Espoon lukiokoulutuksen laatukäsikirja: Kokeilut ja hyvät käytänteet

Kortti tehty: Kevät 2024

Asiasanat: hyvinvointi, ruokailu, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Viherlaakson lukiossa tarjotaan aamupuuroa ja jotain lisuketta joka aamu maksutta sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Puuroa on tarjolla kello 8.00 ja kello 9.35. Puuroa käy syömässä päivittäin noin 80 henkeä, ja se on saanut erityisen hyvää palautetta opiskelijoilta.

Keittiö on järjestänyt aamupalan niin, ettei se vaadi ylimääräistä työpanosta koulun varsinaiselta henkilökunnalta ja että kustannukset pysyvät kohtuullisina.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Aamupuuron tarkoituksena on panostaa näkyvästi kouluyhteisön hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen. Aamupuuron ansiosta opiskelijat jaksavat paremmin työskennellä koko päivän ja heidän sekä fyysinen että henkinen vireystilansa on parantunut. Hyvinvointi on Viherlaakson lukiossa tärkeä teema Viherissä ja aamupuuron tarjoaminen edesauttaa sen esillä pitämistä, kun se osoittaa opiskelijoille konkreettisella tavalla, että heistä ja heidän hyvinvoinnistaan halutaan pitää huolta. Samalla se madaltaa kynnystä päivittäisille kohtaamisille ja parantaa siten yhteisöllisyyttä koulun sisällä.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Haasteita aamupuuron järjestämisessä ei oikeastaan ole ollut. Keittiö on löytänyt toimivan ratkaisun siihen, että puuro voidaan tarjota kahdessa erässä ja kustannukset eivät ole kohtuuttomia. Tämä on sekä koulun että keittiön kannalta hyvä ratkaisu. Tämä ei vaadi koululta työvoimaa, joten se on myös tehokas panostus opettajien hyvinvointiin.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: hyvinvointi, tapahtumat, liikkuminen, vuorovaikutus, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Abit–opet-sählyottelu pelataan vuosittain kolmannen jakson viimeisellä oppitunnilla ennen päättöviikkoa. Tapahtumaa edeltää haaste, jonka opettajat esittävät abeille esimerkiksi keskusradion tai tunnin alussa kaikille ryhmille näytettävän videon välityksellä ja johon abit vastaavat samaan tapaan. Koko koulu tulee katsomaan peliä. Abit vastaavat siitä, että pelissä on tuomarit, juontajat, mahdollisesti selostaja, musiikkia sekä pelikenttä kunnossa. Tuomarina toimii joku lajia harrastava nuorempi opiskelija. Tilaisuus alkaa joukkueiden esittelyllä, jonka abit organisoivat ja hoitavat. Abien valtava joukkue on jaettu kentällisiin, jotka esitellään yksi kerrallaan ja kaikilla on omat, lyhyet sisääntulo-show’nsa. Väliajalla voi olla väliaikaohjelmaa, esimerkiksi opettajien leikkimielinen tanssiesitys tai abien esitys. Joukkueiden etukäteen suunnittelemat maalituuletukset ovat osa peliä ja sen tunnelmaa.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Ottelu luo ja pitää yllä koko koulun yhteishenkeä ja vahvistaa vuorovaikutusta. Nuoremmat opiskelijat kannustavat yleensä äänekkäästi yhtä lailla abeja kuin opettajiakin.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Opettajakunnasta tulee saada koottua joukkue. Ainakaan Kuninkaantien lukiossa tämä ei kuitenkaan ole ollut ongelma, sillä myös opettajat nauttivat päivästä, ja valtaosa osallistuukin tapahtumaan joko pelaajina tai väliaikanumeron esiintyjinä. Joukkueen huoltajaksikin voi ilmoittautua.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: hyvinvointi, tapahtumat, vuorovaikutus, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Kuninkaantien lukiossa kokeiltiin Laatuhankkeen osana After school -toimintaa. Toiminta lähti käyntiin, kun opiskelijakunnan hallitus ehdotti koulupäivän jälkeistä ohjelmaa. Opiskelijoille tehtiin heidän toiveitaan kartoittava kysely, joka toimi pohjana After school -teemojen suunnittelulle. After schoolin ideana on, että toimintaa järjestävät mahdollisuuksien mukaan monet eri opettajat ja esimerkiksi oppilashuollon henkilöstö, jolloin yhteishenki ja yhteenkuuluvuuden tunne opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä tiivistyy monipuolisesti. After school -kertojen pitämisestä ja suunnittelusta maksetaan palkka tuntikorvauksena.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Toimintatapa luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisää yhdessä tekemistä. After school tarjoaa nuorille sosiaalisia kontakteja niin toisiin opiskelijoihin kuin opettajiinkin. Toiminnan kautta opiskelijoilla on mahdollisuus ohjattuun vapaa-ajan viettämiseen koulussa.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Haasteena kokeilussa ilmeni paikalle tulevien opiskelijoiden pieni määrä. Kyselyssä todella moni oli kiinnostunut erilaisista teemoista ja ilmoitti halukkuutensa tulla After school -toimintaan mukaan. Todellisuudessa paikalle saapui hyvin vaihtelevasti ja usein kovin vähän tai ei ollenkaan opiskelijoita, vaikka teemat oli valittu opiskelijoiden itsensä toiveiden mukaan.

Toisena haasteena on opettajien vähäinen kiinnostus After school -toiminnan järjestämiseen. Opettajan työ on kiireistä, eikä lisäkorvaus välttämättä saa tarttumaan lisätyöhön. Toiminnan järjestäminen vaatiikin yhteistä sitoutumista ja myös sen pohtimista, miten opiskelijoita saataisiin innostettua mukaan toimintaan. Ehkä opiskelijat voisivat järjestää toimintaa myös itse, toki ohjatusti?

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: työtapoja oppitunneille, vuorovaikutusosaaminen

Mistä on kyse?

Aikajanatyöskentelyä voi hyödyntää missä tahansa tehtävässä, missä tapahtumia voi sijoittaa aikajanalle. Tehtävässä opiskelijat jaetaan ryhmiin ja jokainen ryhmä saa materiaalipussin. Biologiassa aiheena voisi olla vaikkapa elämän syntymisen tapahtumat, jolloin pussissa olisi sekaisin kuvat elämän muodostumisen tapahtumista ja kuviin sopivat tekstit. Opiskelijaryhmä voi etsiä itselleen sopivan tilan, ja ryhtyä muodostamaan kuvista ja teksteistä aikajanaa.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Työskentelymuoto osallistaa opiskelijoita ja samalla päästään hieman liikkumaan jatkuvan istumisen sijaan. Työskentelymuoto tukee myös sosiaalisten taitojen kehittymistä ryhmätyötilanteissa.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Työskentelymuoto vaatii opettajalta useita työtunteja materiaalin valmistukseen, mutta toisaalta samoja materiaaleja voi käyttää monta kertaa. Opiskelijoilla kannattaa olla jokin taustatieto aikajanasta ja siihen asetettavista asioista, jotta työskentely on mielekästä. Vaihtoehtoisesti opiskelijat voivat janaa tehdessään selvittää tietoja heille annetusta materiaalista tai esimerkiksi oppikirjasta.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: globaali- ja kulttuuriosaaminen, media, monitieteinen ja luova osaaminen, opettajien yhteistyö, osallisuus, viestintä, yhteiskunnallinen osaaminen

Mistä on kyse?

Lyhyessä videopodcastissa kaksi opettajaa keskustelee jostakin ajankohtaisesta tapahtumasta tai ilmiöstä. Podcastin pituus on viidestä kahdeksaan minuuttiin. Video näytetään maanantain toisella tunnilla, ja se jää sen jälkeen koulun Youtube-kanavalle katsottavaksi.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Tavoitteena on antaa malli sitä, että ajankohtaiset asiat voivat olla kiinnostavia ja että niistä on innostavaa keskustella. Samalla lukion viestintätiimin opiskelijat voivat harjoitella kuvaamista ja editoimista.

Podcast-lähetyksen voi nähdä myös aamunavausten osittaisena korvaajana. Toimintatapa on ainakin Espoon yhteislyseossa koettu hyväksi, koska aamunavauksia ei voida teknisistä syistä pitää keskusradion kautta. Lisäksi podcast on mediana nykynuorille tuttu. Podcast-jaksoissa voi vierailla myös opiskelijoita.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Haasteena on se, että lähetys vie hieman yli viisi minuuttia oppitunnista. On selvää, että kiireisimmillä kursseilla sekin voi olla turhan paljon. Mikäli toimintatavasta tulisi rutiini, voitaisiin periaatteessa sille antaa pieni slotti työjärjestykseen – niinhän tehtiin aamunavaustenkin kohdalla.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: eettisyys ja ympäristöosaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen, osallisuus, yhteiskunnallinen osaaminen, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Aktiivisuuspassin avulla opiskelija voi rakentaa itselleen kurssin lukion aikana hyvin monenlaisista suorituksista. Osa-alueita, joista voi kerätä suorituksia, on neljä: yhteisöllisyys (esim. vanhojen tanssien järjestelyt), tiede (esim. museot, luennot), kulttuuri (esim. koulun juhlissa esiintyminen) ja ympäristö (esim. plogging). Suorituksen saadakseen pitää olla pisteitä vähintään kolmelta eri osa-alueelta, paitsi koulun yhteisöllisestä työstä voi kerätä koko passin myös yksinään. Kurssin osasuoritukset voivat olla lähtöisin opiskelijan omasta kiinnostuneisuudesta tai koulun tarpeista.

Opiskelija kerää passiin pisteitä, ja 40 pisteestä saa 2 op:n suorituksen. 30 minuutin työskentely vastaa yhtä pistettä. Esimerkiksi museokäynneistä annetaan 3 pistettä. Suoritus dokumentoidaan selfiellä ja lyhyellä raportilla, jossa kerrotaan mitä, missä ja milloin tehtiin. Jos kyseessä on koulun toiminta, sitä ohjannut opettaja ilmoittaa opiskelijat ja kerätyt pisteet, jotka taas passia ohjaava opettaja kirjaa Classroomiin. Classroomissa on valmiita tehtäviä sekä suunnittelulomake, jonka avulla opiskelija suunnittelee oman passinsa sisällön. Opiskelijat voi myös ehdottaa omaa tehtävää aktiivisuuspassia ohjaavalle opettajalle. Passisuoritus ei kuitenkaan voi olla osa johonkin muuhun opintojaksoon kuuluvaa tehtävää, palkkatyö tai oma harrastus.

Ohjaavalle opettajalle on maksettu korvausta vaihtelevasti, sillä myös työmäärä vaihtelee. Tällä hetkellä (syksy 2023) korvaus on 0,25 vuosiviikkotuntia. Se kuitenkin on aika vähän koko vuoden kestävästä työstä erityisesti, jos moni passia suorittava opiskelija tarvitsee henkilökohtaista ohjausta. Jos kyseessä on vain suoritusten kirjaaminen, viestintä ja muutaman info-tilaisuuden järjestäminen, on korvaus sopiva.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Aktiivisuuspassikurssin kantavana ideana on tuoda esiin ja mahdollistaa kaikki se osaaminen ja aktiivisuus, mitä opiskelijoilla on. Lyhyesti passi kannustaa siis aktiivisuuteen. Toimintatapa tekee näkyväksi opiskelijoiden osaamisen ja aktiivisuuden sekä kannustaa aktiiviseen osallisuuteen koulussa ja yhteiskunnassa. Passimerkintöjä saa monenlaisesta toiminnasta koulussa, ja joustavuutensa ansiosta aktiivisuuspassia suorittavat myös ne, jotka eivät lähtökohtaisesti ilmoittaudu mukaan koulun yhteisölliseen työhön, kuten opiskelijakuntatoimintaan. Malli antaa myös opettajille helpon välineen opiskelijoiden aktivoimiseen. Opiskelijoiden pystyvyyden ja osallisuuden kokemus vahvistuu.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Ohjaavan opettajan työmäärää on hankala arvioida etukäteen, ja se on jatkuvaa ja epämääräistä. Osalla opiskelijoista jää passin suorittaminen helposti kesken. Kouluyhteisössä myös saatetaan olettaa, että aktiivisuuspassin ohjaava opettaja vastaa ja huolehtii kaikesta yhteisöllisestä työstä, josta passisuorituksia saa. Se kuitenkin vaatisi ihan toisenlaisen korvauksen. Kouluyhteisölle on siis hyvä selittää ohjaavan opettajan rooli passin suorittamiseen liittyvässä ohjauksessa. Ohjaava opettaja ei esimerkiksi ohjaa koulun juhlissa toteutettavaa puhetta, vaikka siitä saakin aktiivisuuspassipisteitä.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: korkeakouluyhteistyö, työelämäyhteistyö, vierailut koulun ulkopuolelle, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Etelä-Tapiolan lukion valmistuneet opiskelijat ovat perustaneet oman yhdistyksen, johon valmistuvat pyritään liittämään mahdollisimman kattavasti. Yhdistys tiedottaa liittymismahdollisuudesta abivuoden aikana ja myös yo-todistuksen liitteenä paperisesti. Alumniyhdistys myös näkyy koululla: alumnit ovat monena vuonna tarjonneet opiskelijoille pullat äidinkielen yo-koepäivän päätteeksi, lukion vuosijuhlaviikolla etisläiset pelasivat sählypelin alumneja vastaan,ja alumnit käyvät usein lukiolla kertomassa esimerkiksi opinnoistaan ja urastaan.

Opettaja ja opot tavoittavat alumnit yhdistyksen Facebook-sivujen ja yhdistyksen ylläpitämän sähköpostilistan kautta.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Lukiolle on suuri voimavara, kun jatko-opintoja ja työelämän mahdollisuuksia tulevat esittelemään koulun omat valmistuneet. Tämä tuo esittelyihin omakohtaisuutta ja myös tukee lukion yhteishengen ja erityisluonteen vahvistamista.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Yhdistyksen jatkuvuuden ylläpitäminen on jatkuva tehtävä, joten valmistuvia opiskelijoita tulee aktiivisesti rohkaista liittymään yhdistykseen ja/tai jättämään omat yhteistietonsa. Opinto-ohjaajat voivat myös tehdä vuosittain valmistumiskyselyn ja sen yhteydessä välittää tietoa alumniyhdistyksestä sekä kysyä halukkuutta toimia esittelijänä koulun tilaisuuksissa.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: kodin ja koulun yhteistyö, työelämäyhteistyö, yhteiskunnallinen osaaminen

Mistä on kyse?

Matinkylän lukiossa järjestetään Ammattien aamu -tapahtuma, jotta opiskelijat saisivat kuvaa erilaisista urapoluista ja ammateista. Esiintyjinä tilaisuuden aikana on opiskelijoiden huoltajia ja lähialueen yritysten henkilöstöä. Tarkoitus on, että esiintyjä kertoo omasta urapolustaan ja ammatistaan opiskelijoille. Tilaisuus järjestetään 4. periodissa kaikille ensimmäisen ja toisen vuositason opiskelijoille. Myös kaikki opettajat osallistuvat tapahtumaan.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Opiskelijat saavat kuulla erilaisia tapoja päästä omaan toiveammattiin. Esiintyvät huoltajat pääsevät tutustumaan lukioon ja lukiolaisiin. Alueen yritysten ja lukion välille luodaan luontevaa toimintaa. Opettajat saavat myös tietoa eri aloista, kun kuulevat esitykset.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Välillä esiintyjiä on vaikea saada, tai joku esiintyjä peruu viime tipassa, jolloin korvaavaa esiintyjää ei välttämättä löydy.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: hyvinvointi, hyvinvointiosaaminen, TO01-opintojakso, ryhmänohjaus, vuorovaikutusosaaminen, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Osana Espoon lukioiden laatuhanketta tuotettiin asiantuntijavideoita erilaisista lukiolaisia koskevista aiheista. Videoiden tarkoituksena on helpottaa opettajien työtä ja madaltaa kynnystä erilaisten teemojen käsittelyyn lukiolaisten kanssa. Videoita voi hyödyntää esimerkiksi RO-tuokioissa, TO01-opintojaksolla, teemapäivissä tai vaikkapa päivänavauksena. Videot ovat erimittaisia, alle minuutista reiluun kymmeneen minuuttiin.

Videoiden esiintyjät ja aiheet:

• Aleksander Stubb: Millaisen ihmisen kanssa on hyvä olla?
• Anna Lohman: Aivojen kerroksellisuus ja turvallisuuden tunne
• Anna Lohman: Vuorovaikutuksen merkityksellisyys ja turvallisuuden tunne
• Anna Lohman: Tunteiden tarttuminen yhteisössä
• Anna Lohman: Positiivisesta ajattelusta
• Ville Merinen: Ikävän keskustelukulttuurin vaikutus
• Ville Merinen: Ruutu- ja peliriippuvuus
• Joonas Konstig: Tätä hyötyä on käytöstavoista
• Joonas Konstig: Mitä hyvä käytös tarkoittaa?

Videot ovat katsottavissa Espoon kaupungin Youtube-kanavalla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Videot madaltavat kynnystä käsitellä erilaisia teemoja lukiolaisten kanssa. Muistutukset hyvästä käytöksestä, keskustelukulttuurista, yhteisöllisyydestä ja turvallisuudesta ovat tärkeitä peruspilareita arjessa. 
 

Kortti tehty: syksy 2024

Asiasanat: hyvinvointi, tapahtumat, vuorovaikutus, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Leppävaaran lukiossa järjestetään aina syyslukukauden aikana biljarditurnaus opiskelijoille. Turnaus huipentuu ennen joulua loppupeleihin ja palkintojen jakoon. Voittajalle jaetaan kiertopalkinto.

Opiskelijat organisoivat turnauksen biljardista kiinnostuneen opettajan avustuksella. Koulu toimii kahdessa rakennuksessa, ja molemmissa rakennuksissa on biljardipöydät, joilla turnausta pelataan.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee? 

Turnaus lisää yhteisöllisyyttä ja urheiluhenkeä.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Järjestäjien pitää huolehtia, että turnaus etenee pelikaavion mukaan ja peleissä toimitaan ohjeiden mukaan.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: biologia, maantiede, opettajien yhteistyö, toimiva arki

Mistä on kyse?

Kuninkaantien lukiossa biologian ja maantieteen opettajat ovat yhdessä sopineet, millaisia töitä kullakin opintojaksolla tehdään, jotta kurssivaatimukset ovat suurin piirtein verrannollisia toisiinsa ja työmäärä on suunnilleen sama opettajasta riippumatta. Opettajat ovat käyneet yhdessä läpi, minkä tyyppisiä töitä teetämme ja kuinka suuri painoarvo kullakin työllä tai kokeella on kurssiarvosanan määräytymisessä. Ideoita, vinkkejä ja ajatuksia jaetaan puolin ja toisin.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Opettajien yhteistyö toimii opiskelijoiden oikeusturvana. Työmäärä ja kurssiarvosana määräytyvät samantyyppisten töiden perusteella, kun opettajat ovat tehneet yhteissuunnittelua. Tarkoitus kuitenkin on, että on vedetty yhteiset isot linjat ja opettaja voi silti työskennellä omalla persoonallaan ja tehdä omia valintoja. Yhteissuunnittelu on myös erittäin hyvä tapa jakaa ideoita ja ajatuksia opintojaksojen sisällön toteuttamisesta. Jaetut ideat usein monipuolistavat opetusta.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Rajallinen yhteinen aika ja kiire asettavat aina omat haasteensa. On hyvä, että korvamerkittyä YS-aikaa saa toisinaan käyttää yhteissuunnitteluun aineryhmänsä kanssa.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: fysiikka, kansainvälisyys, korkeakouluyhteistyö

Mistä on kyse?

Opetushallitus tukee vuosittain Sveitsissä CERN- hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa järjestettävää tiedeleiriä. Tiedeleirille on erikseen haettava. Lukion opettaja on käynyt erikseen omalla ajallaan opettajille suunnatun koulutuksen Genevessä. Tämän jälkeen lukiolla on mahdollisuus lähettää sekä opettajia että opiskelijoita leirille. Ennen leiriä opiskelijat käyvät FY8-opintojakson, jota on muokattu niin, että siitä olisi hyötyä tiedeleirillä. Lisäksi opiskelijat kävivät tutustumassa Jyväskylän Lukema-päivillä, joilla kuultiin luentoja aiheesta. Opettajalle maksetaan 0,5 kurssia lukioresurssista.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Kokonaisuus palvelee hyvin kansainvälisyys- ja korkeakouluyhteistyötavoitteita. Tiedeleiri on todella innostava kokonaisuus niin opiskelijalle kuin opettajallekin.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: digitaalisuus, tiimit, toimiva arki

Mistä on kyse?

Leppävaaran lukiossa toimii digitiimi, jonka jäsenet saavat erilliskorvauksen B-kehyksestä.

Digitiimi hoitaa:

• tietokoneiden jakamisen opiskelijoille, niiden keräämisen pois lukion päätyttyä, niiden toimittamisen huoltoon ym.
• varakoneiden, latureiden, kuulokkeiden ym. tarvikkeiden hankkimisen
• päättöviikolla Abitti-kokeiden siirtämisen koepalvelimelle, kokeiden käynnistämisen ja vastausten siirtämisen kokeiden jälkeen sekä teknisen tuen koepäivinä opettajille ja opiskelijoille
  • tiimi tekee päättöviikolle varaustaulukon, johon opettajat merkitsevät opiskelijoiden määrän, luokkahuoneen sekä kokeen aloitusajan
• periodien aikana Abitti-kokeiden ja -tehtävien käynnistämisen koepalvelimelta ja vastausten siirtämisen
• Abitti-tikkujen päivitykset
• yo-salin varakoneet, kuulokkeet ym.

Työnjako tiimin sisällä:

• tiimissä on neljä jäsentä, ja kullekin maksetaan 1,5 kurssia per lukuvuosi, paitsi tiimin vetäjälle, joka vastaa erityisesti opiskelijoiden koneista, maksetaan 2,5 kurssia per lukuvuosi
• tiimi jakaa keskenään päättöviikolla päivät, jolloin kukin on vuorollaan käynnistämässä kokeet, siirtämässä vastaukset ja päivystämässä, jos joku tarvitsee apua koneiden kanssa
• tiimi jakaa vuorot, jolloin kukin on vastuussa kokeiden siirtämisestä jakson aikana

Jos koululla on ollut harjoittelijoita, tiimi opastaa heitä olemaan opettajien apuna, päivittämään tikkuja, siirtämään kokeita ym.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Työtä on paljon, jolloin sen tasainen jakaminen on tärkeää. Työstä pitää myös saada riittävä korvaus. Digitiimi on todella tärkeä apu ja tuki sekä opiskelijoille että opettajille.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Tekoälyn käytön lisääntyminen on vaikuttanut siihen, että nykyään lähes kaikki arvioitavat työt tehdään Abitissa. Tämä tarkoittaa, että myös periodien keskellä pidetään todella paljon Abitti-kokeita ja -tehtäviä. Siksi piti luoda käytäntö, jossa digitiimi tietää, milloin pitää käynnistää kokeita. Ratkaisu on tällä hetkellä se, että opettajat siirtävät kokeen Sharepointissa olevaan kansioon niin, että luovat omalle koepäivälleen alakansion ja laittavat kokeensa sinne. Jos samana päivänä on useita välikokeita, ne laitetaan samaan kansioon. Lisäksi opettaja merkitsee paperiseen vihkoon, milloin koe on. Tällä tavalla digitiimin on helpompi pysyä ajan tasalla. Toimintatapoja pitää siis jatkuvasti muokata paremmin arkea tukeviksi.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: tietoa muokkaavat opiskelutavat, työtapoja oppitunneille, vuorovaikutusosaaminen

Mistä on kyse?

Oppitunnilla opiskelijat on jaettu pareihin ja he työstävät opettajan kohdekielellä antamia sanoja joko suullisesti tai kirjallisesti vihkoon, esimerkiksi muodostamalla sanoista pitkän virkkeen tai rakentamalla sanoista dialogin tai tarinan. Tarkoituksena on sanaston tallentuminen paremmin muistiin ja se, että jokainen saa tukea oman sanastonsa hallintaan.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Sanojen työstäminen monipuolisesti omia sisältöjä rakentamalla edesauttaa sanaston oppimista, laajentamista, kertaamista ja tukee samalla kieliopin hallintaa. Tapa on yksinkertainen ja helppo ottaa käytäntöön, koska tarvitaan vain vihkot.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Isojen ryhmien vuoksi opettajan on haastavaa ehtiä tarkistaa jokaisen parin elaboroinnit. Tehtävätyyppinä elaborointi vie aikaa ja oppimateriaalien laajuuden vuoksi sitä on mahdoton toteuttaa joka tunti.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: hyvinvointi, päivänavaukset, vuorovaikutus, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Opettajat pitävät keskusradion kautta päivänavauksia, joissa kuunnellaan heidän “elämänsä biisi” ja siihen liittyvä lyhyt tarina. Opiskelijat voivat luokissa arvailla, kenen opettajan elämän biisistä on kyse, sillä opettaja esittelee itsensä vasta kappaleen esittämisen jälkeen samalla kun kertoo siihen liittyvän tarinan. Elämäni biisi -päivänavaus voidaan toteuttaa esimerkiksi kerran viikossa; Kuninkaantien lukiossa se on pidetty aina perjantaisin.

Lukuvuoden lopuksi, kun kaikki biisit on kuultu, järjestetään vielä leikkimielinen visailu, jossa opiskelijat yrittävät yhdistää mahdollisimman monta biisiä ja opettajaa oikein. Eniten oikein vastanneet palkitaan.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Opiskelijat tutustuvat opettajiin, ja päivänavaus rakentaa positiivista vuorovaikutusta sekä yhteisöllisyyttä.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Välillä tekniset haasteet vaikeuttavat. Opettajat ovatkin ottaneet tavaksi käydä testaamassa laitteet ja harjoittelemassa niiden käyttöä edellisenä iltapäivänä opetuksen jälkeen.

Kaikki vuorot kannattaa merkitä lukuvuosikalenteriin jo syksyllä. Näin yhdenkään opettajan ei tarvitse huolehtia asiasta kuin oman päivänavauksensa verran.

Tekijänoikeudet tulee tietysti musiikkia soittaessa huomioida. Tekijänoikeuslain opetuspoikkeuksen(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) nojalla oppitunneilla ja näin ollen oppitunnin alussa esitetyssä päivänavauksessakin saa kuitenkin soittaa musiikkia.

Kortti tehty: kevät 2025

Asiasanat: englanti, kielet, opiskelun haasteet, oppimisen tuki

Mistä on kyse?

Englannin paikkausopintojaksolla opiskelija voi korottaa ENA1+2-opintojaksolta saadun hylätyn arvosanan hyväksytyksi. Opintojakso järjestettiin Espoon yhteislyseossa 5. periodissa lukuvuonna 2024–2025. Opintojaksolla opiskelijoilla on mahdollisuus “paikata” eli korottaa ENA01+02-opintojaksolta saamansa arvosanan 4. Opintojaksolle valikoitiin yhteistyössä opinto-ohjaajien kanssa sellaiset opiskelijat, joilla oli englannista liian monta arvosanaa 4. Opintojakson aineenopettaja keräsi muilta englannin opettajilta opiskelijoiden aiemmat suoritukset ENA01-opintojaksolta.

Opintojakso kestää vain yhden periodin, joten normaalisti kaksi periodia kestävän sidotun opintojakson sisällöt käydään tiivistetysti. Opintojakson tehtävät ja materiaalit ovat alaspäin eriyttäviä, ja esimerkiksi päättökoe on pilkottu kolmeen osaan. Opintojaksolla on pieni ryhmä (keväällä 2025 14 opiskelijaa), eli opiskelijoilla on mahdollisuus saada opintojakson aikana normaalia enemmän tukea.

Aineenopettaja on kokonaisvastuussa opintojakson suunnittelusta ja arvioinnista. Kurssisuunnitelma, sanakokeet ja osakokeiden tehtävät on rakennettu yhteistyössä erityisopettajien kanssa. Erityisopettajat ovat oppitunneilla samanaikaisopettajana kahdella oppitunnilla viikossa. Erityisopettajat pitävät opintojaksolla kaksi opiskelutaitotuokiota, joiden aiheina ovat sanaston opiskelutekniikat ja tekstin tuottaminen. Opintojaksosta ei tule erilliskorvausta erityisopettajille eikä aineenopettajalle. Aineenopettaja saa opintojaksosta normaalin korvauksen ja erityisopettajien panos menee vuosityöajasta. Työtunteja vaatii eniten uuden opintojakson rakenteen suunnittelu, opiskelijoiden kerääminen opintojaksolle, yhteistyö opettajien välillä sekä alaspäin eriyttävän materiaalien valmistus. 

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee? 

Opintojakso palvelee niitä nuoria, joilla on ollut vaikeuksia saada englannin opintoja suoritettua hyväksytysti. Opintojakso on suoraan alaspäin eriyttävä. Kumuloituvana oppiaineena pitkän kielen opinnot muodostuvat hyvin haastaviksi, elleivät mahdottomiksi, mikäli perustiedot eivät ole kunnossa. Paikkauspajassa on pyritty pitämään huolta siitä, että kielen perusrakenteiden, kuten aikamuotojen ja sanajärjestyksen, kertaamiselle on riittävästi aikaa. Peruasiat opittuaan opiskelija voi myöhemmillä opintojaksoilla omaksua helpommin monimutkaisempia kielen rakenteita.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

ENA0102 on hyvin laaja opintojakso, joten haasteena on valikoida sieltä vain sen verran ydinasioita, että ne ehditään opiskella yhden periodin aikana. Alaspäin eriyttämisen ja opintojakson sisältöjen mahdollisimman laajan säilyttämisen tasapainottelu tuottaa haasteita. Opiskelijoiden valinnan ja opintojaksolle ohjaamisen aikana pohdintaa aiheuttaa se, millä perustein opintojaksolle pääsee. Pilottitapauksessa opintojaksolle ohjattiin opiskelijoita vain, jos pohjalla oli ENA0102:sta arvosana 4. Poikkeustapauksessa mukaan pääsi myös, mikäli opintojakso oli aiemmin keskeytynyt esim. toiminnanohjauksellisten haasteiden takia. Toisin sanoen esimerkiksi vilpin vuoksi K:n saaneita opiskelijoita ei ohjattu paikkausopintojaksolle.

Jatkossa paikkausopintojakso olisi tarkoitus suunnata lähinnä ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, joilla on ollut haasteita läpäistä ENA0102-opintojaksoa ja mahdollisesti ENA03-opintojaksoa. Opintojakso järjestetään myös tulevina vuosina 5. periodissa.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: erityisopetus, opettajien yhteistyö, opiskelun tuki, opiskelutaidot, yhteisopettajuus

Mistä on kyse?

Etelä-Tapiolan lukiossa ja Haukilahden lukiossa on käytössä tukimalli, jossa erityisopettajalle, opiskelijalle ja aineenopettajalle perustetaan yhteinen Classroom, jossa aineenopettaja pystyy seuraamaan opiskelijalle annettavan tuen edistymistä. Erityisopettaja tapaa opiskelijaa säännöllisesti esimerkiksi yhden opintojakson ajan. Aineenopettaja jakaa kurssisuunnitelmansa erityisopettajan kanssa. Erityisopettaja käy opiskelijan kanssa tämän tarpeiden mukaiset tai erikseen opettajan kanssa sovitut sisällöt läpi tunteja ennakoiden.

Aineenopettaja voi luoda ryhmän erityisopettajalle sekä opiskelijalle myös digitaaliseen oppikirjaan. Aineenopettaja merkitsee sähköiseen kirjaan opiskelijalle kuuluvat kurssin tehtävät, jotka näkyvät sekä opiskelijalle että erityisopettajalle. Erityisopettaja ja opiskelija tapaavat säännöllisesti työstäen tehtäviä. Ryhmästä aineenopettaja voi seurata opiskelijan edistymistä.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Erityisopettaja on opiskelijan tukena eri oppiaineissa, mutta aineenopettaja on pedagogisessa vastuussa sisällöistä. Erityisopettaja tukee opiskelijaa esimerkiksi aloittamisen haasteiden ja opiskelun etenemisen kanssa tai itsenäisen kurssin suorittamisessa.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Haasteena voi olla opiskelijan vähäinen sitoutuminen työskentelyyn.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: hyvinvointi, teemaviikot ja -päivät, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Kuninkaantien lukiossa järjestetään syksyisin hyggepäivä eli kaamoksen selätys -teemapäivä. Hyggeily tulee Tanskasta ja tarkoittaa ajan viettämistä sohvalla hyvässä seurassa tai hyvän kirjan kanssa. Se on kynttilöiden sytyttämistä ja tietyllä tavalla hyvään oloon kääriytymistä. Hygge syntyy kiireettömyydestä, rentoudesta ja nautiskelusta.

Päivä alkaa aamunavauksella, jossa hygge-idea esitellään. Hyggepäivään kuuluvat esimerkiksi välituntien rentoutumishetket ja villasukkakilpailu palkintoineen. Teemaruokana voi olla jälkiruoaksi tarjottu marjapiirakka ja mehu. Olemme askarrelleet myös joulukortteja vanhainkoteihin, tai opettaja on suunnitellut oppitunnin niin, ettei käytetä älylaitteita ollenkaan.

Vastuu on jaettu hyvinvointitiimille, jossa on noin 6 henkilöä. Valmistelutyö lasketaan osaksi hyvinvointitiimin työtä, eli korvaus kuuluu koko lukuvuoden lukioresurssiosuuteen.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Hyggepäivä lisää hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä tuo vaihtelua arkeen. Se ei kuitenkaan juurikaan sotke muuta opiskelua ja tuntisuunnitelmia. Esimerkiksi joulukorttiaskartelut ovat olleet vapaaehtoisia: opettaja saa toteuttaa ne tunneillaan, jos haluaa. Suurin osa on halunnut.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Teemapäivän ajankohta kannattaa sopia hyvissä ajoin, jotta mahdollinen teemaohjelmaan kuluva oppitunti osataan huomioida kurssisuunnitelmissa. Ajankohdassa kannattaa huomioida myös joulun läheisyys, jos toteuttaa joulukortti-idean: ehtivätkö kortit vanhainkoteihin jouluksi?

Kortti tehty: kevät 2024

HYVIEN TAPOJEN VIIKKO -ohjelma(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Koko viikon opehuoneessa:

• positiivisen pedagogiikan info
• huomaa hyvä -karkit
• vastuullinen käytös työpaikalla
• hyväntahtoisuuden merkitys työyhteisössä

MAANANTAI(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) :: Hyvät käytöstavat luovat hyvinvointia koko yhteisöön (käytöstapojen perusta ja merkitys)

1. tunti - viikon ohjelma ja ”haaste”

• video: Alexander Stubb: Minkälaisen ihmisen kanssa on hyvä olla?

2. tunti - käytöstapojen perusta

• video: Joonas Konstig: Mitä hyvä käytös tarkoittaa?

3. tunti - käytöstapojen merkitys

• video: Joonas Konstig: Tätä hyötyä on käytöstavoista

4. tunti – epäasialliseen käytökseen puuttuminen (syrjinnästä vapaa alue)

• lukiolaki / koulun järjestyssäännöt
• häirintäilmoituksen tekeminen

Ruokavälitunnilla aulassa YHR:n ständi – teetä ja kahvia sekä ihmissuhdetaituri (ihmishahmo, johon kirjoitetaan hyvän tyypin ominaisuuksia)

TIISTAI (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan):: Käytöstavat ja koulun järjestyssäännöt

1. tunti – tervehtiminen
2. tunti – digilaitteet (kännykät, tietokone)

• video: Mona Moisala: Itseaiheutettu ADT ja miten palautat kadonneen keskittymiskyvyn

3. tunti – myöhästyminen
4. tunti – kuunteleminen

• kysely: Millainen kuuntelija sinä olet?

ruokailu: hyvät ruokailutavat

extra: päähineet ja ulkovaatteet

extra: small talk (kehitysidea: ohjattu, ryhmäyttävä small talk -harjoitus)

KESKIVIIKKO(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) :: Käytöstavat somessa

1. tunti – toksinen some-keskustelukulttuuri

• video: Ville Merinen: Ikävän keskustelukulttuurin vaikutus

2. tunti – uhkaako some ja käytöstapojen puute demokratiaa?

• videotoive: toksisen keskustelukulttuurin ja somen vaikutus poliitikkoihin ja politiikkaan

3. tunti – some-etiketti

• video: MLL: Empatia netissä

4. tunti – someturva

• video: someturva

TORSTAI(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) :: Hyveet ja arvot

1. tunti – koulun arvot
2. tunti (RO) – hyveet

• itsearviointi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

3. tunti – positiivinen ajattelu

• video: Anna Lohman: Positiivisesta ajattelusta

4. tunti – näkökulman vaihtamisen taito

• Myönteistäjät(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) -kortit

PERJANTAI (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan):: Psykologinen turvallisuus ja pukeutumispäivä (hyveiden mukaiset värit)

1. tunti – turvallisuuden tunne

• video: Anna Lohman: Aivojen kerroksellisuus ja turvallisuuden tunne

2. tunti – vuorovaikutus ja yhteisöllisyys

• video: Anna Lohman: Vuorovaikutuksen merkitys ja yhteisöllisyys

3. tunti – tunteiden tarttuminen

• video: Anna Lohman: Tunteiden tarttuminen yhteisöissä

HUOMAA HYVÄ - karkit opettajille

Positiivisen pedagogiikan kehittämisen pioneerit Kaisa Vuorinen ja Lotta Uusitalo kiinnostuivat aiheesta huomattuaan, ettei perinteinen, vaikeuksiin keskittyvä opetus ja kasvatus toimi erityisopettajan työssä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana he ovat kehittäneet erilaisia positiivisen pedagogiikan menetelmiä, joista ehkä tunnetuin on huomion kiinnittäminen yksilöiden luonteenvahvuuksiin.

Vahvuusbongari tunnistaa vahvuuksia toisissa ihmisissä, auttaa nostamaan niitä tietoisesti esiin ja valjastamaan toiminnan avuksi eri tilanteissa.

Heidän tutkimustulostensa mukaan luonteenvahvuuksiin keskittyvä opetus vaikuttaa oppimiseen pitkäkestoisemmin ja johtaa tyydyttävään elämään todennäköisemmin kuin vain tiedolliseen osaamiseen keskittyvä opetus.

Näihin karkkeihin on kiinnitetty erilaisia hyveitä. Voit ottaa niin monta karkkia kuin haluat, mutta et saa laittaa yhtäkään suoraan omaan suuhusi! Sen sijaan, jaa ottamasi karkit kollegoiden lokeroon heille ominaisten hyveiden perusteella.

Napataan toisemme kiinni hyvänteosta! Huomataan hyvä.

Vastuullinen käytös työpaikalla

Lähteet: mm. Järvinen 2012, Litovaara ym. 2003, Vartia ym. 2016, TTL 2016

Hyväntahtoisuuden merkitys organisaatiossa

Kun ihmisen omanarvontunto on hauras, hän kokee muut helposti itselleen uhkana. Hän näkee ympärillään vain kilpailijoita, jotka pitää kukistaa. Tällainen johtaa helposti pahantahtoisuuteen. Jopa siihen, että aletaan toimia, jotta toinen ei onnistuisi. Juoruilu, seläntakanapuhuminen ja oman merkityksen korostaminen ovat juuri tätä pahantahtoisuuden kulttuuria.

Hyväntahtoisuuden kulttuuri syntyy siitä, että on varaa tahtoa toiselle hyvää ja jopa toimia toisen onnistumisen eteen.

Hyväntahtoisuus synnyttää turvaa. Siellä missä on turvaa, ihminen vapautuu olemaan inhimillinen, keskeneräinen ja haavoittuva. Tämä puolestaan johtaa luovuuden lisääntymiseen sekä innovatiivisuuden elpymiseen. Syntyy uusia onnistumisia ja hyviä kierteitä. Tämä puolestaan johtaa aikanaan myös tuloksellisuuteen, tehokkuus lisääntyy, mutta se ei enää toteudu ihmisyyden kustannuksella, vaan se syntyy levollisuudesta, luovuudesta ja työnilosta.

Hyväntahtoisuudella on siis valtava merkitys missä tahansa organisaatiossa.

- Tommy Hellsten – 

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: hyvinvointi, osallisuus, vuorovaikutus, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Matinkylän lukiossa toimii opiskelijahuollon ylläpitämä hyvinvointikahvila Café Majakka. Se lanseerattiin käyttöön, kun lukio muutti uuteen koulurakennukseen. Koulun kulttuurin luominen lähtee liikkeelle ajatuksesta, että olemme yhtä ja haluamme toimia yhdessä hyvässä vuorovaikutuksessa. Café Majakka toimii suuren koulurakennuksen keskeisellä paikalla, koulukirjaston, opkh:n tilojen välittömässä läheisyydessä joka viikko samana päivänä ja samaan aikaan. Café Majakkaa mainostetaan koulun somekanavilla ja koulun tiloissa, jotta jokainen opiskelija saa siitä tiedon ja kykenee ottamaan osaa.

Café Majakkaa luotsaavat ensisijaisesti yhteisöllisen opiskelijahuollon jäsenet (yhteisöohjaaja, erityisopettaja, opinto-ohjaajat, psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja ja rehtorit) erikseen sovituin vuoroin. Vastuuhenkilöt suunnittelevat Majakkaan mahdollisesti jonkin viikottaisen teeman (esim. vahvuudet, jaksaminen), jonka ympärillä Majakka kyseisellä viikolla toimii. Café Majakasta opiskelijat saavat kahvia, teetä, mehua ym. vaihtelevaa tarjottavaa, ja samassa yhteydessä opiskelijat kohdataan ja heidän kanssaan vietetään hetki jutustellen esimerkiksi viikon teemasta.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Café Majakka tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuksia kohtaamiselle ja läsnäololle. Tavoitteena on, että kohtaamishetki houkuttelisi Majakkaan kaikki opiskelijat – myös ne, jotka eivät vielä ole löytäneet omaa porukkaansa tai hakevat paikkaansa yhteisössä. Kohtaamisten avulla ja niiden pohjalta syntyvällä hyvällä ololla pyritään synnyttämään yhteisöllisyyttä ja me-henkeä.

Majakassa tehdään tuttavuutta ja voidaan ollaan vain – ja se on juuri riittävästi. Koulun aikuiset tulevat samalla opiskelijoille tutuiksi epämuodollisessa arjen toiminnassa, jolloin myös apua ja tukea tarvitessaan opiskelijalla on jo jonkinlainen kontakti apua tarjoavaan tahoon. Tämä mahdollisesti madaltaa kynnystä avun pyytämiseen ja vastaanottamiseen.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Kahvilan järjestäminen vaatii aikaresurssia vastuussa olevalta henkilöltä.

Samankaltaista toimintaa on toteutettu myös muissa lukioissa, ks. Tiistain juttutuokiot -kortti alempaa.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: hyvinvointi, liikkuminen, tapahtumat, teemaviikot ja -päivät, vuorovaikutus, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Espoon lukioissa Hyvinvointiviikko järjestetään usein vuosittain. Alla on esimerkkejä eri lukioiden tavoista toteuttaa teemaviikko.

