Espoon lukiokoulutuksen laatukäsikirja: 4. Laadukas lukiokoulutus luo hyvinvointia ja osallisuutta

Espoon lukioissa opiskelijoiden hyvinvointi huomioidaan monipuolisesti koulun arjessa. Hyvinvoinnin peruspilarit muodostuvat riittävästä levosta ja unesta, säännöllisestä liikunnasta, terveellisestä ruokavaliosta, turvallisesta elinympäristöstä, itsetuntemuksesta ja toimivista ihmissuhteista. Liikunnallinen toimintakulttuuri vähentää runsaasta paikallaan olosta ja istumisesta aiheutuvia terveyshaittoja, lievittää stressiä ja edistää oppimista. Lukion toimintakulttuurissa huomioidaan myös opiskelijan mahdollisuudet riittävään lepoon ja palautumiseen. Opiskelupäivän aikaiset tauot tukevat jaksamista ja palautumista. Terveellinen ja maistuva lounasruoka edistää opiskelijan hyvinvointia. Opiskeluhuollon (ks. tarkemmin luku 4.6) avulla tuetaan opiskelijan hyvinvointia ja opinnoissa etenemistä opiskelijan yksilölliset tarpeet huomioiden.

Alla esitellään sekä opiskelijan hyvinvoinnin tukemista ohjaavia asiakirjoja että erilaisia arjen käytänteitä ja tapahtumia, joilla opiskelijoiden hyvinvoinnista voidaan pitää huolta. Lukuun on listattu myös kyselytutkimukset, joilla opiskelijoiden hyvinvointia Espoossa säännöllisesti kartoitetaan. Lisäksi esimerkeissä on Laadukas lukiokoulutus -hankkeessa vuonna 2024 toteutettuja asiantuntijavideoita erilaisista hyvinvoinnin teemoista.

Opiskelijan hyvinvointia tukevia ja ohjaavia asiakirjoja:

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (§ 3, 4, 9, 13, 18)
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) - kunta- / kuntayhtymätasoinen
Opiskeluhuoltosuunnitelma (sis. suunnitelman opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä) - lukiokohtainen
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus -suunnitelma - lukiokohtainen

Hyvinvoinnin mittareita:

Valtakunnallinen kouluterveyskysely(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Pääkaupunkiseudun kuntien lukiolaisten kysely (PKS-kysely)

Kokeilut ja hyvät käytänteet:

“Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjä edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja luo heille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua oppilaitoksen päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen. Heitä rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan kautta. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään suunnitelmallisesti yhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista. Yhteisöllisten toimintatapojen ja ryhmänohjauksen merkitys korostuvat lukio-opintojen aloitusvaiheessa.” Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2019 (3.4 Toimintakulttuuri, Osallisuus ja yhteisöllisyys)

Osallisuutta edistetään lukion toiminnan kaikilla tasoilla. Lukion arjessa opiskelijat pääsevät esimerkiksi suunnittelemaan ja järjestämään tapahtumia yhdessä muiden opiskelijoiden ja opettajien kanssa tai vaikkapa tuottamaan materiaalia lukion sosiaalisen median kanaviin. Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista, ja yhteisöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään yhdessä paitsi opiskelijoiden myös huoltajien, lukion koko henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Opiskelijat pääsevät vaikuttamaan lukion arkeen esimerkiksi OPKH:n, tutor-toiminnan ja lukion muiden tiimien ja projektien tai tapahtumien järjestämisen kautta. Opiskelijakunnan hallituksella on tärkeä rooli koulun arjessa ja kehittämistyössä. Opiskelijoita pyydetään mukaan koulun työryhmiin, ja hallitusta kuullaan esimerkiksi koulun kalustukseen ja kurssitarjottimen suunnitteluun liittyvissä sekä muissa opiskelijoita koskettavissa päätöksissä. Opiskelijakunnan hallitukselle annetaan vastuuta ja sitä kannustetaan vastuunkantoon sekä aktiiviseen toimintaan. Kokeilut ja hyvät käytänteet -osiossa on ideoita monipuolisen ja opiskelijalähtöisen OPKH:n toiminnan järjestämiseen.

