi ilmoittautua Omnian aikuislukion verkko-opintoihin vapaasti. Lukiolinja kuitenkin maksaa niistä opinnoista, joista on etukäteen sovittu lukion kanssa (lukiokohtaisesti päätetään, kuka lukiolla päättää verkko-opintoihin osallistumisesta: esim. lukion rehtori, oma opinto-ohjaaja tai kyseisen opintojakson opettaja).
- Pääsääntöisesti opiskelija voi periodia kohden suorittaa yhden aikuislukion verkkokurssin päivälukion kustantamana.
- Pääsääntöisesti opiskelijalle ei anneta lupaa peräkkäisiin periodeihin aikuislukion verkkokursseille. Oppiaineen ensimmäinen opintojakso suoritetaan päivälukiolla.
- Aikuislukiolla suoritettuja opintojaksoja hyväksiluetaan päivälukioilla silloin, kun opintojaksosta saatu arvosana on 5 tai korkeampi.
- Lukio saa poiketa näistä linjauksista harkinnan mukaan esim. opiskelijan sairauden, kilpaurheilun tai muun opintojen suorittamiseen vaikuttavan syyn vuoksi.
|
Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä huoltajien, muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden, kulttuuri- ja tutkimuslaitosten, kansalaisjärjestöjen sekä työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 (3.4 Toimintakulttuuri, Oppiva yhteisö) |
Espoon lukioissa tehdään eri oppiaineissa monipuolisesti yhteistyötä niin pääkaupunkiseudun kuin myös muualla Suomessa toimivien korkeakoulujen kanssa. Opiskelijat pääsevät vierailemaan eri korkeakouluissa, ja tutkijoita pyydetään vierailemaan myös oppitunneille. Vierailuja voidaan järjestää myös etäyhteyden kautta. Lisäksi aineenopettajat kertovat opintojaksoillaan oman alansa jatko-opintomahdollisuuksista.
Myös työelämäyhteistyötä järjestetään monella tapaa. Opiskelijat pääsevät tutustumaan pääkaupunkiseudun yrityksiin ja yhdistyksiin, ja eri alojen ammattilaisia kutsutaan kertomaan työstään niin oppitunneille kuin erilaisiin työelämäteemapäiviin. Opintojaksoilla harjoitellaan monipuolisesti erilaisia työelämätaitoja ja keskustellaan alan työmahdollisuuksista.
Korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä voidaan järjestää myös oppiainerajat ylittäen. Opettajien kannattaakin jakaa vinkkejä ja ideoita keskenään – sama vierailija voi hyvin sopia myös toisen aineen opintojakson tavoitteisiin ja sisältöihin.
Tämän luvun esimerkeissä esitellään erilaisia tapoja toteuttaa korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä lukio-opetuksessa. Lisäksi mukana on päivittyvä lista niin sanotuista matalan kynnyksen korkeakouluyhteistyömahdollisuuksista, joita Suomen korkeakoulut tarjoavat esimerkiksi erilaisten hankkeiden kautta.
Espoon kaupungin lukioiden korkeakouluyhteistyön tukimateriaali:
Korkeakouluyhteistyö | Espoon kaupunki
Muuta materiaalia:
Tunne työ 2.0 | Avointen oppimateriaalien kirjasto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Kokeilut ja hyvät käytänteet:
- Alumniyhdistys (Etelä-Tapiolan lukio)
- Ammattien aamu (Matinkylän lukio)
- CERN-tiedeleiri (Kuninkaantien lukio)
- Nollapäästöpäivä (Otaniemen lukio)
- Työelämäkurkistukset (Espoon yhteislyseo)
- Työelämäkurssi (Leppävaaran lukio)
- Urapäivä (Kuninkaantien lukio)
- Vinkkejä ja linkkejä korkeakouluyhteistyöhön (Espoonlahden lukio)
- YH ja OPO: luentopassi (Haukilahden lukio)
| Laatuhankkeessa on ollut mukana opiskelijajäseninä Matias Lindroos Kuninkaantien lukiosta ja Mimmi Haavisto Otaniemen lukiosta. Opiskelijoiden ääni on kuulunut hankkeen eri vaiheissa, ja he ovat myös laatineet laatukäsikirjan opiskelijakommentit. Kommenteissa on huomioitu myös Espoon lukiolaisille teetettyjen kyselyiden vastauksia. (Kirjoitettu toukokuussa 2024.) |
Lukio-opetus on Espoossa ainutlaatuista ja monipuolista, ja siinä pyritään aina mahdollisimman korkeaan laatuun. Opettajat ja opiskelijat ovat kuitenkin yksilöitä, joten yhteisiä ohjeita laadun saavuttamiseksi on vaikea tehdä. Espoon lukio-opiskelijoille toteutetussa laatukyselyssä oppiaineesta riippumatta nostettiin esiin toimivina esimerkkeinä tiettyjä opetustapoja, mutta toisaalta korostuivat erityisesti myös yksittäisten opettajien käyttämät keinot. Tärkeintä olisikin, että opettaja käyttäisi paitsi ryhmälle myös itselleen parhaiten toimivia työtapoja, jolloin ne tulevat luontevasti. Toisaalta on myös tärkeää, että opettajille tarjotaan monipuolisesti työkaluja erilaisten opetustapojen käyttöön, jotta kynnys kokeilla uutta madaltuisi.
Juuri opetustapojen sopivuuden ja toimivuuden takia opiskelijoilta onkin hyvä kerätä palautetta ja kysyä mielipidettä siitä, mitä he toivoisivat kursseilla tehtävän, jolloin opiskelija kokee saavansa olla osallisena opetustapojen valinnassa.
Opiskelijan näkökulmasta arvioinnin tasapuolisuus on kaikista olennaisinta opetuksessa. Tasapuolisuutta voi korostaa läpinäkyvillä arviointikriteereillä ja palautteella. Palautetta kannattaa antaa aina mahdollisuuksien mukaan, sillä se paitsi auttaa opiskelijaa kehittymään, myös vähentää opiskelijoiden arvailua siitä, miten arvosana on muodostunut.
Aikuislukion opinnot ovat monesti opiskelijoille tärkeä lisä paikan päällä suoritettaviin opintoihin, sillä esimerkiksi aikataulujen tai elämäntilanteen takia opiskelijalla voi olla haasteita osallistua oman lukion opintojaksoille.
Lukion yhteistyö korkeakoulujen ja työelämän toimijoiden kanssa auttaa opiskelijaa suunnittelemaan tulevaisuuttaan ja miettimään eri vaihtoehtoja. Näin lukio voi tarjota opiskelijalle monipuoliset eväät menestyä myös lukion jälkeen.
Espoon lukiokoulutuksen laatukäsikirja
- Espoon lukioissa opitaan ja opetetaan laadukkaasti
- Hyviä käytänteitä oppiaineiden opetuksessa
- Opiskelun ohjaus ja oppimisen tuki ovat kaikkien opiskelijoiden ulottuvilla
- Laadukas lukiokoulutus luo hyvinvointia ja osallisuutta
- Laatu työyhteisön arjessa ja toimintakulttuurin kehittämisessä
- Laadukas hallinto tukee lukiokoulutusta