• Espoon yhteislyseo: Hyvinvointiviikko kestää 3–5 päivää. Hyvinvointi on esillä viikon aikana eri tavoin. Koululla käy esimerkiksi luennoitsijoita (mm. Jarno Laasala, Mika Poutala) pitämässä luentoja koko koululle tai asiantuntijoita osallistumassa paneelikeskusteluun vaikkapa seksuaaliterveydestä. Lisäksi välitunneilla ja tuntien aikana järjestetään liikunnallisia tuokioita, kuten tanssia, joogaa ja rentoutusta. Myös OHR esittäytyy ja voi järjestää esimerkiksi hyvinvointivälitunnin tai mindfulness-luennon. Toiveena on ollut, että opettajat ottaisivat hyvinvointiteemaa mukaan viikon aiheisiin oppitunneilla. Opiskelijoille järjestetään myös älylaitehaaste, jonka tavoitteena on vähentää ruutuaikaa. Hyvinvointitiimi on suunnitellut hyvinvointiviikkoa YS-ajalla, ja se kokoontuu pari–kolme kertaa. Muut järjestelyt on hoidettu omalla ajalla, eikä siitä ole saanut korvausta.
• Kuninkaantien lukio: Kuninkaantien lukiossa päävastuu hyvinvointiviikon valmisteluissa on hyvinvointitiimillä. Opiskelijakunnan hallitus pyydetään kuitenkin aina mukaan ideointiin. Hyvinvointiviikon ohjelmaan on kuulunut muun muassa kannustavat ja positiiviset, post it -lapuille kirjoitetut viestit käytävillä, vähemmän läksyjä, toiveruokaviikko, välipala, aamupala, johonkin aiheeseen liittyvä luennoitsija, ohjattuja rentoutushetkiä, päiväunia sekä aiheeseen liittyvä päivänavaus. Lisäksi hyvinvointiviikolla on voitu myös esimerkiksi antaa tavallista vähemmän läksyjä. Opiskelijoilta on kerätty keskittymiskykyä parantavia vinkkejä, jotka on jaettu myöhemmin kaikille. Hyvinvointitiimiin kuuluu noin kuusi opettajaa. Hyvinvointiviikon suunnittelu ja toteutus vaatii keskimäärin noin 10 työtuntia per opettaja. Järjestämisen on sovittu kuuluvan hyvinvointitiimin työhön, joka korvataan lukioresurssista.
• Viherlaakson lukio: Hyvinvointiviikolla tai yksittäisinä hyvinvointipäivinä koulupäivää voidaan rytmittää eri tavalla lyhyillä toimintahetkillä oppituntien välissä tai välitunneilla. Aamuisin voidaan pitää hyvinvointiin liittyviä päivänavauksia. Tätä varten opettajilla on käytössä valmis aamunavauksen materiaali, jonka pohjalta aamunavaus pidetään kaikissa luokissa samaan aikaan. Hyvinvointiin liittyviä aamunavauksia voidaan miettiä myös kalenterivuoden teemojen mukaan. Esimerkiksi maailman mielenterveyspäivänä tai tasa-arvon päivänä voidaan järjestää hyvinvointipäivä tai -viikko, jolloin ohjelma voi rakentua teeman ympärille. Aamunavaukset voivat olla toiminnallisia tai tietoiskun tyyppisiä. Myös asiantuntija- tai tutkijavieraita voi pyytää mukaan. Hyvinvointipäivinä voidaan järjestää enemmän mahdollisuuksia taukoihin ja liikkumiseen oppitunnin aikana ja välituntisin. Ohjatut päiväunet ovat myös olleet suosittuja. Ohjatuille päiväunille ilmoittaudutaan etukäteen, ja niitä varten tarvitaan rauhallinen tila. Aamupuuro sekä mahdollisuuksien mukaan pieni välipalatarjoilu voidaan tarjota. Hyvinvointiviikon suunnittelu on työryhmän vastuulla. Opettajat saavat valmiin ohjelman, materiaalin ja aikataulun.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Hyvinvointiviikon avulla toteutetaan opetussuunnitelman mukaista hyvinvointiteemaa. Aihe on helpohko integroida eri oppiaineisiin. Opiskelijat ovat kuunnelleet luennoitsijoita kiinnostuneesti.

Hyvinvointiviikon voi toteuttaa esimerkiksi kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Toisena toteutustapana on yksittäiset hyvinvointipäivät, jolloin ei tarvitse suunnitella koko viikon ohjelmaa. Hyvinvointipäivien rakenteita ja kokeiluita voi ottaa helposti käyttöön matalalla kynnyksellä, vaikka koulu ei järjestäisi pitkää hyvinvointiviikkoa.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Haasteena on ollut aikataulutus, jotta viikko saadaan suunniteltua niin, ettei ohjelma vie liikaa oppituntiaikaa. Välituntitapahtumiin voi olla vaikeaa saada opiskelijoita mukaan. Samoin opiskelijoiden osallistaminen suunnittelu- ja järjestelytyöhön voi olla haastavaa. Opettajienkin voi olla vaikeaa löytää aikaa suunnitteluun.

Koko viikon kestävän hyvinvointiviikon suunnitteluun on varattava paljon aikaa ja yhteistä suunnittelua. Jos esimerkiksi kulttuuriohjaajia tai asiantuntijavieraita halutaan pyytää mukaan ohjelman järjestämiseen, suunnittelu ja aikataulujen sopiminen pitää aloittaa varhain. Yksittäisten hyvinvointipäivien suunnittelu ei vaadi yhtä paljon aikaa, joten niiden suunnittelu on hieman kevyempää ja nopeampaa. Hyvinvointiviikon ohjelmaan vaaditaan kaikilta sitoutumista ja joustoa rutiineihin. Haasteena on, miten ohjelmasta rakentuu sellainen, että sisältö tukee erilaisten opiskelijoiden hyvinvointia. Kaikki eivät pidä liikkumisesta, eikä kyseessä ole kuitenkaan pelkkä liikuntapäivä, vaan monipuolisempi hyvinvoinnin kokonaisuus. Ohjelmassa voi painottua liikunnallisuuden lisäksi tieteen ja taiteen näkökulma hyvinvointiin.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: matematiikka

Mistä on kyse?

MAA02 ja MAA06 ovat kolmen opintopisteen opintojaksoja, joilla valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaan saa hyväksiluettua kahden opintopisteen vastaavat opintojaksot MAB02 ja MAB08, mikäli opiskelija vaihtaa matematiikan oppimäärän pitkästä lyhyeen. Ylimääräiset opintopisteet merkitään koulun käytänteiden mukaisesti niitä varten luoduille koulukohtaisille opintojaksoille.

Mikäli opettaja pystyy arvioimaan kahden opintopisteen suuruisen osuuden opintojaksoista MAA02 tai MAA06 siten, että se kattaa riittävästi korvattavan lyhyen matematiikan opintojakson, on opiskelija Etelä-Tapiolan ja Tapiolan lukioissa saanut jättää loppuosan pitkän oppimäärän opintojaksosta suorittamatta. Opiskelijaa ei poisteta pitkän matematiikan ryhmästä, vaan hänen suorituksensa merkitään arviointisivulle 2 opintopisteen suuruisena (sarake ECTS). Näin opintohistoria jää näkyviin ja opintopistekertymä säilyy toteutuneen mukaisena.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Lyhyeen matematiikkaan vaihtava opiskelija kokee pitkän matematiikan hankalana tai liian aikaa vievänä. Mikäli lyhyttä oppimäärää vastaava osuus on jo suoritettu, vievät pitkän oppimäärän opintojaksojen viimeiset soveltavat asiat turhaan vaihtajan aikaa ja energiaa. Näin vaihtavalle vapautuu lukujärjestykseen aikaa niille suorituksille, jotka vievät hänen opintojaan paremmin hänen omien tavoitteidensa suuntaan. Pahimmillaan MAA02:n jatkaminen seuraavan periodin aikana estää opiskelijaa valitsemasta lukujärjestykseensä tasoonsa paremmin soveltuvan MAB02:n ja pohjataidot seuraaville lyhyen matematiikan opintojaksoille jäävät vaatimattomiksi.

Mikäli opiskelija on suoriutunut erityisen heikosti MAA02:n tai MAA06:n alkuosasta, hänet ohjataan joka tapauksessa valitsemaan vastaava lyhyen matematiikan opintojakso lukujärjestykseensä.

Vaikka opiskelija suorittaisi jo hyväksiluetun opintojakson lyhyessä matematiikassa, antaa suoritus hänelle psykologisen turvallisuuden tunteen siitä, että joku pohja on jo olemassa.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Oppimäärää vaihdettaessa tulee kiinnittää huomiota opiskelijan ohjaamiseen valitsemaan niitä lyhyen matematiikan opintojaksoja, joissa hänellä on vielä tarvetta taitojen vahvistamiseen. Hyväksiluku ei saa johtaa opiskelijaa virheelliseen ajatukseen, että kurssisisällöt ovat riittävän hyvin hallussa, mikäli näin ei ole. Lyhyen opintojakson opiskelun rinnalla voidaan tarjota mahdollisuutta myös lisänäytöille opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi paremmin ja arvosanan korottamiseksi.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: digitaalisuus, toimiva arki

Mistä on kyse?

IT-infra ja -tuki pitävät sisällään esitysteknologian ja sekä opettajien että opiskelijoiden tietokoneet. Tässä kortissa kerrotaan, miten asia on järjestetty Espoonlahden lukiossa.

Vastuuhenkilöt:

• AV-laitteisto: 1 henkilö
• tietokoneet: 1 henkilö
• ajoittain vaihdellaan rooleja
• olisi hyvä olla tukihenkilö, joka olisi jatkuvasti paikalla auttamassa helpoimmissa asioissa (esim. Lappeenrannan Eduksin käytänne, jossa tukihenkilönä toimii siviilipalvelushenkilö)
• olennaista on valita vastuuhenkilöiksi sellaisia, joilla on hyvä asenne ja halu auttaa

Mahdollisuuksien mukaan vastuun jakaminen myös opettajille:

• opettajilla vastuu omien kokeidensa järjestämisestä. (tähän hyvä ohjeistus: zippaus, Nettiniilon käyttö)
• arviointiviikkojen ja uusintakokeiden järjestäminen (palvelinkohtainen vastuuope)
• hyötynä on myös se, että monella opettajalla on niin hyvät taidot, että esimerkiksi YO-kokeiden järjestämisessä ei olla pulassa, jos joku keskeinen henkilö sairastuu
• systeemi on joustava ja toimii hyvin, opettajat suhtautuvat tähän myönteisesti ja auttavat toinen toisiaan

Täydennyskoulutus:

• syksyllä 2022 vapaaehtoinen koulutus, jossa viraston työntekijä esitteli AV-laitteiden ominaisuuksia oli tosi hyvä ja hyödyllinen
• joku porkkana (korvaus) siihen, että mahdollisimman moni opettaja harjoittelisi laitteiston toimintaa omalla ajallaan ja voisi siten auttaa muita opettajia tarvittaessa

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Opettajilta kerätyn palautteen perusteella IT-infra on meillä järjestetty hyvin ja IT-vastuuopettajat hoitavat hommansa erinomaisen hyvin ja upealla asenteella.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Haasteena on työmäärän kausiluonteisuus: erityisesti syksyllä tukihenkilöiden työmäärä on huomattava.

On tärkeää, että tiedetään, mitkä laitteistot ovat kenenkin vastuulla, ja että huoltosopimukset toimivat ja ovat ajan tasalla. On huolehdittava myös, että palvelinkoneita on riittävästi ja että Abitti-kokeen järjestäminen on mahdollista myös opettajan työtietokoneella. Palvelimena käytettävissä koneissa on esimerkiksi oltava kolme USB-porttia: yksi palvelintikulle, yksi muistitikulle, josta siirretään koe Abittiin, ja yksi langattomalle hiirelle. Lisäksi tarvitaan USB-C-latausportti. Näytön on oltava tarpeeksi iso, jotta esimerkiksi Abitti-kokeiden arviointi onnistuu helposti. Koneen suorituskyvyn on oltava riittävä lukiossa käytettävien sovellusten, kuten laskinohjelman, käyttöön.

Myös opiskelijoiden koneissa on oltava laadukkaat USB-portit ja tarpeeksi tehoa sovellusten käyttöön. Kiinteä Abitti helpottaa kouluarjen sujumista ja vähentää työmäärää. Koneissa ei kannata olla metallikuoria, koska fyysiset vauriot ovat niissä pysyvämpiä.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: koulun juhlat, osallisuus, tapahtumat, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Lukion vuoteen sisältyy monia koko kouluyhteisölle suunnattuja tilaisuuksia, jotka toistuvat vuosittain. Juhlaperinteet kasvattavat ja antavat opiskelijoille mahdollisuuden osallistua ohjelmallisiin tilaisuuksiin, kuten itsenäisyysjuhlaan, erilaisiin joulujuhliin, vanhojen tansseihin, koulun omiin erityisiin juhliin ja kevätjuhliin. Juhlaan kokoontuu koko kouluyhteisö, ja jos ei ole tarpeeksi suurta tilaa kaikille yhteiseen tilaisuuteen, voidaan järjestää useampi tilaisuus pienemmässä tilassa. Juhlien ohjelmissa voidaan osallistaa opiskelijoita ohjelman tuottajina ja ideoinnissa, kuten myös erilaisissa tehtävissä esiintyjinä.

Otaniemen lukion juhlakello:

Otson juhla 11.10. (koulun oma “nimipäivä”)

Databileet - Teme-gaala

itsenäisyysjuhla ja syksyn ylioppilasjuhla 5.12.

Lucia-kulkue 13.12.

Puurojuhla

Jouluinen kulttuuripäivä ennen joululomalle lähtöä

Ystävänpäivän ohjelma

Vapputapahtuma

Kevätjuhlat ja kevään ylioppilasjuhla

Lisäksi opiskelijakunta ja tutorit järjestävät teemapäiviä sekä esimerkiksi kansainvälisyysteemaviikon.

Opiskelijoiden harrastuneisuuden huomioiminen koulussa on tärkeää: se motivoi tekijöitä, ja yleisölle se on kiinnostavaa. Eri taiteen muodot (musiikki, tanssi-, teatteri- sekä video- ja kuvataide) ovat hyödynnettävissä juhlissa. Opiskelijoiden itseohjautuvuus on merkittävä lisä motivaation luomisessa. Esiintyminen tuo valmiuksia myös muihin koulun tilanteisiin, esimerkiksi esitelmien pitämiseen ja haastattelutilanteisiin.

Musiikinopettajalle maksetaan yleensä musiikkiesitysten hoitamisesta 1vvt, kuvataiteessa taidekasvatuksesta 1 vvt, ja lisäksi on mahdollista koulukohtaisesti määritellä palkkioita juhlien järjestämiseen osallistuville opettajille (esim. TVA-korvaus).

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Esiintyminen tuo valmiuksia myös muihin koulun tilanteisiin, esimerkiksi esitelmien pitämiseen ja haastattelutilanteisiin.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Opiskelijoiden harrastuneisuuden esille tuominen vaatii pitkäjänteistä työtä. Yleensä kukaan ei tule esittäytymään ja tarjoamaan ohjelmaa juhliin, mutta kun alkuun päästään, syntyy positiivinen kierre, jonka seurauksena esiintyminen ei olekaan “noloa”.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: globaali- ja kulttuuriosaaminen, kansainvälisyys, kielet, monitieteinen ja luova osaaminen, osallisuus, tulevaisuustaidot, vuorovaikutusosaaminen

Mistä on kyse?

Espoon lukioissa toteutetaan monipuolisesti erilaista kansainvälisyystoimintaa. Alla on esimerkkejä eri lukioista.

• Espoon yhteislyseo: Lukiossa toimii kansainvälisyystiimi, joka koostuu eri aineryhmien opettajista. Kansainvälisyystoiminnan koordinoimisesta maksetaan asianmukainen korvaus. Tiimi järjestää monenlaista kansainvälisyystoimintaa: opiskelijaliikkuvuuksia, uravarjostuksia ja kursseja. Lukiossa otetaan myös vastaan kansainvälisiä opiskelija- ja opettajaryhmiä. Toiminnassa pyritään avoimuuteen järjestämällä esimerkiksi tulevista kv-hankkeista kaikille avoimia lounaspalavereita, joissa tulevia hankkeita esitellään. Tavoitteena on, että kansainvälisyystoimintaan osallistuu mahdollisimman laajasti opettajia eri aineryhmistä, ja liikkuvuudet pyritään järjestämään siten, että monitieteisyys toteutuu. Lukiossa hyödynnetään myös OPH:n ja Erasmus+-ohjelman rahoittamaa toimintaa, ja lisäksi lukiolla on omia kansainvälisiä opintojaksoja. Kansainvälisyystiimi on luonut laajat ja yksityiskohtaiset ohjeet (JoTo, Erasmus+, Espoon kaupungin matkustusohjeet, budjetointi, käyttäytymissäännöt, opiskelijoiden hakulomake yms.) kaikille yhteiseen Drive-kansioon. Liikkuvuudet ovat avoimia kaikille opiskelijoille, ja hakemusvaiheessa pyritään ottamaan huomioon opiskelijoiden sosioekonominen tausta. Toiminnassa pyritään avoimuuteen siten, että mahdollisimman moni pääsisi osallistumaan kansainvälisyystoimintaan. Tavoitteena on kehittää opiskelijoiden tulevaisuustaitoja ja antamaan tulevaisuususkoa (kurkistuksia ammatteihin ja jatko-opintoihin).

• Leppävaaran lukio: Lukiolla on käynnissä 7-vuotinen (2021–2027) akkreditoitu hanke. Hankkeeseen kuuluvat opettajien täydennyskoulutukset (job shadowing, kurssit), ryhmäliikkuvuudet ja yksittäisten opiskelijoiden vaihto-opiskelut. Lisäksi lukio vastaanottaa paljon kansainvälisiä vierailijoita Erasmus-hankkeen ryhmäliikkuvuuksien ja job shadowingin sekä Visit Finlandin kautta. Opettajille maksetaan B-kehyksestä erilliskorvaus: hankkeiden koordinaattorit saavat 1 kurssin, hankkeisiin osallistuvat opettajat saavat 0,5 kurssia, yksilövaihtojen ja opettajavaihtojen koordinoimisesta maksetaan 0,5 kurssia ja uusien hankkeiden hakemisesta, raporttien kirjoittamisesta sekä budjetoinnista 1 kurssi. Tiedottamista hoidetaan siten, että opettajainhuoneen seinällä on kalenteri, johon merkitään kouluun tulevat vierailijat sekä lukion omat projektit. 

  Lisäksi lukiossa järjestetään kansainvälisyyskurssi (TO03), jota eri oppiaineiden opettajat vetävät eri vuosina riippuen siitä, millaisia Erasmus-projekteja on meneillään. Kurssilla voidaan tehdä töitä meneillään oleviin projekteihin liittyen, harjoitella toimimaan koulun esittelijöinä vierailijoille ja tehdä erilaisia harjoituksia kulttuureihin ja maailmankansalaisuuteen liittyen. Kurssin pitämisestä maksetaan 0,5 kurssia per opettaja. Oppitunteja on pidetty noin kerran viikossa, koska opiskelijat keräävät muita suorituksia pitkin vuotta. Opettajat ohjaavat muita suorituksia, joita ovat vierailijoiden opastaminen koululla, projektityöpajoihin osallistuminen, vaihto-opiskelijoiden haastatteleminen, teemapäiviin osallistuminen jne.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Kansainvälisyystiimin avulla pyritään madaltamaan opettajien ja opiskelijoiden kynnystä osallistua kansainvälisyystoimintaan. Kansainvälisyystoiminnan avulla kehitetään monitieteisiä valinnaisia opintojaksoja, mikä lisää myös poikkitieteellistä yhteistyötä.

Kansainvälisyys on osa LOPS2019:n mukaista laaja-alaista globaali- ja kulttuuriosaamisen tavoitetta. Se kehittää opiskelijoiden tulevaisuustaitoja ja antaa tulevaisuususkoa.

Selkeä työnjako ja ennalta sovitut korvaukset helpottavat työn tekemistä. Teemakurssi on hyvä tapa ottaa mukaan myös sellaisia opiskelijoita, jotka eivät pysty osallistumaan tai halua osallistua projektimatkoille. Toisaalta ne, jotka toimivat majoittajina tai lähtevät itse matkaan, saavat kurssisuorituksen työskentelystään. Kansainvälisyyskurssin aikana on mahdollista opastaa ja kouluttaa opiskelijoita kansainvälisiksi tutoreiksi, mikä on ollut todella toimiva tapa. Esimerkiksi Leppävaaran lukiossa käy paljon vierailijoita ja on helppoa, kun on valmiina opiskelijoita, jotka voivat itsenäisesti opastaa vieraita.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Toiminnan tulee olla läpinäkyvää. Opiskelijoita ei ole aina riittänyt opiskelijaliikkuvuuksiin, ja jotkut opiskelijat osallistuvat useampaan opiskelijaliikkuvuuteen, vaikka tämä ei välttämättä ole mielekästä. Osa muista opintojaksoista on voinut esimerkiksi keskeytyä, kun on osallistunut niin ahkerasti kansainvälisyystoimintaan. Osa opettajista on voinut olla pitkään poissa lukuvuoden aikana kansainvälisyysliikkuvuuksissa. Poissaolojaksot vaikuttavat lukion toimintaan laajasti. Kansainvälisyystoiminnan koordinoimiselle on voinut olla vaikea löytää yhteistä aikaa, ja ainakin joissakin lukioissa korvaus koetaan pieneksi.

Työtä on yllättävän paljon. Pelkästään hakemukset, raportit ja budjetointi vievät todella paljon aikaa. Lisäksi vierailuiden suunnittelu ja ryhmien vastaanottaminen vaativat järjestämistä. Siksi on todella tärkeää miettiä työnjako tarkasti. Muuten on riskinä, että mukana olevat opettajat väsyvät. Projektit kestävät usein pitkään, joten osallistujilta vaaditaan sitoutumista. Toimivinta on ollut, että mukana on yksi tiimi, joka suunnittelee asiat ja tekee hakemukset. Haasteena on ollut se, miten työtä laajennetaan tiimin ulkopuolelle ja miten uudet innokkaat saadaan ohjattua järkevästi mukaan työskentelyyn. Helposti käy niin, että opettajat alkavat vain tehdä asioita ja palkkaa mietitään myöhemmin. Tämä on kuitenkin huono taktiikka, sillä työstä pitäisi aina saada palkka. Siksi koulun tasolla on hyvä miettiä, minkä verran resurssia kansainväliseen toimintaan halutaan käyttää.

Tiedottaminen on ikuinen haaste. Vaikka opettajille kerrotaan, milloin koululla on vierailijoita, jotka saattavat esimerkiksi tulla seuraamaan oppitunteja, silti tuntuu, että tietoa pitäisi levittää vielä tehokkaammin. Pelkkä kalenteri seinällä ei ole riittävä.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: eettisyys ja ympäristöosaaminen, kestävä tulevaisuus, tiimit

Mistä on kyse?

Kuninkaantien lukion KESTO-tiimi vastaa koulun kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta, sen kehittämisestä ja opiskelijoiden osallistamisesta toimintaan. Toiminnasta vastaa nimetty opettajaryhmä, johon kuuluu noin viisi jäsentä.

Toiminta vaihtelee vuosittain. Esimerkiksi lukuvuonna 2023–2024 toiminta keskittyi erityisesti tulevaisuusteemaisen tapahtuman järjestämiseen. Tapahtumaan tuli puhujia eri aloilta. Tapahtumassa tärkeää on vierailijoiden tarpeeksi aikainen kutsuminen ja selkeä viestintä vierailijoille ja muulle kouluyhteisölle tapahtumasta ja sen luonteesta.

Toiminnasta maksetaan ax-korvaus. Korvaus riippuu toiminnan määrästä.

Muuta Keston järjestämää toimintaa lukuvuoden aikana:

• Keväällä huomioidaan ylikulutuspäivä. Silloin järjestetään erilaista teeman mukaista ohjelmaa, kuten kirpputori tai korjausompelupaja.
• Opiskelijoita osallistetaan yhteiskuntaa hyödyttävään toimintaan, kuten verenluovutukseen, Nälkäpäivä-keräykseen ja Kontti-lahjoitusten tekemiseen.
• Suunnitteilla on myös esimerkiksi tuunaa ja lahjoita -paja, jossa opiskelijat korjaavat ja muokkaavat vanhoja vaatteitaan ja myyvät niitä. Lahjoitukset menevät Ukraina-rahastoon.
• Taksvärkin tuotot ohjataan kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. Myös taksvärkkipäivänä kouluun tulevat opiskelijat ohjataan tekemään kestävän kehityksen mukaista toimintaa.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

KESTO-tiimin järjestämät kasvisruokaviikot ovat aiheuttaneet vastustusta opiskelijoissa. Lisäksi opiskelijoiden osallistaminen toimintaan on viimeisten vuosien aikana hankaloitunut. Tällä hetkellä Kunkun Kestossa ei ole opiskelijajäseniä, vaan opettajat hoitavat tiimin toimintaa.

Kortti tehty: kevät 2024

Oppilaitokset kulkevat kestävyyskasvatuksessa usein samankaltaista polkua, yksilön huolesta yhteisön ymmärrykseen ja osaksi globaalia toimintaa.

LOPS (2019):in perusteiden mukaisesti yksi kolmesta laaja-alaisen osaamisen kattotavoitteista on kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Kaksi muuta ovat hyvä yleissivistys sekä vahvat jatko-opinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiudet. Yhdessä näistä kaikista opiskelijan tulisi lukiossa saada  tarvittavien tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus.

Fyysinen ympäristö sekä Kestävän kehityksen vastuuopettaja

Espoon lukiot on suunniteltu sijaitsemaan hyvien raideliikenneyhteyksien varteen. Näin niiden  saavutettavuus on erinomainen ja samalla ne sijaitsevat kestävän liikkumisen kannalta oivallisesti. Uusia kouluja suunniteltaessa kestävyysnäkökulmat otetaan Espoossa huolellisesti huomioon. Toivottavaa olisi, että kaikissa tulevaisuuden sopimuksissa (siivous, kiinteistönhoito, ruokapalvelu) olisi kestävyyskriteeristö ja palveluntuottajalla velvoite kehittää oppilaitoksen kestävyystyötä esimerkiksi niin, ettei lajiteltu jäte päätyisi sekajätteeseen.

Espoon lukioissa on valittu kestävästä kehityksestä vastaava opettaja/opettajat, jotka saavat tehtävästä korvausta. Lukioiden keke-opettajia on koulutettu ekotukihenkilöiksi. Tyypillisesti keke-opettajat saavat alkuvaiheessa lukioon tulevan kestävyysteemoihin liittyvän postin. Opettajat keräävät esimerkiksi ilmastoasioista huolestuneiden opiskelijoiden vapaaehtoisryhmän, joka koulun jälkeen “pelastaa maailmaa”, tekee vierailuja ja järjestää pieniä tapahtumia koko kouluyhteisölle. Toiminta on opiskelijalähtöistä. Opiskelijaryhmä voi vastata esim. sosiaalisen median päivityksistä. Opiskelijaryhmä, vaikka pienikin, antaa äänen opiskelijoille.

Tärkeä ulkoinen merkki, joka kertoo kestävyystavoitteista on lajitteluastioiden ilmestyminen koulun käytäville. Espoon kaupunki on tarjonnut tämän mahdollisuuden kaikille lukioille.

Teemapäivät ja sitoumukset sekä toiminnan laajeneminen

Mikäli lukiossa on myös opettajien keke-teemaryhmä, se rakentaa opiskelijoiden vapaaehtoisryhmän rinnalla lukion kestävyysprofiilia. Opettajatiimi tekee suunnittelua pidemmällä aikajänteellä sekä tekee sitoumuksia  ja miettii kestävyysasioiden edistämistä kouluyhteisön tasolla yhteistyössä opiskelijaryhmän kanssa. Kaikilla Espoon lukioilla on tehtynä Sitoumus2050.

Yhdessä voidaan ottaa jokin vähän suurempi tavoite kuten ilmastopäivän tai luonnon monimuotoisuuspäivän järjestäminen.

Otaniemen lukioon on vakiintunut vuosittain järjestettävä Nollapäästöpäivä, joka suunnitellaan yhteistyössä CLC:n (Climate leadership Coalition) kanssa. Luennot striimataan kaikkiin Espoon ja Suomen lukioihin.  Lukemaverkosto.fi sivuilla on tallessa aiempien vuosien luentoja youtube-videoina sekä vinkkilistoja eri oppiaineiden tunneille ilmasto- ja kestävyyspäivän toiminnaksi.

Kaupunkikohtainen Kestävä tulevaisuus -opintojakso

Espoossa perustettiin 2020 työryhmä suunnittelemaan kaupunkikohtaista Kestävä tulevaisuus -opintojaksoa. Siitä rakennettiin käytännönläheinen ja muuntuva kokonaisuus, joka tarjoaa opintojaksoa opettavalle opettajalle selkeän suunnittelupohjan. Ideana oli lähestyä kestävyyttä eri tasoilla yksilöstä oman koulun ja kaupungin kautta aina valtiolliseen ja globaaliin tasoon asti. Lähestymistapa on monitieteinen ja ratkaisukeskeinen. Opintojaksosta jopa puolet voidaan sitoa opiskelijoiden projektityön käyttöön. Tässä osuudessa opiskellaan työelämätaitoja ja aktiivista toimijuutta sekä vaikuttamista. Opintojaksoon on kytketty vahvasti oman kaupunkimme toimet.

Opintojaksoa tarjotaan kaikissa espoolaisissa lukioissa, mutta opiskelijamäärät ovat jääneet toivottua vähäisemmiksi. Tämä johtuu pitkälti siitä, että opintojakso on vapaaehtoinen ja opiskelijoiden opintosuunnitelmat ovat kovin täysiä.

Kohti arjen rakenteita

Vapaaehtoisryhmät ja Kestävä tulevaisuus -opintojakso tavoittavat vain pienen joukon opiskelijoita. Teemapäivät ovat vaihtelua arkeen, mutta toteutuvat usein satunnaisesti.

Suuressa lukiossa moduulien yhdistäminen kestävyyskasvatuksen systemaattisena ratkaisuna jäykistää kurssitarjottimen ja tarjoaa yhteistyömahdollisuuden vain tiettyjen oppiaineiden kesken.

Syvempää yhteisöllistä muutosta auttaa jos koulussa pystytään tunnistamaan eri oppiaineiden kestävyyssisällöt ja rakentamaan niistä  sellaisia kokonaisuuksia, joiden kautta mahdollistuu yhtenäisempi ja syvällisempi kestävyyden osa-alueiden opiskelu.

Otaniemen lukiossa on etsitty tätä uudenlaista ratkaisua Opetushallituksen rahoittamassa Espoon kaupungin Ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen pilottihankkeessa. Opettajat ovat nostaneet LOPS:in aineopseista kestävyyssisällöt noin oppitunnin laajuisiksi teoriakorteiksi. Samalla on tullut näkyväksi oppiaineen kestävyyssuhde. Teoriakorttien avulla paljastui, mistä kestävyyssisällöistä kukin oppiaine vastaa yksin ja minkä aiheiden osalta löytyy selviä yhtymäpintoja muiden oppiaineiden kanssa. Korttien avulla on mahdollisuus luoda yhteistyötä oppiaineiden välille.

Toiminta ja tilat

Toiminta luo toivoa ja näyttää esimerkkiä siitä, miltä kestävästi toimiva yhteisö voisi näyttää. On tärkeää, että koulussa voi harjoitella tulevaisuudessa tarvittavia taitoja. Toiminnallisista menetelmistä rakennetaan hankkeessa teoriakorttien tapaan toimintakortteja ja samalla saadaan kootuksi hyvien käytänteiden ideapankki.

Espoon kaupungin kestävän kehityksen osaamiskeskus on tuottanut Agenda2030-kortit kaikkien koulujen ja Espoon muiden organisaatioiden käyttöön. Kortit esittelevät Espoon tilannetta YK:n Agenda2030 tavoitteiden suhteen. Niitä voidaan käyttää eri näkökulmista eri oppiaineiden tunneilla. Korteista ilmestyy ruotsin- ja englanninkieliset käännökset. Agenda 2030 kortit edustavat materiaalia, jonka käytön voi toimintakortilla kuvata.

Teoria- ja toimintakortit ovat työkalu yhteisön kehittämiseen. Otaniemen lukiossa tehdyt teoria- ja  toimintakortit ovat keväällä 2024 tarjolla kaikkien lukioiden käyttöön osoitteessa ilmastokasvatus.fi.   

Toimintaa tukemaan on Otaniemen lukiossa perustettu tiloja kuten mummola, sääasema sekä kasvatus- ja ruokaympäristöjä. Mummola on hiilineutraali kiertotalouden, kädentaitojen ja hyvän mielen paikka. Tällaisen tilan ympärille voidaan rakentaa eri oppiaineiden yhteinen toimintakorttikokonaisuus.

Tulevaisuutta päin

Seuraava vaihe tulee olemaan kokeilut, joilla yritetään löytää ajallista tilaa oppiaineiden yhteisille hetkille kestävyysopintojen parissa. Yhteinen tila on helpointa löytää, mikäli oppiaineet rakentavat yhteisen kurssin. Tällainen kurssi on esim. Otaniemen lukiossa ollut luonnontieteiden science-kurssi, joka on ollut pakollinen matematiikka- ja luonnontiedelukiossa opiskeleville. Tämän tyyppiset kurssit ovat kuitenkin erikoistapauksia.

Tavoitteena on löytää erilaisia tapoja järjestää oppiaineiden yhteistyötä yksittäisistä  oppitunneista laajempiin kokonaisuuksiin. Mitä tarkemmin opettajat tietävät, mitä muissa oppiaineissa kestävyydestä tai kestävyyteen liittyen opiskellaan, sitä paremmin opettajat voivat yhdistää oman oppiaineksensa siihen.

Vahva veikkaus on, että seuraavaa LOPSia kirjoittettaessa Kestävä tulevaisuuden rakentaminen  tullaan kirjoittamaan eurooppalaisen kestävyyskehys GreenCompin mukaan huomattavasti tarkemmin kansalliseen LOPSiin kuin mitä se siellä nyt on kirjoitettuna.  Silloin olisi hyvä, jos lukioilla olisi jo omia kokeiluja tehtynä ja hyviä käytänteitä kerättynä. Koska kestävyysajattelu tähtää koko yhteisön muutokseen, ajattelun pitää tapahtua jokaisen opettajan, henkilökunnan jäsenen ja opiskelijan päässä. Jokainen Espoon lukio kulkee polulla omaan tahtiin kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Kirjoittajat ovat Otaniemen lukion opettajia. Otaniemen lukiolla on ollut OPH:n rahoittama Espoon kaupungin Ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen pilottihanke lukuvuosina 2022-2023 sekä 2023-2024.

Maija Flinkman

Kirsi Haapamäki

Olemme yrittäneet vaikuttaa Espoon kaupungin hallintoon siten, että kaikissa Espoon lukioissa sopimukset, jotka laaditaan jätehuollosta, siivouksesta, ruokapalvelusta, kiinteistönhuollosta jne,. noudattaisivat kestävyyskriteeristöä. Toivottavasti tähän päästään lähitulevaisuudessa. Suuremmissa asioissa, kuten lukioiden kaavoituskysymyksissä Espoo noudattaa selkeää kestävän kehityksen linjaa. Lukiothan sijaitsevat juna-, kevytraitiotie- ja metroyhteyksien varrella niin, että ne on helppo saavuttaa julkisilla liikennevälineillä.

LOPS:in perusteiden mukaisesti laaja-alainen osaaminen käsittää kestävän tulevaisuuden rakentamisen yhdssä kahden muun tavoitekokonaisuuden kanssa, jotka ovat: opiskelijan hyvä yleissivistys ja hyväksi ihmiseksi kasvaminen, sekä jatko-opinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiudet. Yhdessä näistä kaikista opiskelijan tulisi lukiossa saada tarvittavien tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus.

Otaniemessä vaiheet ovat kulkeneet suurinpiirtein seuraavasti. Pilottihankkeessa olemme työskennelleet vaiheen 4 kimpussa. Nyt siintelee tulevaisuudessa vaihe 5.

1. Nimetty keke-opettaja sekä vapaaehtoisryhmä
2. Teemapäivät ja ulkoiset merkit
3. Opettajien kestävyysryhmä ja Espoon yhteinen keke-opintojakso
4. Yhteinen yhteisöllinen näkemys kestävyysmurrokseen vastaamisesta lukiossa
5. Yhteisen ajallisen tilan löytäminen ja systemaattinen kestävyyskasvatus

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: eettisyys ja ympäristöosaaminen, kestävä tulevaisuus, osallisuus

Mistä on kyse?

Kestävä kehitys on Etelä-Tapiolan lukiossa yksi keskeisistä arvoista, jotka näkyvät lukion toimintakulttuurissa arjessa sekä erilaisina tapahtumina ja tempauksina. KEKE-toimintaa pyritään toteuttamaan kaikilla kestävän kehityksen osa-alueilla: ekologisella, sosiaalisella, kulttuurisella ja taloudellisella. Toteutuksen tapoja ovat yleisen tietoisuuden lisääminen, rahankeräystapahtumat ja kestävään toimintaan innostavat tempaukset. Sosiaalisen kestävän kehityksen osalta Etelä-Tapiolan lukiossa on keskeisessä roolissa Nepal-projekti, jonka puitteissa lukiolaiset keräävät rahaa kastittomien nepalilaislasten koulunkäynnin tukemiseksi. Nepal-projektia esitellään tarkemmin omassa kortissaan. Lisäksi lukio osallistuu aktiivisesti verenluovutukseen osana sosiaalista kehitystä.

Etelä-Tapiolan lukiossa toimii IB-lukio valtakunnallisena erityistehtävänä. IB-opintoihin sisältyy CAS-komponentti (creativity, action, service), jonka puitteissa opiskelijat osallistuvat yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. CAS-toiminta sisältää muun muassa vapaaehtoistoimintaa ja yhteisöpalveluprojekteja. Siinä mukana olevat opiskelijat osallistuvat siis aktiivisesti myös KEKE-toimintaan.

Kestävän kehityksen ryhmään kuuluu kolme opettajajäsentä sekä vaihteleva määrä opiskelijoita. Nepal-projektia koordinoi kolme opettajaa, ja ryhmässä on opiskelijajäseniä. Toiminta pyritään pitämään mahdollisimman opiskelijalähtöisenä ja -vetoisena. Työ vaatii kuukaudessa noin 1–10 h. KEKE-ryhmässä erilliskorvausta maksetaan 1 vvt jaettuna opettajajäsenten kesken.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Toiminta palvelee opiskelijoita ja työyhteisöä kestävän kehityksen toimintatapojen omaksumisessa osana arkista toimintaa, osallistumisen sekä toiminnan mahdollistajana, ajatusten herättäjänä ja omien kiinnostuksenkohteiden jalostamisena. Toiminta antaa mahdollisuuden vaikuttaa oman elinympäristön ja kestävän tulevaisuuden toteutumiseen.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Toiminnassa haasteena on ajan löytyminen toimintaan lukio-opintojen lisäksi. Lisäksi haasteita ovat opiskelijoiden sitoutuminen, suunniteltujen asioiden loppuun vieminen sekä rahoituksen vähyys. Toiminnan parantamiseksi ja ajankäytön mahdollistamiseksi tarvitaan vapaata aikaa sekä opiskelijoiden parempaa sitoutumista toimintaan.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: eettisyys ja ympäristöosaaminen, globaali- ja kulttuuriosaaminen, hyvinvointiosaaminen, kestävä tulevaisuus, monitieteinen ja luova osaaminen, osallisuus, yhteiskunnallinen osaaminen

Mistä on kyse?

Etelä-Tapiolan lukiolaiset tukevat 40:ää nepalilaista dalitia eli kastitonta nuorta suorittamaan oppivelvollisuutensa loppuun. Lukio tekee yhteistyötä nepalilaisen kansalaisjärjestön NNDSWO:n kanssa, joka on maan vanhin dalitien etujärjestö. Olemme sitoutuneet tukemaan 40 nuoren koulunkäyntiä. NNDSWO valitsee puolestamme kummioppilaat.

Nepalissa koulunkäynti on maksutonta, mutta opiskelijoilta vaaditaan useimmiten kouluasu ja koulunkäyntiin liittyviä muita hankintoja. Lisäksi dalitien perheissä on valtavasti köyhyyttä, minkä vuoksi moni etenkin dalit-tyttö joutuu keskeyttämään koulunkäynnin. Etelä-Tapiolan lukion projektin tarkoituksena on kerätä rahaa kummiopiskelijoiden perheille, jotta kummiopiskelijat pystyvät käymään koulunsa loppuun. Toiminnallamme yritämme myös estää lapsiavioliittoja ja teiniraskauksia.

Olemme sopineet NNDSWO:n kanssa, että keräämme vuosittain vajaat 5000 euroa, joista jaetaan perheille 5–12 euron arvoinen stipendi kerran kuukaudessa. Vastineeksi saamme järjestöltä yksityiskohtaisen raportin kummioppilaista ja varojen käytöstä.

Etelä-Tapiolan lukiossa toimii Nepal-ryhmä, joka vastaa suurimmalta osin rahankeruusta. Keräämme rahaa vanhempainiltakahvituksilla, erilaisilla myyntitempauksilla, kuten makeisten, keksien, WC-paperin ja teatterilippujen myynnillä, sekä tyhjien pullojen ja tölkkien viemisellä kierrätyspisteisiin. Lisäksi OPKH on usein valinnut koulun Nepal-projektin yhdeksi taksvärkkityön kohteeksi. Opiskelijoita kannustetaan organisoimaan itse keräykset ja kehittämään omannäköisiään keräystapoja.

Nepal-ryhmää ohjaa 2–3 opettajaa. Ryhmä kokoontuu kerran tai kaksi periodin aikana. Opiskelijat saavat toiminnasta kaksi opintopistettä, ja opettajille maksetaan resurssikokouksessa päätettävä korvaus, esimerkiksi 0,25 kurssia. Nepal-opettajat kuuluvat koulun kestävän kehityksen työryhmään.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Nepal-projekti tarjoaa sekä opiskelijoille että opettajille konkreettisen ja käytännöllisen tavan tehdä parempaa huomista ja kantaa vastuuta toisten hyvinvoinnista. Tämä tuo myös kaivattua vaihtelua teoreettisiin lukio-opintoihin.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Etelä-Tapiolan lukio on tehnyt pitkäaikaisen moraalisen ja rahallisen sitoumuksen, johon koulun tulee sitouttaa uudet ikäluokat yhä uudelleen ja uudelleen. Lukiossa ja opiskelijoiden elämässä on yhä enenevissä määrin aikaa vieviä asioita, jotka kilpailevat hyväntekeväisyysprojektin kanssa.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: kielitietoisuus, lukutaito

Mistä on kyse?

Reaaliaineissa oppiaineen kielitietoisuus tulee käsitteiden hallinnan kautta luonnollisesti osaksi oppiaineita. Käsitteitä avataan monella eri tavalla ja erilaisin esimerkein sekä soveltavin tehtävin. Opiskelija harjoittelee myös käsitteiden sanoittamista erilaisin tavoin. Ilmiöitä määritellään ja selitetään käsitteiden avulla, ja opiskelija sanoittaa näin oppimaansa omin sanoin.

Monilukutaito nousee esille monesti osana sisältöjä, ja oppiaineisiin kuuluu myös tieteellisten tutkimustekstien hyödyntäminen ja niiden tekemisen harjoittelu. Oppitunneilla käytetään monipuolisesti erilaisia tietolähteitä, kuten kuvia, dokumentteja, henkilökuvauksia, mielipidekirjoituksia, järjestöjen ja yhteisöjen tekstejä jne. Erilaisiin lähteisiin tutustuminen ja niiden kriittinen arviointi on tärkeä osa reaaliaineita. Lähteiden monipuolisuutta korostetaan tutkimustöissä.