Tutoreilla taas on merkittävä osa yhteisöllisyyden rakentamisessa lukiopolun alussa. Yhdessä ryhmänohjaajien kanssa he tutustuttavat uusia lukiolaisia paitsi koulun tiloihin ja käytänteisiin myös toisiinsa. Tutoreita koulutetaan ja heitä kannustetaan itse suunnittelemaan koulunsa aloittaville erilaista ryhmäyttävää toimintaa. Alla on ideoita tutoreiden toteuttamiin ykkösten tapahtumiin. Lisäksi kokeiluissa ja hyvissä käytänteissä kuvataan avointa ja rakentavaa vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä rakentavia tapahtumia ja arjen käytänteitä. Opiskelijoita osallistavasta toiminnasta voi lukea esimerkkejä myös kestävän tulevaisuuden toimintaa ja kansainvälisyyttä käsittelevistä luvuista 4.3 ja 4.4.

Osallisuutta edistäviä rakenteita Espoossa:

Osallisuutta rakentavat kokeilut ja hyvät käytänteet:

Yhteisöllisyyttä lisäävät kokeilut ja hyvät käytänteet:

“Opiskelijaa rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu oppilaitoksen arjen valintoihin ja toimintatapoihin. -- [Opiskelija] oppii perusasioita kestävän elämäntavan ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä näiden keskinäisriippuvuuksista. Opiskelija ymmärtää, miksi ihmisen toiminta on sovitettava luonnonympäristöjen kantokykyyn sekä rajallisiin luonnonvaroihin ja niiden kestävään käyttöön. Kokemukset ihmisiin ja luontoon kohdistuvasta huolenpidosta vahvistavat luottamusta siihen, että arkisilla hyvillä teoilla on vaikutusta.”

Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2019 (3.4 Toimintakulttuuri, Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus)

Espoon lukioissa kestävän tulevaisuuden edistämisen tulee olla osa oppilaitoksen toimintakulttuuria sekä kaikkien oppiaineiden opetusta. Eettisyys ja ympäristöosaaminen on myös yksi opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen osa-alueista. Kestävän kehityksen toiminta linkittyy lukioissa monella tavalla hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen. Monissa lukioissa kestävän tulevaisuuden eteen työskentelee opettajista ja opiskelijoista koottu tiimi, joka järjestää lukiolle kestävän kehityksen eri osa-alueisiin liittyvää toimintaa, kuten ympäristö- ja ilmastotempauksia, rahankeräyksiä jollekin hyväntekeväisyyskohteelle, verenluovutusta tai vaikkapa jätteiden kierrätyksen tehostamista.

Kestävään tulevaisuuden tähtävä toiminta opettaa tulevaisuus- ja työelämätaitoja. Aktiivinen toimijuus ympäristön, kanssaihmisten ja tulevaisuuden maailman hyväksi on myös tapa rakentaa turvallisuudentunnetta ja luottamusta maailmaan. Lue lisää espoolaisten lukioiden kestävän kehityksen työstä:

Kestävän kehityksen polulla Espoon lukioissa

Kokeilut ja hyvät käytänteet:

Materiaalivinkkejä:

Vihreä lippu(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Lukioiden kansainvälinen toiminta tukee opiskelijoiden kielitaidon ja globaali- sekä kulttuuriosaamisen kehittymistä. Laadukas kansainvälinen toiminta on kaikkien opiskelijoiden ulottuvilla esimerkiksi opiskelijan taloudellisesta tilanteesta riippumatta, mutta esimerkiksi opintomatkojen mahdollistamiseksi lukioissa voidaan tehdä myös maksullisia matkoja ja kansainvälisiä projekteja.