Fysiikassa asiayhteyksien parempaa ymmärtämistä ja hahmottamista tuetaan erilaisin kuvin ja havainnollistamalla. Numeroiden ja tehtävävaiheiden sanallistaminen ja yhdessä luvuista kysymysten tekeminen on tärkeässä roolissa.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Kielitietoisuus ja monilukutaito ovat lukion opetussuunnitelmassa. Opiskelijan on hyvä ymmärtää kunkin reaaliaineen asiasanastoa ja osata arvioida, millaiset lähteet ovat luotettavia ja kenelle teksti on suunnattu.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: kulttuurikasvatus, lukutaito, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, vuorovaikutusosaaminen, ylöspäin eriyttäminen, äidinkieli ja kirjallisuus

Mistä on kyse?

Lukupiirissä luetaan erilaisia teoksia ja keskustellaan niistä. Opettaja mainostaa kirjapiiriä sekä viesteillä että kursseilla. Hän kerää porukan, jonka kanssa sovitaan luettava teos ja aikataulu. Kirjapiirejä on useita, ja abeille on oma kirjapiirinsä. Jotta ilmapiiri pysyy hyvänä, toimintaan ei voi liittyä painostamista vaan piiriin osallistuminen on vapaaehtoista.

Koska toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja joustavuuteen, toiminnasta ei poikkeuksia lukuun ottamatta saa kurssia.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Kirjapiiri lisää opiskelijoiden lukumotivaatiota sekä syventää kulttuuriosaamista. Lisäksi se ryhmäyttää opiskelijoita, saa aikaan positiivista vuorovaikutusta ja pitää yllä ajatusta lukutaidosta demokratian kulmakivenä. Kaikkien ääni pääsee kuuluviin, koska pienessä ryhmässä on helpompi ilmaista itseään kuin esimerkiksi luokkatilanteessa.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Yhteisiä tapaamisaikoja ei aina ole helppo sopia. Opiskelijoilla ei ole vapaita palkkeja, eivätkä Haukilahden lukion urheilupainotuksen vuoksi palkit 7 tai 8 tule kyseeseen. Toisaalta, koska tapaamisia on esimerkiksi kerran jaksossa, ei ole järkevää varata niin sanottua suosittua palkkia. Ajankohta täytyy aina sopia erikseen.

Kortti tehty: syksy 2025

Asiasanat: oppimisen tuki, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, äidinkieli ja kirjallisuus

Mistä on kyse?

Hyvä tapa tutustua opiskelijoihin on kirjoituttaa heillä äidinkielen tai S2-opintojen alussa kirje, jossa he esittelevät itsensä. Kirjeessä kannattaa pyytää opiskelijaa kertomaan esimerkiksi kielitaustastaan sekä luku- ja kirjoitusharrastuneisuudestaan. Alla on Etelä-Tapiolan lukiossa käytetty ohje kirjeen kirjoittamiseen.

Kirjoita opettajalle kirje, jossa kerrot itsestäsi. Hyödynnä apukysymyksiä. Voit valita, mitä asioita haluat kertoa, kaikkiin apukysymyksiin ei siis tarvitse vastata. Muista myös kirjoittaa yhtenäinen teksti, älä siis kirjoita vastausluetteloa kysymyksiin.

Kirjoita vähintään 2 000 merkkiä ja kirjoita kirjeen loppuun oma nimesi. Halutessasi voit kirjoittaa kirjeen myös käsin. Kirjoita yleiskieltä, koska kirjeitä lukiessani näen samalla, minkälaisissa kielen ja kirjoittamisen asioissa tarvitsette kertausta. Muista kirjeen

tekstilajipiirteet eli esimerkiksi tervehdykset alkuun ja loppuun.

Apukysymyksiä:

• Kuka olet? Voit kertoa esimerkiksi harrastuksistasi, perheestäsi tai kiinnostuksenkohteistasi.
• Millä mielellä aloitat lukion? Miltä Etis ja lukion äidinkielen opiskelu vaikuttavat?
• Mitä odotat lukio-opinnoilta? Mihin haluaisit erityisesti keskittyä? Pelkäätkö jonkin asian olevan vaikeaa?
• Kerro kirjeessä myös kielitaustastasi ja mahdollisesta harrastuneisuudesta tai tuen tarpeesta äidinkielen opinnoissa. Voit hyödyntää esimerkiksi näitä kysymyksiä:
• Mitä muita kotikieliä sinulla on kuin suomi?​
• Puhutko kotona ollenkaan suomea, kenen kanssa?
• Jos olet asunut ulkomailla tai muuttanut Suomeen jostain muualta, kerro, missä olet asunut ja milloin olet muuttanut Suomeen.​
• Oletko käynyt koulua muulla kielellä kuin suomeksi? Millä kielellä ja milloin?​
• Oletko opiskellut peruskoulussa S2-oppimäärää? Millä luokilla?​
• Onko jotain muuta, mitä haluaisit opettajan tietävän lukemisen ja kirjoittamisen opiskelustasi?
• Tarvitsetko esimerkiksi tukea jollain suomen opiskelun osa-alueella tai harrastatko esimerkiksi kirjoittamista ja haluaisit niin sanottuja ylöspäin eriyttäviä tehtäviä?

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Kirjeen avulla opettajan on helpompi suunnitella ja eriyttää opetusta ja tarvittaessa ohjata opiskelija esimerkiksi erityisopettajan luokse.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: ohjaus, opiskelun tuki, ryhmänohjaus

Mistä on kyse?

Espoon lukioissa toimitaan koko koulu ohjaa -periaatteella. Tässä kortissa esitellään, miten mallia on Etelä-Tapiolan lukiossa toteutettu.

Etelä-Tapiolan lukiossa on vastuu ohjauksessa on selkeästi jaettu henkilöstön kesken. Myös perehdytyksestä huolehditaan. Ryhmänohjaajat ovat selvillä omaan tehtäväänsä sisältyvästä seurantavastuusta ja sitoutuvat hoitamaan tehtävän hyvin. Ryhmänohjauskorvaus maksetaan erikseen. Ryhmänohjaaja on ensisijainen kontakti kodin ja koulun välillä. Tiedonvaihto ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan välillä on helppoa, ja molempien havainnot opiskelijasta täydentävät toisiaan. Myös aineenopettajat jakavat huomioitaan ryhmänohjaajalle matalalla kynnyksellä.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

On todella tärkeää, että opiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta ei ole vain esimerkiksi opinto-ohjaajan vastuulla.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Ryhmänohjaajien hyvä perehdyttäminen opintojen seurantaan on tärkeää.

Samoin on tärkeää, että ryhmänohjaajat itse osallistetaan ryhmänohjauksen rakenteen kehittämiseen. Etelä-Tapiolan lukiossa on toiminut myös erillinen ryhmänohjauksen kehittämisen työryhmä, jossa oli ryhmänohjaaja jokaisen vuositason ryhmänohjaajista. Näin viesti ja myös perustelut sille, mitä tehdään, kulkevat opettajien välillä vertaistiedottamisena eikä ylhäältä alaspäin.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: yhteisöllisyys, viestintä

Mistä on kyse?

Tapiolan lukiossa ilmestyy oma verkkolehti Vitsanen. Lehteä toimittavat siitä kiinnostuneet vapaaehtoiset opiskelijat omalla ajallaan. Toimitus pitää kokouksia, joissa suunnitellaan lehden sisältöä ja sovitaan toteutuksesta. Lehti ilmestyy vähintään kerran periodissa, ja joskus useamminkin. Opiskeljat saavat työmääränsä mukaan työskentelystä 1–2 opintopistettä. Ohjaava opettaja saa työstä pienen korvauksen.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Lehden tekeminen antaa opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella erilaisten tekstien kirjoittamista, nuoria kiinnostavien aihepiirien käsittelyä ja koulun arjesta sekä tapahtumista uutisointia. Lisäksi toimittajat pääsevät harrastamaan valokuvaamista sekä lehden muuta kuvittamista. Myös ryhmätyötaidot kehittyvät ideointikokouksissa.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Ajan löytäminen kiireisen arjen keskellä on joskus vaikeaa. 

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: kodin ja koulun yhteistyö, monikulttuurisuus

Mistä on kyse?

Espoon lukiokoulutuksessa on työskennellyt monikielisiä kulttuuriohjaajia. Kulttuuriohjaajien kielitaidossa on huomioitu suurimmat kieliryhmät Espoossa. Kulttuuriohjaajat ohjeistavat omalla tai opiskelijan äidinkielellä opiskelijoita ja heidän huoltajiaan. Tavallisia aiheita ovat suomalainen koulutusjärjestelmä, lukiokoulutus, henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, perusopetuksen jälkeinen yhteishaku, S2-opetuksen tukeminen, yo-kirjoitukset, opetushenkilökunnan rooli, opiskelijan jaksaminen lukiossa, poissaolot, motivaatio, lukion jälkeiset opinnot ja TUVA.

Kulttuuriohjaajat työskentelevät kolmella tasolla: yksilötaso, kohderyhmätaso ja koulutaso. Yksilötasolla kulttuuriohjaajat tukevat tyypillisesti moniammatillisissa tapaamisissa yhteisymmärryksen syntymistä sekä kielten että kulttuurien tuntijana. Kohderyhmätasolla huoltajille avataan infotilaisuuksissa suomalaisen koulutusjärjestelmän erityispiirteitä, prosesseja ja ammattilaistermejä. Vieraskielisiä nuoria ja heidän perheitään tuetaan myös suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiseen. Koulutasolla kulttuuriohjaajien työ edistää opiskelijoiden ja henkilökunnan kulttuuritietoisuutta, auttaa ymmärtämään paremmin kulttuurista monimuotoisuutta sekä vähentää nuorten syrjintää ja kiusaamista.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Kulttuuriohjaus parantaa lukiokoulutuksen saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Kaikilla lukiolaisilla on taustasta riippumatta yhtenäiset mahdollisuudet menestyä opinnoissa ja elämässä.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Haasteeksi on muodostunut, miten tavoittaa huoltajat. Uuden toimintatavan juurruttaminen on pitkä prosessi, ja kulttuuriohjaajamalli Espoossa on koko ajan muuttunut ja kehittynyt hankkeen aikana. Kulttuuriohjaajapalvelun tutuksi tekeminen opiskelijoille, huoltajille ja lukioille on ollut haasteellista. Se, miten opiskelijat, huoltajat ja lukiot hyötyvät kulttuuriohjaajapalvelusta on osin jäänyt sanoittamatta.

Lukuvuonna 2024–2025 kulttuuriohjaustoimintaa ei Espoossa ikävä kyllä ole tarjolla.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: hyvinvointi, työhyvinvointi, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Otaniemen lukiossa yhtenä Laatuhankkeen tavoitteena oli kehittää ja parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja yhteisöllistä toimintakulttuuria. Laatua on hyvinvoiva henkilöstö! Tämä on etenkin suurlukiossa tärkeää.

Henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi luotiin “Kulttuuri-YS”. Yksi YS-aika vuodessa käytetään yhteiseen TYHY-tekemiseen kulttuuritapahtumissa. Tärkeää on, että tämä tapahtuu YS-ajalla eli “virka-aikana” eikä vapaa-ajalla. Näin kaikki voivat osallistua ja tekeminen palvelee yhteisöllisyyttä.

Henkilöstökalenteriin merkitään yksi YS-aika vuodessa TYHY-toimintaan. TYHY-ryhmä valmistelee kaikkia yhdistävää tekemistä, joka palvelee ryhmäytymistä, työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Toiminnassa suositaan espoolaisia kulttuurikohteita ja tehdään yhteistyötä niiden kanssa. Tutustuminen ja yhteistyö palvelevat sitä kautta myös opetusta ja opiskelijoita.

Toiminnassa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia verkostoja. Koko opettajakunta voi mennä yhdessä katsomaan esimerkiksi opiskelijoiden diplomiesityksiä, ja myös huoltajakontakteja kannattaa suunnittelussa hyödyntää.

Kokeilumme kulttuurikohteet 23.1.2024 olivat taidenäyttely EMMAssa, Espoon kaupunginmuseon opastetut kierrokset sekä Musiikkitalon opastettu tutustumiskierros. Muitakin erilaisia mahdollisuuksia on paljon.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

TYHY-toiminnassa haasteena on ollut se, että tapahtumat painottuvat vapaa-ajalle ja yhteistä “työn ulkopuolista” tekemistä ei työaikana juuri ole. Yleensähän muissa töissä tätä on helpompi järjestää esimerkiksi koulutuspäivien yhteydessä. Opetustyössä näin ei ole. Koko henkilöstöä yhdistävä TYHY-tapahtuma virka-aikana koettiin virkistäväksi, työyhteisön yhteishenkeä nostavaksi ja parantavaksi tapahtumaksi.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Haasteena on raha: espoolaiset museot, opastukset ja työpajat maksavat espoolaisille opettajille. Opettajille tarvittaisiin maksuton kulttuuripoletti (1/vuosi), kuten opiskelijoillakin on. Työryhmä aikoo olla yhteydessä kaupungin KULPS-tiimiin, jotta pohdittaisiin, voisiko Kulttuuri-TYHY olla Espoossa kaikkien koulujen henkilöstöille kerran vuodessa käytettävä mahdollisuus, jota kaupunki omissa ja yhteistyökohteissaan tukisi.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: ryhmäyttäminen, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Kunkku-kassi on Kunkun logolla varustettu kangaskassi. Ryhmänohjaajat jakavat Kunkku-kassit joka syksy uusille ykkösille esimerkiksi ykkösten päivän viimeisenä ohjelmanumerona. Kassi on pidetty ja odotettu. Kunkku-kassi on kuin Kuninkaantien lukion käyntikortti, ja tätä myös korostetaan jakotilaisuudessa: “Muistakaa, että kassia kantaessanne edustatte Kunkkua.”

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Kunkku-kassit lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ryhmähenkeä. Opiskelijat ovat kovasti pitäneet tästä perinteestä.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Kasseja pitää muistaa tilata hyvissä ajoin riittävä määrä. Värivaihtoehtoja on ollut yleensä kolme. Kun eräänä vuonna kaikille jaettiin samanvärinen kassi, se aiheutti jonkin verran närää. Toki jos kasseja olisi alun perinkin ollut vain yhtä väriä, näin tuskin olisi käynyt.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: hyvinvointi, tapahtumat, liikkuminen, OPKH, ryhmäytyminen, vuorovaikutus, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Kunkun olympialaiset on kerran lukuvuodessa järjestettävä koko koulun tapahtuma, jossa kilpailee neljä joukkuetta: ykköset, kakkoset, abit ja opettajat. Opiskelijoiden joukkueet kootaan niin, että jokaisesta ohjausryhmästä mukana on vähintään yksi opiskelija. Joukkueen koko on noin kahdeksan henkilöä. Opiskelijat saavat itse ilmoittautua kilpailijoiksi, ja tarvittaessa osallistujat arvotaan. Opettajien joukkue kootaan vapaaehtoisista, ja aina on kilpailijoita riittänyt. Olympialaisia seuraamassa ja kilpailijoita kannustamassa on tietenkin koko koulu.

OPKH suunnittelee ja järjestää tapahtuman. Kilpailulajit valitaan niin, että niissä menestyminen vaatii yhtä lailla taitoa, liikunnallisuutta kuin päättelykykyäkin – ja osin myös tuuria. Lajeja voivat olla esimerkiksi pingispallon kuljettaminen lusikassa, paperilennokin taittelu ja lennätys, kunkkulaisenkanto (vrt. eukonkanto) ja pussihyppely. OPKH:laiset myös juontavat tapahtuman. Vauhdikas selostus tuo oman mausteensa tunnelmaan. Urheilujuhlan tuntua lisätään myös teemapukeutumisella: monena vuonna on pukeuduttu Suomen lipun väreihin, mutta eri vuosikursseilla voi olla myös omat kannatusvärinsä.

Joukkueet kilpailevat ensin kaikki toisiaan vastaan muutamassa lajissa. Sen jälkeen käydään vielä pronssi- ja kultaottelut yhdessä lajissa.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Olympialaiset on tehokas ja toimiva ryhmäytystapahtuma, jota opiskelijat muistelevat pitkään. Tapahtuma luo yhteishenkeä niin vuosiluokkien kuin koko koulunkin kesken.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Haasteena on toisinaan ollut kilpailijoiden saaminen kaikista ohjausryhmistä. Tässä on auttanut vähemmän urheilullisten lajien määrän lisääminen eli lajien monipuolistaminen.

Tapahtuma vaatii myös melko paljon järjestelyjä, joten suunnittelu on hyvä aloittaa ajoissa. Vaikka opiskelijat järjestävät tapahtuman itse, OPKH:n ohjaavien opettajien on hyvä valvoa, että kaikki tulee hoidettua ajoissa.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: hyvinvointi, opiskelutaidot, osallisuus, toimiva arki

Mistä on kyse?

Espoon yhteislyseossa tehdään jokaisen opintojakson alussa opiskelusopimus opiskelijoiden kanssa. Sopimuksessa opettaja esittelee opintojakson säännöt, keskeiset sisällöt ja tavoitteet sekä arviointiperiaatteet. Opiskelija sitoutuu noudattamaan opintojakson sääntöjä ja kuittaa muut opintojakson suorittamiseen liittyvät asiat ymmärretyiksi.

Opiskelusopimuksesta on tehty yhteinen osio, jota jokainen opettaja tai aineryhmä voi täydentää opintojaksokohtaisesti. Sopimus voi toimia samalla myös opiskelijan itsearviointilomakkeena.

Opiskelusopimuksen voi tehdä joko paperisena tai sähköisenä.

Alla on malli opiskelusopimuksen yhteisestä osasta.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Lukion koko opettajakunnan sopimat yhteiset toimintatavat on kirjattu selkeästi yhteen dokumenttiin. Opintojakson säännöt ovat selkeät, kun ne käydään läpi jokaisen opintojakson aluksi. Opettajilla on selkänojaa kurssin arvioinnin keskeyttämiseen, kun säännöistä on sovittu kirjallisesti opintojakson alussa ja arviointiperusteet ovat varmasti opiskelijoiden tiedossa.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Koko opettajakuntaa koskevista toimintatavoista on sovittava yhdessä, jotta kaikki sitoutuvat niihin. Niitä on myös syytä tarkastella uudelleen lukuvuosittain, jotta yhdessä sovitut asiat muistetaan ja jotta mahdollisesti tarvittavista muutoksista voidaan sopia yhdessä.

Opiskelusopimuksen yhteinen osio

1.    En ole luvattomasti poissa tunneilta ja selvitän kaikki poissaoloni. Jos olen poissa oppitunneilta sairauden tai etukäteen anotun loman  takia, kysyn oma-aloitteisesti opettajalta, mitä minun on tehtävä, jotta en jää jälkeen opinnoissani. En poistu luokasta kesken oppitunnin ilman lupaa.

2.  Opiskelen ahkerasti oppitunneilla. Teen läksyt ja tehtävät tunnollisesti. En käytä oppitunneilla puhelinta enkä muita elektronisia laitteita ilman lupaa. Teen tietokoneella sen oppitunnin tehtäviä, jolla olen. Käytän puhelinta vain, kun opettaja ohjeistaa minua tekemään jonkin tehtävän sen avulla. Ymmärrän, että opiskelua häiritsevä puhelimen käyttö johtaa poissaolomerkintään. Ymmärrän, että suorituksen arviointi voi keskeytyä näytön puutteeseen, mikäli tehtävät jäävät toistuvasti tekemättä.

3.    Olen ajoissa paikalla. Ymmärrän, että myöhästyjä häiritsee muiden opiskelua ja jää itse ilman opetusta. Myöhästyneeksi katsotaan nimenhuudon jälkeen saapuva opiskelija.

4.    Käyttäydyn oppitunneilla asiallisesti ja huomioin muut opiskelijat. En häiritse opetusta. Opettaja voi kehottaa oppimista häiritsevän opiskelijan poistumaan luokkahuoneesta.

5.    Pidän tarvittavat opiskeluvälineet mukana.

6.    Palautan määrätyt työt annettuun päivämäärään mennessä. Opettaja voi keskeyttää suorituksen arvioinnin kokonaan tai antaa suorituksesta alemmat pisteet, jos opiskelija ei palauta suoritusta määräaikaan mennessä. Jos tarvitsen perustellusta syystä (esim. sairausloma) lisäaikaa töiden tekemiseen, pyydän lisäaikaa opettajalta etukäteen, en suorituksen palauttamisen määräajan jälkeen.

7.  Teen kaikki suoritukset rehellisesti. En esitä kenenkään muun tekstiä omanani enkä lunttaa kokeessa. Plagiointi, lunttaaminen ja mikä tahansa vilppi tai vilpin yritys johtaa suorituksen arvioinnin keskeyttämiseen. Vilpistä ilmoitetaan opinto-ohjaajalle, ryhmänohjaajalle, alaikäisen opiskelijan huoltajalle ja rehtorille.

8.    Opiskelen erityisen ahkerasti päättöviikolla, jotta saan opintojakson kokeesta tavoittelemani arvosanan. En ole luvatta poissa koulusta päättöviikolla. Mikäli sairastun koepäivänä, lähetän Wilma-viestin opettajalle ennen kokeen päättymistä (klo 12). Alaikäisen opiskelijan huoltajan on lähetettävä viesti opettajalle, jos opiskelija on poissa kokeesta luvallisesti.

9.  Kerron opettajalle, mikäli hän voi tehdä jotain paremmin oppimiseni eteen. Mainitsen mahdollisesta lisäaikaoikeudesta hyvissä ajoin ennen koetta. Muistutan opettajaa muista mahdollisista tukitoimista, joita erityisopettaja on suositellut.

Opiskelusopimuksen opintojaksokohtainen osio

Tähän kirjataan, millaisiin näyttöihin opintojakson arviointi perustuu.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: opettajien yhteistyö, toimiva arki, viestintä

Mistä on kyse?

Laatua arkeen -yhteistiedosto on Otaniemen lukiossa kehitetty työkalu, joka on koulun arjessa käytössä säännöllisesti. Työkalu tehtiin alla esitellyn työpajan avulla, ja se helpottaa töiden jakamista ja seuraamista.

Otaniemen lukio on suurlukio, joka on luotu yhdistämällä kaksi eri lukiota. Lukioiden toimintakulttuurien yhdistäminen uudeksi yhteisöksi vaatii paljon työtä ja aikaa. Koronavuodet koettelelivat meitä melko pian perustamisen jälkeen, ja oikeastaan vasta viime vuosien aikana olemme päässeet pohtimaan toimintakulttuuriamme tarkemmin. Monet pienet arjen käytännön asiat ovat suuressa yksikössä usein niitä, joihin arjen kipukohdat kulminoituvat.

Järjestimme opettajakunnalle tapahtuman, jossa pohdittiin kysymyksiä: “Mikä meillä on hyvin, mikä toimii jo? Mitä pitäisi vielä kehittää?” Työpajan tavoitteena oli parantaa ja kehittää Otaniemen lukion arjen toimintakulttuuria isoa kouluyhteisöä ja työyhteisöä palvelevaksi.

Tehtävä toteutettiin kahdessa vaiheessa:

1. Tehtävänanto: Mikä meillä toimii? Mikä meillä on hyvin? Palauttele mieleen lukion arkea. (Työskentelyaikaa tälle tehtävällä oli 75 minuuttia.)

• Kirjatkaa kukan terälehtiin asioita, jotka meillä jo toimivat arjessa ja omassa oppiaineessanne. Mitä kehitettävää ja parannettavaa meillä on? (Miettikää konkreettisia asioita arkeen, lukion käytänteisiin, toimintakulttuuriin, jotain suurempaa…)
• Esitelkää ajatuksenne muille.

2. Työpajan jälkeen esiin nousseista asioista luotiin tiedosto, johon kehitettävät asiat kirjattiin. Tiedosto jaettiin johtoryhmälle ja teematiimeille. Teematiimit jatkotyöstivät aihetta ja poimivat omiksi tiimin kehittämiskohteikseen esiin tulleita asioita.  Tiedostoon merkittiin vastuuhenkilö, joka “otti kopin” asian kuntoon laittamisesta. Tulokset esiteltiin myös vanhempainyhdistykselle. Tuloksia tarkasteltiin myös opiskelijakunnan hallituksen ja erillisen opiskelijaryhmän kanssa. “Mikä meillä on hyvin?” -kukat asetettiin kaikkien nähtäväksi.

Opettajat kokivat tehtävän mielekkääksi. He olivat myös sitä mieltä, että ohjeistus oli selkeä. Keskustelua aiheesta pidettiin tärkeänä. Opettajat pitivät tärkeänä myös sitä, että heitä kuullaan kouluarjen asioissa, ja halusivat, että aiheeseen palataan esimerkiksi tiimeissä ja kehittämiskohteita voidaan vielä kirjata lisää. “Tämä meillä toimii, tätä pitää vielä kehittää” -tiedosto on Otaniemen lukiossa nyt arjen työkaluna, johon johtoryhmä, teematiimit ja muut tahot säännöllisesti palaavat.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Suuressa kouluyksikössä vastuiden jakaminen voi olla haasteellista. Tällä toimintatavalla haluttiin tehdään näkyväksi arjen koulutyöhön ja toimintakulttuuriin liittyviä asioita.

Koottu tiedosto on koko henkilöstön näkyvissä koko kouluvuoden ajan. Siihen on helppo palata, siihen on helppo laittaa muistiin asioita, jotka pitää hoitaa, ja eri tiimit ja ryhmät voivat tehdä näkyväksi heille tärkeitä asioita. Työkalun avulla arjen monet pikkujutut tulevat hoidettua, ja näin se parantaa arjen sujuvuutta ja keventää kuormitusta sekä jakaa vastuuta tasaisemmin.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Täytyy varmistaa, että työkaluun kirjatut asiat oikeasti tulevat tehtyä ja niihin tartutaan. Tarkastelun tulisi olla säännöllistä, ja vastuuta tulee jakaa aktiivisesti.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: hyvinvointi, opiskelun tuki, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Osassa Espoon lukioita järjestetään tukimuotona erilaista laskupajatoimintaa. Tässä kortissa esitellään esimerkkejä sen toteuttamisesta.

• Etelä-Tapiolan lukio: Laskuliiteri on kuusi kertaa periodissa kokoontuva noin 1,5 tunnin mittainen, vapaaehtoinen matematiikan tukimuoto, johon opiskelija voi osallistua ilmoittautumatta hänelle sopivina aikoina. Pääpaino on yhdessä laskemisessa, mutta Laskuliiterissä on aina mukana myös yksi matematiikan opettaja. Laskuliiteri on tarkoitettu kaiken tasoisille matematiikan opiskelijoille, jotka haluavat laskea yhdessä ja kaipaavat joskus opettajan vinkkejä. Laskuliiteri sijoittuu lukujärjestyksen ulkopuolelle heti koulupäivän jälkeen. Liiteri ei vaadi opettajalta ennakkovalmisteluja, mutta läsnäolosta maksetaan aina tuntipalkkiona.
• Haukilahden lukio: Laskupajan ideana on toimia matalan kynnyksen paikkana, johon opiskelijat voivat tulla tekemään tehtäviä yhdessä ja jossa he saavat halutessaan opettajan apua. Laskupaja järjestetään kerran viikossa ja aina samaan aikaan ja samassa paikassa. Ennen päättöviikkoa pajoja on useammin, mikä edesauttaa opiskelijoiden kokeeseen valmistautumista ja tukee näin heidän henkistä hyvinvointiaan. Koska paja pidetään iltapäivisin, pajassa tarjotaan pientä välipalaa jaksamisen turvaamiseksi. Laskupajassa on paikalla yleensä kaksi matemaattisten aineiden opettajaa. Opiskelijat saavat tulla ja lähteä pajasta oman aikataulunsa mukaan.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Laskupaja on yhteisöllisyyttä lisäävä matalan kynnyksen matematiikan tukimuoto. Toiminta on säännöllistä, mutta ei opiskelijaa sitovaa.

Laskupaja on vähentänyt Haukilahden lukiossa erillisen tukiopetuksen tarvetta. Opiskelijat osaavat tulla pajaan, koska se järjestetään samaan aikaan samassa paikassa joka viikko.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Laskuliiteri vaatii opettajalta paljon, sillä apua kaivataan usein myös muissa LUMA-aineissa ja IB-matematiikassa. Koulupäivän jälkeen opiskelijat eivät välttämättä jaksa jäädä enää koululle. Rahoituksen saaminen pitää järjestää vuosittain.

Laskupaja toimii ilman ennakkoilmoittautumista, joten välillä paikalla olevien opettajien määrä on ali- tai ylimitoitettu.

Kortti tehty: syksy 2024

Asiasanat: hyvinvointi, osallisuus, ryhmänohjaus, ryhmäytyminen, tapahtumat, tutortoiminta, vuorovaikutus, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestetään Lepuski Campus -teemailtapäivä. Tarkoituksena on tutustua omaan ryhmään, opettajiin ja tutoreihin. Iltapäivä koostuu tutorien järjestämistä kisailuista sään salliessa ulkona. Myös opebändi esiintyy tapahtumassa.

Tutorit ja opot ovat päävastuussa tapahtumasta, mutta myös opettajat auttavat tapahtuman järjestämisessä. Ryhmänohjaajat ovat ryhmänsä mukana. Sään salliessa ollaan ulkona koulun läheisellä piha-alueella. Samalla tutustutaan koulun ympäristöön Nokia Campuksella. Tapahtuma toteutetaan perjantai-iltapäivänä, ja koulupäivä päättyy tapahtuman jälkeen.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee? 

Tapahtuma edistää ykkösten ryhmäytymistä syksyn alussa.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Huonon sään varalle täytyy olla varasuunnitelma.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: hyvinvointi, tapahtumat, kulttuurikasvatus, liikkuminen, vuorovaikutus, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Kuninkaantien lukiossa järjestetään joka toinen kevät koko koulun yhteinen liikunta- ja kulttuuripäivä. Päivä on järjestetty perinteisesti viidennen jakson arviointiviikon jälkeen lukuvuoden viimeisenä tai toiseksi viimeisenä opetuspäivänä.

Kaikki opettajat osallistuvat päivään suunnittelemalla yksin tai pareittain matalalla kynnyksellä toteutettavan liikuntaan tai kulttuuriin liittyvän ohjelman. Joskus myös OPKH suunnittelee ja järjestää yhden ohjelman. Opiskelijat ilmoittautuvat heitä kiinnostavaan ohjelmaan. Kaksi opettajaa organisoi ilmoittautumisten keräämisen ja ryhmien tasaamiset. Ohjelma kestää noin 1,5–3 h. Päivä voi päättyä koko koulun yhteiseen yhteishenkeä nostattavaan tapahtumaan, kuten pesäpalloturnaukseen, johon kaikki osallistuvat joko pelaajina tai yleisönä.

Työtuntien määrä riippuu opettajien järjestämästä ohjelmasta. Tarkoituksena kuitenkin kuormittaa opettajia mahdollisimman vähän. Opettajat ovat hyödyntäneet ohjelmissa omia kiinnostuksen kohteitaan: on käyty esimerkiksi bongaamassa lintuja tai vierailtu museoissa. Ohjelmissa on hyödynnetty myös valmiita, ilmaisia palveluita, kuten Espoon kaupungin ulkopakopeliä ja KULPS-projektin työpajoja.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Opettajat voivat valita aktiviteeteiksi omia mielenkiinnon kohteitaan. Tämä voi murtaa jäätä opettajan ja opiskelijan väliltä, kun he löytävät yhteisiä mielenkiinnon kohteita. Päivä lisää myös ryhmien välistä ryhmäytymistä ja opiskelijoiden hyvinvointia. Opiskelijat tapaavat valitsemissaan aktiviteeteissa muita, joilla on samoja kiinnostuksen kohteita.

Kun työ jaetaan usean opettajan välille, kuormitus jakautuu tasaisesti. Yhdistetty liikunta- ja kulttuuripäivä puhuttelee useampia opiskelijoita ja opettajia kuin aiemmin järjestetty perinteinen liikuntapäivä.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Kaikkien osallistaminen on aina haaste, mutta hyvin opiskelijat ovat kuitenkin lähteneet mukaan.

Päivän yhteinen tunnelmaa ja yhteishenkeä kohottava lopetus kannattaa suunnitella etukäteen.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: hyvinvointi, osallisuus, tapahtumat, liikkuminen, vuorovaikutus, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Otaniemen lukiossa toimii liikuntatutoreita. Opiskelijat voivat ilmoittautua liikuntatutor- opintojaksolle. Opintojakson pituus on kaksi lukuvuotta. Liikuntatutorit (eli “liikkatutorit”) järjestävät muun muassa taukojumppaa sekä erilaisia tempauksia koulun arkeen ja tapahtumiin. Lisäksi he järjestävät pelailua koulun salissa tai lähialueella koulun jälkeen. Lajeina ovat olleet esimerkiksi lentopallo, koripallo ja sulkapallo. Projekti- ja päättöviikoilla liikuntatutorit järjestävät myös vierailuja erilaisiin liikuntapaikkoihin, esimerkiksi kiipeilemään, keilaamaan, pelaamaan beach volleyta ja padelia jne.

Liikuntatutorit ovat järjestäneet erilaisia tempauksia erityisesti syksyn hyvinvointiviikolla ja kevään hyvinvointipäivänä. Tällöin on ollut monenlaista ohjelmaa ja välituntiaktiviteetteja leikkimielisestä kisailusta turnauksiin ja päiväuniin. Kevään hyvinvointipäivänä haastettiin opettajia pitämään taukojumppaa ja muita liikunnallisia aktiviteetteja tunneilla.

Liikuntatutorien ohjaajalle maksetaan korvausta ohjaamisesta joko yhden opintojakson verran tai tuntimäärän mukaan.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Liikuntatapahtumat edistävät opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Opiskelijoiden liikunnan merkitys ja sen esille tuominen vaatii pitkäjänteistä työtä. Tasaisin väliajoin on hyvä muistuttaa, että liikunnalla on opiskelijoiden hyvinvointia edistävä merkitys. Siksi liikuntatempauksia pidetään säännöllisesti.

Erilaisille vierailuille on ollut hyvin tulijoita, mutta ne vaativat toki aina opettajalta varaamista, ilmoittautumisten organisoimista jne.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: aineryhmäyhteistyö, opettajien yhteistyö, opetuksen kehittäminen

Mistä on kyse?

Opettajat pitävät eri kokoonpanoilla lounaspalavereita tarpeen mukaan aiheista, jotka vaativat yhteistä suunnittelua. Koulu maksaa tällöin lounaan. Aiheita ovat olleet esimerkiksi kansainvälisyys, ryhmänohjauksen suunnittelu, oppiainetapaamiset, seuraavan lukuvuoden tarjottimen suunnittelu ja juhlien ja tapahtumien järjestäminen.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Lounaspalaveri ei venytä työpäivää vaan aika saadaan tehokkaasti hyödynnettyä asioiden eteenpäin viemiseksi. On vaikea löytää usealle opettajalle sopivaa kokousaikaa, koska joku kokoukseen tarvittavista opettajista on aina opettamassa.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

On tärkeää varmistaa, että kaikki asianosaiset on kutsuttu ja pääsevät paikalle. Lisäksi jonkun on toimittava kirjurina, mikä voi syödessä olla tavanomaista hankalampaa.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: aineryhmäyhteistyö, matematiikka

Mistä on kyse?

Viherlaakson lukiossa jokaisella matematiikan opintojaksolla on yksi yhteinen mallihuone (Classroom) kaikkien opintojaksoa opettavien opettajien kanssa. Tätä mallihuonetta ja samalla matemaattisten aineiden opetusta kehitetään eteenpäin joka lukuvuosi.

Mallihuoneessa on kaikille yhteisesti sovitut arviointikriteerit. Opintojakson alussa opiskelijoille esitellään kokeen tai kokeiden maksimipistemäärä, tehtävistä saatavat pistemäärät ja muut pisteytettävät tehtävät. Samalla esitellään myös arvosanataulukko. Classroomissa on selvästi kirjattu, millä pistemäärällä opiskelija läpäisee kokeen ja mikä on minimitehtäväpistemäärä, jolla saa opintojakson suoritettua hyväksytysti.

Mallihuoneessa on opiskelijoille myös aloituskysely, jonka avulla otetaan opiskelijoiden mielipiteet huomioon opintojakson toteutuksessa. Lisäksi mallihuoneessa on esimerkiksi oppikirjan tehtävälistat, muut tehtävät, palautekyselyt, tehtävien palautuskansiot, opiskelijoille ja huoltajille lähetettävät viestipohjat, opetusvideot, mallikokeet ja muita ohjeita opintojakson suorittamiseen.

Uuden lukuvuoden suunnittelu aloitetaan aineryhmässä kurssitarjottimen laadinnasta. Opintojaksot pyritään jakamaan niin, että rinnakkaisryhmillä on vähintään kaksi ja enintään kolme eri opettajaa. Saman opintojakson opettajat suunnittelevat yhdessä opintojakson edellisvuoden opintojakson mallihuoneen perusteella. Opetettavat opintojaksot sovitaan yhdessä kiertävän systeemin mukaan niin, että samat opettajat opettaisivat mahdollisimman paljon samoja opiskelijoita. Esimerkiksi siis jos opettaja on opettanut viime lukuvuonna ykkösvuositason pitkää matematiikkaa, niin hän jatkaa pitkän matematiikan opettamista kakkosvuositason opiskelijoille seuraavana lukuvuonna. Tavoitteena on, että opiskelijat ja opettajat oppisivat paremmin tuntemaan toisiaan, jolloin oppiminen tehostuisi.

Arvioimme edellistä lukuvuotta ja päätämme yhdessä seuraavan lukuvuoden toimintatavoista. Tällaisia toimintatapoja ovat esimerkiksi minimitehtävämäärät opintojaksoilla ja tehtävien palauttaminen yhteisesti sovitulla tavalla mallihuoneisiin. Lisäksi päätämme seuraavan lukuvuoden kehittämiskohteen. Kehittämiskohteena voi olla esimerkiksi eriyttäminen eri opintojaksoilla. Opintojaksojen mallihuoneisiin on kirjattu kaikki opintojakson sisältöön liittyvät asiat.

Aineryhmällä on myös yhteinen Abitti-tili, jonka kautta jokaiseen opintojaksoon tehdään yksi yhteinen uusintakoe. Sen kautta voidaan helposti jakaa myös mallikokeita ja -testejä. Mallikokeiden avulla pyritään laatimaan samantasoisia kokeita samoihin opintojaksoihin.

Lukuvuoden alussa lähetämme uusille ykkösvuositason opiskelijoille ja huoltajille yhteisiä tiedotteita matematiikan opiskelusta Viherlaakson lukiossa, ohjeen kokeeseen valmistautumisesta ja arvioinnista opintojakson päättyessä. 

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Opintojakson yhteiseen mallihuoneeseen on ollut helppo kerätä ja jakaa kaikki opintojaksoon liittyvät aineistot. Se on myös hyvä alusta opintojaksojen yhteissuunnitteluun. Opettajan työmäärä vähenee, kun sovimme yhdessä opintojakson käytänteistä ja riittää, että yksi opettaja tekee yhteiseen mallihuoneeseen muutoksen tai lisäyksen. Kun mallihuone on valmis, jokainen voi kopioida huoneen omaan käyttöönsä.

Toimintatavan etuna on myös, että ensimmäisen vuositason opiskelijat oppivat nopeasti oppiaineen käytänteet, kun kaikki opettajat toimivat samalla tavoin. Opiskelijoilla on samat arviointikriteerit samoilla opintojaksoilla, jolloin arviointi on yhdenmukaista ja opiskelijat tietävät etukäteen arvioitavat tehtävät ja arviointikriteerit. Opiskelijat oppivat pysymään opiskeluaikataulussa, kun tehtävät on palautettava yhteisesti sovitun aikataulun mukaan. Opettaja pystyy seuraamaan opintojen suorittamista opintojakson aikana.

Opettajat oppivat tuntemaan opiskelijat paremmin, kun pyritään siihen, että samat opettajat opettavat koko lukioajan samoja opiskelijoita. Tällöin opettaja pystyy paremmin tukemaan opiskelijaa opintojaksoilla sekä eriyttämään opetustaan.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Aineryhmäyhteistyölle on varattava riittävästi aikaa. Opettajien pitää myös muistaa lisätä uudet aineistot myös yhteiseen mallihuoneeseen, jotta se pysyy ajantasaisena.

Kortti tehty: kevät 2025

Asiasanat: matematiikka, oppimisen tuki

Mistä on kyse?

Matematiikan tukikurssia tarjotaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille, joille aine tuottaa erityisiä haasteita. Mittarina käytetään matikkaseulaa yhdessä MAY-arvosanan kanssa. Kurssilla opiskellaan matematiikan pohjataitoja niin, että lyhyen matematiikan MAB2-opintojaksolle jatkaminen olisi helpompaa. Jos MAY-opintojaksosta on tullut arvosanaksi 4, on uusintakoe mahdollista suorittaa vasta tukikurssin jälkeen.

Tukikurssille on laadittu materiaalia, joka löytyy tämän kortin lopusta. Sitä voi hyödyntää itseopiskelumateriaalina myös lyhyen matematiikan kertauskursseilla perustaitojen harjoittelun apuna. Jos kertauskurssi osuu lisäksi tukikurssin kanssa samaan periodiin ja tukikurssilla on tilaa myös halukkaille abeille, voivat he osallistua sopivia aiheita käsitteleville tunneille.

Tukikurssi toteutetaan koulukohtaisena soveltavana opintojaksona. Sitä opettaa matematiikan opettaja. Kerran viikossa järjestettävästä kurssista maksetaan joko tuntikohtainen tukiopetuskorvaus (6 x 75 min) tai jos opettajan työhön sisällytetään kartoituksen analysointia, viestintää ja MAY-uusinnan järjestäminen, se voi olla myös ½ vvt:n suuruinen. Tukikurssilla voi tarvittaessa olla myös erityisopettaja mukana. Kurssikokoa on syytä rajoittaa.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee? 

Tukikurssin tarkoituksena on vahvistaa matematiikan perustaitoja, jotta opiskelun eteneminen ei jäisi niistä kiinni. Tukikurssia tarjotaan vain lyhyen matematiikan valitseville, koska pitkässä matematiikassa pärjääminen edellyttää perustaitojen olevan kunnossa jo MAA02-opintojakson alkaessa.

Tukikurssiin laadittu materiaali toimii sellaisenaan, mutta sitä voi halutessaan myös muokata oman koulunsa käyttöön. Materiaaliin kuuluvat diasarjat viidestä eri aihealueesta sekä kuhunkin aihealueeseen liittyvä tehtävämoniste. Lisäksi tehtäviin on erillisenä monisteena vastaukset sekä vinkkejä kohti ratkaisua, mikäli tehtävä ei onnistu ensi yrittämällä. Vinkit perustuvat dioissa esitettyihin käsittelytapoihin.

Tukikurssista saatu palaute kummassakin pilottikoulussa oli erittäin hyvää, ja opiskelijat kokivat saaneensa siitä apua.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Jos heikosti menestyvällä opiskelijalla on vääristynyt kuva omasta taitotasostaan, saattaa tukikurssi hänen omasta mielestään tuntua liioitellulta ratkaisulta. Siksi on tärkeää, että matikkaseulatuloksesta lähetetään tieto mahdollisimman pian sekä opiskelijalle itselleen että huoltajille. Jos lisäksi MAY-opintojaksolla ja -kokeessa saadut näytöt ovat myös heikkoja, voidaan opiskelija perustellusti ohjata tukikurssille. Kurssin valitsee opiskelijalle opettaja tai opinto-ohjaaja, ja opiskelija voi vain perustellusta syystä jäädä siltä pois. Opintopisteen saaminen sekä MAY-kokeen uusimismahdollisuus kannustavat osallistumiseen. Tukikurssilta pois jääminen pienentää opiskelijan mahdollisuutta hyödyntää opetussuunnitelmaan kirjattua oikeutta saada tukiopetusta myöhemmin.

Oppiminen on yleensä tehokkainta, kun tehtäviä tehdään kynällä paperille. Siksi opiskelijoille kannattaa varata vihkot ja tulostaa tehtävämonisteet niin, että ne on liimattavissa vihkoon kiinni. Näin kaikki tarvittava löytyy selkeästi yhdestä paikasta ja vanhoihin asioihin on helpompi palata.

Oppimisen kannalta on hyvä, että tukikurssilta annetaan tehtäviä myös kotona tehtäväksi. Lisämateriaalina voi käyttää tarvittaessa MAY-kirjoja.

Materiaalia tukikurssiin liittyen (TULOSSA)

Diat viidestä eri aihealueesta

Tehtävämonisteet viidestä eri aihealueesta

Vastaukset ja vinkkejä sisältävät monisteet viidestä eri aihealueesta

Matikkaseula

Kortti tehty: kevät 2024; muokattu kevät 2025

Asiasanat: matematiikka, opiskelun tuki

Mistä on kyse?

Matikkaseula on MAY-opintojakson aikana tehtävä matematiikan osaamiskartoitus. Lisäksi siihen liittyy tukikurssi, joka esitellään omana korttinaan. Tämän kortin loppuun on linkitetty kaikki työkalun käyttöön tarvittavat tiedostot. Matikkaseula on tarkoitettu kaikkien Espoon lukioiden käyttöön; työkalun saa auki ja siitä voi tehdä omalle koululleen kopion Espoon kaupungin tunnuksilla.

Kaikille ykkösille tehdään 1B-periodin alussa matematiikan osaamiskartoitus, matikkaseula. Sen tarkoituksena on seuloa opiskelijoista ne, joilla matematiikan hahmottamisessa tai osaamisessa on ongelmia. Kartoitus on laadittu tutkittuihin matemaattisiin hahmotushäiriöihin viittaavien aihealueiden pohjalta, mutta varmoja yhteyksiä neurologisiin häiriöihin ei sen perusteella pysty tekemään. Kartoitus antaa kuitenkin suuntaa siitä, keille matematiikka tuottaa eniten ongelmia, ja siten mahdollisuuden tarjota heille oikea-aikaista tukea. Kartoituksessa ja etenkin sen tulosten pohjalta tehdyissä toimissa on hyvä, että matematiikan opettaja tekee yhteistyötä erityisopettajan kanssa.

Tulosten pohjalta tarjotaan heikoimmin matematiikassa pärjääville lyhyen matematiikan valitseville mahdollisuutta yhden opintopisteen laajuiseen tukikurssiin, joka toteutetaan ennen MAB2-opintojakson alkua. MAY-uusinta on mahdollista suorittaa perinteisen uusintakoepäivän sijasta vaihtoehtoisesti tämän kurssin jälkeen.

Kartoitus vie aikaa 75 min per ryhmä. Jos kartoitus toteutetaan TO01-tunnilla, saa siitä vastaavan tuntikorvauksen kuin muistakin TO01-tunneista.

Analysointi ja viestintä vievät työaikaa arviolta 45–90 minuuttia. Tämän hoitaa matematiikan opettaja.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Matikkaseulan tarkoituksena on antaa palautetta opiskelijalle hänen matemaattisista pohjataidoistaan. Kartoitus on rakennettu mittaamaan tyypillisiä matemaattisiin hahmotushäiriöihin viittaavia piirteitä, ja analyysityökalun avulla saadaan tieto kunkin opiskelijan mahdollisista osaamisen haasteista yksilöidysti. Huolitapaukset pystyy nostamaan esiin heti lukio-opintojen alkuvaiheessa, jolloin tukea on mahdollista kohdentaa oikea-aikaisesti. Kartoituksen perusteella tarkistetaan opiskelijan valintaa lyhyeen tai pitkään matematiikkaan ja tarvittaessa keskustellaan asiasta. Tuloksista laitetaan viestiä myös koteihin. Matikkaseula toimii yhtenä mittarina tuen tarpeen arvioinnissa. Jos sekä seula että MAY-opintojakson arvosana osoittavat heikkoja matemaattisia taitoja, ohjataan opiskelija tukikurssille. Erityisen hitaasti laskevista opiskelijoista menee puolestaan tieto erityisopettajalle, jolloin hän pystyy kiinnittämään huomiota asiaan lisäaikaa määrittäviä yksilötestejä järjestäessään.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Vaikka osaamiskartoitus ei vaikuta suoraan minkään opintojakson arvosanaan, se on koetilanne, mikä tulee kertoa sen alkaessa. Yhteistyö tai esimerkiksi laskimen hyödyntäminen seulaa tehdessä johtaa vääriin johtopäätöksiin ja pahimmillaan estää oikea-aikaisen tuen.

Itsekorjautuvissa testeissä pitää huomioida, että välttämättä kaikkia oikeiksi tulkittavia vastausvaihtoehtoja ei ole huomioitu testiä laadittaessa. Siksi myös suulliseen ohjeistukseen on hyvä kiinnittää erityistä huomiota (”anna vastaus sievennetyssä muodossa”, ”vastauskenttään kirjoitetaan pelkkä vastaus”, ”kirjoita murtolausekkeet aina näin ja näin”, jne.). Opettajalla on halutessaan mahdollisuus käydä vastaukset läpi ennen varsinaista analysointia.

Parhaissa tapauksissa osaamiskartoituksessa heikosti menestyneet tsemppaavat ja pärjäävät ihan hyvin MAY-kokeessa. Kartoitus on silloin tehnyt tehtävänsä herättelemällä tekemään työtä osaamisensa eteen. Kartoitusta ei voikaan pitää ainoana mittarina esimerkiksi lyhyen tai pitkän oppimäärän valitsemisessa tai tukikurssille ohjaamisessa.

Matikkaseulaan liittyvät materiaalit:

• Ohjeet Matikkaseulan käyttöön(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
  • Sisältää linkin, josta Forms-kartoituksen voi monistaa omalle koneelleen Espoon kaupungin tunnuksilla. Tiedosto voi olla tarpeen avata Wordin työpöytäversiossa, jotta asettelut näkyvät oikein.
• Matikkaseulan materiaalit(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Ohjedia, joka näytetään opiskelijoille(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Matikkaseulan teoreettinen perusta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Matematiikan tukikurssi

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: asiantuntijavierailut, hyvinvointi, teemaviikot ja -päivät, vuorovaikutus, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Espoonlahden lukiossa järjestettiin Laatuhankkeen puitteissa mielenterveysviikko eli mielenterveydelle ja sen edistämiselle omistettu nelipäiväinen teemaviikko. Organisoinnista vastasi kaksi opettajaa sekä opiskelijahuoltoryhmä. Eniten aikaa meni viikon ohjelman suunnitteluun ja organisointiin sekä vierailijan hankkimiseen ja käytännön järjestelyihin mielenterveysviikon aikana.

Viikon ohjelma oli seuraava:

Tiistai

• aamunavauksena Mieli ry:n video Mitä mielenterveys on?(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• klo 12.00–13.15 välituntiständi ja kiitollisuusseinä, paikalla lukion aikuisia: opettajia ja OHR
  • Opiskelijat kirjoittivat kiitollisuudenaiheita post-it-lapuille, jotka kiinnitettiin kiitollisuusseinään.

Keskiviikko

• aamunavauksena Mieli ry:n video Mielenterveyttä voi vahvistaa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• klo 12.00–13.15 välituntiständi, jossa teemana keinot oman mielenterveyden vahvistamiseen, paikalla lukion aikuisia: opettajia ja OHR
  • Opiskelijat kirjoittivat post-it-lapuille asioita, jotka vahvistavat heidän mielenterveyttään ja edistävät arjessa jaksamista, esim. hyvä uni, kaverit, liikkuminen jne. Laput kiinnitettiin seinälle.

Torstai

• Laatuhankkeen laatuvälkkä klo 12–13
  • koulu voi myös itse tehdä lyhyen kyselyn, jossa kartoitetaan opiskelijoiden toiveita
  • vastaamisesta kiitokseksi esimerkiksi laku tai tikkari
• Koulun somessa jaettiin infoa mielenterveydestä ja osallistettiin opiskelijoita kyselyllä.

Perjantai

• Pukeutumisteema: Pukeudu vihreään!
• klo 9.55–11.10 Terapeutti-Villen eli psykoterapeutti Ville Merisen luento kakkosille ja abeille

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella mielenterveysviikko lisäsi joidenkin opiskelijoiden tietoutta mielenterveydestä ja sen vahvistamisesta sekä lisäsi opiskelijoiden hyvinvointia. Valtaosa kyselyyn osallistuneista opiskelijoista toivoi, että samankaltainen teemaviikko järjestettäisiin uudelleen. Palautekyselyvastaukset näkyvät alla.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Haasteita voi aiheuttaa riittävän suuren tilan löytäminen vierailijaluennolle, jos se on tarkoitus suunnata koko lukiolle. Espoonlahden lukiossa mukaan mahtui vain kaksi vuosiluokkaa, mistä opiskelijat harmistuivat.

Joululoman jälkeinen viikko ei ollut paras mahdollinen ajankohta teemaviikon järjestämiselle järjestäjän näkökulmasta, sillä teemaviikon järjestäminen vie aikaa ja voimavaroja, ja siihen olisi hyvä pystyä varautumaan edellisellä viikolla.

Työtä ja suunnitteluvastuuta kannattaa ehdottomasti jakaa useammalle henkilölle. OHR osallistui ainakin Espoonlahden lukiossa mielellään, ja he ovat alan ammattilaisia. 

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: opinto-ohjaus, toimiva arki, viestintä

Mistä on kyse?

Mini-OPS on napakka lyhennelmä lukion opetussuunnitelman perusteista ja sen toteuttamiseen liittyvistä käytänteistä. Se sisältää lyhyen, muutaman lauseen mittaisen kuvauksen jokaisesta opintojaksosta. Jos opintojaksoon liittyy yhdessä sovittuja ja juuri meidän lukiotamme koskevia työtapoja, suoritustapoja tai muuta tärkeää, on se mainittu Mini-OPS:ssa.

Mini-OPS:n päivityksestä huolehtii yksi opinto-ohjaajista. Aineryhmillä ja opettajilla on vastuu siitä, että tiedot säilyvät ajantasaisina. Mini-OPS tarkistetaan kerran lukuvuodessa. Erilliskorvausta tästä työstä ei makseta, vaan ylläpito kuuluu yhden opinto-ohjaajan tehtäviin ja aineryhmien vastuulle.

Otaniemen lukion Mini-OPS on ainekohtaisesti esiteltynä koulun verkkosivuilla: https://www.espoo.fi/fi/otaniemen-lukio/mini-ops-otaniemen-lukio.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Mini-OPS auttaa opiskelijoita opintojen suunnittelussa ja opintojaksojen valinnassa. Se selkeyttää ja sanoittaa selkeällä kielellä opetussuunnitelmaa opiskelijalle, ja sen avulla on helppo tutustua koulun laajaan opintotarjontaan.

Mini-OPS luo linjakuutta ja selkeyttä opintojaksojen sisältöihin ja suoritusvaatimuksiin sekä opiskelijoille että henkilöstölle. Opiskelijat kokevat Mini-OPS:n hyvänä työkaluna ja käyttävät sitä aktiivisesti. Myös huoltajia ohjataan tutustumaan Mini-OPS:n avulla lukion opintotarjontaan. Koska sinne merkitään esimerkiksi yhteisesti sovittuja suoritustapa- ja arviointikäytänteitä, se palvelee myös opettajia heidän suunnitellessaan työtään sekä sijaisia ja tuntiopettajia.

Kortti tehty: kevät 2025

Asiasanat: erityisopetus, hyvinvointi, opinto-ohjaus, opiskelijahuolto

Mistä on kyse?

Kuninkaantien lukiossa on kokeiltu lukuvuonna 2024–2025 ”mini-YHR:ää” eli supistettua yhteisöllistä opiskeluhuoltoryhmää. Työryhmään on kuulunut opiskeluhuollon henkilöstön lisäksi erityisopettaja. Mini-YHR on kokoontunut vaihtelevasti, mutta tarvittaessa jopa joka toinen viikko. Tavoitteena on ollut, että kokoontumisia olisi YHR-kokousten välissä, 1–2 kertaa kuukaudessa. Työryhmän tehtävänä on ollut valmistella tai toteuttaa varsinaisessa yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä sovittuja asioita. Ennakkoon valmisteltavia asioita ovat olleet muun muassa opiskeluhuoltosuunnitelma, opiskeluhuollon palvelujen polku ja Espoon toimintamalli opintojen viivästyessä. Mini-YHR:n keskeisenä tehtävänä on ollut pitkin lukuvuotta suunnitella ja toteuttaa hyvinvointiin liittyviä yhteisöllisiä tapahtumia, kuten powernapit ja osan hyvinvointiviikon tapahtumista.

Toimintaa on päätetty jatkaa lukuvuonna 2025–2026 ja laajentaa sitä niin, että mini-YHR:n tapaamisiin osallistuu jatkossa myös ainakin yksi opinto-ohjaajista. 

Tehtävästä ei makseta erilliskorvausta, koska se on toteutettavissa opiskeluhuollon ja erityisopettajan vuosityöajan puitteissa.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee? 

Mini-YHR tehostaa YHR:n työskentelyä, koska asioita tulee kokouksiin valmisteltuina ja toisaalta niissä sovittujen asioiden toteuttamiselle on varattu aikaa. Mini-YHR lisää ja vahvistaa yhteistyötä opiskeluhuollon henkilöstön ja opetushenkilöstön välillä.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Tapaamisten ajankohdat kannattaa sopia hyvissä ajoin.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: hyvinvointi, musiikki, tapahtumat, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Tapiolan lukiossa järjestetään paljon musiikkiesityksiä niin koulupäivän aikana, välituntisin, iltaisin kuin koulun juhlissakin. Musiikkitapahtumia järjestetään runsaasti ja matalalla kynnyksellä, muun muassa välituntisin ruokalan lavalla (open stage). Vastuussa ovat musiikinopettajat, mutta esimerkiksi ääni- ja valotekniikasta konserteissa vastaavat tähän koulutetut vastuuopiskelijat, jotka saavat työskentelystä opintopisteitä musiikkiteknologiaopintoihin. Tietyt lukuvuoden pääkonsertit esitetään koko koululle koulupäivän aikana, ja iltakonsertit ovat avoimia kaikille. Myös alumnit tulevat mielellään kuuntelemaan konsertteja.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Konsertit ja tapahtumat lisäävät yhteisöllisyyttä, opiskelijoiden osallisuutta ja piristävät arkea.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Opiskelijoiden aktivointi vaatii opettajalta ainakin alussa panostusta ja kykyä löytää opiskelijat, jotka kykenevät kantamaan vastuuta esimerkiksi tekniikan hoitamisesta. Matalan kynnyksen välituntimusisointia varten tarvitaan jokin keskeisellä paikalla oleva esiintymispaikka, josta löytyy tarvittava laitteisto ilman, että joka kerta pitää rakentaa kaikki alusta alkaen.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: eettisyys- ja ympäristöosaaminen, kestävä tulevaisuus, lukioiden välinen yhteistyö, korkeakouluyhteistyö, teemaviikot ja -päivät, tulevaisuustaidot, työelämäyhteistyö, ympäristökasvatus

Mistä on kyse?

Otaniemen lukio järjestää vuosittain kansainvälisenä Nollapäästöpäivänä 21.9. teemapäivän. Nollapäästöpäivä on koko päivän kestävä teemapäivä, jossa on mukana tutkijoita, yrityksiä sekä muita yhteistyötahoja. Teemapäivän aikana järjestetään luentoja sekä työpajoja. Luennot ja tapahtumat striimataan Lukema-tiedekanavalle Youtubeen. Tallenteet ja vinkkilista oppitunteja varten ovat nähtävissä Otaniemen lukion lukemaverkosto.fi-nettisivuilta myös jälkeenpäin. Vuoden 2023 Nollapäästöpäivän striimi on nähtävissä täällä: https://www.lukemaverkosto.fi/tapahtumat/nollapaastopaiva2023/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Toiminta toteuttaa LOPSissa mainittuja kestävän tulevaisuuden ja kestävän kehityksen teemoja. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja tuoda näkyväksi tekoja ja tutkimusta, jolla ilmastonmuutosta torjutaan. Tapahtuma tarjoaa opettajalle paljon materiaalia opetukseen ja keskusteluun myös teemapäivän jälkeen. Ilmastokasvatus ja kestävyyskasvatus ovat kiinteä osa lukion opetussunnitelmaa, ja se tulee näkyväksi teemapäivässä. Lisäksi toiminta tukee korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: OPKH, osallisuus, yhteiskunnallinen osaaminen

Mistä on kyse?

Opiskelijakuntien hallitusten Pyöreä pöytä kokoaa yhteen kaikkien Espoon lukioiden opiskelijakuntien hallitukset keskustelemaan yhteisistä asioista ja parantamaan lukioidensa toimintaa. Perustamisidea on peräisin Espoon nuorisovaltuustolta, ja se on otettu hyvin vastaan sekä lukioissa että Espoon kaupungin puolesta.

Oppilaskuntien hallitusten Pyöreään pöytään kuuluu jokaisen Espoon lukion opiskelijakunnan puheenjohtaja ja yksi varapuheenjohtaja. Jäsenillä on oikeus tuoda Pyöreään pöytään aloitteita sekä kannanottoja.

Pyöreän pöydän puheenjohtajana toimii nuorisovaltuuston valitsema henkilö. Myös varapuheenjohtaja valitaan vuosittain. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat velvoitettuja osallistumaan nuorisovaltuuston hallituksen kokouksiin. Puheenjohtajan on kutsuttava Pyöreä pöytä koolle kerran kahdessa kuukaudessa. Luottamustehtäviin valitaan edustajat vuosittain.

Espoon nuorisovaltuusto on puoluepoliittisesti sitoutumaton, espoolaisten nuorten edunvalvojaelin, joka käyttää nuorten ääntä kaupungin organisaatiossa. Nuorisovaltuustolla eli Nuvalla on Espoossa puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksessa, kaupunginvaltuustossa ja kaikissa kaupungin lautakunnissa. Nuva vaikuttaa antamalla lausuntoja, tekemällä aloitteita ja kannanottoja sekä järjestämällä tapahtumia. Nuorisovaltuutetut kokoontuvat kerran kuussa yleiskokoukseen, jossa suurimmat päätökset tehdään.

Nuorisovaltuutetut valitaan kahden vuoden välein käytävissä nuorisovaltuustovaaleissa. Kaikki vaalivuonna 13–18 vuotta täyttävät espoolaiset nuoret voivat asettua ehdolle ja äänestää vaaleissa.

Nuorisovaltuuston toiminnan tavoitteena on lisätä nuorten tietoisuutta yhteiskunnallisesta toiminnasta ja vaikutusmahdollisuuksista. Nuoria halutaan innostaa seuraamaan asioita ja vaikuttamaan niihin aktiivisesti.

Nuorisovaltuuston toimintaa koordinoivat Espoon nuorisopalveluiden nuorisotyön koordinaattorit. Nuorisotyön koordinaattorien tehtävä on auttaa nuorisovaltuutettuja toteuttamaan nuorisovaltuuston toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla kaupungin organisaatiossa. Lisätietoja: nuorisovaltuusto@espoo.fi.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: opiskelun tuki, opiskelutaidot, työtapoja oppitunneille

Mistä on kyse?

Menetelmän tarkoituksena on, että arviointiviikon koetilannekin on oppimistilanne, johon valmistaudutaan koko jakson ajan. Opiskelijat saavat koekysymykset ennakkoon, ja niihin tehdään myös vastausrungot yhteisesti. Kokeessa käytetään vain vanhoja yo-tehtäviä. Jokaiseen opetussuunnitelman aihepiiristä annetaan muutama kysymys ja näin pyritään auttamaan opiskelijaa hahmottamaan ja ymmärtämään, että samaa asiaa voidaan kysyä monella eri tavalla ja kuitenkin vastauksen sisältö ammennetaan samoista asioista. Opiskelijat tekevät jokaiseen kysymykseen itselleen muistiinpanot käsin, ja nämä omatekoiset muistiinpanot ovat mukana koetilanteessa. Koetilanteessa opiskelija saa valita, kirjoittaako hän vastauksensa yksin vai parin kanssa. Viimeisillä opintojaksoilla opiskelija yleensä kirjoittaa vastauksensa yksin.

Jokaisella opintojaksolla kirjoitetaan myös harjoitusesseet samalla metodilla. Metodi vähentää opiskelijoiden paineita, koska se antaa mahdollisuuden toimia yhdessä ja turvautua muistiinpanoihin. Opiskelijoilta ovat palautteissaan sanoneet, että omia muistiinpanoja kirjoitettaessa asian sisäistää hyvin.

Haukilahden lukiossa menetelmää on käytetty psykologian opetuksessa, mutta se sopinee myös muiden aineiden opetukseen.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Moni opiskelija osaa sisällöt erinomaisesti, mutta tiedon soveltaminen ei onnistu, eli opiskelija ei osaa yhdistää oppimaansa asiaa ja kysymystä toisiinsa. Menetelmän käyttö jokaisella kurssilla on vähentänyt selvästi tätä ongelmaa. Tutkimustieto osoittaa, että muistiinpanojen avulla esseeseen vastaaminen paranee ja omien muistiinpanojen käyttäminen kirjoitustilanteessa kehittää taitoja enemmän kuin perinteinen koetilanne, jossa aiheesta on luettu ja koetilanteessa palautetaan asioita mieleen ja vastaukseen.

Tapa on selkeästi parantanut oppimistuloksia esimerkiksi ylioppilaskokeissa, ja opiskelijat osaavat soveltaa oppimaansa paremmin. Myös vastaustekniikka ymmärretään eli se, mistä asioista muodostuu hyvä psykologian yo-vastaus.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Suurimmat haasteet ovat lähinnä uusien opiskelijoiden kohdalla, jotka epäilevät metodin toimivuutta ja vierastavat sitä, että koetilanne on erilainen vanhaan koetilanteeseen verrattuna. Vanhat skeemat oikeasta koetilanteesta ja oikeasta oppimisesta istuvat tiukassa.

Kortti tehty: kevät 2025

Asiasanat: erityisopetus, hyvinvointi, opettajien yhteistyö, opinto-ohjaus, opiskelijahuolto, opiskelun haasteet, oppimisen tuki, ryhmänohjaus

Mistä on kyse?

Kuninkaantien lukiossa ohjausryhmät käydään läpi vähintään kerran vuodessa ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan, erityisopettajan ja yhden tai useamman opiskeluhuollon henkilön kesken yhteispalaverissa. Tapaamiset pidetään napakoina (kesto noin 20–30 minuuttia). 

Opiskeluhuollon henkilöstö on mukana tapaamisen alkuosassa, jolloin puhutaan ryhmästä yleisesti ketään nimeltä mainitsematta (esim. onko ryhmässä ilmennyt kiusaamista, levottomuutta, passiivisuutta tai jotain, missä opiskeluhuolto voisi olla tukena). Tapaamisessa tarjotaan myös mahdollisuus konsultoida opiskeluhuoltoa edelleen nimettömästi yksittäisen opiskelijan asiassa (esim. opiskelija vaikuttaa yksinäiseltä tai pelkää luokan edessä esiintymistä). Jos on syytä lähteä edistämään jotain esiin noussutta asiaa, sovitaan prosessista opiskeluhuollon kanssa. Tämän jälkeen opiskeluhuollon henkilöstö poistuu ja ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja erityisopettaja jatkavat ohjausryhmän pedagogisisten asioiden käsittelyä. 

Tässä vaiheessa voidaan puhua opiskelijoista nimillä. Käydään läpi ohjausryhmän opiskelijat, joilla on tuen suunnitelma: mitä tuen muotoja opiskelijalle on suositeltu, onko tuki toteutunut, ja ja onko se ollut riittävää? Onko ryhmässä joku, joka tarvitsisi tukea? Onko joku, jonka poissaolot herättävät huolta? Onko joku, jolla on kertynyt P- ja K-merkintöjä tai arvosanat laskussa? Sovitaan yhdessä, miten kunkin asian kanssa edetään.

Palavereista ei makseta erilliskorvausta kenellekään; se kuuluu ryhmänohjaajan tehtäviin ja opinto-ohjaajan ja erityisopettajan sekä opiskeluhuollon työaikaan.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee? 

Ohjausryhmäpalaverien keskeisin tavoite on, että opiskelijat saisivat opiskelun, oppimisen ja hyvinvoinnin haasteisiinsa tarvitsemaansa tukea oikea-aikaisesti. Toimintatapa lisää ja vahvistaa yhteistyötä ryhmänohjaajien, opinto-ohjaajien, erityisopettajien ja opiskeluhuollon henkilöstön välillä. Sen on huomattu madaltavan opetushenkilöstön kynnystä konsultoida opiskeluhuollon henkilöstöä ja tapaamisten pohjalta on saatu tuen tarpeessa olevia opiskelijoita ohjautumaan opiskeluhuollon palveluihin.

Toimintatapa mahdollistaa sen, että ryhmänohjaajien, opinto-ohjaajien ja erityisopettajan välillä saadaan käytyä tarpeellista yhteistä tiedonvaihtoa ja sovittua vastuista tehokkaasti.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Tapaamisten ajankohdat kannattaa sopia riittävän ajoissa. Kuninkaantien lukiossa opiskeluhuollon henkilöstön kanssa on sovittu, että heistä osallistuu yksi tai useampi tapaamisiin aikataulujensa puitteissa. Kukin heistä pystyy konsultoimaan opetushenkilöstöä ja ohjaamaan tarvittaessa prosessissa eteenpäin.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: perehdytys, sisäinen viestintä, toimiva arki

Mistä on kyse?

Espoon yhteislyseon Open ABC -kirjaan on koottu lukematon määrä ohjeita. Sähköinen kirja on hyvä tapa antaa tietoa arjen käytänteistä uusille opettajille. Samalla Open ABC toimii hakuteoksena myös talossa pidempään olleille opettajille, kun he tarvitsevat tietoa jostakin asiasta, joka tulee vastaan harvakseltaan: Miten haetaan rahaa Espoon kaupungin Stipendikukkarosta? Miten matkalasku tehtiinkään?

Virka-apulaisrehtori päivittää Open ABC:tä aina, kun jotakin toimintatapaa tai ohjetta on muutettu.

Kuva Espoon yhteislyseon Open ABC:n sisällysluettelosta havainnollistaa kirjan sisältöä:

Myös Matinkylän lukiossa on käytössä samankaltainen henkilöstön käsikirja. Uuden opettajan tullessa taloon hänelle annetaan mahdollisimman aikaisin, esimerkiksi jo edellisenä keväänä, käyttöoikeus lukion Teamsiin. Sieltä löytyy henkilöstön käsikirja, johon on kirjattu lukion käytänteet, kuten vastuuhenkilöt eri osa-alueilla, aikatauluihin liittyvät asiat, opiskelun järjestämiseen liittyvät asiat sekä opettajiin liittyvät asiat. Käsikirja on päivittyvä asiakirja, jota on tarkoitus käyttää sisällysluettelon avulla, eli tarkoitus ei ole opetella käsikirjassa olevia asioita ulkoa, vaan kun asia  (esim. virkamatka) tulee vastaan uutena , opettaja voi varmistaa toimintatavan käsikirjasta.

Käsikirjan päivittämistä voi tehdä kuka vain, joka on vastuussa tietystä aihealueesta. Myös Matinkylässä päävastuu käsikirjan päivittämisestä on virka-apulaisrehtorilla. Päivityksiä tehdään aina, kun muutoksia käytänteisiin tulee, kuitenkin ainakin vuosittain. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa käsikirja toimisi tekoälyavusteisesti siten, että lukio syöttää tiedot tekoälylle ja opettaja voi kysyä tekoälyltä kysymyksiä (vrt. nettisivujen botit).

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Opettajan ohjekirja on elävä dokumentti, jota päivitetään jatkuvasti. Kaikki opettajat tietävät, mistä tiedosto löytyy.

Opettajan ohjekirjan avulla jokainen uusi opettaja saa kuvan uudesta työpaikastaan. Jokainen talossa ollut opettaja taas saa varmistettua toimintatavat. Käsikirja vähentää epäselvyyttä toimintatavoissa ja pitää toimintatavat yhtenäisinä lukion sisällä.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Alussa on erityisen tärkeää miettiä selkeä sisällysluettelo: mitä halutaan kertoa kaikille, mikä on oleellisinta. Käsikirja voi helposti paisua isoksi. Ilman hakevaa sisällysluetteloa käsikirjaa on vaikea käyttää.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: hyvinvointi, vuorovaikutus, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Opettajat etsivät itsestään lapsuus- tai nuoruuskuvan ja ne kootaan koululle nähtäville. Kuvat voi tulostaa tai panna sähköisesti pyörimään näytölle koulun käytävälle. Opiskelijoiden tehtävänä on arvata, keitä opettajia kuvissa on. He voivat arvuutella kuvaa ja opettajaa esimerkiksi Formsiin luodun pohjan kautta. Lomakkeessa tai kuvien yhteydessä kannattaa kertoa, keiden opettajien kuvat ovat mukana, jotta tehtävä ei olisi liian vaikea. Eniten oikein arvanneelle voi antaa jonkin palkinnon.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Toimintatapa lisää yhteishenkeä ja tuo opettajia lähemmäs opiskelijoita muunkin kuin aineosaamisen puitteissa. Visasta saa kivaa pientä hauskaa tekemistä välitunneille.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Kannattaa varata riittävästi aikaa opettajille kuvien etsimiseen ja lähettämiseen, jotta mahdollisimman moni osallistuisi.

Kortti tehty: syksy 2024

Asiasanat: ryhmänohjaus, tiimit, toimiva arki, sisäinen viestintä

Mistä on kyse?

Leppävaaran lukio käyttää Sharepointia opettajien yhteisten materiaalien jakamiseen.  Aloitussivulla on henkilökunnan kuva ja koulun kalenteri sekä muutamia pikalinkkejä. Apulaisrehtori tarkistaa lukuvuosittain, että vanhentuneet materiaalit poistetaan. Jokainen opettaja ja esimerkiksi tiimit voivat tuoda pankkiin materiaalia. Myös koulusihteereillä on pääsy materiaalipankkiin.

Materiaalit on jaettu eri kansioihin, ja kansiot on nimetty selkeästi. Ryhmänohjaustiimeillä on omat kansionsa, samoin teematiimeillä ja muilla tiimeillä. Aloitussivun henkilökunnan kuva vaihtuu aina syksyn alussa. Aloitussivun pikalinkeistä pääsee kätevästi keskeisiin materiaaleihin, esimerkiksi koeviikon koekansioon ja sijaislistaan. Pankista löytyy esimerkiksi koeviikon koevarauslista, koekansio ja periodien suunnittelupohjat sekä arviointipohjia.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee? 

Koulun yhteiset materiaalit ovat helposti löydettävissä, kun materiaalit löytyvät samasta paikasta ja kaikilla opettajilla ja sihteereillä on pääsy niihin.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Tietopankkia pitää päivittää koko ajan. Uudet opettajat pitää muistaa lisätä pankin käyttäjiksi ja vanhat käyttäjät poistaa.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: projektiviikko, päättöviikko, toimiva arki

Mistä on kyse?

Projektiviikolla on oppitunteja 3 x 75 min, samoin päättöviikolla. Päättöviikolla on kolmen tunnin koeajan lisäksi 75 minuutin kertaustunti seuraavan päivän koetta varten, ja sen voi järjestää myös etänä. Opintojaksojen sijoittelu tehdään vuoden läpi viikkosijoitteluna, jolloin opintojakson kokonaistuntimäärä on helposti nähtävissä niin opiskelijoille kuin opettajille. Tämä helpottaa tuntien päälle menevien erityistapahtumien sijoittelua. Ne pyritään sijoittamaan palkeille, joilla on eniten oppitunteja.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Toimintatapa helpottaa opettajien ja opiskelijoiden koulutyön aikataulutusta, ja sen ansiosta opetusaikaa ei tuhlata.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Viikkosijoittelu tuottaa enemmän työtä kuin periodisijoittelu.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: toimiva arki

Mistä on kyse?

Kuninkaantien lukiossa koulun kalenterista vastaava opettaja tekee myös valmiit opintojaksojen aikataulupohjat kuhunkin periodiin. Jokaisen jakson jokaiseen palkkiin jaetaan siis Drivessa valmis kurssipohja päivämäärineen. Tuntisuunnitelmat on näppärää tehdä näihin valmiisiin pohjiin. Pohjissa on huomioitu esimerkiksi koulun tapahtumat, jotka menevät oppituntien päälle.

Kurssipohjien tekemisestä maksetaan pieni korvaus resurssista.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Järjestely on hyvä, sillä jokaisen opettajan ei tarvitse tehdä tätä työtä erikseen, vaan sen hoitaa keskitetysti yksi opettaja. Tämä vähentää kuormitusta ja lisää työhyvinvointia.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Poikkeuspäivät tulee huomioida kurssiaikataulupohjien laatimisessa.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: hyvinvointi, vuorovaikutus, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Opiskelijat saavat keksiä kysymyksiä, joihin haluaisivat opettajien vastaavan. Kysymykset liittyvät siis opettajiin itseensä, eivät oppiaineisiin. Kysymykset kootaan esimerkiksi RO-tuokiossa Forms-kyselytyökalulla; jokainen opiskelija saa esittää 1–3 kysymystä. Kysymysten määrää opiskelijaa kohden kannattaa rajata koulun koon mukaan. Kysymykset tulostetaan ja leikataan yksittäisiksi kysymyslapuiksi, jotka kerätään esimerkiksi lasiin opettajanhuoneeseen. Opettajat nappaavat 1–3 kysymyslappua mennessään tunnille ja vastaavat kysymyksiin oppitunneilla. Tarkoitus on, että opettajalle kysymys ei tule täysin yllätyksenä, vaan ennen tuntia voi nostaa laput ja halutessaan vaihtaa kysymyksen, mikäli siihen ei osaa vastata tai siihen vastaaminen ei tunnu miellyttävältä.

Kuninkaantien lukiossa kysymyksiin vastattiin kahden päivän ajan kaikilla oppitunneilla. Opettajat ottivat tunneille mennessään aina uudet laput ja palauttivat entiset lasiin muiden opettajien poimittaviksi.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Opiskelijat oppivat uusia asioita opettajista, ja opettajat tulevat tutummiksi. Tämä lisää yhteishenkeä, ja opettajista tulee helpommin lähestyttäviä. Toimintatapa piristää arkea ja on yksinkertainen toteuttaa.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Mahdolliset asiattomat kysymykset kannattaa kerätä pois jo kysymyslappuja leikatessa.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: hyvinvointi, osallisuus, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Espoonlahden lukiossa huomioidaan aktiivisesti erilaisin tavoin opiskelijoita myös sellaisissa asioissa, jotka eivät liity perinteiseen koulumenestykseen. Opiskelijoita pyritään ohjaamaan ja kannustamaan suhtautumalla heihin myönteisesti ja nostamalla esille heidän yksilölliset vahvuutensa, esimerkiksi liikunnallisuutensa, sanavalmiutensa, auttavaisuutensa tai kohteliaisuutensa.

Tämä toiminta ei ole erityiskorvattua vaan se perustuu henkilökunnan empatiakykyyn ja tahtoon tukea opiskelijoita. Osa toiminnasta, kuten stipendien jako, toistuu lukuvuosittain, mutta toiminta on pitkälti tilannekohtaista ja toteutuu ex tempore -hengessä. 

Esimerkkejä opiskelijoiden huomioimisesta:

• erilaiset kannustusstipendit kevätjuhlissa
  • pyritään antamaan opiskelijoille, jotka ovat esimerkiksi ylittäneet itsensä tai selvinneet haasteista
  • esimerkiksi Espoonlahden lukion entisten opiskelijoiden yrityksen (Jetiförlivet) kustantama tsempparistipendi
  • opiskelijakunnan hallituksen stipendit: kiitos aktiivisesta toiminnasta kouluyhteisön hyväksi
• urheilussa tulleiden onnistumisten huomioiminen esimerkiksi pienellä koko koulun yllätysjuhlalla ruokalassa, mitalikahveilla opettajanhuoneessa, nostolla somessa tms.
• opiskelijoiden ja opettajien yhteisten traditioiden ylläpito: opettajat vastaan opiskelijat -ottelut, joihin kuuluvat pelaajien erityinen pukeutuminen ja sanavalmiit juontajat
• kahvilipukkeiden antaminen kivasta toiminnasta: kansliasta on voinut hakea rehtorin tai opettajan myöntämän, kouluruokalassa toimivan kahvilipukkeen (kahvi+pulla/sämpylä), jos opiskelija on tehnyt jotain erityistä, esimerkiksi toiminut tunnilla esimerkillisesti, auttanut jossain tms.

Huomioimisessa merkittävässä roolissa on opettajien tapahtumatiimi, joka pyrkii lukuvuoden aikana keksimään koko ajan lyhyelläkin varoitusajalla erilaisia tapahtumia sekä delegoimaan näistä vastuuta opiskelijoille.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Toiminnalla luomme myös koko koulun yhteisöllisyyttä korostamalla, kuinka kaikki koulun jäsenet ja heidän vahvuutensa ovat tärkeitä huolimatta opintomenestyksestä.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Toiminta voi kuormittaa opettajaa, jos hän panostaa opiskelijoiden tukemiseen oppituntien ulkopuolella hyvin kokonaisvaltaisesti. Toisaalta toiminta tuottaa positiivista ilmapiiriä ja auttaa luomaan luontevaa vuorovaikutusta opettajien ja opiskelijoiden välille.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: osallisuus, viestintä, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Kuninkaantien lukio on mediapainotteinen lukio. Lukiossa on tarjolla koulukohtainen opintojakso META02 Kunkun digitaalinen viestintä, joka suoritetaan osallistumalla opiskelijoiden sometiimin toimintaan yleensä noin yhden lukuvuoden ajan.

Opiskelijat saavat suunnitella someviestintää hyvin itsenäisesti, ja ohjaavat opettajat lähinnä tarkistavat, että julkaisut ovat koulun arvojen ja toimintatapojen mukaisia. Opiskelijoiden sometiimillä on iso rooli etenkin keväällä yhteishaun aikaan, kun he valmistavat markkinointimateriaalia Instagramiin. Lisäksi ohjaavat opettajat pyytävät toisinaan opiskelijoita tekemään erilaisia somejulkaisuja, esimerkiksi muistutuksia tai vaikkapa haastatteluja koulun ulkopuolisissa kilpailuissa menestyneistä opiskelijoista. Sometiimillä on käytössä Whatsapp-ryhmä, jossa tiimiläiset varaavat opettajien esittämistä tehtävistä itselleen mieleiset.

Kuninkaantien lukiossa on toiminut myös kahtena lukuvuonna erillinen abisometiimi, joka on ollut hyvin suosittu ja aktiivinen. Abisometiimi tekee syksyllä itselleen vuosisuunnitelman, johon merkitään myös, kuka on vastuussa mistäkin julkaisusta tai isommasta kampanjasta. Suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan lukuvuoden aikana. Abit taltioivat someen tietenkin erilaisia abitapahtumia, mutta sen lisäksi he ovat julkaisseet esimerkiksi erilaisia abien vinkkejä nuoremmille opiskelijoille. Tämä lisää koko koulun yhteisöllisyyttä.

Opintojaksolla on myös Classroom, johon opiskelijat kirjaavat kaikki tekemänsä somejulkaisut ja muut viestintätyöt. Ohjaavat opettajat tarkistavat töiden määrän lukuvuoden lopuksi ja antavat opintopisteet niille, joilla sopiva määrä täyttyy.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Opiskelijat osaavat tehdä opettajia paremmin nuorten näköistä somesisältöä, ja siksi opiskelijoiden sometiimi saakin toiminnassaan melko vapaat kädet. Some on merkittävä alusta niin koulun yhteishengen rakentajana kuin yhteishakumarkkinoinnissakin.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Joinakin vuosina opiskelijoita on ollut vaikeaa saada mukaan toimintaan. Tässä on auttanut paitsi abisometiimin perustaminen myös se, että opiskelijoiden sometiimi tuottaa kaikki sometiimin mainokset siinä vaiheessa, kun uusia opiskelijoita rekrytään.

Opiskelijoita kannattaa muistuttaa pitkin vuotta siitä, että he kirjaavat kaikki tekemänsä julkaisut Classroomiin heti tuoreeltaan, jotteivät ne unohdu.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: OPKH, osallisuus, toimiva arki, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Jokaisessa Espoon lukiossa toimii opiskelijakunnan hallitus. Tässä kortissa esitellään eri tapoja hallituksen järjestäytymiseen.

• Espoon yhteislyseo: Opiskelijakunnan hallitukseen pääsevät mukaan kaikki halukkaat läpi vuoden. Mallista kerrotaan tarkemmin Espoon yhteislyseon kortissa Osallistavampi OPKH(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).
• Kuninkaantien lukio: Opiskelijakunnan hallitukseen saavat asettua ehdolle kaikki halukkaat. Hallitukseen mahtuu kerrallaan 15 opiskelijaa, ja jos hakijoita on enemmän, järjestetään vaalit. Ehdokkaat saavat julkaista yhden vaalimainoksen koulun somessa ja sen lisäksi he esittäytyvät muille opiskelijoille yhteisessä tilaisuudessa salissa. Äänestys tapahtuu Wilman kyselytyökalulla, johon määritellään, että jokainen saa vastata vain kerran. Äänestysaktiivisuus on aina ollut hyvä, ja opiskelijakunnan hallitusta myös arvostetaan opiskelijoiden keskuudessa – onhan se vaaleilla valittu. Uuden kauden alussa pidetään järjestäytymiskokous, jossa valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, varasihteeri, rahastonhoitaja, eväsvastaava sekä viestintä- ja tapahtumavastaavat. Tarvittaessa viroista, joilla voi olla vain yksi haltija, äänestetään suljetulla lappuäänestyksellä. Opiskelijakunnan hallitusta ohjaa kaksi opettajaa työparina.
• Matinkylän lukio: Opiskelijakunnan hallitus kootaan siten, että jokaisesta opiskelijatoimikunnasta ja -tiimistä (vuositasotoimikunnat, viestintätiimi, tekniikkatiimi, liikkuvaopiskelu) on jäsen hallituksessa. Lisäksi kaikki muut opiskelijat voivat halutessaan asettua ehdolle eli hakea mukaan toimintaan toimintavuodeksi kerrallaan. Näin viesti kulkee eri ryhmien välillä, ja mukana on aina myös opiskelijoita kaikilta vuosikursseilta. Lisäksi esimerkiksi tapahtumiin liittyvät tehtävät tulevat luontevasti jaettua, kun kaikilla on tieto tapahtumista. Verrattuna aiempaan (henkilövaali) olemme saaneet erilaisia opiskelijoita mukaan toimintaan ja erilaisia näkökulmia keskusteluun. Vaikka opiskelija on osallisena kahdessa toimintaryhmässä (esim. viestintätiimi ja OPKH), tehtävien määrä pysyy kohtuullisena, koska tehtävät ovat molemmissa ryhmissä samantapaisia. Opiskelijakunnan hallitusta ohjaa kaksi opettajaa työparina.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Kuninkaantien lukion mallin kurja puoli tulee esille silloin, jos hakijoita on 16 ja paikkoja vain 15. Paikkojen määrä on määritelty opiskelijakunnan hallituksen johtosäännössä, joten siitä ei voida joustaa. Varasijoille jääneiden ehdokkaiden nimiä ei kuitenkaan koskaan julkaista, ja myös somemainokset ajastetaan niin, että ne eivät ole enää näkyvissä siinä vaiheessa, kun tulokset julkistetaan.