Espoon lukioissa järjestetään monenlaista kansainvälistä toimintaa. Etelä-Tapiolan lukiolla, Leppävaaran lukiolla, Matinkylän lukiolla ja Otaniemen lukiolla on Erasmus+-akkreditointi, Matinkylän lukio on Unesco-lukio ja lisäksi lukioilla on monenlaisia muita kansainvälisiä hankkeita, kontakteja, omarahoitteisia kansainvälisiä projekteja ja matkakursseja. Lukioissa tehdään myös kansainvälistä yhteistyötä etäyhteyksien avulla ja hyödynnetään kotikansainvälisyyttä (ks. myös luku 1.3 Kielitietoisuus ja kulttuurinen moninaisuus huomioidaan opetuksessa).

Kansainvälisten hankkeiden järjestämistä säätelee usein rahottajalta tulevat ohjeet. Esimerkiksi Erasmus-toiminnan tulee olla läpinäkyvää ja kaikille saavutettavaa. Espoolla on lisäksi omia ohjeita esimerkiksi opiskelijoiden ryhmämatkan järjestämisestä.

Espoon kasvun ja oppimisen toimialan kansainvälisen toiminnan ohjeet(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Espoon kaupungin suomenkielisen koulutuksen kansainvälisyys- ja globaalisuunnitelma 2021-2026 (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)Kansainvälisyys kouluissa.

Espoo-sivut kansainvälisille vieraille https://www.espoo.fi/en/come-and-visit-schools-and-day-care-centres-espoo

Muistilista(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Erasmus+-liikkuvuuden toteuttamiseen Essissä.

Kokeilut ja hyvät käytänteet:

“Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (lukiolaki 714/2018, 40 §). Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opiskelijoiden osallisuus opiskeluyhteisön turvallisuuden edistämisessä tukee hyvinvointia ja tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa lukion toimintakulttuuria, ja se otetaan huomioon kaikessa lukion toiminnassa.”

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 (4.3.1 Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet, Yhteisöllinen opiskeluhuolto)

Sekä opetussuunnitelman perusteet, lukiolaki, oppilas- ja opiskelijahuoltolaki että työturvallisuuslaki velvoittavat lukiokoulutuksen järjestän huolehtimaan opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuudesta. Espoolaiset lukiot ovat laatineet lain vaatimusten mukaisesti turvallisuus- ja pelastussuunnitelman, josta löytyy oppilaistoskohtaiset turvallisuusohjeet ja käytänteet. Turvallisuudesta pidetään huolta monin tavoin kartoittamalla koettua turvallisuutta ja mahdollisia uhkia, ehkäisemällä tapaturmia tai muita turvallisuutta heikentäviä asioita ja puuttumalla tilanteisiin, joissa turvallisuus on järkkynyt.

4.5.1 Psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta huolehtiminen

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen luo psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Koulukohtainen tilanne, käytänteet ja tavoitteet on kuvattu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa, jota päivitetään säännöllisesti yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Kiusaamiseen puuttuminen on jokaisen koulussa työskentelevän aikuisen vastuulla ja kiusaamiseen puututaan välittömästi. Koulukohtaiset käytänteet siihen, miten opiskelijoita suojataan väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, löytyvät kunkin lukion oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelmasta.

4.5.2 Turvallisuudesta huolehtiminen ja vastuuhenkilöt

Rehtori vastaa opetuksen järjestäjän edustajana lukion turvallisuudesta. Turvallisuuden edistäminen on kuitenkin kaikkien opettajien ja opiskelijoiden yhteinen asia. Turvallisuuteen liittyviä työtehtäviä organisoi lukion opettajakunnasta valittu turvallisuusvastaava, joka esimerkiksi järjestää vuosittain pidettävän palo- ja poistumisharjoituksen sekä turvallisuuskävelyn. Turvallisuusvastaava voi myös pitää yhteyttä pelastuslaitokseen sekä järjestää turvallisuuteen liittyviä koulutuksia.

Järjestyssäännöt ja lukiolain asettamat turvalliseen ympäristöön liittyvät velvollisuudet käydään vuosittain yhdessä läpi opiskelijoiden kanssa esimerkiksi lukuvuoden alkaessa tai muuna yhdessä sovittuna ajankohtana vaikkapa ryhmänohjaustuokiossa.