Matinkylän lukion mallissa haasteeksi voi muodostua se, että jotkin toimintaryhmistä ovat pieniä, jolloin vaihtoehtoja OPKH:n jäseneksi on vähän. Opiskelija-aktiivien työkuormaa tulee myös pitää silmällä ja tarvittaessa vähentää työtehtäviä innokkailta. Ryhmäyttämiseen pitää käyttää enemmän aikaa, koska OPKH:n jäsenet eivät välttämättä ole samoista kaveriporukoista.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: työtapoja oppitunneille, vuorovaikutusosaaminen

Mistä on kyse?

Oppimiskahvilatyöskentelyssä ideana on ensin keskustelun kautta saada aihepiiristä lisää tietoa ja myöhemmin täydentää keskustelun perusteella syntyneet tuotokset oppikirjan tai muun aineiston avulla. Luokkaan tai luokan ympäristöön sijoitetaan isoja papereita otsikoineen (esim. matkailu, ekosysteemit, terveys, maatalous ja sääilmiöt) ja opiskelijoiden tehtävänä on keskustella ja kirjoittaa kyseiselle paperille, miten ilmastonmuutos vaikuttaa kyseiseen teemaan. Jokainen ryhmä käy jokaisen paperin eli teeman luona. Opettaja voi kellottaa esimerkiksi viisi minuuttia jokaisen pisteen kohdalla. Lopuksi ryhmät palaavat sen paperin luo, josta aloittivat. Nyt ryhmät täydentävät aihepiirit esimerkiksi oppikirjan avulla ja sitten ne esitellään kaikille.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Työskentelymuoto osallistaa opiskelijoita, ja samalla päästään hieman liikkumaan jatkuvan istumisen sijaan. Työskentelymuoto tukee myös sosiaalisten taitojen kehittymistä ryhmätyötilanteissa.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Opettajan on hyvä tarkkailla ryhmiä, jolloin huomaa, jos jossain ryhmässä keskustelua syntyy kovin vähän. Näitä ryhmiä opettaja voi käydä auttamassa keskustelun alkuun apukysymyksillä. On tärkeää muistuttaa opiskelijoita puhumaan ajatuksensa ääneen, sillä joku toinen voi jatkojalostaa ajatusta taas eteenpäin.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: hyvinvointi, hyvinvointiosaaminen, opiskelun tuki, oppimisen taidot, motivaatio

Mistä on kyse?

Kokeilun tavoitteena oli luoda kattava, kokonaisvaltainen ja kaiken opiskelun läpäisevä malli, jossa oppimisen taitoja ja valmiuksia vahvistetaan säännönmukaisesti, toistuvasti ja monipuolisesti lukio-opiskelun aikana.

Aineryhmät määrittelivät aluksi yhteiseen taulukkoon, mitkä opiskelutaidot ovat eri aineissa kaikilla opintojaksoilla keskeisimmät harjoiteltavat taidot. Sen jälkeen suunnittelutyö aloitettiin nimeämällä ensin pakollisten opintojaksojen keskeisimmät opiskelutaidot ja -valmiudet (esim. itseohjautuvuus, aikatauluttaminen, taitava lukeminen, itsearviointi tai jokin muu.). Jokaiseen opintojaksoon nimettiin harjoittelua vaativa ”päätaito”, jota opetuksessa pyritään vahvistamaan. Tavoitteena on, että opettaja sanoittaa jatkuvasti opiskelijoille opetuksen aikana, milloin ja miten taitoa harjoitellaan ja miksi sitä pitää harjoitella. Harjoittelua voidaan myös suunnitella yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Kun aineryhmät olivat nimenneet pakollisten opintojaksojen taitojen painotukset, voitiin siirtyä nimeämään valinnaisille opintojaksoille tarpeellisia opiskelutaitoja. Pakollisilla opintojaksoilla harjoitellaan pääsääntöisesti enemmän perustaitoja (esim. keskittyvä työskentely, opiskeluvälineiden tai ajanhallinta), ja valinnaisilla opintojaksoilla voidaan alkaa harjoitella tarkempia ja haastavampia ainekohtaisia erityistaitoja (esim. tieteellisen tekstin ymmärtäminen tai tuottaminen).

Aineryhmät sopivat yhteisesti opiskelutaitojen harjoittelun painotukset eri opintojaksoilla, ja ne dokumentoitiin yhteiseen taulukkoon. Kukin opettaja voi kuitenkin vapaasti päättää, millaisella harjoittelulla tai tekniikalla kutakin taitoa vahvistetaan. Tuntisuunnitelmia, opetuskokeiluja ja muita aineryhmän yhteisiä toimintatapoja voi kerätä aineryhmän yhteiseen ideapankkiin, josta muutkin opettajat voivat ottaa hyväksi koettuja keinoja tunneilla kokeiltaviksi.

Kun aineryhmät sopivat tietyt yhteiset rakenteet, syntyi oppimisen taitojen polku, jota pitkin etenemällä jokainen opiskelija saa lukioaikanaan riittävän määrän tukea ja monipuolista harjoittelua opiskelutaitojensa kehittämisen tueksi koko lukiopolun aikana.

Kaikki aineryhmät ja opettajat osallistuivat opiskelutaitojen nimeämiseen, suunnitteluun ja kokeiluihin opetuksessa. Kokeilujen onnistumista arvioitiin yhteisesti, ja lisäksi jotkut keräsivät opiskelijapalautetta. Opettajille ei makseta erillistä korvausta kokeilujen suunnittelusta ja toteutuksesta oppitunneilla. Kokeiluita pitää tehdä useassa periodissa ja toistuvasti, jotta hyvät ja toimivat toteutusmallit löytyvät eri oppiaineissa.

Viherlaakson lukiossa oppimistaitojen harjoittelun pedagogisessa kehittämistyössä käytettiin tukena Tiina-Maria Päivänsalon kirjoittamaa teosta “Oppimiskoodi”. Päivänsalo kutsuttiin myös pitämään lähikoulutusta koko opettajakunnalle liittyen oppimisen taitoihin.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Toimintatapa palvelee erityisesti opiskelijoiden hyvinvointia. Opiskelijat saavat tasalaatuista tukea opiskelutaitojen harjoitteluun. Opiskelutaidot ovat oppimisen ydintaitoja tietotavoitteiden ohella. Opiskelijan motivaatio oppimiseen voi vahvistua opiskelutaitojen kehittymisen myötä. Opiskelutaitojen harjoittelulla pyritään myös vähentämään opiskelijan uupumista sekä liiallista kuormittumista lukio-opinnoissa. Jokainen lukiolainen tarvitsee hyviä opiskelutaitoja, jotta voi menestyä opinnoissaan ja kokea opiskelun mielekkääksi. Samoja taitoja tarvitaan myös jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Työskentely vie melko paljon aikaa aineryhmiltä. Opiskelutaitojen yhteisen taulukon tai polun rakentaminen vaatii runsaasti suunnitteluaikaa, yhteistä keskustelua ja ideoiden jakamista koko opettajayhteisön sisällä. Työskentely vaatii opettajilta motivaatiota ja aitoa halua säätää omaa opetustaan siten, että tunneilla pidetään yllä tietoisesti ja toistuvasti opiskelutaitojen harjoittelemisen tavoitteita ja niistä keskustellaan paljon opiskelijoiden kanssa.

Myös uusien opettajien perehdyttämisestä on huolehdittava, jotta kaikki opettajat saadaan tietoisiksi ja sitoutumaan opiskelutaitojen harjoitteluun. Opiskelutaitojen harjoittelu jalkautetaan osaksi aineryhmätoimintaa ja aineryhmätoiminnan vuosikelloa. Opiskelutaitojen harjoittelun polkua pitäisi jatkuvasti pitää silmällä, kehittää ja päivittää sitä mukaan, kun uusia oppimisen tarpeita ilmenee.

Opiskelutaitojen harjoittelu voi jäädä pysyväksi rakenteeksi vain silloin, jos sitä tehdään pitkäjänteisesti ja säännönmukaisesti kaikkien aineiden opetuksessa, ja se aidosti jalkautuu osaksi opetusta. Opiskelutaitojen polusta voi laatia visuaalisen mallin, joka auttaa hahmottamaan taitojen opettelun kokonaisuuden. Mallin päivittäminen sekä opetuskokeilujen kehittäminen tuodaan osaksi aineryhmätoiminnan perustyötä, ja sitä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi aineryhmävastaavan johdolla tai yhteisvastuullisesti aineryhmissä.

Viherlaakson lukiossa oppimistaitojen vahvistaminen on tarkoitus tuoda kaikille toiminnan osa-alueille siten, että myös opinto-ohjaus, ryhmänohjaus sekä lukio-opintoihin perehdyttävä TO-opintojakso kytketään mukaan oppimisen taitojen harjoitteluun. Tätä kehittämistyötä jatketaan seuraavana lukuvuonna. Kehittämistyön laajuuden huomioon ottaen on olennaista, että kaikki opettajat ja opintojaksot tulevat osaksi oppimistaitojen kehittämistoimintaa.

Opiskelija voi arvioida omaa oppimistaitojen kehityskaartaan lukiopolun aikana esimerkiksi oppimispäiväkirjan tai portfoliotyöskentelyn avulla. Opiskelutaitojen kehittymistä voidaan arvioida myös esimerkiksi vuotuisissa ro-keskusteluissa.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: matematiikka

Mistä on kyse?

Matinkylän lukiossa lyhyen matematiikan opintojakso voidaan suorittaa uusintakokeen avulla, kun opiskelija saa esimerkiksi pitkän matematiikan opintojaksosta MAA3 arvosanan 4 ja haluaa vaihtaa lyhyeen matematiikkaan, eikä hän ole vielä tehnyt uusintakoetta suorittamastaan MAA3-opintojaksosta. Menetelmää voidaan hyödyntää niissä opintojaksoissa, joissa on LOPSin mukaan korvaavuus.

Opiskelija kertoo MAA3-opintojakson opettajalleen, että on vaihtamassa lyhyeen matematiikkaan. Opiskelijaa MAA3-opintojaksolla opettanut opettaja arvioi, onko opiskelijalla edellytyksiä suorittaa MAB3-opintojakso pelkällä kokeella. Mikäli opettaja kokee, että edellytyksiä on, opiskelija ilmoittautuu MAB3-uusintakokeeseen kyseiselle opettajalle. Opettaja antaa opiskelijalle tarvittavat materiaalit opintojakson asioiden opiskelemiseen ja tekee hänelle uusintatilaisuuteen kokeen sekä arvioi opintojakson.

Mikäli opettaja kokee, että edellytyksiä opintojakson suorittamiseen uusintakokeella ei ole, opiskelija ilmoittautuu MAB3-opintojaksolle ja suorittaa sen lähiopetuksessa.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee? 

Opiskelijat, matematiikan opettajat ja opinto-ohjaajat tietävät, miten vaihtotilanteessa toimitaan, milloin lyhyen oppimäärän opintojakson voi suorittaa uusintakokeella ja kuka antaa opiskelijalle tarvittavat materiaalit sekä tekee ja arvioi kokeen.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Opiskelijat eivät aina muista, että uusintakokeesta sovitaan pitkän matematiikan opettajan kanssa, eikä suoraan opinto-ohjaajan luona. Opiskelijoita pitää siis muistuttaa olemaan yhteydessä matematiikan opettajaan.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: OPKH, osallisuus, toimiva arki, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Espoon yhteislyseossa opiskelijakunnan hallituksen toimintaan pääsee mukaan kuka vain ja missä vaiheessa vuotta tahansa. Toiminta on toisin sanoen hyvin avointa ja mukaansa kutsuvaa. Varsinaista hallitusta ei siis valita sen perinteisessä merkityksessä. Vastuutehtäviin valitaan syksyllä puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri sekä mahdollisesti muita toimijoita. Ideana on, että toiminnan kautta saamme mukaan ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita tekemään ja kantamaan vastuuta. Kaikkien ei myöskään tarvitse tehdä kaikkea, vaan osallistumisen paikat saa valita oman kiinnostuksen, osaamisen ja elämäntilanteen mukaan. Toimintaan ei tarvitse sitoutua, eikä poisjäännistä tai elämäntilanteen muutoksista seuraa negatiivista palautetta tai tunneviestintää, vaan siitä voi myös hyvillä mielen jäädä pois. Tämähän on myös taito: osata sanoa ei, kun voimat eivät riitä. Mahdolliset opintopisteet (1–2 op) katsotaan abivuonna osallistumisen mukaan.

Vakiintunut tapa on maksaa OPKH:n toiminnan ohjaamisesta 1 vuosiviikkotunti. Lukion kasvaessa ja toimintaan osallistuvien määrän lisääntyessä on remmiin astunut myös toinen ohjaaja samalla 1 vuosiviikkotunnin palkkiolla. Opiskelijoiden ottaessa vastuuta yhteisöllisyydestä ja osallisuuden kasvaessa myös ohjaustyö lisääntyy ja sitä voisi tehdä kuinka paljon tahansa.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Perinteisesti opiskelijoiden edustus eri tehtäviin on valittu äänestyksen perusteella. Vapaaehtoistyössä ja luottamustoiminnassa on kuitenkin tapahtunut koko yhteiskunnassa viime vuosina muutos, joka näkyy myös lukioiden vastuutehtävissä. Innokkaita on vähän, jos ollenkaan, eikä äänestystä tarvita. Toiminta on myös helposti kutistuu kokousten pyörittämiseksi ja annettujen tai ylhäältä tulleiden tehtävien suorittamiseksi. Parhaimmillaan opiskelijakunnan hallituksen työ on kuitenkin innostunutta, aktiivista ja mukaansa kutsuvaa vastuun kantamista yhteisistä asioista.

Edellä kuvailtu toimintatapa sopii paremmin nykyiseen kulttuuriin ja on osallistavampi. Toimintatapa huomioi myös paremmin opiskelijoiden näkökulman ja aktiivisuuden kuin perinteinen, hallinnon näkökulmasta rakennettu toimintatapa. Toiminnan kautta opiskelijat myös sitoutuvat hallitukseen, tutustuvat toisiinsa ja kokevat omistajuutta. Tämä ohjaa aktiivisuuteen ja vastuullisuuteen.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Haasteena on toiminnan organisointi, koska opiskelijoita on paljon. Lisäksi toiminta imaisee helposti mukaansa, joten hyvästä hallinnosta on muistettava pitää kiinni ja kasvattaa opiskelijoita myös suunnitteluun, kirjaamiseen ja toiminnan arviointiin. Lisäksi voi tulla epäselvyyksiä opintopisteiden ansaitsemisessa, eli siksikin on hyvä pitää huolta kirjaamisesta, jotta on selvää, kuka on ollut missäkin mukana ja kuinka paljon.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: tapahtumat, toimiva arki

Mistä on kyse?

Matinkylän lukiossa virka-apulaisrehtori laittaa kaikki lukion tapahtumat palkkikuormitustyökaluun, joka laskee eri palkkien oppituntien määrät eri periodeissa. Näin liikkuvat tapahtumat voidaan sijoittaa sellaisille palkeille, joilla on eniten oppitunteja. Palkkikuormitustyökalu on Excel-tiedosto, jossa on laskukaavat.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Oppitunteja jää riittävästi eri palkeille. Työkalusta näkee kaikkien palkkien oppituntimäärät, joka helpottaa opettajan opintojaksonsuunnittelua.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Koska periodit vaihtelevat vuosittain, työkalua täytyy myös päivittää joka vuosi. Se vie työaikaa apulaisrehtorilta, mutta toisaalta säästää työaikaa kaikilta opettajilta, kun oppituntien määrät näkyvät selvästi palkeittain.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: työtapoja oppitunneille, vuorovaikutusosaaminen

Mistä on kyse?

Opettavaisia paripelejä voi kehitellä paljon erilaisia. Tässä kortissa esitellään yksi idea paripeleihin. Esimerkkipeliä on pelattu biologian tunnilla, ja se käsittelee eläinten selviytymisstrategioita erilaisissa olosuhteissa. Opettaja voi tietenkin tehdä kääntökortteja haluamastaan aihepiiristä.

Tässä tapauksessa toisella puolella korttia on jonkin eliön kuva ja esimerkiksi kysymys “Miten eliö selviytyy kylmästä talvesta?” tai “Miten eliö selviytyy kuumassa ja kuivuudessa?”. Kortin toisella puolella on vastaus kysymykseen, esimerkiksi “vaipuu kylmänhorrokseen, jossa ruumiin lämpötila voi painua jopa hieman alle nollan” tai vaikkapa “Kaktuksilla lehdet ovat surkastuneet piikeiksi ja ilmaraot sijaitsevat kuopissa minimoiden haihtumisen”. Opiskelijat asettavat pinon väliinsä pöydälle kuvapuoli ylöspäin ja nostavat vuorotellen kortteja. Mikäli opiskelija tietää nostamansa kortin kysymykseen vastauksen, saa hän pitää kortin, ja mikäli ei, laitetaan kortti pakan alimmaiseksi ja se voi tulla uudelleen myöhemmin kummalle tahansa. Näin väärin menneet kortit kerrataan pelin aikana, jolloin ne tulee opituksi pelin edetessä. Ennen pelin aloittamista kannattaa opiskelijoiden kanssa kerrata erilaiset eliöiden selviytymisstrategiat oppimateriaalista.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Opiskelutapa osallistaa opiskelijaa, ja monelle opiskeltava asia voi jäädä helpommin mieleen pelillistämisen kautta. Työskentelytapa tukee siis oppimista.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Paripelin valmistelu vaatii opettajalta paljon työtä, ennen kuin se on käyttövalmis. Toki pelin tekemisen voi teettää myös jollakin opiskelijaryhmällä. Kortit kannattaa laminoida, jotta ne kestävät käyttöä paremmin.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: lukutaito, projektiviikko, tietoa muokkaavat opiskelutavat, työtapoja oppitunneille, vuorovaikutusosaaminen

Mistä on kyse?

Pistetyöskentely on opiskelutapa, joka soveltuu eri oppiaineisiin. Sen voi toteuttaa esimerkiksi projektiviikolla. Tässä kortissa esimerkkinä työtavasta on UE2-opintojakson aihe kirkkokunnat.

Opiskelijat kiertävät ryhmissä neljä pistettä: roomalaiskatolinen kirkko​, ortodoksinen kirkko​, luterilainen kirkko ja protestanttiset vapaat suunnat. Jokaisella pisteellä on kuvia, jotka kuvaavat kristinuskon suuntauksen tai suuntauksien keskeisiä piirteitä.​ Opiskelijat etsivät oppikirjasta ja internetistä tietoa kristinuskon suuntauksista ja tulkitsevat, mitä asioita kuvat edustavat. Tiettyyn kuvaan ei välttämättä ole yhtä oikeaa tulkintaa, vaan siitä voidaan mielekkäästi tehdä erilaisia huomioita ja tulkintoja. Yhdestä kuvasta voi löytää useampia piirteitä.​ Opiskelijat kirjoittavat jokaisesta suuntauksesta tekstin, jossa kuvailevat keskeiset piirteet kuvien avulla. Tavoitteena on saada aikaan teksti, joka kuvaa mahdollisimman hyvin kunkin suuntauksen keskeiset piirteet.​

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Työskentelytapa tukee yhteistyötaitoja, ja samalla oppiaineen käsitteet tulevat tutuiksi. Tehtävä vaatii kykyä tulkita ja soveltaa, mikä tukee kokonaisuuden hahmottamista.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

On huolehdittava, että ryhmät toimivat yhdessä, eivätkä jaa työtä ryhmän jäsenten kesken erillisiksi yksilötöiksi. Tehtävä on melko vaativa ja työläs opiskelijalle, ja ajankäyttö onkin syytä suunnitella huolellisesti etukäteen. Siksi projektiviikko soveltuu tavallisia oppituntia paremmin työtavan hyödyntämiseen.

Kortti tehty: kevät 2025

Asiasanat: erityisopetus, hyvinvointi, opettajien yhteistyö, opiskelun haasteet, oppimisen tuki

Mistä on kyse?

POP-paja (POP = P-merkinnät opintopisteiksi) on erityisopettajan pyörittämä tukipaja, jossa opiskelijat käyvät tekemässä rästitehtäviä. Tavoitteena on saada P-merkinnät täydennettyä opintopisteiksi tai tehdä tekemättä jääneitä tehtäviä ja näin ennaltaehkäistä P-merkintöjä. POP-paja on järjestetty Kuninkaantien lukiossa lukuvuonna 2024–2025 noin joka toinen viikko, vuorotellen maanantai- ja keskiviikkoiltapäivisin klo 13–16. Koeviikoilla POP-paja on kokoontunut jo klo 12 alkaen, ja esimerkiksi 5. periodin viimeisellä viikolla kolmena iltapäivänä peräkkäin.

Erityisopettaja tarjoaa opiskelijoille paikan, ajan ja tarvittaessa tukea tehtävien tekemisessä; pääosin työskentely on opiskelijan itsenäistä ahkeroimista. Jos P-merkintöjä ja muita rästitehtäviä on paljon, erityisopettaja ohjaa opiskelijaa opiskelutaidoissa, esimerkiksi tehtävälistojen tekemisessä ja aikatauluttamisessa POP-pajassa tai erikseen sovittavassa yksilöohjauksessa. 

POP-pajasta tiedotetaan opiskelijoille Wilmassa, ryhmänohjaustiedotteessa, postereilla ja somessa. He voivat ohjautua POP-pajaan itse, erityisopettajan vinkistä tai ryhmänohjaajan tai aineenopettajan ohjaamana. Jos on tiedossa, mitä osasuorituksia puuttuu, opiskelija voi tulla suoraan tekemään niitä. Jos opiskelijalla ei ole selvyyttä puuttuvista osasuorituksista, erityisopettaja selvittää asiaa yhdessä opiskelijan kanssa aineenopettajilta. POP-pajassa voi tehdä myös kokeita. 

POP-pajasta ei makseta opettajalle erilliskorvausta, koska tehtävä toteutuu erityisopettajan vuosityöajan puitteissa.

Lukuvuonna 2025–2026 Kuninkaantien lukiossa kokeillaan matematiikan tukiopetuksen järjestämistä samanaikaisesti POP-pajan kanssa. 

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee? 

POP-paja auttaa opiskelijoita saamaan P-merkintöjä opintopisteiksi ja muita kertyneitä rästejä suoritetuiksi. POP-pajassa voi olla useita opiskelijoita yhtä aikaa, mikä tehostaa erityisopettajan työajan käyttöä. Sen on huomattu laskevan kynnystä kääntyä erityisopettajan puoleen muissakin oppimisen haasteissa.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Vie jonkin aikaa ennen kuin opiskelijat löytävät POP-pajan ja alkavat ohjautua sinne itsenäisesti. Toimintatapaa kannattaa mainostaa ja pitää esillä. Yhteistyö ryhmänohjaajien ja aineenopettajien kanssa opiskelijoiden ohjaamisessa POP-pajaan on tärkeää.

Kortti tehty: syksy 2024

Asiasanat: koejärjestelyt, toimiva arki, ylioppilaskirjoitukset

Mistä on kyse?

Leppävaaran lukiossa on käytössä pysyvä koetila, jota käytetään ylioppilaskirjoituksissa, uusintakokeissa ja päättöviikoilla sekä muutenkin tarpeen mukaan. Koetilassa on ylioppilaskirjoituksissa tarvittava langallinen verkko koko ajan.

Koetilassa on helppo järjestää kokeita suurille ryhmille. Digiopettajat organisoivat koejärjestelyt päättöviikoilla. Uusintakokeissa järjestelyistä vastaavat apulaisrehtori ja kokeiden valvojat. Organisointi kuuluu digiopettajien korvaukseen. Tila on aina valmiina, ja kokeiden valvojat voivat tarvittaessa myös vuorotella valvonnoissa.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee? 

Jatkuvasti valmiina olevasta koetilasta ei tarvitse purkaa tekniikkaa ylioppilaskirjoitusten jälkeen, eikä rakentaa sitä uudelleen. Tilassa on helppoa järjestää kokeita ja vaikkapa koulutuksia suurelle ryhmälle.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Koejärjestelyt täytyy suunnitella huolellisesti etukäteen.  Esimerkiksi johtojen sijoittelu kulkuväylille on tehtävä mahdollisimman turvalliseksi.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: toimiva arki, turvallisuus

Mistä on kyse?

YS-ajalla pienryhmissä (esim. aineryhmät / samojen tilojen käyttäjät) riskikartoitus Espoon kaupungin käyttämän Hessu-järjestelmän lomaketta hyväksi käyttäen. Lukion opettajat merkitsevät riskit, minkä jälkeen turvallisuusvastaavat, eli rehtori ja kaksi opettajaa, arvioivat riskin suuruuden ja toimintatavat riskin poistamiseksi.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Koko henkilöstö sidotaan mukaan turvallisuustyöhön, ja näin myös kaikkien havainnointikyky riskien huomaamisessa kehittyy. Henkilöstö on antanut hyvää palautetta, kun turvallisuutta on näin parannettu.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Toimintatapa vaatii suunnitelmallisuutta ja henkilöstön sitouttamista: työtä on tehtävä säännöllisesti ja toistuvasti.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: opinto-ohjaus

Mistä on kyse?

Steven Reissin kehittämä Reiss Motivation Profile (RMP) on tieteellisesti tutkittu ja validoitu motivaatiotyökalu. Se antaa kuvan yksilön koko motiivi- ja perustarverakenteesta. Profiilissa kuvataan 16:ta elämän perusmotiivia ja niiden intensiteettiä. Nuorille soveltuvan RSMP:n avulla saa melko nopean ja luotettavan kuvan siitä, mitkä ovat opiskelijan tärkeimmät ja vahvimmat motiivit. 

Opiskelija saa opolta viestin, jonka avulla hän vastaa netissä olevaan kyselyyn. Sen jälkeen pidetään purkukeskustelu, jossa tarkastellaan eri motiiveja. Kun keskustellaan motiivikyselyn perusteella, saadaan usein monipuolisempi ja syvällisempi näkemys opiskelijan tilanteesta.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Kyselyn ja tulosten avulla ohjauskeskustelu menee paljon syvemmälle ja saadaan paremmin kiinni "mistä homma kiikastaa".

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

RSMP:n käyttäminen vaatii, että opinto-ohjaaja tai muu käyttäjä on käynyt RSMP-koulutuksen sekä saanut profiileja käyttöönsä. (Profiilit maksavat noin 28 e + alv.) Lisäksi tulee huomioida, että profiileja ei ehdi tehdä kaikkien ohjattavien kanssa, vaan talon sisällä on hyvä sopia, millä perusteella ja keille motivaatioprofiilin tekemistä tarjotaan.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: ryhmänohjaus, toimiva arki, viestintä

Mistä on kyse?

Osassa Espoon lukioista on käytössä ryhmänohjauksen käsikirja, johon on koottu ryhmänohjaajalle tärkeää tietoa. Tässä kortissa esitellään eri lukioiden käsikirjojen sisältöä ja käyttöä.

• Espoonlahden lukio: Espoonlahden lukiossa viestintä ryhmänohjauksen vuositasovastaavalta muille ryhmänohjaajille toimii ryhmänohjauskäsikirjan avulla. Käsikirjaan kootaan ryhmänohjaustunneilla käytettävät materiaalit, ja näin käytettävissä ovat myös aiempina vuosina tehdyt tekstit ja esitysaineistot.
• Tapiolan lukio: Tapiolan lukiossa on käytössä Wiki-muotoinen  ryhmänohjauksen käsikirja, josta on helppo hakea tietoa ja joka on myös helposti kopioitavissa. Käsikirja sisältää ryhmänohjauksen vuosikellon vuositasojen mukaisesti jaoteltuna.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Käsikirja toimii perehdytyksen apuna ja yhtenäistää ryhmänohjauskäytänteitä.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Käsikirjan päivittäminen vaatii resursseja ja aikaa. Tiivistäminen on haastavaa, ja runsaan materiaalin vuoksi käsikirja vaatii toisinaan paljon selaamista, ennen kuin oikea kohta löytyy.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: ryhmänohjaus, ryhmäytyminen, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Leppävaaran lukiossa ryhmänohjaus toteutetaan seuraavalla tavalla:

• Jokaisessa periodissa on kaksi ryhmänohjaustuokiota.
  • Ensimmäinen tuokio on arviointipäivänä, toinen periodin loppupuolella.
  • Tuokiot ovat keskiviikkoisin klo 13.05–13.35, eli 6. ja 8. palkkien tuntien aloitus ja lopetus myöhästyvät 30 minuutilla.
  • Tuokioiden päivämäärät näkyvät Wilman lukujärjestyksessä, kalenterissa ja info-telkkarissa.
• Ryhmänohjaaja haastattelee opiskelijat vähintään kerran vuodessa.
• Ykkösille järjestetään kaksi ryhmäytymispäivää: lukuvuoden alussa talo tutuksi -suunnistus ja 2. periodissa Lepuski Campus -päivä.
• Ryhmänohjaajat järjestävät myös puurojuhlan joulukuussa ja ryhmän päivän lukuvuoden lopussa.

Arviointipäivän ryhmänohjaustuokio:

• opiskelijat täyttävät Wilmassa opintosuunnitelman (K, P, X ja 4 tarkistus sekä opintopisteiden laskeminen)
• periodin palautettavien tehtävien kalenterointi eli merkitään omaan kalenteriin kaikki periodin aikaiset isommat palautettavat tehtävät ja tehdään aikataulusuunnitelma niiden tekemiseksi
• pyritään keräämään lyhyet kyselyt tähän tuokioon
• lyhyt toiminnallisempi tehtävä (yhdessä suunnitellut tehtävät koottu diasarjaan, josta jokainen ryhmänohjaaja voi valita haluamansa)
• ajankohtaisten asioiden läpikäyminen

Teemallinen ryhmänohjaustuokio:

• sisällöt mukailevat periodin yleistä teemaa:
  • 1. periodin teemana yhteisöllisyys
  • 2. periodin teemana sujuva opiskelu
  • 3. periodin teemana mielen hyvinvointi
  • 4. periodin teemana yhdenvertaisuus
  • 5. periodin teemana tulevaisuus
• valmiit materiaalit eri vuosikursseille Sharepointissa, materiaaleja voi muokata omalle ryhmälleen sopiviksi
  • ohjeita RO-tunneille 1. ja 2. vuosikurssiille (RO:t 1–2.periodit) ja 3. vuosikurssille (RO:t 1-3 periodit): https://eduespoo365-my.sharepoint.com/:f:/r/personal/rami_rantanen2_opetus_espoo_fi/Documents/Laatu/Jaettavat%20RO-diat?csf=1&web=1&e=hPNoGY(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) LINKKI JÄRJESTETTÄVÄ

Kun opiskelija osallistuu lukion aikana ryhmänohjaustuokioihin ja teemapäiviin, hän saa lukion lopuksi 2 op. Tämä helpottaa opiskelijoiden houkuttelemista osallistumaan ryhmänohjaukseen koko lukion ajan.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Ryhmänohjauksen tavoitteena on opintojen seuraamisen ja muiden käytännön asioiden lisäksi myös tukea opiskelijoiden ryhmäytymistä sekä vahvistaa koko koulun yhteisöllisyyttä. Kun on materiaalipankki, jossa on tarvittava aineisto jokaiselle vuosikurssille, aiheita ei tarvitse miettiä joka vuosi uudelleen. Sisällöt tukevat periodien yleistä teemaa.

Ryhmänohjaajat vastaavat oman ryhmänsä ohjaamisesta, haastattelemisesta ja muista käytännön asioista. Työtä helpottaa merkittävästi, kun teemallisiin ryhmänohjaustuokioihin on selkeä materiaali valmiina. Halutessaan ryhmänohjaaja voi tietenkin aina tehdä myös jotain muuta, mitä oma ryhmä kulloinkin tarvitsee. Valmiita materiaaleja ei siis tarvitse välttämättä käyttää.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Materiaali tuotettiin osana Laatuhanketta. Teemojen ja materiaalien kokoaminen vei yllättävän paljon aikaa. Ongelma ei ole se, ettei materiaaleja olisi, vaan se, miten niistä saa melko lyhyeen ryhmänohjaustuokioon sopivan paketin kasattua. Osa ideoista ei vain toimi. Esimerkiksi kokeilimme ryhmäyttämistä pelin avulla, mutta siihen tuokio oli liian lyhyt. Liian pohtivat ja keskustelevat ideat eivät myöskään toimineet monissa ryhmissä. Parasta palautetta saimme hyvin napakoista ohjeista, joissa oli konkreettista tekemistä ja jotka eivät kestäneet yli 30:a minuuttia. Opettajat toivoivat erityisesti opiskelun taitoihin liittyviä vinkkejä ja sitä, että teemoissa olisi selkeä punainen lanka koko lukuvuoden ajan.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: hyvinvointiosaaminen, tietoa muokkaavat opiskelutavat, vertaisarviointi, vuorovaikutusosaaminen

Mistä on kyse?

Ryhmätyömessut on esimerkiksi reaaliaineen oppitunnilla toteutettava esitelmien läpikäymisen työtapa, jonka tarkoituksena on lisätä kaikkien aktiivisuutta ja ryhmässä toimimista sekä tarjota esiintymistä jännittäville tilaisuus harjoitella esiintymistä pienissä ryhmissä. Opiskelijat tekevät ryhmätyöt joko kahden tai neljän hengen ryhmissä. Työt voi toteuttaa perinteisinä postereina tai sähköisesti (esim. Powerpoint). Kun työt ovat valmiita, posterit tai tietokoneet asetellaan niin, että luokassa mahtuu seisahtumaan jokaisen työn ja sen esittelijän äärelle. Toinen puolikas ryhmästä jää esittelemään omaa työtään ja toinen puolikas kiertää kuuntelemassa muiden ryhmien esityksiä. Esitysten kestoksi voidaan sopia esim. 3 minuuttia. Puolivälissä vaihdetaan esittäjiä ja kiertäjiä. Jokainen esittelijä “joutuu” siis selittämään oman esityksensä useaan kertaan.

Lopuksi opiskelijoille jaetaan kolmen värisiä post it -lappuja tai tarroja, joiden avulla äänestetään esimerkiksi seuraavissa kategoriossa:

• sininen lappu = visuaalisesti näyttävin
• punainen lappu = sisällöltään monipuolisin
• keltainen lappu = erinomainen suullinen selostus aiheesta

Opiskelijat liimaavat laput mielestään sopivaan posteriin. Samalla posterien tekijät saavat työstään palautetta.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Toimintatapa harjoittaa tiedon suullista esittämistä, vuorovaikutustaitoja ja tiedon visualisointia. Lisäksi tämä tapa tarjoaa pienemmän kynnyksen esiintymiseen kuin koko luokan edessä esitelmän pitäminen. Toisto auttaa sisäistämään asian.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Kaikki tilat eivät sovellu tähän, koska ovat liian ahtaita. Osa opiskelijoista kokee raskaana selostaa saman asian useaan kertaan, mutta tätä ongelmaa voi koettaa ratkoa siten, että selostajia on kaksi ja he vuorottelevat.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: opiskelun tuki, osallisuus, saavutettavuus

Mistä on kyse?

Tässä kortissa esitellään Espoonlahden lukiossa kerättyjä vinkkejä opetuksen ja oppimateriaalien saavutettavuuden parantamiseen. Saavutettavuus tarkoittaa esteettömyyttä digitaalisessa maailmassa. Sen myötä mahdollisimman monet ihmiset voivat käyttää digipalveluita, kuten verkkosivuja ja mobiilisovelluksia, ja niiden sisältöjä mahdollisimman helposti.

Koulussa saavutettavuuden huomioiminen tarkoittaa opiskelijalähtöistä tapaa tarkastella oppimateriaalia ja opetuskäytänteitä. Tällöin opettaja kiinnittää aktiivisesti huomiota opiskelijoiden erilaisiin ominaisuuksiin, moninaisiin elämäntilanteisiin, tarpeisiin ja mahdollisiin rajoitteisiin ja haasteisiin.

Saavutettavan digimateriaalin tai -palvelun suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan seuraavat osa-alueet:

• tekninen toteutus: toimivuus, virheettömyys ja loogisuus erilaisilla päätelaitteilla sekä avustavien teknologioiden hyödyntäminen (esim. puheohjaus ja käännöspalvelu)
• helppokäyttöisyys: navigaatio on selkeää ja etsittävän tiedon löytäminen ja halutun toiminnon tekeminen vaivatonta
• sisällön ymmärrettävyys: käytetty kieli on selkeää ja ymmärrettävää, helppolukuista ja jäsennelty kappaleisiin
• monikanavaisuus: teksti, video, kuva ja ääni, mahdollisesti erillinen selkokielinen osuus

Saavutettavuusvaatimuksista tarkemmin Aluehallintoviraston sivuilla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Esimerkkejä sivustoista, joissa saavutettavuus on huomioitu ammattilaisen (graafikon) ja näkövammaisen tekijän mukaan hyvin:

• OPH: Kestävä tulevaisuus(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Suomen kirjallisuuden seura: Juhlakalenteri(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Saavutettavuuden huomioiminen opetusta suunniteltaessa ja oppimateriaalia laadittaessa parantaa opiskelijoiden yhdenvertaisuutta ja lisää esimerkiksi vammaisten henkilöiden itsenäisyyttä ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

On tärkeää tukea ja ohjata opiskelijoita siihen, että he tuovat mahdolliset rajoitteensa reippaasti esiin, jolloin opettaja voi varmistaa, että esimerkiksi näkövammainen opiskelija on nähnyt kuvan, grafiikan tai muun aineiston oikein. Tarpeen mukaan opetuksessa on paikallaan hyödyntää painettuja oppikirjoja ja kirjoittaa muistiinpanoja käsin vihkoon.

Yleisiä, kaikkia opiskelijoita hyödyttäviä keinoja:

• Kirjoita selkeää yleiskieltä (tai selkokieltä), vältä kielikuvia ja sanontoja, jotka eivät välttämättä ole tuttuja.
• Jäsentele teksti kappaleisiin, käytä kuvaavia väliotsikoita, vältä pitkiä ja yhtenäisiä tekstimassoja.
• Nosta tärkeimmät asiat esille esimerkiksi lihavoimalla tai tiivistämällä sisältö luettelomuotoon.
• Käytä selkeitä ja rauhallisia värejä sekä riittävän suurta kontrastia.
• Pyri esittämään sama tieto monikanavaisesti (teksti, video, kuva, ääni).
• Käytä kuvaavia ohjeita esim. linkityksissä (esim. “liitä tiedostot”).
• Suosi yksinkertaista ja selkeää ulkoasua, tee asettelusta väljä, sijoita ohjeet ja tiedot niitä koskevien toimintojen lähelle.

S2-opiskelijoille avuksi:

• (yksinkertaistenkin) käsitteiden määrittely tärkeää
• kuvat

Opiskelijoille, joilla lukivaikeus:

• paperiset oppikirjat
• paperiset aineistot tehtäviin ja kokeisiin (esim. tekstidokumentit historiassa, tilastot maantieteessä jne.)

Opiskelijoille, joilla näkövamma:

• diat opiskelijalle etukäteen → mahdollisuus seurata opetusta omalta näytöltä ja suurentaa ruutua
• valkoinen tausta ja musta teksti selkeällä fontilla
• mahdollisuus säätää kuvan ja fontin kokoa (zoomata)
• aineistoissa, kuten kuvissa ja diagrammeissa, huomioidaan esimerkiksi punavihervärisokeus, tämä on tärkeää esimerkiksi maantieteessä, jolle on ominaista aineistojen runsaus ja usein myös lähtökohdiltaan haastavat väriyhdistelmät (punaiset valtioiden rajat vihreällä alankoalueella, multispektraalisten kaukokartoitusaineistojen GR ja near infrared -aallonpituudet), ks. Maantieteen YO-koe kevät 2024(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• kuvassa oleva tieto saataville myös pelkässä tekstimuodossa (Myös joissain valmiissa oppimateriaaleissa kuvien saavutettavuutta on parannettu siten, että kuvan yhteyteen on kirjoitettu kuvaus siitä, mitä kuvassa näkyy.)

Opiskelijoille, joilla kuulovamma:

• tekstitykset päälle audiovisuaalisissa aineistoissa (saatavilla esim. Ylen dokumenteissa, uutisissa, useissa Youtube-videoissa jne.)

Opiskelijoille, joilla keskittymisvaikeuksia:

• opetuksen tauottaminen, esimerkiksi välikävelyt
• opetuksen rytmittäminen niin, että oppitunnissa on useampi osio (esim. opetustuokio, parikeskustelua, opetustuokio jatkuu, välikävely, tehtäviä itsenäisesti/pareittain/ryhmissä tms.)
• mahdollisuus tehdä jotain omaa keskittymistä tukevaa opetuksen aikana (ei kuitenkaan saa häiritä muita), esim. piirtäminen, neulominen, stressilelut jne.
• tietoa itseaiheutetusta keskittymishäiriöstä eli ADT:stä ja keskittymiskyvyn parantamisvinkkejä Ylen artikkelissa "Kadonneen keskittymiskyvyn voi palauttaa, kun lopettaa voivottelun ja ryhtyy toimeen – lue aivotutkijan neljä neuvoa!"(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Opiskelijoille, joilla migreeniherkkyys:

• valkoinen tausta ja musta teksti digitaalisessa materiaalissa voivat laukaista joillakin migreenin → saattaa auttaa, jos muuttaa taustavärin esim. turkoosin siniseksi

Vieraskielisille, esim. vaihto-opiskelijoille tai hiljattain suomeen muuttaneille:

• kääntäjätoiminto: joissain oppimateriaaleissa on mahdollista kääntää oppikirjan teksti eri kielille maalaamalla teksti
• Powerpointin tekstitystoiminto (ohjeet käyttöönottoon alla)

Kun avaa Powerpointin O365-ympäristössä, esitykseen on mahdollista saada tekstitys seuraavalla tavalla:

1. osana diaesitystä (mahdollistaa esityksen seuraamisen vain yhdellä kielellä, jonka Powerpointin esittäjä valitsee):

→ Käytä tekstityksiä aina, ks. Kuva 1

→ Puhuttu kieli

→ Tekstityksen kieli

→ valitse, mihin kohti diaa tekstitys tulee

→ katsoja voi seurata

2. esitä live-tilassa (mahdollistaa esityksen seuraamisen useilla eri kielillä, kukin katsoja voi itse valita haluamansa kielen)

→ Kuka tahansa, ks. Kuva 2

→ diaesitykseen avautuu QR-koodi, jonka katsoja lukee omalla kännykällään

→ katsoja valitsee haluamansa kielen ja voi seurata tekstitystä omalla kännykällään

Saavutettavuuden parantamisessa voi hyödyntää myös tekoälyä. Opettaja voi käyttää tekoälyä esimerkiksi selkokielisen tehtävän tai opetettavaa aihetta tukevan kuvan tekemiseen. Opiskelija taas voi kysyä tekoälyltä tarkennusta asioihin, joita hän ei ymmärrä, tai pyytää palautetta omasta suorituksestaan. Lisäksi hän voi pyytää tekoälyä tekemään itselleen esimerkiksi monivalintatehtäviä opiskellusta aiheesta.

Kortti tehty: kevät 2025

Asiasanat: erityisopetus, opettajien yhteistyö, oppimisen tuki, samanaikaisopettajuus, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, yhteisopettajuus

Mistä on kyse?

Kuninkaantien lukiossa on kokeiltu lukuvuonna 2024–2025 aineenopettajan ja erityisopettajan samanaikaisopetusta suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineessa. Toimintatapa on ollut niin hyvä, että sitä jatketaan myös tulevaisuudessa.

Erityisopettaja on ollut mukana opintojaksosta ja ryhmästä riippuen joko lähes kaikilla oppitunneilla tai vain esimerkiksi kieli- ja kirjoitustunneilla. Samanaikaisopettajuutta on toteutettu eri tavoin aina sen mukaan, mikä on ollut oppitunnilla tarkoituksenmukaista. Vaihtoehtoina ovat olleet

• samanaikaisopettajuus yhdessä samassa luokassa
• samanaikaisopettajuus samassa luokassa mutta jakaen ryhmä kahtia
• opetus kahdessa eri tilassa; erityisopettajalla tällöin yleensä pienempi ryhmä
• yksittäinen opiskelija erityisopettajan ohjauksessa toisessa tilassa.

Kielioppitunneilla ryhmä on yleensä jaettu kahtia sen mukaan, kuinka pitkään opiskelijat ovat puhuneet suomen kieltä. Tällöin erityisopettajan kanssa vähemmän kieltä opiskelleet saavat edetä hitaammin ja keskittyä enemmän perusasioihin, kun taas aineenopettaja voi edetä toisen ryhmän kanssa nopeammin ja käsitellä vaikeampiakin yksityiskohtia.

Vaikka kielitunneilla ryhmäjako on yleensä sama, muilla opintojakson oppitunneilla on varmistettu, että ryhmät vaihtelevat. Jokainen opiskelija on ollut erityisopettajan pienryhmäohjauksessa vähintään kerran opintojakson aikana. Myös kirjoitustunneilla on pyritty siihen, että jokainen saisi vuorollaan pienryhmäohjausta. Silloin erityisopettaja opastaa esimerkiksi suunnitelman tekemisessä ja ohjaa jokaista vuorotellen henkilökohtaisesti. Kaunokirjallisuutta käsittelevillä tunneilla ryhmiin jakamista voi hyödyntää luettavien tekstien vaikeustason eriyttämisessä. Toisaalta yhdessä ryhmässä työskennellessäkin kaksi opettajaa mahdollistaa paremmin myös henkilökohtaisen lukemisen ja tulkitsemisen ohjauksen tehtäviä tehdessä.

Päävastuu opetuksen suunnittelussa on aineenopettajalla. Yhteistä suunnitteluaikaa on varattu tarpeen mukaan; lyhyitä tapaamisia on pyritty pitämään viikoittain. Lisäksi aineenopettaja on jakanut kaiken tuntimateriaalin opettajien yhteiseen Drive-kansioon, jotta erityisopettaja voi tutustua siihen etukäteen.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee? 

Samanaikaisopettajuudesta on ollut valtava apu eriyttämisessä. Erityisen hyvin se näkyy kielitunneilla, joilla kaikkien opiskelijoiden motivoituneisuus ja sen myötä oppimistulokset ovat parantuneet merkittävästi verrattuna aiempaan. Lisäksi esimerkiksi pienryhmäohjauksessa harjoiteltu tekstien suunnittelu on siirtynyt myös isomman ryhmän kirjoitustunneille: valtaosa opiskelijoista hakee nyt oma-aloitteisesti suunnittelupaperin tunnin alussa.

Erityisopettajan mukanaolo ja pienryhmäohjaus oppitunneilla on madaltanut opiskelijoiden kynnystä olla häneen yhteydessä muutenkin, ja näin tukitoimia on saatu kohdennettua paremmin.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Opettajien kannattaa käydä tulevat tunnit suullisesti läpi edes nopeasti, vaikka aineenopettaja olisikin jakanut erityisopettajalle tuntimateriaalit. Samalla voidaan sopia, miten kullakin tunnilla työskennellään: yhdessä vai erikseen. Erityisopettajan ei ole mielekästä osallistua kaikille tunneille (esim. kokeet tai arvioitavat suulliset esitykset), joten opintojakson aikataulu kannattaa käydä yhdessä läpi jakson alussa, jolloin erityisopettaja voi merkitä kalenteriinsa tunnit, joilla on mukana ja joilla häntä erityisesti tarvitaan.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: monitieteinen ja luova osaaminen, työtapoja oppitunneille

Mistä on kyse?

Sarjakuvan tekeminen on sopiva tapa opiskella aihetta kuin aihetta. Sarjakuvan voi tehdä yksin tai ryhmässä, miten kussakin opiskelutilanteessa on parasta. Biologiassa sarjakuvan voisi tehdä esimerkiksi elämän siirtymisestä maalle tai solun jakautumisesta. Sarjakuvan voi tehdä käsin tai sitten hyödyntää verkossa olevia sarjakuvakoneita.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Monesti opiskeltavat asiat ja kokonaisuudet saattaa muistaa paremmin tarinamuodossa ja hieman hauskuutta asiaan lisäten. Tämä tapa tukee esimerkiksi hyvin myös opiskelijoita, joilla on lukivaikeus.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Kannattaa muistuttaa opiskelijoille, ettei työ ole kuvataiteen osaamisen näyte ja antaa jokin aikaikkuna työn tekemiseen. Osa saattaa muuten tehdä äärimmäisen tarkkaa taiteellista tuotosta, johon vaadittaisiin valtavia tuntimääriä.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: tiimit, viestintä, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Kuninkaantien lukion sometiimi vastaa koulun arjen ja tapahtumien taltioimisesta sosiaaliseen mediaan. Pääasiallinen viestintäalusta on Instagram, ja Facebookissa julkaistaan esimerkiksi koosteita kuukauden tapahtumista ja kuvia merkittävimmistä juhlista, kuten lakkiaisista ja vanhojen tansseista. Myös tiedottaminen on tärkeä osa tiimin tehtäviä, sillä sometiimiläiset julkaisevat muistutuksia tai infoja esimerkiksi uusintaan ilmoittautumisesta ja jakson poikkeusaikatauluista.

Sosiaalisen median päivityksiä on paljon, joten tiimissä kannattaa olla useampi opettaja. Tällä hetkellä Kuninkaantien lukion sometiimiin kuuluu neljä opettajaa. Työtä helpottaa, kun opettajilla on vastuuviikot, sillä silloin on selkeää, kuka hoitaa mitäkin julkaisuja. Työstä maksetaan erilliskorvaus lukioresurssista.

Opettajien sometiimin lisäksi Kuninkaantien lukiossa toimii myös opiskelijoiden sometiimi.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Koulun sosiaalinen media on tärkeä niin koulun opiskelijoille kuin tulevillekin opiskelijoille. Koulua jo käyvät opiskelijat saavat tärkeitä infoja heille tutuista viestintäkanavista ja pääsevät myös näkemään tapahtumista kuvia. Sometiimi luo yhteishenkeä yhteisiä tapahtumia taltioimalla. Koulun somekanavat on hyvä tapa myös saavuttaa peruskoululaiset, jotka pohtivat hakuvalintojaan lukioihin. Somekanavien kautta lukio tulee tutuksi. Myös huoltajat pääsevät näkemään koulun tapahtumia sosiaalisen median kautta.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Suuri työmäärä on hyvä ottaa huomioon. Haasteena on myös se, miten saadaan laadukkaita kuvia (esimerkiksi juhlista), kun julkaisemisen tulee olla nopeaa.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: hyvinvointiosaaminen, osallisuus, vuorovaikutusosaaminen

Mistä on kyse?

Haukilahden lukiossa opiskelijat järjestävät verenluovutuksen SPR:n veripalvelussa. Vastuuopettaja kokoaa opiskelijoista ryhmän. Hän lähestyy nuoria esimerkiksi Wilma-viestillä, jossa hän kertoo toiminnasta ja pyytää opiskelijoita kyselemään lisää. Opettaja voi myös pitää lyhyen tiedotustilaisuuden aiheesta. Koottu ryhmä pilotoi verenluovutusta ja mainostaa toimintaa koulun sosiaalisessa mediassa. Myöhemmin ryhmä markkinoi verenluovutusta lukiolla.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Kyseessä on yhdessä tekemistä sekä altruistista toimintaa vahvistava työtapa. Toiminta tukee näin koulun kasvatustavoitetta. Lukion opetussuunnitelman perusteissa mainitaan: “Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Lukiokoulutuksessa yleissivistys koostuu arvoista, tiedoista, taidoista, asenteista ja tahdosta, joiden avulla kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvät yksilöt osaavat toimia vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti ja itseään kehittäen. Lukioaikana opiskelija kartuttaa ihmistä, kulttuureja, ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevaa olennaista tietoa, osaamista ja toimijuutta. Lukio-opetus valmistaa opiskelijaa ymmärtämään elämässä ja maailmassa vallitsevia monitahoisia keskinäisriippuvuuksia sekä jäsentämään laaja-alaisia ilmiöitä.”

Toimintatapa kasvattaa nuorten vastuunottokykyä ja käsitystä itsestään aktiivisina toimijoina. Varsin pinnallisessa ja osittain pahoinvointia lisäävässä Instagram-kulttuurissa toimiva nuori vahvistaa sellaista identiteettiä, joka ei liity ulkonäköön tai menestykseen.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Ryhmän kasaaminen ei välttämättä ole helppoa. Monelle aihe on uusi ja jopa hieman pelottava. Tiedon levittäminen ja opettajan lämmin tuki sekä kannustaminen auttavat.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: hyvinvointi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Espoonlahden lukio osallistuu oikeusministeriön Syrjinnästä vapaa alue -kampanjaan (https://yhdenvertaisuus.fi/syrjinnastavapaa.fi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)). Aina lukuvuoden alussa lukiossa järjestetään yhteinen tilaisuus, jossa yläkoulun ja lukion rehtorit kertovat, mitä syrjinnästä vapaa koulu tarkoittaa yhteisesti ja jokaisen yksilön tasolla.

Opiskelijat voivat helposti tehdä häirintäilmoituksia, jos he kokevat epäasiallista kohtelua. Koulun seinillä on julisteita, joissa olevan QR-koodin lukemalla lomakkeeseen pääsee suoraan. Lisäksi asiasta tiedotetaan säännöllisesti koulun somekanavien kautta.

Aiheeseen liittyy myös lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivittäminen ajantasaiseksi. Yhdyshenkilö kouluttautuu sitä varten TOKE-koulutuksessa. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen toteuttaminen käytännössä käsitellään suunnitelman valmistuttua opettajakunnan kanssa.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Syrjinnästä vapaa koulu rakentaa turvallista ja yhteisöllistä ilmapiiriä. Teema on koettu tärkeäksi ja otettu hyvin vastaan sekä yläkoulun että lukion puolella.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Toimintaa varten tarvitaan sitä koordinoiva henkilö, joka huolehtii some-mainonnasta ja aiheeseen liittyvistä aamunavauksista (1krt/lv).

Kortti tehty: Kevät 2024

Teatterikäynnin järjestäminen (Espoonlahden lukio)

Asiasanat: globaali- ja kulttuuriosaaminen, kulttuurikasvatus, monitieteinen ja luova osaaminen, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, äidinkieli ja kirjallisuus

Mistä on kyse?

Espoonlahden lukiossa teatterissa käydään vähintään kerran lukuvuodessa jokaisen vuositason kanssa ja mahdollisesti koulukohtaisten opintojaksojen aikana. Vastuu on jaettu tasaisesti neljän äidinkielen opettajan kesken: päätämme yhdessä näytelmät, hankimme liput ja organisoimme retken. Emme saa erilliskorvausta.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Toimintatapa parantaa opiskelijoiden yleissivistystä ja ymmärrystä

maailmasta. Samalla se tarjoaa hyvän metodin lähestyä oppisisältöjä.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Haasteita toimintatavassa ei ole. Opiskelijat odottavat teatterikäyntejä.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: opettajien yhteistyö, tiimit, toimiva arki, viestintä, YS-aika

Mistä on kyse?

Teematiimit kokoontuvat YS-ajalla. Niissä käydään ainerajat ylittävää keskustelua ja kehitetään koulun yhteistä toimintaa. Suurimmassa osassa lukioita jokainen opettaja kuuluu yhteen tiimiin. Tiimi asettaa lukuvuosittain tavoitteet ja toimii niiden mukaan.

• Kuninkaantien lukiossa toimivat seuraavat tiimit: TYHY-tiimi, sometiimi, KESTO-tiimi, hyvinvointitiimi sekä korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötiimi.
• Otaniemen lukiossa toimivat seuraavat tiimit: korkeakoulu- ja työelämätiimi, pedagoginen tiimi, kansainvälisyystiimi, viestintätiimi, opiskelijoiden tuki- ja hyvinvointitiimi, TYHY-tiimi ja KEKE-tiimi. Jokaista tiimiä vetää erikseen nimetty puheenjohtaja, jolle maksetaan tiimin vetämisestä erillistä korvausta. Jokaisessa tiimissä on edustaja johtoryhmästä. Näin varmistetaan tiedonkulku tiimien ja johtoryhmän välillä.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Tiimityöskentely palvelee koulun arkea ja sujuvaa toimintakulttuuria. Tietyt kouluarkeen olennaisesti liittyvät tehtävät on jaettu, ja vastuutehtävät ovat selkeitä sekä kaikkien tiedossa.

Tiimien asettamia lukuvuositavoitteita voidaan nostaa myös lukuvuosisuunnitelmaan. Näin toiminta on tavoitteellista ja palvelee tehokkaasti kouluyhteisön toimintaa.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Tiimeillä tulee olla selkeät ja rajatut tehtävät ja vastuut. Vastuutehtäviä tulee tarkastella säännöllisesti. Työnjako voi olla haastavaa; osalla tiimeistä on selkeästi enemmän tekemistä kuin toisilla.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: hyvinvointi, vuorovaikutus, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Tiistain juttutuokio tai “tiistaijutskailu” on koulun aikuisten ja nuorten vapaamuotoiselle kohtaamiselle tarkoitettu viikottainen tapahtuma. Espoonlahden lukiossa opiskelijoilla teetetyn laatukyselyn vastauksista nousi esiin nuorten tarve tavata talon aikuisia oppituntien ulkopuolella. Koulu vastasi tähän tarpeeseen aloittamalla viikoittaisen kahvi/tee-tunnin tiistaisin klo 12.15–13.15. Paikalla ja vastuuhenkilöinä on aina yksi opiskelijahuollon edustaja, yksi opo tai erityisopettaja ja yksi aineenopettaja. Muutkin koulun aikuiset voivat piipahtaa kahvilla. Toiminnan huima suosio löi opettajat ällikällä heti ensimmäisten kertojen jälkeen. Opiskelijoita saapuu tilaisuuteen runsaasti ja he tuntuvat nauttivan suuresti avoimesta, vapaamuotoisesta keskustelusta.

Espoonlahden lukion kokemusten innoittamina tiistain juttutuokiota on kokeiltu myös Kuninkaantien lukiossa, ja sama suosio opiskelijoiden keskuudessa on näkynyt sielläkin.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Toiminta palvelee opiskelijoiden tarvetta tulla kohdatuiksi ja kuulluiksi samoin kuin henkilökunnan tutustumista toisiinsa ja opiskelijoihin.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Juttutuokiolle täytyy sopia koordinoiva henkilö, joka huolehtii somemainonnasta ja tarjoiluista sekä laatii varauslistan jokaiselle tiistaivuorolle lukukausi kerrallaan. Toiminnalle täytyy myös löytää sopiva tila.

Kuninkaantien lukiossa tiistain juttutuokio on järjestetty opiskelijoiden välituntitilassa, ns. loungessa, johon opiskelijat löytävät helposti paikalle.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: ohjaus, hyvinvointi, ryhmänohjaus, ryhmäytyminen, TO01-opintojakso, työtapoja oppitunneille, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Espoon lukioiden opetussuunnitelmaan kuuluu ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarkoitettu opintojakso TO01 Kohti lukio-opintoja, jonka tavoitteena on perehdyttää opiskelijat lukio-opiskelun käytänteisiin. Tässä kortissa on esitelty tapoja, joilla se eri lukioissa järjestetään.

• Espoon yhteislyseo: Opintojaksosta ovat vastuussa TT-opettaja, ryhmänohjaaja ja erityisopettajat. TT-opettaja suunnittelee kurssin aiheet ja ohjelman. TT-opettaja suunnittelee noin puolet oppitunneista, ryhmänohjaajat jaetusti noin puolet oppitunneista. Erityisopettaja taas pitää lukitestin yhdellä oppitunnilla. Opiskelutaidoista pidetään yhteensä kolme oppituntia, joista on vastuussa joko psykologian opettaja tai erityisopettaja ja joista maksetaan erilliskorvaus. TT-opettaja ja ryhmänohjaaja saavat korvauksena yhdestä TO01-kurssista molemmat puolikkaan kurssin. Alla on EYL:n TO01-kurssin aikataulu: sinisellä ryhmänohjaajan/erityisopettajan/psykologian opettajan vastuulla olevat oppitunnit, vihreällä TT-opettajan vastuulla olevat oppitunnit.

• Ryhmänohjaajalta vaadittava suunnitteluaika on hyvin vähäinen, kun ryhmänohjaajat jakavat suunnitteluvastuun. Ryhmänohjaajien vastuulla olevat oppitunnit onkin hyvä jakaa ryhmänohjaajien kesken: kun ryhmänohjaajia on 10 ja aiheita/oppitunteja 5, ryhmänohjaajat jakautuvat pareihin, suunnittelevat pareittain yhden oppitunnin ja jakavat suunnitelmansa muille ryhmänohjaajille.

• Leppävaaran lukio: Opintojaksoon kuuluu noin seitsemän oppituntia (yksi tunti per viikko) syksyn ensimmäisessä jaksossa, kun opiskelija aloittaa lukio-opinnot. Jokaisella tunnilla on jokin tehtävä, jossa harjoitellaan lukiolaisen tarvitsemia digitaitoja (Google Drive, Libreofficen kuvaajat, LibreOffice Draw, Abitti jne.). Tuntien alustuksina käydään läpi tietoturvaa, kyberturvallisuutta, someturvaa jne. Lisäksi kurssilla järjestetään lukiseula ja terveyskysely. Opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän, kun on suorittanut kaikki kurssin tehtävät hyväksytysti. Kurssilla on nyt 4 opettajaa (2 kurssia / opettaja), jotka ovat myös tvt-vastaavia. Korvauksena maksetaan puolikas kurssi.
• Matinkylän lukio: Ykkösten ryhmiä on kahdeksan, ja TO01-opetusta on kahdessa eri palkissa. Opintojakso on valmiiksi valittu kaikille lukujärjestykseen. TO01-opintojakso on suunniteltu kokonaiseksi paketiksi Laatuhankkeen puitteissa. Pakettiin kuuluvat muun muassa oppituntien aiheet ja aikataulu, esitysdiat, palautettavat tehtävät, ryhmäytys- ja muut toiminnalliset tehtävät, tauotusvinkit sekä päättöviikon ryhmäytyspäivä. Ryhmänohjaaja voi käyttää valmista pakettia tai muuttaa oppitunteja tarvittaessa. Opintojaksolla käsitellään muun muassa seuraavia teemoja: hyvinvointi, ryhmäytyminen, opiskelutekniikat, ajanhallinta, tietokoneiden käyttö (Abitti, perusohjelmistot), keskittyminen ja motivaatio. Ajatuksena on, että saman palkin neljä ryhmänohjaajaa tekevät yhteistyötä. Lisäksi virka-apulaisrehtori ja erityisopettaja ovat käytettävissä niissä aiheissa, joissa ryhmänohjaaja tarvitsee apua (esim. tekniset asiat). Saman palkin ryhmänohjaajat ovat eri aineiden opettajia, jolloin heillä on keskenään erilaista osaamista.
  • Matinkylän lukion TO01-opintojakson aikataulusuunnitelma(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Oma ryhmänohjaaja ja ryhmänohjausryhmä tulevat opiskelijalle tutuksi alusta alkaen. Ryhmänohjaaja pääsee tutustumaan opiskelijaan myös oman oppiaineensa ulkopuolella. Erityisopettaja jalkautuu oppitunneille ja näkee sekä ryhmän että yksilöiden toimintaa ja pystyy tarjoamaan tukea ja apua heti lukio-opintojen alussa. 1. periodissa ykköset ovat ”tehostetussa” ohjauksessa.

TVT-osassa toimintatapa on tarkoituksenmukainen, koska se sisältää paljon käytännön harjoittelua. Suurin osa tunnista on aina tehtävien tekemistä, ja siinä tulee luonnollista  ryhmäytymistä, kun opiskelijat auttavat toisiaan. Opiskelijoilla on hyvin eritasoiset TVT-taidot, joten paremmat auttavat toisiaan ja opettaja ehtii paremmin auttamaan niitä, jotka tarvitsevat apua. Näin kaikki saavat myös tarpeeksi aikaa tehtävien tekemiseen.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

TO01-opintojakso vaatii aikaa yhteiseen suunnitteluun jo edellisenä keväänä, sillä elokuun alussa ei enää ehdi tehdä suunnittelutyötä kunnolla.

Kurssin tärkeys pitää selventää opiskelijoille: vaikka kurssista ei saa arvosanaa, kurssi on silti tärkeä osa lukio-opintoja. Esimerkiksi Abitin käyttö ensimmäisellä päättöviikolla on hyvin vaikeaa, jos Abitin käyttöä ei ole harjoitellut etukäteen. Opiskelijoille tulee myös selvästi kertoa, mitä opintopisteiden saaminen vaatii.

Ryhmänohjaajien tulee muistaa TO01-kurssin kanssa samat käytännöt kuin muissakin lukiokursseissa esimerkiksi poissaolojen suhteen.

Opintojakson järjestämiseen liittyy myös lukujärjestysteknisiä haasteita: TT-opettajan lukujärjestys täyttyy ensimmäisessä jaksossa TO01-oppitunneista, jos aloittavia ryhmiä on paljon. Aikataulu on monimutkainen ja vaihteleva muille kurssilla opettaville opettajille.

TT-opettajan työmäärä saattaa lisäksi olla suurempi kuin ryhmänohjaajan.

Jos TO01-opintojaksoon sisällytetään retki esimerkiksi päättöviikolla, sitä varten pitää varata budjetista rahaa.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: hyvinvointi, liikkuminen, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Kuninkaantien lukiossa pidetään joka torstai viimeisellä tunnilla noin viiden minuutin mittainen taukojumppa. Tätä varten on yhdessä koottu linkkilista videojumppiin, joista voi valita mieleisensä tai ottaa sattumanvaraisesti minkä tahansa. Listalle on koottu vain jumppia, jotka ovat helppoja toteuttaa, vaikka ei kokenut jumppaaja olisikaan. Toisinaan myös opiskelijat saattavat vetää taukojumpan, ja voi sen toki vetää opettaja itsekin. Jumpan voi tehdä tunnin alussa tai muussa sopivassa tunnin kohdassa.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Jumpat parantavat niin opiskelijoiden kuin opettajienkin palautumista ja lisäävät näin hyvinvointia. Jumppa on myös mukava yhteishenkeä luova tapahtuma tunnin alussa.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Jumpasta kannattaa muistuttaa säännöllisesti opettajainhuoneessa tai YS-ajalla, sillä arjen kiireissä se saattaa helposti unohtua. Järjestimme jumpan ennen toisen tunnin alussa aamunavauksena, mutta totesimme sitten viimeisen tunnin olevan parempi ajankohta, koska torstaipäivä on pitkä ja iltapäivästä liikettä tuntuu erityisesti kaipaavan.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: kielet, matemaattiset aineet, ohjaus, opiskelun haasteet, opiskelun tuki, opiskelutekniikat, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, tukiopetus, äidinkieli ja kirjallisuus

Mistä on kyse?

Luma-aineissa, äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä kielissä tarjotaan viikoittain koulupäivän jälkeisiä tukipajoja. Vastuussa kunkin pajan järjestämisestä ja työnjaosta on oppiaineen aineryhmä. Pajan pitämisestä saa palkkion tukitunteina toteutuneiden tuntien mukaan. Tukipajassa käyminen merkitään Wilmassa opiskelijan tukivälilehdelle.

Äidinkielen ja kirjallisuuden paja on maanantaisin klo 14.30–16.00.

• Paja on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat lisäaikaa tai tukea kirjoitustöiden, kuten luku- tai kirjoitustaidon tehtävien tekemiseen.
• Äidinkielen pajassa otetaan vastaan myös reaaliaineiden opiskelijoita, jos tehtävänä on esimerkiksi essee tai muu kirjallinen suoritus.
• Pajassa on paikalla yksi äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään reaaliaineen opettajan kanssa.
• Tarvittaessa paikalla on myös erityisopettaja.

Lumapaja on keskiviikkoisin klo 14.30–16.00.

• Paja on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat tukea luma-aineissa tai -ohjelmistoissa, esimerkiksi ohjausta haastavammissa tehtävissä, joita oppitunneilla ei välttämättä ehditä käsitellä.
• Pajassa paikalla on 1–2 matematiikan opettajaa ja tarvittaessa kemian opettaja. 

Kielten paja on maanantaisin klo 14.30–15.45.

• Paja on tarkoitettu opiskelijoille, jotka haluavat saada opettajalta apua, tehdä rästitehtäviä, oppia opiskelutekniikoita tai saada uusia opiskelukavereita rauhallisessa opiskeluympäristössä.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Luma-aineissa paja palvelee niin ohjausta tarvitsevia kuin motivoituneita ja eteenpäin pyrkiviä opiskelijoita. Lumapaja tarjoaa myös hyvän paikan opiskella yhdessä opiskelukavereiden kanssa. Äidinkielen ja kielten paja tarjoavat parhaimmillaan mahdollisuuden kerrata tehostetusti oppitunneilla opetettuja sisältöjä ja taitoja. Myös ylöspäin eriyttäminen on mahdollista.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Nuorten saaminen pajaan on haasteellista. Toisaalta tarpeet ja käytännön toteutus eivät aina kohtaa. Esimerkiksi luma-paja on hyvin suosittu, joten alas- ja ylöspäin eriyttäminen on haastavaa. Äidinkielen pajaan tulevat taas ovat usein rästitöiden tekijöitä, mikä ei ole pajan tarkoitus.

Asiasanat: hyvinvointi, hyvinvointiosaaminen, OPKH, osallisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, turvallisuus, vuorovaikutus, vuorovaikutusosaaminen, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Kunkun turvallisemman tilan periaatteiden syntyminen on prosessi, joka on lähtenyt opiskelijoista ja osallistanut nuoret mukaan sekä muotoilemaan periaatteita että myös noudattamaan niitä koulun arjessa.

Keväällä 2021 Kunkun opiskelijakunnan hallituksen pyynnöstä lukiopsykologi, psykologian opettaja ja biologian opettaja laativat Forms-kyselyn, jossa kartoitettiin opiskelijoiden kokemusta sukupuolitietoisuuden toteutumisesta lukiomme opetuksessa. Kyselyyn vastasi 268 opiskelijaa. Vaikka suurin osa opiskelijoista ei ollut huomannut opetuksessa toistettavan sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyviä stereotypioita, esille nousi myös kehityskohtia esimerkiksi kielenkäyttöön, oppimateriaaleihin sekä toimintatapoihin liittyen sekä toiveita käyttäytymismalleihin opiskelijoiden keskinäisessä toiminnassa. Lisäksi vastauksissa todettiin, etteivät opiskelijat välttämättä aina tunnista syrjintää.

Kysely toimi lähtölaukauksena tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöllemme, jota koordinoi opinto-ohjaajista ja psykologian opettajista koostuva pieni työryhmä yhdessä rehtorin kanssa. Työryhmän jäsenet osallistuivat mm. Plan ry:n koulutukseen “Yhdessä kohti yhdenvertaista koulua” ja Amnestyn koulutukseen “Suostumus ja sateenkaari koulussa – työkaluja turvalliseen toimintakulttuuriin”. Kaikille opiskelijoille järjestettiin Nuorten Exit -koulutus mm. suostumusperusteisuudesta ja seksuaalisen väkivallan torjumisesta, sekä opettajille koulutus sukupuolisensitiivisyydestä opiskelijoiden kanssa toimiessa.

Kunkun turvallisemman tilan periaatteiden laatiminen lukuvuonna 2023–2024

Keväällä 2023 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa laadittaessa halusimme konkretisoida oppimaamme koko lukioyhteisön arjen avuksi. Lukiossamme on aiemmin pidetty esillä Lukiolaisten liiton Turvallisemman tilan periaatteita. Opiskelijakunnan hallitus innostui syksyllä 2023 ajatuksesta laatia Kunkun omat turvallisemman tilan periaatteet, jotka olisivat juuri meidän lukiomme tarpeisiin nuorten omalla kielellä kirjoitetut. Kolme abiturienttia laati ja kaksi opettajaa kirjasi luonnoksen periaatteista. Luonnos esiteltiin opiskelijoille ryhmänohjauksessa, ja jokainen sai kommentoida sitä nimettömästi Forms-lomakkeen kautta. Opettajille työryhmä järjesti ys-ajan, jossa ensin etuoikeuskävelyharjoituksessa samaistuttiin erilaisiin opiskelijoimme identiteetteihin, niiden tuomiin haasteisiin, esteisiin ja etuoikeuksiin, ja sen jälkeen opettajat kommentoivat luonnosta turvallisemman tilan periaatteista. Opiskelijoiden ja opettajien kommenttien perusteella kolme abiturienttia muotoili Kunkun turvallisemman tilan määritelmän sekä hioi periaatteet nykyiseen muotoonsa.

Lukuvuosi 2024-2025 alkoi liikuntasalissa koko koulun tilaisuudella, jossa opiskelijakunnan hallitus julkisti Kunkun turvallisemman tilan periaatteet ja luki ne kaikille. Posterit koulun ilmoitustauluilla muistuttavat periaatteista, joihin myös ristiriitatilanteissa vedotaan. Periaatteet julkaistiin myöhemmin myös koulun verkkosivulla sekä sosiaalisen median kanavissa, mikä pitää niitä säännöllisin väliajoin esillä. Opiskelijoiden ja ajan muuttuessa varaudumme päivittämään ohjeita jälleen tuoreilla ilmaisuilla muutamien vuosien kuluttua.

Organisointivastuun kantoi opettajien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä, jonka jäsenille on maksettu pieni erilliskorvaus, koska se ei ole tiimeille kuuluvaa vaan ylimääräistä työtä. Periaatteita laativat abiturientit kokoontuivat kolmesti (yht. noin 6 h) ja he saivat työstään palkkioksi elokuvaliput. Opiskelijat osallistuivat työhön ryhmänohjausaikana ja opettajakunta yhteisellä ys-ajalla.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee? 

Oman lukion turvallisemman tilan periaatteiden laatiminen ja käyttäminen osallistaa opiskelijat mukaan luomaan koulun yhteishenkeä sekä huomioimaan kaikkia yhteisön jäseniä. Parhaimmillaan se voi kasvattaa nuoria oivaltamaan, mitä yhtäläisen ihmisarvon mukainen kohtelu arkisissa tilanteissa tarkoittaa sekä heidän kykyään empatiaan.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Oman lukion turvallisemman tilan periaatteita laatiessa on syytä käyttää prosessiin aikaa: periaatteita ei voi omaksua valmiina toisesta lukiosta tai muusta yhteisöstä, vaan niiden pitää olla kouluyhteisön jäsenten mielestä tarpeellisia ja juuri omaan yhteisöön laadittuja. Itse prosessi on tärkeä: opiskelijat ovat arvostaneet sitä, että heitä kuunnellaan, he ovat olleet työhön hyvin motivoituneita ja opettajat ilahtuneita prosessin synnyttämästä pedagogisesta keskustelusta.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: osallisuus, tutortoiminta, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Otaniemen lukiossa uusien tutoreiden valinnassa edellisen vuoden tutoreilla on keskeinen rooli. Tutorit tekevät itse uusien tutorien hakulomakkeen. Siinä kysytään kiinnostusta tehtävään sekä pyydetään kertomaan itsestään ja omista vahvuuksistaan. Hakemukset käsitellään nimettöminä, ja kaikki hakeneet haastatellaan. Haastattelujen perusteella tutorit tekevät lopullisen valinnan. He kokoontuvat Tutor-seminaariin, jossa keskustellaan valinnoista. Mukana ovat kolme tutor-ohjaajana toimivaa opettajaa sekä rehtori. Vaikka valinta on täysin opiskelijoiden oma, opettajilla on mahdollisuus kommentoida valintaa prosessin aikana.

Tutoreiksi valituille kerrotaan valinnasta toukokuun aikana. Uusille tutoreille järjestetään yön yli kestävä perehdytysleiri jossain lähiseudun leirikeskuksessa. Samalla alkavat seuraavan vuoden valmistelut ja vastuu siirtyy uusille tutoreille. Keskeistä toimintatavassa on suuren vastuun antaminen opiskelijoille itselleen ja luottamus siihen, että prosessi toimii.

Tutorvuoden vuosikello:

• elokuu:
  • uusien opiskelijoiden vastaanottaminen ja perehdytys
  • ryhmäytymispäivän järjestäminen (kilpailuja, pelejä, leikkejä ja tehtäviä Otaniemen maastossa)
• syyskuu: “vispilöinti”
  • kaksi päivää osallistavaa tekemistä koulussa välituntisin
  • päättyy “vihkimisjuhlaan” eli “riittiin”, jossa opiskelijoista tulee osa Otaniemen Karhuperhettä
• syksyllä ja keväällä kuukausittain: teemapäiviä (beach day, pukeutumispäiviä ym.)
• maaliskuu: uusien tutoreiden haku alkaa
• huhtikuu: tutorhaastattelut ja valinnat, tutor-risteily
• toukokuu: uusien tutoreiden perehdytys ja seuraavan vuoden suunnittelua, tutor-leiri

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Tapa luo osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Prosessi on mielekäs ja kaikille tasapuolinen. Opiskelijat näkevät toisten opiskelijoiden vahvuudet ja soveltuvuuden tutoriksi eri näkökulmasta kuin jos valinnan tekisivät pelkästään opettajat.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Prosessi on aikaa vievä ja melko työläs. Siihen tarvitaan sitoutuneet tutor-ohjaajaopettajat, joille maksetaan työstä 1 vvt per opettaja.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: työhyvinvointi, tiimit, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Kuninkaantien lukion TYHY-tiimissä on vuosittain noin kuusi opettajajäsentä. Tiimi järjestää erilaista työhyvinvointia ylläpitävää ja vahvistavaa ja yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa:

• erilaiset arjen piristykset:
  • erilaiset urheilutapahtumiin ja esimerkiksi Euroviisuihin liittyvät veikkaukset
  • Salainen joulupukki: Joulun alla halukkaille osallistujille arvotaan henkilö, jolle hankitaan pieni joululahja. Lahjan antajaa ei paljasteta.
  • pienet tarjoilut opehuoneessa esimerkiksi ystävänpäivänä, pääsiäisenä tai päättäjäispäivänä
  • opehuoneessa pelattava joukkueshakki, palapeli tms.
• after work:
  • Jokaisen periodin viimeisenä opetuspäivänä vietetään vapaamuotoista after workia halukkaiden kesken.
• pikkujoulut:
  • TYHY-tiimi ideoi ja järjestää joulun alla henkilökunnan pikkujoulut. Muun henkilöstön toiveet huomioidaan suunnittelussa esimerkiksi kyselyiden avulla.
• liikunta:
  • TYHY-tiimi järjestää liikuntamahdollisuuksia opettajille, mm. opiskelijoiden kanssa yhdessä liikuntapassitunneilla.
  • TYHY-tiimi myös tiedottaa Espoon Kunnon tapahtumista.
• kulttuuri:
  • TYHY-tiimi tiedottaa myös Espoon kaupungin henkilöstön kulttuurieduista, kuten edullisista konsertti- ja teatterilipuista, ja toimii näissä yhteyshenkilöinä. Lisäksi tiimi järjestää opettajille esimerkiksi lautapeli-iltoja.
• muistamiset:
  • TYHY-tiimi vastaa kollegoiden muistamisista merkkipäivinä. Tätä varten kerätään vuosittain opettajilta “kukkaisrahasto” (25 e / opettaja).

TYHY-tiimissä toimimisesta maksetaan erilliskorvaus lukioresurssista. Lisäksi koulu maksaa esimerkiksi osan pikkujoulukustannuksista, kuten teatterilipuista.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

TYHY-tiimin toiminta vahvistaa henkilökunnan työssä jaksamista ja yhteishenkeä.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Haasteena on, että suureen osaan työajan ulkopuolella tapahtuvasta toiminnasta osallistuu vain melko pieni osa opettajista. Rahoitus voi myös muodostua haasteeksi.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: ideoita oppitunneille, kodin ja koulun yhteistyö, työelämäyhteistyö

Mistä on kyse?

Työelämäkurkistusten tarkoitus on esitellä nuorille erilaisia työelämäpolkuja ja työn arkea. Espoon yhteislyseossa kaksi opettajaa vastaa työelämäyhteistyöstä kodin ja koulun välillä. Opettajat ottavat lukuvuoden alussa yhteyttä kaikkiin koulun opiskelijoiden huoltajiin. Heiltä kysytään Forms-kyselyssä yhteystietojen lisäksi heidän koulutuksestaan ja ammatistaan ja siitä, ovatko he halukkaita tulemaan etäyhteydellä vierailemaan koululle. Myös tutustumisia työpaikoille voidaan tehdä.

Opettajat valitsevat “työvierailupankista” omaan oppiaineeseen sopivia ammattilaisia ja ottavat yhteyttä vierailijaan. Yhteydenpito sekä kysymysten suunnittelu- ja valmistelutyö vie opettajalta keskimäärin tunnin tai korkeintaan kaksi yhtä vierailua kohden.

“Työelämäkurkistuksiin” varaudutaan usein niin, että opettaja kerää opiskelijoilta kysymyksiä vierailijan opinnoista ja ammatista, ja vierailijaa haastatellaan niiden avulla. Haastattelu kestää yleensä noin 15 minuuttia. Myös muut toteutustavat ovat mahdollisia. Haastatteluformaatti toimii kokemusten perusteella hyvin, koska tällä tavalla vältetään koko oppitunnin kestävät Powerpoint-esitykset. Nimensä mukaisesti kyseessä on “kurkistus”, ei koko oppituntia kestävä esitys.

Työstä maksetaan nimellinen korvaus kahdelle opettajalle. Yksittäisille aineenopettajille ei makseta erillistä korvausta. Vierailujen järjestäminen on vapaaehtoista.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Työelämäkurkistukset avaavat opiskelijoille erilaisia konkreettisia työelämäpolkuja eri aloille ja tarjoavat ideoita jatko-opintoihin. Toimintatapa edistää myös koulun ja kodin yhteistyötä.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Kaikkiin oppiaineisiin ei usein löydy sopivia vierailijoita. Vierailijapankista tiedottaminen on tärkeää, koska etenkään uudet opettajat eivät aina arjessa muista sen olemassaoloa.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: korkeakouluyhteistyö, työelämäyhteistyö, yhteisopettajuus

Mistä on kyse?

Leppävaaran lukion työelämäkurssilla on kevään aikana kahdeksan yhteistä kurssikertaa. Osa tunneista on koululla, osa toteutetaan erilaisina vierailuina. Kurssilla tehdään työhakemuksia sekä päivitetään tai tehdään CV. Kurssilaiset tutustuvat erilaisiin materiaaleihin ja tekevät testejä itsetuntemukseen ja ammatinvalintaan liittyen.

Vierailukohteina ovat olleet muun muassa Sellon kauppakeskus, Forumin kauppakeskus, Aalto-yliopisto ja Fazer. Vierailulla on tutustuttu erilaisiin työpaikkoihin ja työelämätaitoihin. Erityisen antoisa on ollut esimerkiksi vierailu Forumiin, jossa opiskelijoille oli järjestetty mahdollisuus vierailla eri kaupoissa ja kuulla suoraan eri työnantajilta työmahdollisuuksista. Opiskelijat ovat myös tutustuneet Yrityskylän toimintaan, ja osa on ollut siellä ohjaajana.

Suurin osa kurssista suoritetaan tekemällä kesätöitä tai palkaton työharjoittelu tai työhön tutustuminen. Tavoiteaika työskentelyssä on kaksi viikkoa. Eri suorituksia voi myös yhdistellä, jos ei saa yhtä pidempää työtä. Opiskelijat täyttävät kesätyöpäiväkirjaa, jossa on erilaisia ohjaavia kysymyksiä eri päiville.

Syksyllä on vielä yhteinen purkukerta, jossa käydään kokemuksia läpi. Kurssisuorituksen saa, kun on osallistunut opetukseen, palauttanut tehtävät ja tuo todistuksen kesätyöstä tai harjoittelusta. Laajuus on 2 op, ja kurssi on osa teemaopintoja.

Kurssilla on ollut yksi vetäjä, jolle maksetaan kokonainen kurssi. Välillä kurssilla on ollut mukana myös toinen opettaja, jolloin palkkio on jaettu puoliksi. Työläs vaihe on kurssin suunnittelu ja materiaalien hankkiminen sekä vierailukohteiden ja aikataulujen järjestäminen. Hyvät kontaktit ja rutiini helpottavat tätä työtä.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Opiskelijat pääsevät tutustumaan työelämään konkreettisesti.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Aluksi voi olla hyvä, että opettajia on kaksi, koska kurssin suunnittelu, materiaalien kerääminen ja vierailupaikkojen etsiminen vie paljon aikaa. Toisaalta kahden opettajan aikataulujen yhteen sovittaminen voi tuoda lisähaasteen. Kun hyvät toimintatavat löytyvät, kurssin pystyy vetämään myös yksin melko helposti.

Kortti tehty: kevät 2025

Asiasanat: biologia

Mistä on kyse?

Näiden ohjeiden avulla opiskelija pystyy tarkastelemaan preparaatteja valomikroskoopilla.

Työohje:

1. Kytke mikroskooppiin virta katkaisimesta (nro 1) ja tarkista, että lamppu (nro 2) syttyy.
2. Mikroskopointi aloitetaan aina pienimmällä suurennoksella eli lyhyimmällä objektiivilla (nro 3). Tarkista, että sinulla on oikea objektiivi valittuna eli se on ns. edessä, lähimpänä sinua.
3. Aseta preparaatti preparaattipöydälle (nro 4) siten, että tarkasteltava näyte on valoaukon kohdalla. Laita preparaattipöytään kiinnitetyt metalliklipsut preparaatin reunojen päälle, jotta se pysyy paremmin paikoillaan työskentelyn ajan. Himmentimen avulla voit säätää valon määrää sopivaksi.
4. Katso okulaarista (nro 5), mitä näet. Jos valoa on liikaa tai liian vähän, voit säätää valon määrän sopivaksi himmentimen (nro 6) avulla.
5. Aloita tarkentaminen karkeasäätöruuvin (nro 7) avulla. Katso koko ajan näytettä ja pyöritä ruuvia niin kauan, että näyte alkaa näkymään.
6. Kun näyte alkaa erottua, saat sen tarkennettua käyttämällä hienosäätöruuvia (nro 8).
7. Kun olet saanut näytteen tarkaksi, vaihda suurempaan suurennokseen eli seuraavaksi pidempään objektiiviin. Tarkastele näytettä eri suurennoksilla ja valitse se, millä solut erottuvat mielestäsi parhaiten.

Kortti tehty: kevät 2025

Asiasanat: biologia

Mistä on kyse?

Tässä kortissa olevia ohjeita voi hyödyntää opiskelijatöissä.