Turvallisuuteen liittyvää dataa kerätään esimerkiksi joka toinen vuosi toteutettavassa Kouluterveyskyselyssä, kerran vuodessa toteutettavassa PKS-kyselyssä (2.vsk opiskelijoille) ja Lukiolaisbarometrissä. Koulukohtaisia tuloksia hyödynnetään tavoitteellisesti koulun toimintakulttuurin kehittämistyössä. Esimerkiksi uupumuksesta, kiusaamisesta tai yksinäisyydestä kertoviin tuloksiin reagoidaan tilanteen vaatimalla tavalla.

Henkilökunnalle järjestetään turvallisuusasioihin liittyviä koulutuksia tarvittaessa. Kolmasosalla henkilökunnasta tulee olla voimassa EA1 eli ensiavun peruskurssin suorite. Suorite on voimassa kurssin suorittamisen jälkeen 3 vuotta. Työnantaja vastaa tämän koulutuksen tarjoamisesta henkilökunnalle.

Luonnontieteiden (FYKEBI) opettajat vastaavat opetusmateriaalien turvallisesta säilytyksestä ja käytöstä sekä ohjeistavat opiskelijoita noudattamaan työturvallisuutta oppituntien aikana. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kemikaalien turvalliseen säilytykseen ja kemikaalijätteiden käsittelyyn. Yleensä kemian opettaja on käynyt aiheeseen perehdyttävän kemikaalikoulutuksen. Lisätietoa ja toimintaohjeita löytyy OPH:n julkaisemasta oppaasta: “Luonnontieteiden opetustilat, työturvallisuus ja välineet(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)”.

Vastuuopettajat tai lukiosihteeri huolehtivat ensiapuvälineiden saatavuudesta esimerkiksi luonnontieteiden ja liikunnan opetustiloissa sekä opettajanhuoneessa.

Jos lukion rakennuksessa yövytään, pitää siitä ilmoittaa Pelastuslaitokselle, ks. ohjeet Tilapäismajoitus | Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Espoossa käytössä olevia turvallisuuteen liittyviä työkaluja:

Hessu-järjestelmä(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Hessu-järjestelmässä arvioidaan työpaikan turvallisuusriskit ja ilmoitetaan tapaturmat, väkivalta- ja uhkatilanteet sekä turvallisuushavainnot, kuten biologinen altistuminen, veritartuntavaara, läheltä piti -tilanne, vaarallinen tapahtuma tai henkinen kuormittuminen. Järjestelmään kirjataan myös turvallisuuden eteen tehdyt toimet, kuten turvavartin tai turvallisuuskävelyn järjestäminen.

EduHousen organisaatioturvallisuuden opintokokonaisuus(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

EduHousen organisaatioturvallisuuden opintokokonaisuus on kaikkien Espoon työntekijöiden saavutettavissa webinaarikoulutuksena. Koulutukseen kuuluu tietoturvan, tietosuojan, turvallisten digitaalisten työtapojen ja toimitilaturvallisuuden osa-alueet. Osa opintosisällöistä on Espoolle tuotettuja, osa EduHousen yhteisiä sisältöjä. Lisätietoa EduHousesta ja sen käytöstä saat Essistä.

Someturva(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Someturva on Espoon kaupungin opiskelijoille ja opettajille ostama digitaalinen palvelu, joka auttaa ratkaisemaan somessa ja muualla netissä kohdattuja ongelmatilanteita. Someturva antaa oikeudellisen arvion, konkreettisia toimintasuosituksia tilanteen ratkaisemiseen ja neuvoja henkisen jaksamisen varmistamiseksi. Someturvan apu on aina henkilökohtaista ja juuri kyseessä olevaan tilanteeseen räätälöityä.