KASVISOLUPREPARAATTI

Tarvikkeet: lehtisammal-kasvinäyte, 100 ml keitinlasi, pipetti, alus- ja peitinlasi, pinsetit, käsipaperi

Työohje:

1. Pipetoi aluslasin keskelle pisara vettä.
2. Irrota pinseteillä lehtisammaleesta yksi lehti ja siirrä se vesipisaraan. Jos lehti on rytyssä, liikuttele sitä pinseteillä niin, että se suoristuu.
3. Aseta vesipisaran päälle peitinlasi.
4. Laita preparaatti käsipaperin väliin ja paina varovasti peitin- ja aluslasia vastakkain. Varovaisuutta tarvitaan, koska ohut peitinlasi rikkoutuu helposti. Näin toimien saat tarkasteltavasta näytteestä mahdollisimman ohuen, minkä ansiosta saat sen näkymään mikroskoopissa mahdollisimman selväpiirteisenä.

POSKISOLUPREPARAATTI

Tarvikkeet: labratakki, 100 ml keitinlasi, pipetti, alus- ja peitinlasi, hammastikku, metyleenisini, käsipaperi 

Työohje:

1. Pukeudu laborointitöissä käytettävään suojatakkiin.
2. Pipetoi aluslasin keskelle pisara vettä ja siihen mahdollisimman pieni pisara metyleenisinistä. Ole varovainen käsitellessäsi metyleenisiniä, koska se värjää vaatteet pysyvästi!
3. Ota suuhusi vettä ja purskuttele sitä suussasi noin minuutin ajan. Sylkäise vesi lavuaariin. Tämän vaiheen tarkoitus on puhdistaa suu esimerkiksi ruuantähteistä, etteivät ne vaikeuta solujen havaitsemista
4. Nieleskele suusi mahdollisimman kuivaksi syljestä. Raaputa hammastikulla poskesi sisäpinnalla olevaa limakalvoa useasta eri kohdasta. Siirrä tikkuun kerääntynyt soluaines aluslasin päällä olevalle vesipisaralle.
5. Aseta vesipisaran päälle peitinlasi.
6. Laita preparaatti käsipaperin väliin ja paina varovasti peitin- ja aluslasia vastakkain. Näin toimien saat tarkasteltavasta näytteestä mahdollisimman ohuen, minkä ansiosta saat sen näkymään mikroskoopissa mahdollisimman selväpiirteisenä. Varovaisuutta tarvitaan, koska ohut peitinlasi rikkoutuu helposti ja vaatteisiin roiskuva metyliinisini värjää ne pysyvästi. 

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: kodin ja koulun yhteistyö, teemaviikot ja -päivät, työelämäyhteistyö, yhteiskunnallinen osaaminen

Mistä on kyse?

Kuninkaantien lukiossa urapäivä järjestetään joka toinen vuosi. Ennen urapäivää tehdään kysely huoltajille heidän halukkuudestaan tulla kertomaan omasta urastaan koululle. Tiedot kootaan kontaktipankkiin. Lisäksi otetaan yhteyttä entisiin opiskelijoihin alumniyhdistyksen kautta. Tapahtuman organisoi työelämä- ja korkeakoulutiimi. Tiimin koko vaihtelee vuosittain, ja vastuu on jaettu 5–10 henkilölle. Tiimit tekevät työnsä osin ys-ajalla, ja lisäksi tiimiläisille maksetaan pieni korvaus lukioresurssista.

Urapäivälle on kaksi vaihtoehtoista toteutustapaa:

• Urapäivänä vierailijoita on paikan päällä tai etäyhteydellä noin 20. Opiskelijat valitsevat kukin kaksi kiinnostavaa luentoa.
• Koko koulu kokoontuu kuuntelemaan alumnipaneelia, jossa opinnoistaan ja urastaan kertoo 5–7 entistä opiskelijaa. Lisäksi jokainen opiskelija valitsee yhden vierailijaluennon noin 10 vaihtoehdosta.

Jokaiselle vierailijalle sovitaan kaksi host-opiskelijaa, jotka huolehtivat vieraista ja tilaisuuden kulusta.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Tapahtuma toteuttaa opetussuunnitelman laaja-alaisia tavoitteita sekä korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä. Opiskelijat saavat tietoa eri aloista ja vinkkejä niille hakeutumiseen. Kun urapäivä toteutetaan joka toinen vuosi, jokainen opiskelija pääsee osallistumaan ainakin kerran ja myös esiintyjiä on helpompi saada, kun huoltajat ehtivät osittain vaihtua.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Haasteita ovat aiheuttaneet toisinaan vierailijoiden mahdolliset peruuntumiset. Lisäksi aikatauluttaminen ja tilojen jakaminen voi olla haasteellista. Erityisen suositut vierailijat esiintyvät usein salissa tai auditoriossa, jotta kuuntelemaan mahtuu enemmän opiskelijoita.

Kortti tehty: Kevät 2024

Urheiluseura Viesti (Tapiolan lukio)

Asiasanat: hyvinvointi, hyvinvointiosaaminen, liikkuminen, yhteiskunnallinen osaaminen, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Tapiolan lukiossa toimii urheiluseura Viesti. Viestin hallitukseen kuuluu noin 10–13 opiskelijaa, jotka valitaan hakemuksen perusteella. Hallitus järjestää jokaisessa periodissa opiskelijoille liikunnallisia aktiviteetteja. Aktiviteetit voivat olla välituntiliikuttamista tai esimerkiksi koko päivän kestävä lasketteluretki. Opiskelijat tiedottavat Instagramissa, viikkotiedotteessa ja kuulutuksin tapahtumista ennakkoon ja valmistelevat tai varaavat liikuntapaikat opettajan avustuksella. Hallitus kokoustaa aktiivisesti ja suunnittelee tapahtumia. Ideoita myös kysytään avoimesti kyselyillä muilta opiskelijoilta. Viesti saa varoja tililleen limuautomaatista ja osallistuu niillä myös varustehankintoihin. Jotkut aktiviteetit ovat ilmaisia ja osa maksullisia. Viestin varoja käytämme harkinnan mukaan. Lisäksi hallitus osallistuu koulun yhteisten tapahtumisen, kuten taiteiden illan sekä ykkösten ja kakkosten ryhmäytymispäivien, järjestämiseen.

Urheiluseura on toiminut Tapiolan lukiossa jo 30 vuoden ajan, joten toiminnassa on pitkät perinteet. Ohjaavana opettajana toimii yksi opettaja, jolle maksetaan korvaus lukioresurssista.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Viesti tuo yhteisöllisiä tapahtumia kouluarkeen. Osa niistä on tarkoitettu kaikille ja osa vain halukkaille. Näin saadaan lisää liikuntaa ja vähemmän istumista. Samalla hallituksen jäsenet oppivat yhteistyötaitoja ja tapahtumien järjestämistä.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Hallitukset ovat erilaisia, ja välillä jokin porukka ei oikein saa päätettyä ja toteutettua aktiviteetteja. Tällaisia hallituksia on kuitenkin harvoin, ja yleensä homma sujuu hyvin. Siitä huolimatta kaiken varalta on määritelty, että jokaisessa periodissa on oltava vähintään yksi isompi tapahtuma ja joitakin välituntitempauksia. Tällöin tekemisen meininki on päällä koko vuoden ajan.

Aina tiedottaminen ei onnistu riittävän ajoissa, ja viestintä kannattaakin suunnitella hyvin toimivaksi: missä ja miten info kulkee? Lisäksi tässä toiminnassa on tärkeää jakaa vastuuta opiskelijoille ja muistaa, ettei mene itse varailemaan heidän puolestaan aktiviteetteja.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: kodin ja koulun yhteistyö, monitieteinen ja luova osaaminen, työelämäyhteistyö, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Otaniemen lukiossa vanhempainyhdistys toimii koulun taustavoimana. Vanhempainyhdistykseen voivat kuulua kaikkien opiskelijoiden huoltajat. Syyslukukauden alussa järjestetään infotilaisuus yhdistyksen toiminnasta ja mahdollisuudesta liittyä toimintaan. Kannatusjäsenyys (vuosimaksu) on myös mahdollista, jos ei halua osallistua toimintaan aktiivina. Yhdistys (hallitus) kokoontuu muutaman kerran vuodessa ja mahdollisuuksien mukaan tukee rahallisesti vanhojen tansseja, penkkareita jne. Yhdistys voi varainhankintana myydä koulun logolla varustettuja tuotteita (esim. kassit). Yhdistyksen toiminnassa on mukana 1–2 opettajaa, joille maksetaan korvausta esimerkiksi 0,5 vvt/opettaja.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Opiskelijoiden huoltajat ovat yleensä kiinnostuneita nuorensa koulusta. Vanhempainyhdistyksen avulla saadaan eri ammattialojen edustajia kokoontumaan yhteen ja kehittämään koulua ja samalla kuullaan näkemyksiä koulun ulkopuolelta. Vanhemmat voivat integroitua kouluun esimerkiksi esittelemällä omia urapolkujaan (study talk tms.). Johtokunnat on lakkautettu, ja vanhempainyhdistys voi toimia omalla tavallaan korvaavana tahona. Vanhempainyhdistys voi tukea rahallisesti esimerkiksi vanhojen tansseja, abigaalaa jne. Opiskelijoille tulee myös tietoon vanhempainyhdistyksen toiminta sponsorina, jolloin tietoisuus yhteisöllisyydestä ja yhteistyöstä lisääntyy.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Aluksi saattaa olla vaikeaa saada huoltajia ilmoittautumaan mukaan toimintaan, mutta jo muutama aktiivisen toimija riittää alkuun pääsemiseksi. Vanhempainilloissa syntyy positiivinen paine liittyä jäseneksi, jos toimintaa esitellään avoimesti. Hyvä ajankohta esittelylle on syksyn ensimmäinen vanhempainilta. Huoltajille tarjotaan myös mahdollisuutta liittyä kannatusjäseneksi pelkällä jäsenmaksulla, jolloin ei tarvitse sitoutua aktiiviseen toimintaan.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: sisäinen viestintä, toimiva arki

Mistä on kyse?

Espoonlahden lukiossa kaikki opettajat saavat maanantaisin Wilmassa infoviestin tulevan viikon kulusta. Siihen kootaan kaikki viikon kalenterimerkinnät ja muut tiedotettavat asiat, esimerkiksi vierailijat. Viestin kokoaa apulaisrehtori, ja viestiketjuun voi lisätä viestejä kuka tahansa, jolla on tiedotettavaa.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Käytäntö on osoittautunut toimivammaksi kuin aiemmin kokeillut välitunti-infot. Viestiin on helppo palata, jos jokin asia unohtuu. Kokonaiskuva viikon tapahtumista on parempi kuin aiemmin. Viesti ei ole sidottu aikaan tai paikkaan, vaan siihen voi tutustua rauhassa koska tahansa. Myös poissa olevat saavat tämän tiedon.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Kenen vastuulla tiedottaminen on, jos apulaisrehtori on poissa? Viestin voi ajastaa, mutta entä jos tulee jotain uutta ja yllättävää? Usein ketjuun tulee liikaa kommentteja, joista tuoreimmat ovat Wilmassa alimpana. Tällöin kokonaisuuden hallinnasta tulee vaikeaa. Siksi on tärkeää, että kommentit koskisivat vain kalenteriasioita ja muista asioista viestiminen tapahtuisi erillisillä viesteillä. Joskus samassa viestissä on ollut 2–3 viikon tapahtumat, mikä on liikaa.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: korkeakouluyhteistyö

Mistä on kyse?

Tähän korttiin on koottu esimerkkejä matalan kynnyksen korkeakouluyhteistyöstä.

• Youtubessa on runsaasti yliopistojen ja tutkimusryhmien omia videoita.
  • Aalto-yliopisto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
  • Helsingin yliopisto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
  • Itä-Suomen yliopisto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
  • Jyväskylän yliopisto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
  • Oulun yliopisto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
  • REC - Research Centre for Ecological Change(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (biologia)
  • Tiedekulma(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
  • Tampereen yliopisto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
  • Turun yliopisto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Helsingin yliopiston tiedekulmaan voi tehdä vierailun. Ohjelmaan voi tutustua Tiedekulman sivuilla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).
• Tutkija tavattavissa -hankkeen(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) kautta voi varata tutkijan vierailijaksi opintojaksolle. Hakemukseen kannattaa laittaa mahdollisimman tarkat toiveet siitä, mistä aiheesta toivoo esitystä.
• Tutkijoita voi konsultoida vaikkapa opiskelijan esittämän kysymyksen tiimoilta. Virkamieslain nojalla neuvonta on osa heidän työnkuvaansa.
• Esimerkiksi Aalto-yliopisto Juniorin(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) kautta pääsee myös vierailulle yliopiston tiloihin. Esimerkiksi biologiassa on mielekästä päästä kokeilemaan tutkimusta yliopiston laitteilla.
• Monissa oppikirjoissa on alan tutkijoiden tekemiä videoita ja alansa tai tutkimuksensa esittelyjä. Ne ovat oppikirjailijoiden suunnittelemia ja siksi pedagogisesti hyviä sisällöltään ja pituudeltaan sekä mukana olevilta tehtäviltään.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Toiminta palvelee lukion opetussuunnitelman korkeakouluyhteistyön tavoitteita. Valmiit mallit madaltavat kynnystä ja vähentävät opettajan työtä.

Kortti tehty: kevät 2025

Asiasanat: biologia, maantiede, opiskelutekniikat

Mistä on kyse?

VR-lasit mahdollistavat opiskelun virtuaalitodellisuudessa. Lasien avulla on mahdollista esimerkiksi tutustua ihmisen anatomiaan ja liikkua eri puolilla maapalloa.

Riikka Koronsalmen tekemä lyhyt (pedagoginen) esittelyvideo VR-lasien käytöstä lukion biologian ja maantieteen opetuksessa löytyy täältä(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (18 min).

OPETUKSESSA KÄYTETTÄVÄT VR-LASEIHIN TARKOITETUT SOVELLUKSET 
VR-laseihin on toistaiseksi melko vähän opetuskäyttöön soveltuvia sovelluksia. Hankittavien sovellusten käyttökelpoisuutta arvioitaessa tulee huomioida se, että oppitunneilla voidaan käyttää vain sovelluksia, jotka eivät vaadi kirjautumista. Koulun tunnusten käyttäminen VR-laseihin tai sovellukseen kirjautumisessa on ehdottomasti kiellettyä. Lisäksi tulisi selvittää sovelluksen käyttöehdoista, millaista dataa sovellus kerää käyttäjästään ja mihin tätä dataa käytetään.

Konkreettisia vinkkejä BIGE-opetuksessa käytettävistä sovelluksista:

• BI5 sovellus: Awake heart (toimii ainakin MetaQuest 3 -laseilla), tuntisuunnitelma: Sydämen rakenne ja toiminta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• BI5 sovellus: ShareCare YOU (toimii ainakin Oculus Guest 2 -laseilla): Sovelluksen avulla voi demonstroida eri elinten toimintaa. Sovellusta on hyödyllisintä käyttää sen jälkeen, kun opiskelijat ovat opiskelleet aihealueen teorian, jolloin he pystyvät syventämään tietämystään VR-lasien avulla.
• BI5 sovellus: Organon anatomy VR (toimii ainakin Oculus Guest 2 -laseilla): Paritentin ohje(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (sivun lopussa)
• GE2 sovellus: Google Earth VR Mysteeri virtuaalimaalimassa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (löytyy sivuston keskivaiheilta)

OPPIMATERIAALIN TEKEMINEN VR-LASEIHIN 
VR-laseihin on mahdollista tehdä oppimateriaalia. Oppimisympäristön rakenteen suunnittelussa voidaan käyttää esim. Draw.io(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) -sovellusta, joka mahdollistaa monimutkaisten ja monikerroksisten kaavioiden tekemisen. Käyttökelpoisia sovelluksia varsinaiseen käytettävän materiaalin tekemiseen ovat esimerkiksi Thinglink(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) ja Wonda VR(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Esimerkiksi Otaniemen lukion Green Deal(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) -hankkeen tiimoilta VR-laseihin toteutettu oppimateriaali on tehty Wonda VR-sovelluksen avulla. VR-laseihin suunnitelluissa materiaaleissa toimii erinomaisesti 360°-kameralla otetut valokuvat.

Konkreettinen esimerkki oppimateriaalin tekemiseen VR-laseihin:
Otaniemen lukio osallistuu kolmivuotiseen Erasmus+ KA2 -hankkeeseen yhdessä Viimsin lukion (Viro) ja Mödlingin lukion (Itävalta) kanssa. Teknisenä partnerina toimii 3DBear Oy(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Hankkeen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta Green Dealista ja siitä, että kestävyys on monen toimijan käsissä. Tuotteina on VR-simulaatiot Green Dealin tavoitteista yleisellä tasolla sekä tarkemmin kiertotaloudesta, kestävästä rakentamisesta ja energiapolitiikasta. Hankkeessa kansainvälinen opettaja-opiskelijatiimi tuottaa eri oppiaineissa käytettäviä materiaaleja, joihin ei tarvita kirjautumista ja joita voi pelata niin VR-laseilla kuin millä tahansa muulla laitteella selainpohjaisesti. Lisäksi hankkeen parissa tehdään valmiita toimintakortteja eli tuntisuunnitelmia, joiden avulla pystyy hahmottamaan, kuinka näitä ympäristöjä voi käyttää eri oppiaineissa. Materiaali on vapaasti käytettävissä kevääseen 2028 saakka. 

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Oppimiskokemus on hämmästyttävän todentuntuinen, ja siksi lukuisten oppijoiden mielestä ikimuistoinen!

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Lasien yhteiskäytön vuoksi niihin ei tule tallentaa arvioitavia suorituksia (huomioi myös selaushistoria). Kun VR-lasit ovat yhteiskäytössä, tallennustila voi loppua nopeasti kesken, mikäli laseihin tallentuu kuvia/videoita. Tallennustilan täyttyminen hidastaa laitteen toimintaa. Erityistä varovaisuutta tulee noudattaa opiskelijoiden oppimisnäytteiden (esim. kuvataiteen ja musiikin tuotosten) suhteen. Koska laitteisiin ei kirjauduta omilla tunnuksilla, kaikki seuraavat käyttäjät pääsevät näkemään ne esteettömästi.

Kortti tehty: syksy 2024

Asiasanat: kodin ja koulun yhteistyö, sisäinen viestintä, toimiva arki

Mistä on kyse?

Leppävaaran lukiossa koulun vuosikello eli koko lukuvuoden kalenteri löytyy pysyvästi Wilman tiedotteista. Vuosikelloa ylläpitää apulaisrehtori, ja se päivittyy jatkuvasti: teematiimit tiedottavat apulaisrehtorille eri tapahtumista ja apulaisrehtori lisää tapahtumat kalenteriin. Keväällä päivitetään seuraavan lukuvuoden tapahtumat ja aikataulut.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee? 

Opiskelijat, huoltajat ja henkilökunta pysyvät jatkuvasti ajan tasalla tapahtumista ja muistettavista päivämääristä. Wilma on jatkuvassa käytössä, joten vuosikello on helposti saatavilla.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Tulevista tapahtumista pitää tiedottaa vuosikellon tekijälle riittävän ajoissa.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: osallisuus, ryhmänohjaus

Mistä on kyse?

Matinkylän lukiossa opiskelijoista muodostetaan vuositasotoimikunnat, kullekin vuositasolle oma. Vuositasotoimikunnassa on noin 30 opiskelijaa per vuositaso, kun koko ikäluokka on kooltaan 160 opiskelijaa. Vuositasotoimikuntaa ohjaa yksi kyseisen vuositason ryhmänohjaajista erilliskorvauksella. Vuositasotoimikunnat järjestävät haluamiaan tapahtumia ja toimintaa. Lisäksi vuositasotoimikunnalla on tietyt kiinteät tapahtumat omalla vastuullaan: ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat vastaavat puurojuhlasta, toisen vuosikurssin opiskelijat vanhojen tansseista ja kolmas vuosikurssi penkkareista. Vuositasotoimikunnat keräävät varoja esimerkiksi pitämällä kahvilaa tapahtumissa.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Opiskelijat saavat sellaista toimintaa ja tapahtumia, joita itse haluavat. Opiskelijat ovat vastuullisia toimijoita tapahtumissa, jotka ovat heille tärkeitä.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Vuositasotoimikunnan koko saattaa paisua isoksi, jos on paljon aktiivisia opiskelijoita. Tietyissä tilanteissa vuositasovastaavan eli toimintaa ohjaavan ryhmänohjaajan työmäärä saattaa kasaantua tiettyyn aikaan, mutta toki nämä ruuhkahuiput ovat ennalta tiedossa.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: ryhmänohjaus, toimiva arki, viestintä

Mistä on kyse?

Osassa Espoon lukioista eri vuosikurssien ryhmänohjaajista valitaan vuositasovastaavat, jotka organisoivat ryhmänohjausta. Tässä kortissa on esitelty esimerkkejä siitä, millaisia tehtäviä vuositasovastaavilla on ja miten ryhmänohjausta ylipäätään organisoidaan.

• Espoonlahden lukio: Vuositasovastaava organisoi ryhmänohjausta ja suunnittelee ryhmänohjaustuntien sisältöä esimerkiksi ryhmänohjausoppaan ja aiempien vuosien materiaalien avulla. Hän antaa muille ryhmänohjaajille selkeät ohjeet, mitä tehdään ja milloin. Muutkin ryhmänohjaajat saavat kuitenkin vaikuttaa ryhmänohjauksen sisältöihin. Vuositasovastaavalle maksetaan erikseen lisää ryhmänohjauspalkkion lisäksi.
• Espoon yhteislyseo: Vuositasovastaavan eli suurryhmyrin tarkoitus on helpottaa muiden samaa vuositasoa ohjaavien ryhmänohjaajien työtä. Tehtävästä maksetaan erilliskorvaus (0,5 vvt). Suurryhmyri laatii esimerkiksi ryhmänohjaustuokioiden sisällön yhdessä johtoryhmän, muiden ryhmänohjaajien, opojen ym. kanssa ja välittää sen muille saman vuositason ryhmänohjaajille. Materiaalit tallennetaan lukion Driveen ja niitä voi hyödyntää myös jatkossa. Yhdessä järjestettävissä juhlissa on osittain vetovastuita vuositasoittain, esimerkiksi abien ryhmänohjaajat järjestävät lakkiaiset. Myös juhlajärjestelyissä suurryhmyri sujuvoittaa suunnittelua ja tiedonvälitystä. Suurryhmyri voi hoitaa myös esimerkiksi huoltajailtojen kutsujen laatimista ja/tai välittämistä.
• Otaniemen lukio: Vuositasovastaavat ovat vastuussa RO-tuntien suunnittelusta yhdessä opojen ja muiden ryhmänohjaajien kanssa. Ryhmänohjausta suunnitellaan vuositasoittain: jokaisella vuositasolla (1–3) on ryhmänohjaajien “vuositasovastaava”, joka saa tehtävästään TVA-korvauksen. Vuositasovastaavan tehtävä on koordinoida oman vuositasonsa ryhmänohjaustunnit (2 per periodi, 30+60 min) yhdessä opinto-ohjaajien, rehtorien ja muiden ryhmänohjaajien kanssa. Kullekin ryhmänohjaustunnille laaditaan yhteinen ohjelma, jota kuitenkin jokainen ryhmänohjaaja voi halutessaan muokata. Vuositasovastaavat tekevät diaesityksen ryhmänohjaustunteja varten. Diat jaetaan koulun Driveen, jossa on kullekin vuosikurssille omat kansiot.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Hyvin suunnitellulla ja organisoidulla ryhmänohjauksella helpotetaan sekä ryhmänohjaajien että opiskelijoiden roolia. Ryhmänohjaajien on helppo toimia annettujen ohjeiden ja työkalujen kanssa, ja opiskelijat hyötyvät, kun tiedottaminen sujuu.

Ryhmänohjaus saa ryhtiä, koska RO-tunneilla on harkitusti toisaalta asiapitoista mutta myös kevyempää ohjelmaa. Kun tunteja suunnitellaan yhdessä, tulee esiin useampia ideoita toteutettavaksi. Koordinoivan ryhmänohjaajan myöta ryhmänohjaustuokiot ovat tasalaatuisempia ja ryhmänohjaajalla riittää paremmin aikaa muihin asioihin, kuten opiskelijakohtaisiin huomioihin.

Vuositasovastaavien kautta tieto esimerkiksi ongelmista tai heränneistä kysymyksistä kulkee hallinnolle ja hallinnolta ryhmänohjaajille paremmin. Yhdessä laaditut ja tallennetut ryhmänohjaustuokion materiaalit helpottavat myös uusien ryhmänohjaajien mukaan tulemista.

Tämä toimintatapa mahdollistaa myös luovia kokeiluja. Esimerkiksi Otaniemessä tehtiin tänä syksynä kokeilu, jossa ryhmät sekoitettiin, ja tällä kerralla ryhmänohjaajalla oli luokassaan kokoelma sattumanvaraisesti valikoituneita opiskelijoita. Tämä toteutustapa oli sovittu yhdessä, ja tavoitteena tutustuttaa toisilleen tuntemattomia opiskelijoita toisiinsa. Ohjelmassa olikin muun ohjelma ohessa tutustumisleikkejä.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Koulun johdon on oltava toiminnan tukena. Täytyy myös olla koordinoivan ryhmänohjaajan tehtävästä kiinnostunut opettaja, joka pystyy laajaan yhteistoimintaan kouluyhteisössä. Tuntien ohjelman on oltava tarpeeksi ajoissa Drivessä, ja joskus tulee viime hetkellä muutoksia. Vuositasovastaavan on tärkeää viestiä muille ryhmänohjaajille mahdollisimman selkeästi, jotta ryhmänohjaus on yhtenäistä ja helppoa toteuttaa.

Olisi hyvä, että vähintään yksi vuositasovastaavista olisi myös lukion johtoryhmässä, jotta informaation kulku olisi mahdollisimman toimivaa. Mahdollisuuksien mukaan vuositasovastaavan ei kannata olla ihan uusi opettaja talossa tai uusi ryhmänohjaaja – kokeneempi opettaja ja ryhmänohjaaja tuntee talon tavat ja vuoden kulun paremmin.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: ohjaus, opintojen tuki, toimiva arki

Mistä on kyse?

Otaniemen lukiossa siviilipalveluhenkilöstö on luonut Wilmaan lisäohjelman, joka lähettää opettajalle kootusti kaikki hänen antamansa P- ja K-merkinnät sekä hylätyt arvosanat (4) lisätietoineen. Opettaja voi merkitä Wilmaan lisätietoihin esimerkiksi, mitä opiskelijalta puuttuu. Opettaja ei kuitenkaan näe automaattisesti Wilmasta, kenelle kaikille hän on näitä merkintöjä antanut, ja etenkin isossa koulussa tämä tuottaa suuria haasteita. Opiskelija on periaatteessa itse vastuussa omien suoritustensa loppuun saattamisesta. Aina opiskelijat eivät kuitenkaan huolehdi kurssisuoritusten loppuun saattamisesta omatoimisesti, ja jotta opiskelijan opinnot etenisivät, opettaja tarvitsee työkalun tietääkseen, kenellä merkintöjä on. Tässä Wilma toimii puutteellisesti ja siksi Otaniemen lukion sivilipalvelushenkilöstö on koodannut Wilmaan oman lisäosan.

Otaniemen lukio on valmis jakamaan tämän lisäosan myös muiden Espoon lukioiden käyttöön. Yhteyttä voi ottaa suoraan lukion johtoon.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Toiminta palvelee sekä opiskelijan opintojen edistymistä ajallaan että helpottaa opettajan työtä suuressa lukiossa.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: sisäinen viestintä, toimiva arki

Mistä on kyse?

Matinkylän lukiossa hyödynnetään arjen suunnittelussa monipuolisesti Wilman työjärjestystä. Kaikki aikataulutettu ohjelma näkyy ajantasaisena Wilmassa sekä opettajille että opiskelijoille. Työjärjestyksiin merkitään paitsi oppitunnit (tarjottimen palkituksen mukaan) ja RO-tuokiot (sijoitettu tarjottimelle ro-palkkina) myös yksittäiset kokoukset ja tapahtumat (esim. YS-aika, yo-valvonnat, poikkeukselliset prelien järjestämisajat; nämä merkitään muut varaukset -kohdasta). Lisäksi opot tai opettajat lisäävät omia yksilö- ja pienryhmätapaamisiaan tapahtumakutsu-toiminnon kautta, jolloin ne siirtyvät Wilman etusivulla näkyviksi tapahtumiksi.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Opettajan ja opiskelijan on helppo seurata omaa lukujärjestystään ajantasaisesti Wilmasta. Näin on vähemmän epäselvyyttä, milloin on mitäkin.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Toimintatapa vie työaikaa silloin, kun sijoitteluja tehdään.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: korkeakouluyhteistyö, opinto-ohjaus, oppiaineiden välinen yhteistyö, yhteiskuntaoppi

Mistä on kyse?

Haukilahden lukiossa pilotoitiin lukuvuonna 2023–2024 yhteiskuntaopin paikallista opintojaksoa, johon sisällytettiin luentopassikokeilu Aallon kauppakorkeakoulun kanssa. Opintojakso YH09 toteutettiin Aallon kauppakorkeakoulun, opinto-ohjauksen sekä yhteiskuntaopin oppiaineen yhteistyönä. Opiskelijat osallistuivat kevään opintojakson aikana kolmelle vapaavalintaiselle kauppakorkeakoulun luennolle. Lisäksi opintojaksoon sisältyi taloustiedon oppitunteja lukiolla. Opiskelija raportoivat kauppakorkeakoulun luennoista kirjallisesti sekä osallistuivat opintojakson kokeeseen. Opintojaksoon sisältyi myös vierailu Aallon kauppakorkeakoulussa 5. periodissa.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Toimintatapa on hyvä korkeakouluyhteistyön ja sen kehittämisen näkökulmasta. Yhteistyön kautta myös opiskelijan jatko-opintoja koskevat ajatukset selkiytyvät.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: tietoa muokkaavat opiskelutavat, työtapoja oppitunneille, vuorovaikutusosaaminen

Mistä on kyse?

Haukilahden lukiossa on biologian ja maantieteen tunneilla hyödynnetty vertaisopetusta yhtenä työtapana oppitunneilla. Työtapa soveltuu myös muihin oppiaineisiin.

Oppitunnilla opiskelijat on jaettu aiheesta riippuen esimerkiksi kahden hengen ryhmiin. Jokaisen parin tehtävänä on opiskella tiettyyn kokonaisuuteen liittyvät kaksi osa-aluetta. Kukin pari sopii keskenään, kumpi perehtyy mihinkin osa-alueeseen. Kumpikin perehtyy ensin itse omaan aiheeseensa itselleen parhaiten toimivilla opiskelutekniikoilla. Kun oman aiheen on sisäistänyt, tulee seuraavaksi suunnitella, mitä ja miten aiheesta kannattaa opettaa omalle parille. Työskentelyn viimeisessä vaiheessa parit opettavat toisilleen oman aiheensa ja varmistavat yhdessä, että kumpikin ymmärtää molemmat osa-alueet.

Esimerkki BI05-opintojaksosta:

Laajempi kokonaisuus: ruuansulatus

Pareittain opiskeltavat osa-alueet: veren glukoosipitoisuuden säätely; miten hermosto ja hormonit säätelevät ruuansulatusta

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Toimintatapa vahvistaa omaa toimijuutta ja harjoittaa vastuun ottamista sekä omasta että työparin oppimisesta. Toimintatapa mahdollistaa erilaisten opiskelutekniikoiden käytön ja kannustaa arvioimaan eri tekniikoiden soveltuvuutta itselle. Opiskeltavan asian sisäistämistä vahvistaa se, että asian opettaa toiselle ihmiselle. Toimintatapa kehittää myös yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Tarkoituksena on lisätä kaikkien aktiivisuutta ja ryhmässä toimimista.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Toimintatapa toimii hyvin, kun opiskelijoilla on riittävä motivaatio ja riittävät opiskelutaidot. Mikäli työparissa toinen osapuoli tai kumpikaan ei motivoidu ottamaan vastuuta parin oppimisesta, ei työskentelytapa toimi tarkoituksenmukaisesti. Toimintatapa on haastava myös sellaisille opiskelijoille, joille parityöskentely aiheuttaa vahvaa epämukavuuden tunnetta.

Kortti tehty: syksy 2024

Asiasanat: koejärjestelyt, toimiva arki, ylioppilaskirjoitukset

Mistä on kyse?

Syksyllä ennen ylioppilaskirjoituksia järjestetään kaikille syksyn ylioppilaskirjoituksiin osallistuville abiturienteille yhteinen preliminäärikoe. Kokeen valvovat kyseisenä aikana käynnissä olevan opetuspalkin opettajat, jotka opettavat abien ryhmiä.

Preliminääriin ilmoittaudutaan Google Forms -lomakkeella. Apulaisrehtori organisoi ilmoittautumisen. Opettajat vievät kokeet yhteiseen koekansioon Sharepointissa. Digiopettajat ovat mukana kokeiden järjestelyissä. Koe pidetään koulun koetilassa.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee? 

Abiturientit pääsevät harjoittelemaan YO-koetilannetta ennen ylioppilaskirjoituksia. YO-koe on monille opiskelijoille hyvin stressaava tilanne, sitä on hyvä harjoitella etukäteen. Yhteinen koe vähentää opettajien valvontamäärää.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Järjestelyt täytyy suunnitella huolellisesti, jotta koetilanne onnistuu. Täytyy määritellä, kenelle preliin osallistuminen on pakollista ja kuinka abien oppitunnit järjestetään prelipäivänä.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: toimiva arki, YS-aika

Mistä on kyse?

Espoon lukioissa yhteinen YS-aika on tiistaisin klo 14.45–16.00. YS-aikakäytänteet ovat monessa lukiossa samankaltaisia. Tässä kortissa esitellään Matinkylän lukion tapa järjestää yhteiset YS-ajat.

Yhteisen lukujärjestykseen merkityn YS-ajan käyttö on ennakoitua ja suunniteltua. Jokaisen YS-ajan teema on tiedossa hyvissä ajoin, ennen periodin alkua. Yhteinen YS-aika koostuu 15 minuutin ajankohtaisista asioista ja 60 minuutin teemakohtaisesta toiminnasta. Mikäli 15 minuutin ajankohtaiselle osuudelle ei ole tarvetta, teemat saavat 75 minuuttia aikaa. YS-ajan teemoja ovat pääsääntöisesti yleiset asiat (joskus kokous), aineryhmät, tiimit ja työhyvinvointi. Nämä vuorottelevat yhteisellä YS-ajalla.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Kaikille koulun yhteiseen toimintaan liittyville tehtäville on varattu yhteistä suunnitteluaikaa, ja se on ennalta tiedossa. Lisäksi YS-ajalla huomioidaan työhyvinvointi ja opettajien jaksaminen esimerkiksi kevätkahvein.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Joskus poikkeustilanteissa 15 minuuttia on ajankohtaisille asioille liian lyhyt aika. Teemojen lukkoon lyöminen vaatii kaiken toiminnan hyvää kalenterointia ja suunnittelua hyvissä ajoin. Tietyissä aineissa (taito- ja taideaineet) ei välttämättä ole samanlaista aineryhmätoimintaa kuin muissa aineissa, kun oppiaineessa on vain yksi opettaja.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: erityisopetus, opiskelun tuki, opiskelutekniikat, yhteisopettajuus

Mistä on kyse?

Erityisopettaja työskentelee aineenopettajan parina sovitulla opintojaksolla yhden oppitunnin viikossa. Erityisopettaja voi pitää lyhyitä alustuksia esimerkiksi toiminnanohjauksesta tai opiskelutekniikoista ennen tehtävään siirtymistä. Hän voi antaa henkilökohtaista, yksilöllistä ohjausta tunnin aikana sekä tukea aineenopettajaa sisältöjen eriyttämisessä ja eriytetyn materiaalin suunnittelussa.

Erityisopettaja voi osallistua aineenopettajan kanssa myös ryhmätyöskentelyn ohjaamiseen. Suurta opetusryhmää voidaan jakaa pienempiin ryhmiin, ja mahdollisesti toiseen opiskelutilaan. Tämä rauhoittaa työskentelyä suuressa ryhmässä ja mahdollistaa paremmin henkilökohtaisen ohjaamisen tunnilla.

Jos erityisopettajalla on lisäksi aineenopettajan pätevyys kyseisen aineen opettamiseen, hän voi hyödyntää myös aineenopettajan asiantuntemustaan opetuksen suunnittelussa ja eriyttämisessä.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Toimintatapa palvelee oppimisen tukea ja yksilöllisten tarpeiden huomioimista tunneilla. Erityisopettaja voi auttaa aineenopettajaa opintojakson suunnittelussa, tuntityöskentelyssä ja arvioinnissa. Erityisopettajan vastuualue voidaan sopia tarpeiden mukaan.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Erityisopettajan osallistuessa opetukseen kerran viikossa ryhmän tuntemus jää heikoksi. Aineenopettajan ja erityisopettajan yhteinen suunnitteluaika on ehdottoman tärkeää, jotta on mahdollista kartoittaa etukäteen opiskelijoiden erilaisia tarpeita ja pohtia eriyttämisen mahdollisuuksia. Jos suunnitteluaikaa ei ole riittävästi, tai suunnittelu tapahtuu pääosin työajan ulkopuolella, yhteisopettajuus voi olla kuormittavaa ja tuntisuunnitelmat jäävät helposti puutteellisiksi. Työnjako aineenopettajan ja erityisopettajan välillä on tärkeää sopia etukäteen. Kumpi tekee suuressa kokonaisuudessa mitäkin? Miten työnjako sovitaan tunneilla, kun paikalla on kaksi opettajaa?

Työnjaon selkeys, huolellinen suunnittelu ja opiskelijoiden tuntemus ovat avainasemassa onnistuneessa yhteisopettajuudessa. Esimerkiksi opiskelijoiden jakaminen pienryhmiin mahdollisimman toimivalla tavalla edellyttää opiskelijoiden tuntemusta.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: erityisopetus, hyvinvointi, kielet, opiskelun tuki, opiskelutaidot, yhteisopettajuus

Mistä on kyse?

Tapiolan lukiossa aineenopettajan ja erityisopettajan yhteisopettajuutta toteutetaan kahdella eri tavalla:

• erityisopettajan tuki haasteellisten ja suurien ryhmien kanssa
• ruotsin tukikurssi, aineenopettajan ja erityisopettajan integraatio-opintojakso

Isoista ryhmistä, joissa erilaisia oppimisen haasteita, erityisopettaja ottaa tarvittaessa eniten apua tarvitsevia pienryhmäopetukseen tai tulee luokkaan rinnakkaisopettajaksi. Järjestely edellyttää hieman yhteistä suunnittelua aineenopettajan ja erityisopettajan kesken. Toiminta ei vaadi erilliskorvauksia. Tapiolan lukiossa tällaista on järjestetty ruotsin pakollisilla opintojaksoilla, lähinnä kursseilla RUB13–RUB15.

Tapiolan lukion koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa on myös ruotsin tukikurssi, jolla opetuksesta vastaavat aineenopettaja ja erityisopettaja yhdessä. Osan tunneista opettajat pitävät yhdessä, osan yksin omina tunteinaan.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Aineenopettajan työtaakka normalisoituu hieman, kun opetettavana ei ole niin paljon erityistukea tarvitsevia. Opiskelijat saavat tarvitsemansa tuen ja huomion.

Opiskelijat saavat tukea ja motivaatiota sekä oppivat kielen opiskelussa tarvittavia tekniikoita. Tällä tavalla ruotsin opiskelu lukiossa tulee mielekkäämmäksi.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Erityisopettajalta vaaditaan jonkin verran aineenhallintaa sekä aikaa ja kiinnostusta toimintaan. Haasteena on saada opiskelijat aidosti motivoitumaan.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: eettisyys ja ympäristöosaaminen, kansainvälisyys, hyvinvointi, hyvinvointiosaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen, oppiaineiden välinen yhteistyö, vuorovaikutusosaaminen, yhteisopettajuus, ympäristökasvatus

Mistä on kyse?

Espoon lukioissa yhteisopettajuutta toteutetaan esimerkiksi erilaisilla koulukohtaisilla opintojaksoilla:

• Kansainvälisyyskurssi: Eri oppiaineiden opettajat vetävät opintojaksoa eri vuosina riippuen siitä, millaisia Erasmus-projekteja on meneillään. Kurssilla voidaan tehdä töitä menneillään olevien projekteihin parissa, harjoitella koulun esittelemistä vierailijoille, tehdä kulttuureihin ja maailmankansalaisuuteen liittyviä harjoituksia kulttuureihin jne. Kurssin korvaus on 0,5 kurssia/opettaja. Oppitunteja on pidetty noin kerran viikossa, koska opiskelijat keräävät muita suorituksia pitkin vuotta. Opettajat ohjaavat muita suorituksia. (Leppävaaran lukio)
• Väittelykurssi: Eri oppiaineiden opettajat vetävät opintojaksoa eri vuosina. Yleensä aina mukana ovat filosofian ja äidinkielen opettaja sekä muita opettajia. Aiheet vaihtelevat opettajien mukaan. Jokainen saa 0,5 kurssia, ja oppituntien pitäminen jaetaan opettajien välillä. (Leppävaaran lukio)
• Retkeilykurssi: Liikunnan ja biologian opettaja vetävät kurssia yhdessä. Retkeilyssä huomioidaan ympäristökasvatus ja luontotietoisuus. Molemmat opettajat saavat kokonaisen kurssin. (Leppävaaran lukio)
• TAT-yrittäjyyskurssi: Eri oppiaineiden opettajat vetävät kurssia eri vuosina. Yleensä kurssilla on kaksi vetäjää ja molemmat saavat 0,5 kurssia. Tällöin oppitunnit pyritään jakamaan opettajien välillä niin, etteivät molemmat ole aina paikalla eivätkä vastaa jokaisen oppitunnin sisällöstä. Jos vetäjiä on useampia kuin kaksi, tunnit pidetään ja suunnitellaan pareittain. Jos korvaus on opettajaa kohden koko kurssin verran, kaikki ovat paikalla ja vastaavat yhdessä kaikista tunneista. Tällä tavalla työmäärä vastaa paremmin korvausta. (Leppävaaran lukio)
• Muutamia esimerkkejä opintojaksoista, joilla yhteisopettajuutta on sovellettu: “History in English”, “English Literature and Creative Writing”, “English Club”, “Transatlantic Earth Activists”, “Sivistyneeksi kansalaiseksi” ja “Audiovisuaalisen viestinnän keinoja”. Yleensä opettajat ovat saaneet puolikkaan opintojakson palkan kumpainenkin. (Espoon yhteislyseo)
• LI11 Stressinhallinta: Liikunnanopettaja ja psykologian opettaja opettavat opintojaksoa yhdessä. Opintojaksossa on teoriaopetusta luokassa ja aktiivista ja liikunnallista toimintaa liikuntapaikoissa. Opiskeltavat asiakokonaisuudet täydentävät toisiaan. (Matinkylän lukio)
• Median maailma: äidinkielen ja psykologian yhteinen opintojakso, joka esitellään tarkemmin omassa kortissaan. (Haukilahden lukio)
• Montparnasselta Montmartrelle – länsimaista sivistystä etsimässä: äidinkielen ja maantieteen yhteinen opintojakso, joka esitellään tarkemmin omassa kortissaan. (Haukilahden lukio)

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Eri aineiden opettajat tuovat erilaista näkökulmaa opettamiseen ja tuntien ideointiin. Kahdella opettajalla on enemmän ideoita, ja kurssin suunnittelu on mukavampaa ja antoisampaa. Esimerkiksi väittelyiden teemat voivat vaihdella hyvinkin paljon opettajien erityisosaamisesta riippuen.

Lisäksi toisen opettajan työskentelyn havainnointi kehittää opettajien ammattitaitoa. Lisäksi yhteisopettajuus mahdollistaa opetettavien sisältöjen tarkastelun kahdesta eri näkökulmasta, mikä voi opettaa opiskelijoita käymään hedelmällistä dialogia ja huomaamaan, että ilmiöitä voi tarkastella eri perspektiiveistä.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Olennaista on, että opettajat ovat itse saaneet valita, mitä kursseja pitävät yhdessä. Yhteistyötä on todella paljon helpompaa tehdä silloin, kun kaikki ovat aidosti motivoituneita. Välillä korvauksissa on huomioitu erilaiset opetusvelvollisuudet, jotta kaikki saavat samasta työstä saman palkan. Näin ei kuitenkaan ole tehty joka vuosi.

Palkkaus on ylipäätään ollut toisinaan haasteena: yhteisopettajuuden ideana olisi, että molemmat opettajat ovat läsnä kaikilla oppitunneilla, mutta se, että palkka on vain puolikkaan opintojakson mukainen, ohjaa jakamaan opetettavia tunteja.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: fysiikka, historia, monitieteinen ja luova osaaminen, oppiaineiden välinen yhteistyö, työtapoja oppitunneille, yhteisopettajuus

Mistä on kyse?

FY8-opintojaksolla yhdistettiin kvanttifysiikan synty historialliseen kontekstiin. Kokonaisuus toimisi myös yhdistettynä HI2 -opintojaksoon, mutta tällä kertaa historian oppitunti ujutettiin fysiikan opintojaksolle. Historian opettaja vieraili yhdellä oppitunnilla opettamassa toisen maailmansodan tapahtumia, holokaustin historiaa ja kylmän sodan asevarustelua. Kun opiskelijoilla oli sekä fysiikan että historian taustatiedot hallussa, kävimme katsomassa Kööpenhamina -näytelmän. Näytelmä kertoo Niels Bohrin ja Werner Heisenbergin tapaamisesta Kööpenhaminassa 1941.

Oppitunnin valmistelu ja pitäminen kahdelta opettajalta sekä teatterijärjestelyt veivät aikaa noin kahden oppitunnin verran. Tämä sopi hyvin toteutettavaksi projektiviikolla.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Yhteistyö toteuttaa hyvin LOPSin laaja-alaisen osaamisen ja oppiainerajat ylittävän yhteistyön tavoitteita. Opiskelijoilta tuli paljon hyvää palautetta.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Projekti syntyi Ryhmäteatterin Kööpenhamina -näytöksen ympärille. Vastaavaa näytöstä ei aina ole saatavilla. Tämä toimisi varmasti hyvin myös Oppenheimer-elokuvan kanssa.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: monitieteinen ja luova osaaminen, oppiaineiden välinen yhteistyö, vierailut koulun ulkopuolelle

Mistä on kyse?

HI5- ja UE4-kurssit tekevät vuosittain yhteisen päiväretken Turkuun. Päivän aikana vieraillaan yhdessä Turun tuomiokirkossa ja Turun linnassa: Lisäksi osa opiskelijoista käy ortodoksikirkossa ja katolisessa luostarissa ja osa taas Turun käsityöläis- tai keskiaikamuseossa. Opettajat pitävät yhdessä opiskelijoille Turun tuomiokirkossa tunnin opaskierroksen. Muissa kohteissa opastukset tilataan kohteiden omilta asiantuntijoilta.

Opiskelijoille jaetaan matkasta etukäteen tehtäviä kohteittain, ja niiden toteutustapa vaihtelee. Mahdollisia tehtäviä ovat esimerkiksi lyhytelokuva, kuvaportfolio, esseiden kirjoittaminen, pikkuesitelmät, artikkeli koulun lehdessä jne.

Retki on opiskelijalle edullinen, sillä tavoitteena on mahdollistaa vierailu lukioaikana mahdollisimman monelle opiskelijalle vierailu. Koulu maksaa siis suurimman osan retkestä. Valmistelutyöhön suunnitteluineen, varauksineen, opastuskierroksen valmisteluineen sekä opiskelijatöiden suunnitteluun ja arviointiin menee yhdeltä opettajalta noin kymmenen tuntia, kun opiskelijamäärä on noin 60. Matkapäivä on niin ikään kymmentuntinen. Työstä ei makseta erilliskorvausta vaan se on osa maksettavaa kurssipalkkiota.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Retki on helposti toteutettavissa ja sopii erinomaisesti ja laaja-alaisesti HI5- ja UE4-kurssien sisältöihin. Opintoretken avulla syvennetään kahden moduulin yhteisiä sisältöteemoja käytännön tasolla ja tehdään näin oppiainerajat ylittävää yhteistyötä. Retki tekee oppiaineiden sisältöjä eläviksi ja lisää opiskelijoiden yleissivistystä ja Suomen tuntemusta. Opetus ja opiskelu tapahtuu koulun seinien ulkopuolella, mikä tuo vaihtelua ja monipuolistaa opetusta. Retki on opiskelijalle elämys; moni opiskelija on ihastunut Turkuun jopa niin paljon, että on valmistumisensa jälkeen hakenut sinne opiskelemaan.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Matkan etukäteisvalmistelu ja aikataulutus kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, jotta ehtii varata niin vierailukohteet ja opastuskierrokset kuin bussit ja ruokailupaikatkin. Säiden vuoksi matka kannattaa tehdä viimeisessä tai ensimmäisessä periodissa.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: opettajien yhteistyö, yhteisopettajuus, äidinkieli ja kirjallisuus

Mistä on kyse?

Haukilahden lukiossa kokeiltiin yhteisopettajuutta opintojaksolla ÄI8 Kirjallisuus ja konteksti. Opetus toteutettiin siten, että molemmat opettajat olivat kaikilla tunneilla paikalla: toinen otti aktiivisen roolin opettamisessa, toinen auttoi opiskelijoita. Vetovastuu vaihteli tunneittain. Jakson alussa opiskelijoille jaettiin ryhmätehtävä (ryhmät oli jaettu valmiiksi), jossa he tarkastelivat annettua tekstikatkelmaa kontekstissaan. He tekivät aiheesta sekä kirjallisen luetelman että suullisen esitelmän, ja molempien tehtävien piti olla valmis sovittuna ajankohtana.

Jokaisella oppitunnilla oli yksi tunnin aiheeseen liittyvä esitys. Esimerkiksi realismia käsittelevällä tunnilla opiskelijat esittelivät realismin piirteitä tietyssä kyseisen aikakauden teoksessa, kun opettaja oli ensin alustanut aiheen. Opettaja, joka ei ollut aktiivisessa opetusvuorossa, otti lopputunnista seuraavan tunnin ryhmän erilliseen tilaan ja kävi nuorten kanssa läpi tehtävän sekä antoi palautetta ja parannusehdotuksia. Opiskelijat saivat vielä muokata työtään seuraavaa tuntia ja omaa esitysvuoroaan varten.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Opetussuunnitelman perusteissa mainitaan: “Lukiossa käytetään monipuolisia opetus-, ohjaus- ja opiskelumenetelmiä, joilla on yhteys oppiaineissa edellytettyyn tiedonalan käsitteelliseen ja menetelmälliseen osaamiseen.” Toimintatapa palveli nimenomaan monipuolisten opetusmenetelmien käyttämistä. Lisäksi menetelmä palveli ryhmäytymistä ja yhteistyö- sekä vuorovaikutusosaamista.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Haasteena oli se, että joku ryhmän jäsen saattoi sairastua omana esityskertanaan, tai se, että ryhmän jäsen joutuikin esimerkiksi osallistumaan urheiluleirille. Myös poikkeusaikataulut aiheuttivat ongelmia. Aikatauluihin kannattaa siis jatkossa varata väljyyttä.

Lisäksi haasteena oli se, että menetelmä vaatii aluksi paljon yhteistä suunnitteluaikaa. Lopulta opintojakso onnistui kuitenkin erinomaisesti, varmasti osittain huolellisen suunnittelun seurauksena.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: globaali- ja kulttuuriosaaminen, historia, oppiaineiden välinen yhteistyö, vierailut koulun ulkopuolelle, äidinkieli ja kirjallisuus

Mistä on kyse?

Haukilahden lukiossa järjestettiin äidinkielen ja kirjallisuuden (ÄI8, sopii myös S28) sekä historian (HI4) yhteisopintojakso siten, että molempien aineiden opettajat opettivat oman kurssinsa, mutta kurssitehtäviä suunniteltiin yhdessä. Yksi tehtävä oli sellainen, että se sopi palautettavaksi sellaisenaan molempiin oppiaineisiin. Molemmilla opintojaksoilla oli samoja opiskelijoita. Lisäksi opettajat vierailivat toistensa kursseilla. Opintoihin kuului myös vierailu Helsingissä kulttuurihistoriallisesti merkittävillä paikoilla sekä Ateneumissa. Opintokokonaisuuden lopuksi pidimme seminaarin, jossa purimme yhdessä kurssitöitä ja keskustelimme opituista asioista ja oivalluksista.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Kurssin tarkoituksena on lisätä oppimista yli oppiainerajojen. Erilaiset yhteistyötahot, vierailut ja aktivointi vaikuttavat myönteisesti opiskelijoiden hyvinvointiin ja lisäävät osallisuutta. Opiskelijoiden käsitys kulttuuri- ja aatehistoriasta laajenee ja heidän kykynsä hahmottaa kokonaisuuksia paranee.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Opintojakso vaatii huomattavaa ennakointia sekä etukäteissuunnittelua. Kokonaisuus on otettava huomioon kurssitarjottimessa ja palkituksessa. Ihanteena olisi, että opintojaksot menisivät samoilla riveillä.

Lisäksi opettajilla pitäisi olla samoja opiskelijoita opetettavana. Koko ryhmän ei siis tarvitse suorittaa molempia opintojaksoja, mutta pieni yhteinen ryhmä pitäisi olla.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: globaali- ja kulttuuriosaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen, yhteisopettajuus, yhteisöllisyys, opintomatkat

Mistä on kyse?

Haukilahden lukion opintojakso Montparnasselta Montmartrelle – länsimaista sivistystä etsimässä on äidinkielen ja maantieteen yhteiskurssi, joka huipentuu Pariisin-matkaan. Äidinkielen ja maantieteen opettajat suunnittelivat yhteistyössä kurssin, jonka tavoitteena on lisätä oppiaineiden välistä yhteistyötä sekä syventää opiskelijoiden kulttuuriosaamista.

Kurssiin sisältyy ennakkotehtäviä. Opiskelijat lukevat Dan Brownin romaanin Da Vinci -koodi sekä perehtyvät kuuluisiin, Pariisissa vaikuttaneisiin kirjailijoihin ja tutustuvat maisemasuunnitteluun sekä karttoihin liittyviin tehtäviin. Kurssilla vietetään Pariisissa neljä vuorokautta ja vieraillaan Da Vinci -koodin tapahtumapaikoilla. Matkaan sisältyy esimerkiksi vierailu Louvressa sekä Père-Lachaisen hautausmaalla ja katakombeissa.

Matkaa varten on anottu avustusta Etelä-Espoon yhteiskoulun kannatusyhdistykseltä, mutta opiskelija maksaa matkan pääasiassa itse.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Kurssin tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä.

Kurssin tarkoituksena on myös lisätä oppimista yli oppiainerajojen. Erilaiset yhteistyötahot ja vierailut ja vaikuttavat myönteisesti opiskelijoiden hyvinvointiin ja lisäävät osallisuutta. Koska kurssille osallistuu sekä ensimmäisen että toisen vuositason opiskelijoita, tarkoituksena on myös kasvattaa koko koulun yhteishenkeä.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Suurimpana haasteena on se, että kaikki halukkaat eivät mahdu kurssille. Karsintaan kannattaa miettiä hyvin selkeät, konkreettiset perusteet. Haukilahden lukiossa perusteena toimivat esimerkiksi opintojen sujuminen ja opettajien haastatteluissa esille tulleet yhteistyötaidot.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: korkeakouluyhteistyö, yhteistyö eri oppiaineiden välillä

Mistä on kyse?

Median maailma on oppiaineiden integraatio-opintojakso, joita voidaan tarvittaessa tarjota Espoon yhteistyötarjottimellakin. Opintojaksossa yhdistettiin äidinkielen ja psykologian oppiaineiden sisältöjä. Opintojakson tarkoituksena on osallistaa opiskelijoita ja lisätä medialukutaitoa ja tarjota näin työelämäosaamista, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä kurssin puitteissa. Yhteistyö eri ulkopuolisten toimijoiden kuten mediatalojen ja yliopiston kanssa oli kurssilla keskiössä.

Opintojakso toteutettiin kahden opettajan voimin, joista toinen oli äidinkielen lehtori ja toinen psykologian lehtori. Tietyt teemat sovittiin etukäteen, ja jokaiselle päivälle oli varattu asiantuntijavierailu tai vierailu tiettyyn kohteeseen. Vierailijoina olivat muun muassa Aalto-yliopiston äänitekniikkaan erikoistunut henkilö, ja lisäksi järjestettiin kirjaston, Sanomatalon ja Ylen vierailut. Psykologian osalta median osuus noudatteli psykologian opetussuunnitelmaan liittyviä aiheita, jotka kytkettiin mediateemaan. Aihealueina olivat muun muassa media ja persoonallisuus, media ja tunteet sekä media ja kognitiiviset prosessit. Äidinkielen osalta käsiteltiin meemejä, kielellisen vaikuttamisen keinoja ja kriittistä medialukutaitoa.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Kurssin tarkoituksena on lisätä oppimista yli oppiainerajojen. Erilaiset yhteistyötahot ja lukuisat vierailut ja aktivointi vaikuttavat myönteisesti opiskelijoiden hyvinvointiin ja lisäävät osallisuutta. Työelämään tutustuminen toteutui vierailujen yhteydessä luontevasti.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Tämä kurssi toteutettiin poikkeusjoustoviikolla eli projektiviikolla, jonka aikana opiskelija osallistui viikon aikana vain tälle kurssille. Joka päivä työskenneltiin klo 9.00–15.00. Opintojakson toteutus vaati huolellisen etukäteissuunnittelun ja vierailujen varaamisen. Projektiviikon aikataulut eivät saa tämän opintojakson toteutuksen kannalta olla liian sidotut.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: hyvinvointi, opiskelijahuolto, vuorovaikutus, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Osassa Espoon lukioista työskentelee yhteisöohjaaja. Tässä kortissa esitellään heidän toimenkuvaansa Etelä-Tapiolan lukiossa ja Leppävaaran lukiossa.

Etelä-Tapiolan lukio: Yhteisöohjaaja on paikalla joka päivä koko päivän ja tarvittaessa myös iltaisin. Yhteisöohjaajan oma piste sijaitsee koulun ala-aulassa, ja hän on siellä helposti tavoitettavissa. Yhteisöohjaaja on muutenkin koko ajan helposti opiskelijoiden saatavilla ja jututtaa opiskelijoita välitunneilla. Hän ehtii välituntisin huomata esimerkiksi yksinäisiä opiskelijoita paremmin kuin opettajat. Kun yhteisöohjaaja tutustuu opiskelijoihin, hän voi vaikkapa auttaa yksinäisiä löytämään toisensa.

Jos opiskelija kokee, että hän ei halua ottaa yhteyttä esim. kuraattoriin tai lukiopsykologiin mutta tarvitsee tukea, hän voi mennä juttelemaan yhteisöohjaajan kanssa. Yhteisöohjaaja voi myös toimia linkkinä opiskelijoiden ja opettajien välillä.

Yhteisöohjaajan järjestämää toimintaa:

• Maanantaisin ja torstaisin on yhteisöohjaajan aamukahvit. Opiskelijat voivat tulla kahvilaan kertomaan ideoitaan yhteisöllisyyden parantamiseksi tai muuten vain juttelemaan. Paikalla on silloin tällöin myös apulaisrehtori. 
• Opiskelijat voivat antaa QR-koodin kautta palautetta koulun toiminnasta sekä esittää ideoita ja toiveita. Vastaukset tulevat vain yhteisöohjaajan tietoon, ja hän välittää opiskelijoiden ehdotuksia asianomaisille tahoille.
• Iltapäivisin pidetään kerhoja (shakkikerho, draamakerho, lautapelikerho).
• Vertaistukiryhmä kokoontuu keskiviikkoiltapäivisin. Mukana on kuraattori, 4. vuoden opiskelija ja yhteisöohjaaja. Ryhmässä keskustellaan esimerkiksi suorituspaineista, stressistä jne.
• Suomi-kahvila (S2-kahvila) järjestetään maanantai-iltapäivisin yhdessä S2-opettajan kanssa. Siellä pelataan lautapelejä ja jutustellaan suomen kielellä.
• Opettaja voi pyytää yhteisöohjaajaa myös oppitunneille ryhmäytymisen avuksi.
• Yhteisöohjaaja on opiskelijoiden mukana esim. lukioiden välisissä urheilutapahtumissa.
• Yhdenvertaisuusvälkät järjestetään keskiviikkoisin klo 11–13. Niillä keskustellaan ajankohtaisista yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvistä teemoista, esimerkiksi sukupuolten tasa-arvosta, vihapuheesta ja syrjimättömyydestä. Joka viikko yhdenvertaisuusvälkällä on ennalta sovittu teema. Mukana suunnittelussa ja toteutuksessa on ensimmäisen vuoden opiskelija.
• Rentoutusvälkkä pidetään torstaisin klo 13 kuraattorin kanssa. Osallistujien toiveiden mukaan tehdään esimerkiksi mindfullness-harjoituksia tai jaetaan muita stressinhallintakeinoja.
• Teemapäivinä ja -viikkoina yhteisöohjaaja pitää aulassa ständiä, jossa on jotain pientä teemaan liittyvää ohjelmaa, kuten tietokilpailuja ja tietoiskuja.

Yhteisöohjaaja ylläpitää ja päivittää yhteisökalenteria. Se on info-TV:ssä pyörivä dia, johon viikon yhteisöllinen tekeminen, tempaukset ja ryhmät on koottu.

Yhteisöohjaaja on myös opiskelijahuoltoryhmän jäsen. Hänen palkkionsa maksetaan Espoon kaupungin hankerahasta.

Leppävaaran lukio: Yhteisöohjaaja edistää yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia esimerkiksi välituntitoiminnan järjestämisellä, opiskelijoiden ideoiden ja toiveiden eteenpäin viemisellä ja edistämisellä sekä yhteistyöllä yhteisöllisen opiskelijahuollon kanssa (opot, erityisopettaja, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja).

Toimintatapoja:

• Käytössä on hyvinvoinnin vuosikello. Hyvinvoinnin teemat, yhteisöllisyys, sujuva opiskelu, mielen hyvinvointi, yhdenvertaisuus, tulevaisuus, on jaettu siihen periodeittain. Yhteisöohjaaja toteuttaa teemojen mukaista toiminnallista ohjelmaa välituntisin. Siihen voi kuulua esimerkiksi opiskelutekniikoiden, voimavarojen, luonteenvahvuuksien, tunnetaitojen tms. pohdintaa toiminnallisesti ja opiskelijoita osallistavasti. Päävastuu on yhteisöohjaajalla, mutta hän tekee tarvittaessa yhteistyötä hyvinvointitiimin, YHR:n ja opiskelijoiden kanssa.
• Välitunneilla järjestetään kahvihetkiä. Ne ovat hyvä matalan kynnyksen väylä kysellä opiskelijoiden kuulumisia.
• Yhteisöohjaaja järjestää myös lautapelivälitunteja, jotka luovat yhteisöllisyyttä opiskelijoiden kesken. Kuulumisista on helppoa keskustella lautapelien ohessa.
• Myös kesätyöhakupaja ja opiskelukahvilat ovat hyviä toimintatapoja.
• Yhteisöohjaaja järjestää ykkösille ryhmäytymistä myös koulun alkamisen jälkeen. Yhdessä voidaan käydä esimerkiksi Nuuksiossa.
• Yhteisöohjaaja on arjessa helposti tavoitettava, turvallinen ja matalalla kynnyksellä lähestyttävä aikuinen. Hänen toimenkuvaansa kuuluu nuorten kiireetön kohtaaminen ja kuulumisten kysely.
• Lisäksi yhteisöohjaaja järjestää teemaviikkoja ja tapahtumia, jotka tuovat esiin tärkeitä teemoja, kuten yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Opiskelijat ovat tarttuneet tähän palveluun hyvin, ja suhde opiskelijoiden ja yhteisöohjaajan välillä on nopeasti muodostunut avoimeksi ja luottamukselliseksi. Hän on helposti kaikkien saatavilla koko ajan.

Toimintatapa on lisännyt yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia ja vähentänyt yksinäisyyttä.

Yhteisöohjaajan työ on ollut kultaakin kalliimpaa. Yhteisövalmentajan rooli ja työ palvelevat opiskelijoiden osallisuuden ja hyvinvoinnin toteutumista, yhdenvertaisuutta, opiskelukyvyn vahvistamista. Lisäksi yhteisöohjaajan työn avulla voidaan kokeilla, minkälaisilla toimenpiteillä voidaan ehkäistä lukiolaisten henkistä kuormitusta, lukio-opintojen venymistä ja keskeyttämistä sekä osattomuuden kokemusta.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

On tärkeää, että yhteisöohjaajalla on oma toimipiste opiskelijoiden lähellä. Myös yhteistyön opiskelijahuollon henkilöiden kanssa tulee toimia, ja toiminnasta olisi hyvä saada pysyvää.

Toimintakulttuurin luomiseen menee aikaa, joten sille kannattaa ja pitää antaa aikaa kehittyä. Yhteistyötä kannattaa tehdä myös muiden lukioiden yhteisöohjaajien kanssa.

Kortti tehty: 2023

Asiasanat: hyvinvointi, liikkuminen, osallisuus, ryhmänohjaus, ryhmäytyminen, tutortoiminta, yhteisöllisyys

Mistä on kyse?

Ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestetään iltapäivä, jonka tarkoituksena on tutustua omiin ohjausryhmäläisiin, ryhmänohjaajiin ja tutoreihin. Ohjelmassa on leikkimielisiä kilpailuja ryhmien kesken, ja jokaiselle jaetaan oma pukeutumisteema (esim. varkaat, täys-pinkki, smurffit…). Tarkoitus ei ole löytää voittajaryhmää eikä mitään kokonaisrankingia näin ollen ylläpidetä, vaikka joissain lajeissa kisataankin toista ryhmää vastaan.

Iltapäivä järjestetään ulkona, esimerkiksi urheilukentällä tai Oittaalla, sään salliessa. Ideana on siis viettää aikaa muualla kuin kouluympäristössä. Ykkösten koulupäivä päättyy ohjelman jälkeen.

Järjestelyvastuu on ensisijaisesti tutoreilla, joita opot ja tutorvastaavat ohjaavat. Tutorit suunnittelevat ohjelman ja hyväksyttävät sen opoilla. Ryhmänohjaajat ovat ryhmänsä mukana koko tilaisuuden ajan ja myös osallistuvat aktiivisesti niin ohjelmaan kuin pukeutumisteemaankin. Mitä aktiivisemmin ryhmänohjaaja on mukana, sitä paremmin ryhmäytyminen yleensä edistyy.

Korvauksena tutorvastaavalle maksetaan kokonaisuudessaan 0,5 kurssia kaikesta tutoreiden ohjaamisesta, opolla tämä on osana sovittua työnkuvaa.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Ykkösten päivä auttaa ohjausryhmää ryhmäytymään keskenään, jos ensimmäisten päivien aikana se on jäänyt puolitiehen. Ykkösten päivä järjestetään yleensä noin pari viikkoa koulun alkamisen jälkeen. Yhteinen pukeutumisteema auttaa myös yhdistämään oppilaita ja ryhmänohjaajaa.

Tutoreiden kautta syntyy lisäksi kontakteja vanhempiin vuosiluokkiin.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Jos mennään kauemmas, kuljetukset ja siirtymät täytyy suunnitella. Koska ohjelma on liikuntapainotteista ja ulkona järjestettävää, tulee päivä järjestää säävarauksella. Koska tutorit saavat suunnitella ohjelman, päivän kesto vaihtelee vuosittain jonkin verran. Tutor-vastuuopettajien olisi hyvä myös käydä läpi päivän ohjelma, jotta siellä ei ole mitään koulun ohjelmaan sopimatonta. Järjestelyssä tutorit voivat tehdä yhteistyötä liikunnanopettajien kanssa välineiden saamiseksi erilaisia kilpailuja varten.

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: lukutaito, ylöspäin eriyttäminen

Mistä on kyse?

Motivoituneita ja harjaantuneita opiskelijoita voi eri oppiaineissa ohjata tutkimaan ja oppimaan lisää kauno- ja tietokirjallisuuden avulla. Yksinkertaisimmillaan opettaja voi antaa eri kursseilla lukuvinkkejä joko oppitunnilla tai esimerkiksi Classroomissa. Kirjoista voi teettää myös erilaisia tehtäviä, joilla omaa kiinnostustaan ja osaamistaan voi osoittaa. Alla on esimerkki Ilmari Kiannon Punaisen viivan hyödyntämisestä historian lisätehtävänä ja sen jälkeen muutama vinkki eri oppiaineiden sisältöihin soveltuvasta kirjallisuudesta.

Ilmari Kianto, Punainen viiva (1909)

Teos sopii yhtä lailla kurssin syventäväksi tehtäväksi, itsenäisen suorituksen osatehtäväksi kuin oppiainerajat ylittäväksi tehtäväksi (historia ja äidinkieli). Opiskelija voi kirjan luettuaan esimerkiksi

• kirjoittaa esseen, jossa hän pohtii, miten teoksessa esimerkkitasolla näkyy sosiaalinen eriarvoisuus esimerkiksi tilattoman elämässä
• poimia esimerkkejä ajan poliittisesta ilmapiiristä ja muutoksesta sekä asioista, joihin toivottiin yhteiskunnallista muutosta ja jotka koettiin epäkohtina
• tarkastella teoksen avulla äänestystapaa ja puoluejärjestelmää: opiskelija voi teoksen avulla kertoa, mihin kirjan päähenkilö uskoo ja mihin hän pyrkii äänestämisellään, ja tämän jälkeen asian voi sitoa historialliseen kontekstiin käsittelemällä ensimmäisten eduskuntavaalien puolueita, niiden kannattajia ja pyrkimyksiä
• tarkastella arjen elämää, jonka voi sitoa laajempaan aikakauden kontekstiin
• lopuksi tarkastella, miten varhainen puoluepolitiikka kärjistyi itsenäisyyden alussa vieden Suomea kohti sisällissotaa ja miten teoksessa näkyy varhaisen kansalaisyhteiskunnan nousu

Teos voisi toimia myös arvioinnin osasuorituksena pakollisella opintojaksolla, jolloin opiskelija lukee romaanin sitoen sen 1900-luvun taitteen murrokseen Suomessa. Toteutustapa voi olla esimerkiksi podcast, esitelmä tai historiaessee, jossa harjoitellaan yliopisto-opiskelun opiskelutaitoja.

Eri oppiaineisiin sopivaa kirjallisuutta:

Filosofia:

• Julian Baggini, Filosofisen ajattelun opas (2023), englanniksi: How to Think Like a Philosopher
• Fysiikka:
  • Olli Jalonen, Merenpeitto (2020)
  • Carlo Rovelli, Todellisuus ei ole sitä miltä se näyttää (2019)
• Historia:
  • Ilmari Kianto, Punainen viiva (1909)
• Matematiikka:
  • Michael Guillen, Silta äärettömyyteen, Matematiikan inhimillinen puoli (1997)
  • Ben Orlin, Matematiikkaa huonoin piirroksin (2020)

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Teokset ja tehtävät paitsi eriyttävät ylöspäin oppiaineen omissa sisällöissä myös kehittävät opiskelijan lukutaitoa. Toimintatavassa taustalla on ajatus, ettei lukeminen ole vain äidinkieleen ja kirjallisuuteen liittyvä asia, vaan ihan koko elämään liittyvä.

Kortti tehty: kevät 2024

Ideat on kerätty eri Espoon lukioiden opettajilta matematiikan aineryhmätapaamisessa 16.4.2024.

Asiasanat: matemaattiset aineet, matematiikka, ylöspäin eriyttäminen

Mistä on kyse?

Eri lukioissa on tarvetta erilaiselle ylöspäin eriyttämiselle matematiikassa. Tämä kortti sisältää opettajilta koottuja linkkejä ja vinkkejä.

Koulukohtaiset syventävät opintojaksot

• Etelä-Tapiolan lukiossa, Tapiolan lukiossa ja Haukilahden lukiossa tarjotaan opintojaksoja, joilla tutustutaan jatko-opinnoissa tarvittaviin matemaattisiin työkaluihin, kuten matriiseihin, kompleksilukuihin ja differentiaaliyhtälöihin.
• Otaniemen lukiossa on myös runsas tarjonta paikallisia matematiikan opintojaksoja, jotka ovat pakollisia erityislukion opiskelijoille, mutta tarjolla myös muille.

Vierailut korkeakouluihin ja yrityksiin sekä koululla käyvät vierailijat

• Matematiikan opintojaksojen yhteydessä vieraillaan korkeakouluissa ja yrityksissä saamassa näköalaa eri alojen tarjontaan sekä jatko-opinnoissa että työelämässä. Etelä-Tapiolan lukiossa käy vuosittain useita luennoitsijoita pitämässä LUMA-luentoja.

Syventävä materiaalipankki

• Opettajat ovat koonneet omaa syventävää materiaalia esimerkiksi vanhojen oppikirjasarjojen pohjalta. Mukana on myös pulmatehtäviä sekä vanhoja YO-koetehtäviä, joita on runsaasti myös netissä (ks. linkkilista alla).

Hyväksi koettuja nettisivuja

• Maunulan Yhteiskoulun Pitkän matematiikan lisäsivut: https://www.mayk.fi/matematiikkalukio/kehitys/syventavat-materiaalit/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Matematiikkakilpailutehtäviä: https://kurssi.matematiikkakilpailut.fi/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Omatoimiseen Python-koodaukseen soveltuvat sivut: https://tie.koodariksi.fi/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Lisämateriaalia Python-koodaukseen ohjelmointioppaasta: https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/162088/Vanhala2020-Python3Ohjelmointiopas.pdf?sequence=1&isAllowed=y(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Vanhoja YO-kokeita Suomen matemaattisen yhdistyksen sivuilta: https://matemaattinenyhdistys.fi/toiminta/ylioppilaskoetehtavat(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Vanhoja pääsykokeita:
  • https://dia.fi/haluan-diplomi-insinooriksi/arkisto/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
  • https://www.kauppatieteet.fi/hakeminen/valintakokeita-ja-tilastoja-edellisilta-vuosilta/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Hyviä YouTube-kanavia:
  • https://www.youtube.com/@MichaelPennMath(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)   
  • https://www.youtube.com/@numberphile(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
  • https://www.youtube.com/@3blue1brown(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) 
  • https://www.youtube.com/@Samuntiedekanava(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) 

Kortti tehty: syksy 2023

Asiasanat: aineryhmäyhteistyö, opiskelun tuki, äidinkieli ja kirjallisuus

Mistä on kyse?

Aineryhmän kanssa on sovittu monista aineen opettamiseen liittyvistä käytänteistä yhdessä: opettajilla on vapautta käsitellä asioita eri tavoin, mutta yhdessä on sovittu esimerkiksi, mitä töitä ja miten paljon milläkin opintojaksolla teetetään ja miten suhtaudutaan myöhässä palautettuihin töihin. Aineryhmällä on yhdessä sovitut käytänteet ja aikataulut ylioppilaskirjoituksissa tarvittavien taitojen opettamisessa silloin, kun asioita ei ole mainittu LOPSissa: sovitaan esimerkiksi, missä opintojaksossa opetetaan vertaileva lukutaidon vastaus tai missä opintojaksossa kerrataan kertomuksellisuus, jolle ei jää tarpeeksi aikaa nykyisessä opetussuunnitelmassa.

Yhteistyötä tehdään myös tuen tarjoamisessa. Tukea tarjotaan tarpeen mukaan kaiken tasoisille opiskelijoille ja esimerkiksi tukiopetusta toteutetaan yhteisopettajuuden keinoin. Etelä-Tapiolassa koemme, että kaksi opettajaa pystyy pitämään tehokasta tukiopetusta suuremmalle opiskelijajoukolle kerralla kuin yksi opettaja pystyisi kahdessa erillisessä tukiopetustuokiossa. Täsmätukiopetustuokioita on tarjottu esimerkiksi lukutaidon vastauksen aloituskappaleen laatimisesta, vertailevan lukutaidon vastauksen rakentamisesta, proosan ja lyriikan analyysistä, aineistokirjoitelman päänäkökulman rajauksesta sekä kielenhuollon normeista.

Myös oppimateriaalia laaditaan yhdessä. Esimerkiksi itse tehdyissä preliminäärikokeissa voidaan huomioida juuri omien opiskelijoiden tarpeet. Kuninkaantien lukiossa aineryhmällä on yhteinen Drive-kansio, jonne kukin opettaja jakaa omat, toimiviksi toteamansa tehtävät myös muiden hyödynnettäviksi.

Aineen hajanaisuutta on Etelä-Tapiolan lukiossa pyritty ratkaisemaan esimerkiksi jakamalla opiskelijoille kolmen vuoden vihkot, joihin he kokoavat opintojaksolta toiselle muistiinpanoja tärkeimmistä asioista.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Äidinkielen ja kirjallisuuden sisällöt ovat vaativia ja aine on pakollinen kirjoitettava aine kaikille opiskelijoille. Opetuksen ja tuen tarjoamisen systemaattisuudella varmistamme, että opiskelijoiden osaamiseen ei jää aukkoja. Yhdessä sovitut käytänteet tukevat kaikkien aineen opettajien työtä ja niiden ulkopuolelle jää paljon asioita, joita opettaja voi toteuttaa omien vahvuuksiensa ja halunsa mukaan. Kun esimerkiksi arvioitavien töiden määrä on sovittu yhdessä, ei myöskään synny opiskelijan kannalta epäreilua asetelmaa, jossa toisen opettajan kurssilla joutuisi tekemään arvosanansa eteen enemmän töitä kuin toisella.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Toimiva yhteistyö ei perustu ylhäältä laadituille säännöille vaan opettajien sitoutuneisuudelle. Aineryhmän sisällä jokaisen on kannettava vastuuta, ja toisaalta kaikkia aineryhmän jäseniä pitää kohdella tasapuolisesti esimerkiksi täydennyskoulutukseen pääsemisessä tai tehtävien jaossa.

Kortti tehty: kevät 2024

Asiasanat: kodin ja koulun yhteistyö, lukutaito, äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

Mistä on kyse?

Haukilahden lukiossa esitellään ensimmäisen vuosikurssin vanhempainillassa äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelua. Esitys pidetään heti syksyllä, ensimmäisessä vanhempainillassa. Koska äidinkieli on pakollinen kirjoitettava aine ja sisältää paljon kurssin aikana tehtäviä, arvioitavia töitä, huoltajille esitellään opiskeluun liittyviä asioita. Esityksessä kerrotaan Classroomista, aikatauluista, luettavista kirjoista sekä kirjoitustöistä. Siinä tuodaan esille, että tutkimusten mukaan äidinkieli oppiaineena ennustaa parhaiten opiskelijan niin sanottujen geneeristen taitojen valmiuksia jatko-opinnoissa. Kyseisiä geneerisiä taitoja, kuten aikatauluttamista ja oman työn ohjaamista, tarvitsee myös kaikissa lukio-opinnoissa.

Esittelemällä oppiainetta pyritään vähentämään huoltajien kommentointia esimerkiksi sen suhteen, että nuori ei tiedä, mitä hänen tulee tehdä. Kaikki aikataulut ja suoritettavat työt näkyvät Classroomissa.

Esittelyssä tuodaan esille myös äidinkielen merkitys jatko-opintojen kannalta ja kerrotaan, että pikakaistaa oppimiseen ei ole. Koko lukion ajan on työskenneltävä kovasti.

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee?

Toimintatapa palvelee kodin ja koulun yhteistyötä. Kun huoltajat ymmärtävät paremmin opiskelun ja tehtävien tekemisen sekä esimerkiksi kirjojen lukemisen merkityksen, he myös tukevat nuoria niissä enemmän. Samalla esitys avaa myös työskentelytapoja lukiossa ylipäätään, ja sen jälkeen onkin luontevaa esitellä myös muita oppiaineita.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Haasteena on ollut asiapaljous ensimmäisessä vanhempainillassa sekä siihen liittyvä aikataulutus. Ehkä parasta on, jos puheenvuoro alkaa äidinkielellä, mutta laajenee koskemaan kaikkia oppiaineita.

Kortti tehty: kevät 2025

Asiasanat: aineryhmäyhteistyö, hyvinvointi, opiskelun haasteet, oppimisen tuki, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, tukiopetus, äidinkieli ja kirjallisuu

Mistä on kyse?

Espoonlahden lukion äidinkielen tuki tähtää siihen, että kaikki opiskelijat – erityisesti abiturientit – saavat mahdollisuuden vahvistaa osaamistaan ja varmistaa valmiutensa ylioppilaskokeisiin. Tukitoimien keskeisenä ajatuksena on, että osaamisen tukeminen ei ole kertaluonteista, vaan jatkuvaa ja yksilöllistä.

Kenelle tuki on suunnattu?

• Tuki on rakennettu niin, että se palvelee sekä abiturientteja että muiden vuosiluokkien opiskelijoita.
• Abit voivat osallistua lukuloman aikana järjestettäviin Google Meet -kertauksiin, joissa käsitellään yo-kokeiden sisältöjä, tehtävätyyppejä ja vastaustekniikoita.
• Opiskelijoita ohjataan myös lähitukeen, jos tehtäviä on tekemättä tai osaaminen kaipaa vahvistusta. Näin varmistetaan, että kaikki saavat tarvitsemansa tuen ajallaan.

Miten tuki toteutetaan?

• Kaksi toimintamallia: Koulumme neljästä opettajasta kaksi vastaa pääasiassa abien lukulomalla toteutuvasta kertauksesta. Toiset kaksi opettajaa taas huolehtivat eri vuosiluokkien lähituesta. Aineryhmän avoin ja keskusteleva ilmapiiri ja yhteistyö OHR:n kanssa tiivistää monialaista tukeamme. 

Abien täsmäiskut:

• Abit liittyvät Classroomiin ja saavat kertaustuntien aikataulun: Meet-kertaustunteja lukulomalla (n. 22 × 75–120 min)
• Kertaava äidinkielen täsmäisku joka arkipäivä – joskus kaksikin päivässä
• Vapaus osallistua haluamilleen etätunneille: ajatuksena eritoten kerrata ne sisällöt, jotka vaativat varmennusta
• Kerrataan teoriaa sekä syvennytään aineistoihin ja hyvän vastauksen piirteisiin
• Lisäksi kirjoittamista pienryhmissä ja vastausten laatimista yhdessä opettajan kanssa
• Lukuloman kertaustunnit pidetään Meet-verkkotapaamisten muodossa. Nämä ovat teemallisia täsmäiskuja, joissa käsitellään erilaisia luku- ja kirjoitustaidon tehtäviä. Tavoitteena osaamisen varmistus – ei sen unohdus. Kaikki keskeiset luku- ja kirjoitustaidon opit käyttöön: erilaisia tehtäviä ja myös harvemmin yo-kokeissa olevia tehtävätyyppejä – tavoitteellisten oppilaiden eriyttämistäkin.
• Täsmäiskujen rakenne-esimerkki:
  • Aluksi lukutaidon liittyvää teoriaa
  • Tehtäväaineiston lukemista, pähkäilyä ja mietintää
  • Sisältökuvauksen eli hyvän vastauksen piirteiden läpikäyntiä sekä keskustelua tehtävästä ja teoriasta

Lähituki:

• Opettajat ohjaavat opiskelijan henkilökohtaiseen tai pienryhmätukeen.
• Opettajat sopivat tapaamisajoista oppilaiden kanssa Wilmassa.
• Tukitunneilla tehdään puuttuvia tehtäviä ja vahvistetaan osaamista.
• Lähituki lisää oppimiseen sitoutumista ja luo turvallisen ilmapiirin.
• Tukea annetaan sekä henkilökohtaisesti että pienryhmissä. Tuki tähtää siihen, että suoritukset valmistuvat opettajan ohjauksessa ja opiskelija kokee edistymisen iloa. Kaksi opettajaa ovat päävastuussa siitä, että jaksosuoritukset tulevat tehdyiksi. Jos kahden muun opettajan ryhmissä on tukea tarvitsevia opiskelijoita, opettaja lähettää heidät tekemään puuttuvia suorituksia tukea antaville opettajille. Kaikkien äidinkielen opettajien avoin keskustelu tuen tarpeesta johdattaa opiskelijan tarpeeksi nopeasti tuen piiriin. 

Miksi tämä on hyvä toimintatapa? Mitä tarkoitusta toimintatapa palvelee? 

Tuen tavoitteena on varmistaa abiturienttien osaaminen ennen yo-kirjoituksia sekä tarjota jatkuvaa ja yksilöllistä tukea kaikille vuosiluokille. Tuki edistää opiskelijan minäpystyvyyttä ja motivaatiota. Keskeistä on yksilöllinen kohtaaminen: tuki perustuu oppilaan tuntemiseen ja kannustavaan ohjaukseen. Oppilaan saama monipuolinen, kehittävä ja rohkaiseva palaute tukee oppimista. Tavoitteena ei ole vain suoritusten täydentäminen tai yo-kokeisiin valmistautuminen, vaan myös opiskelijan itseluottamuksen ja opiskeluun sitoutumisen vahvistaminen. Tuki on tärkeä osa kokonaisvaltaista oppimista ja hyvinvointia – ei vain pelkkä opetukseen sidottu velvollisuus.

Tehtävät valmistuvat tehokkaammin henkilökohtaisessa ohjauksessa. Samalla opiskelijan itseluottamus kasvaa: opiskelija kokee, että häntä tuetaan ja hänestä välitetään. Tuki rytmittää opiskelua ja helpottaa ajankäytön hallintaa, ja positiivinen oppimisilmapiiri vahvistaa opiskelumotivaatiota. Tuki on joustavaa ja kohdennettua – oppilas ei jää yksin, vaan hän voi tulla matalalla kynnyksellä täydentämään opintojaan.

Mitä pitää huomioida, jotta tämä toimintatapa toimisi?

Keskeistä erilaisissa tukitoimissa on opettajien aktiivinen ja suunnitelmallinen rooli: opiskelijoille täytyy viestiä tuen mahdollisuuksista selkeästi ja ajallaan, ja heidän on koettava, että heitä todella kutsutaan mukaan oppimisen polulle. Opiskelijan sitouttaminen tukitilanteisiin vaatii myös luottamuksellista ilmapiiriä ja kunnioittavaa kohtaamista. Tuen pitää olla riittävän yksilöllistä, tavoitteellista ja konkreettista, jotta se johtaa edistymiseen. Myös aineenopettajien keskinäinen yhteistyö ja yhteys opiskeluhuoltoon vahvistavat sitä, että tuki on oikea-aikaista, tehokasta ja positiivisen pedagogiikan mukaista.

Kunnioittava nuoren kohtaaminen on pohja kaikelle – tuessa opettaja oppii tuntemaan opiskelijan, ja opiskelija saa tuntemuksen siitä, että olemme häntä varten.  Kun opiskelija kokee, että hänestä pidetään huolta ja häneen uskotaan, syntyy turvallinen pohja oppimiselle. Monipuolisen tuen, ohjauksen ja palautteen tarkoitus on viestiä nuorille, että he luottaisivat ja uskoisivat taitoihinsa kehittyä kirjoittajina.