Opiskelija tai opettaja voi ilmoittaa Someturvaan somessa kohdatusta kiusaamisesta, häirinnästä tai uhkailusta matalalla kynnyksellä ja anonyymisti. Palvelun käyttäminen ei edellytä muuta kuin sen, että on lukion henkilökunnan tai opiskelijan koodi ja laite, jolla kirjautua palveluun sisään – ilmoittajan ei tarvitse kertoa henkilöllisyyttään tai tehdä tilanteesta rikosilmoitusta ennen kuin voi pyytää Someturvalta arviota tilanteesta. Lukiokohtaisen koodin henkilökunnalle saa lukiolta ja se on tyypillisesti lukiolla esillä Someturvajulisteissa näkyvällä paikalla.

Essistä löytyy myös Kasvatuksen ja opetuksen toimialan yhteisiä ohjeita(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) kriisitilanteisiin ja turvallisuuteen (katso osuus Kriisitilanteet ja turvallisuus).

Kokeilut ja hyvät käytänteet:

“Opiskeluhuolto on osa lukion toimintakulttuuria ja toimia, joiden tavoitteena on oppimisen tuen ohella edistää opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja sosiaalista vastuuta sekä edistää ja seurata lukion yhteisön hyvinvointia ja ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Opiskeluhuollon tavoitteena on myös osallistaa opiskelijoita tarjoamalla mahdollisuuksia yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintatapojen kehittämiseen ja mielipiteen ilmaisemiseen opiskelijoita ja yhteisöä koskevissa asioissa. Lisäksi tuetaan ja kannustetaan huoltajia osallistumaan yhteistyöhön yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämiseksi ja yhteisön hyvinvoinnin ja yhteistyön vahvistamiseksi.”

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 (4.3 Opiskeluhuolto)

Espoon lukioissa toimii opetussuunnitelman perusteiden sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain määräysten mukaan järjestetty opiskeluhuolto, jota toteutetaan opetustoimen ja hyvinvointialueen yhteistyönä. Opiskeluhuollon työntekijöitä lukioissa ovat terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi, mutta opiskeluhuollon toteuttaminen on kaikkien oppilaitoksen työntekijöiden lakisääteinen tehtävä.

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskeluhuollon yksilöllisiä palveluita, esimerkiksi terveydenhoitajan, kuraattorin tai psykologin vastaanottoa. Yhteisöllinen opiskeluhuolto taas tarkoittaa opiskeluhuollon eri työryhmien toimintaa, jolla pyritään edistämään hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koko lukioyhteisössä tai yksittäisessä opiskelijaryhmässä.

Opiskelijahuollon tavoitteena on ennen kaikkea ennaltaehkäistä hyvinvoinnin ongelmia ja puuttua niihin varhaisessa vaiheessa. Onkin tärkeää, että opiskelijahuollon ammattilaisten puheille voi mennä matalalla kynnyksellä ennen kuin ongelmat, esimerkiksi opiskelijan uupumusoireet, pahenevat.

4.6.1 Yhteisöllinen opiskelijahuoltoryhmä

Jokaisessa lukiossa toimii yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä. Ryhmään kuuluu yleensä rehtori, terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, erityisopettaja/laaja-alainen erityisopettaja ja mahdollisesti muita opettajia, opinto-ohjaaja sekä opiskelijoiden ja huoltajien edustaja. Opiskeluhuoltoryhmä ei käsittele yksittäisten opiskelijoiden asioita, vaan ryhmässä käsitellään yhteisöön ja sen toimintaan liittyviä asioita. Asioista voidaan puhua koko lukioyhteisön tai vaikkapa yksittäisen ryhmän tasolla.

Lukion opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat, yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa sekä opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen. Ryhmän toiminta kirjataan myös lukuvuosisuunnitelmaan.

Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän tehtäviin kuuluu hyvinvoinnin ja turvallisuuden seuranta, opiskelijahuollon toiminnan suunnittelu ja siitä tiedottaminen, opiskelijoiden ja huoltajien osallisuuden edistäminen ja ylipäätään sosiaalisen hyvinvoinnin ja toimivan vuorovaikutuksen edistäminen. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä voi myös puuttua kiusaamiseen tai häirintään sekä tukea työrauhaa.

4.6.2 Opiskelijahuolto ja hyvinvointi on koko henkilökunnan asia

Toimiva, yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia edistävä opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksen työntekijöiden tehtävä. Opiskelijahuoltoon kuuluu hyvinvointia edistävästä oppimisympäristöstä huolehtiminen, mielenterveyden ja oppimisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Kaikilla henkilökunnan jäsenillä on myös vastuu ilmoittaa vaaraa aiheuttavista puutteista esimerkiksi oppilaitoksen tiloissa.

Opettajat osallistuvat opiskeluhuollon toteuttamiseen ja opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtimiseen monella tavalla sekä epämuodollisesti että ennalta sovittujen rakenteiden puitteissa. Ryhmänohjaajan rooli ohjausryhmänsä opiskelijoiden hyvinvoinnin seuraajana on olennainen. Ks. lisää ryhmänohjausta käsittelevästä luvusta 3.3. Tarvittaessa ryhmänohjaaja, kuten muutkin henkilökunnan jäsenet, ohjaa opiskelijat tapaamaan opiskelijahuollon ammattilaisia tai muita terveydenhuollon ammattilaisia.

Kaikki aineenopettajat pyrkivät edistämään hyvinvointia esimerkiksi työtapojen valinnassa, vaikkapa tehtävien palautuksen aikatauluttamisessa, jota voidaan suunnitella ajoissa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Hyvinvointia edistää avoin vuorovaikutus, ja toisaalta avoin vuorovaikutus myös edesauttaa mahdollisten ongelmien havaitsemista ajoissa.

Lukion henkilökunta reagoi myös muihin hyvinvointia uhkaaviin ilmiöihin tarpeen mukaan. Viime vuosina esimerkiksi sähkötupakan ja nuuskan käyttö ovat vaatineet toimia lukioissa.

4.6.3 Työskentely-ympäristön terveellisyys, turvallisuus ja hyvinvointi

Opiskeluhuoltoon kuuluu myös oppilaitoksen säännölliset tarkastukset. Espoossa oppilaitoksille tehdään monialainen tarkastus kolmen vuoden välein, ja tämän tarkastuksen yhteydessä kartoitetaan myös oppilaitosympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Tarkastuksella arvioidaan muun muassa sisäilman laatua ja ilmanvaihdon riittävyyttä, toiminnasta aiheutuvaa melua, tilojen soveltuvuutta käyttötarkoitukseen sekä tilojen riittävyyttä niissä opiskelevien opiskelijoiden määrään nähden. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus, joka lähetetään lukion rehtorille. Tarkastus tehdään yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Oppilaitoksen monialaisesta tarkastuksesta tiedotetaan opiskelijoita, huoltajia, henkilöstöä, vanhempainyhdistystä, opiskelijakuntaa ja yhteistyökumppaneita.

Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa tukevia ja ohjaavia asiakirjoja:

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (§ 3, 4, 9, 18)
Lukiolaki (§ 33)
Opiskeluhuoltosuunnitelma - lukiokohtainen
Lukuvuosisuunnitelma - lukiokohtainen

Opiskelijahuollon ammattilaiset:

terveydenhoitaja
kuraattori
psykologi

Espoon sivut opiskeluhuollon palveluista

Lisäksi Espoossa hankerahalla tehtyjä kokeiluja:

yhteisö- ja kulttuuriohjaajat (ks. luku 4.2 Yhteisöllisyys ja osallisuus)

Kokeilut ja hyvät käytänteet:

“Lukiolaki (714/2018) 31 § edellyttää, että nuorten lukiokoulutuksessa tehdään yhteistyötä kotien kanssa. Yhteistyön lähtökohtana on avoin ja yhdenvertainen vuorovaikutus sekä keskinäinen kunnioitus. Aktiivinen yhteistyö tukee opiskelijan oppimisen edellytyksiä, tervettä kehitystä ja hyvinvointia. Yhteistyö vahvistaa opiskelijoiden ja huoltajien osallisuutta sekä oppilaitosyhteisön hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Yhteistyö huoltajien ja kotien kanssa kuuluu lukion toimintakulttuuriin, ja se jatkuu säännöllisenä opiskelijan koko lukio-opiskelun ajan.”

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 (3.5 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö)

Espoon lukioissa järjestetään vanhempainillat vuosittain jokaiselle vuosikurssille erikseen. Huoltajat pääsevät näin ollen osallistumaan vähintään kolmeen vanhempainiltaan opiskelijan lukiopolun aikana. Vanhempainilloissa puhutaan kutakin vuosikurssia koskevista keskeisistä asioista ja varataan lisäksi huoltajille aikaa myös vapaaseen kysymysten esittämiseen.

Tärkeistä kouluarkea koskevista tapahtumista (esim. ylioppilaskokeiden järjestämiseen liittyvät erityisjärjestelyt, arjen poikkeusaikataulut yms.) lähetetään tarvittaessa Wilma-tiedote koteihin. Yksittäiseen opiskelijaan liittyvissä asioissa yhteydenpitoa kotiin hoitaa yleensä ensisijaisesti ryhmänohjaaja.

Huoltajat seuraavat usein myös lukion somekanavia, joten nekin ovat tärkeä väylä koulun arjen ja tunnelman välittämisessä koteihin. Lisäksi huoltajia voidaan osallistaa yhteiseen arkeen myös pyytämällä heitä vieraaksi erilaisiin teemapäiviin. Tämän luvun esimerkeissä onkin ideoita niin vanhempainiltojen järjestämiseen kuin siihen, miten kotiväki voidaan ottaa osaksi esimerkiksi lukion työelämäpäivää.

Kokeilut ja hyvät käytänteet:

Laatuhankkeessa on ollut mukana opiskelijajäseninä Matias Lindroos Kuninkaantien lukiosta ja Mimmi Haavisto Otaniemen lukiosta. Opiskelijoiden ääni on kuulunut hankkeen eri vaiheissa, ja he ovat myös laatineet laatukäsikirjan opiskelijakommentit. Kommenteissa on huomioitu myös Espoon lukiolaisille teetettyjen kyselyiden vastauksia. (Kirjoitettu toukokuussa 2024.)

Hyvinvoivalla opiskelijalla on hyvät valmiudet myös opiskeluun. Opiskelijoiden hyvinvoinnin onkin syytä olla lukioiden toiminnan keskiössä, koska lukiot ovat olemassa opiskelijoita varten.

Ympäröivä yhteisö ja sosiaaliset suhteet vaikuttavat merkittävästi opiskelijan hyvinvointiin. Varsinkin hyväksynnän kokeminen kouluyhteisössä on hyvinvoinnin kannalta erityisen tärkeää.

Tapiolan ja Espoon yhteislyseon lukioiden opiskelijan laatukyselyt

Kouluympäristön turvallisuuden kannalta on tärkeää, että lukioissa tutustutaan muihin kulttuureihin ja opetellaan kohtaamaan eri taustoista tulevia ihmisiä. Kulttuurierojen ja niiden muodostumisen ymmärtäminen auttaa luomaan lukioon ilmapiirin, jossa kaikkien on hyvä olla.

Espoon lukiokoulutuksen laatukäsikirja: 4. Laadukas lukiokoulutus luo hyvinvointia ja osallisuutta

4.1 Opiskelijan hyvinvointi on lukion toiminnan keskiössä

4.2 Laadukas lukio on yhteisöllinen ja edistää osallisuutta

4.3 Kestävän tulevaisuuden toiminta luo toivoa, yhteisöllisyyttä ja tulevaisuustaitoja

4.4 Kansainvälinen toiminta tukee globaali- ja kulttuuriosaamisen kehittymistä

4.5 Turvallisuus huomioidaan lukion arjessa kaikilla tasoilla

4.6 Opiskeluhuolto huolehtii sekä yksilön että yhteisön hyvinvoinnista

4.7 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö tukee opiskelijaa

Opiskelijoiden kommentit

Espoon lukiokoulutuksen laatukäsikirja (päivitetty marraskuussa 2024)