Espoon lukiokoulutuksen laatukäsikirja: 5. Laatu työyhteisön arjessa ja toimintakulttuurin kehittämisessä
Osallistava toimintakulttuuri, avoin johtaminen ja tavoitteellinen kehitystyö luovat lukiosta työpaikan, jota koko henkilöstö kehittää yhdessä. Tässä luvussa kuvataan, miten työyhteisöjen toimintaa ja henkilöstön hyvinvointia tuetaan Espoon lukioissa monin eri tavoin. Lukua on päivitetty huhtikuussa 2025. Lähetä palautetta laatukäsikirjasta Espoon lukiokoulutuksen suunnittelija Maija Metsolalle, maija.metsola@espoo.fi.
“Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Se tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Lukio on oma koulutusmuotonsa, ja jokaisella lukiolla on omanlaisensa toimintakulttuuri. Paikallisen opetussuunnitelman eri osat konkretisoituvat lukion toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan.”
Espoon lukiokoulutuksen visiolauseiden mukaan hyvinvoiva kouluyhteisö on kaiken toiminnan lähtökohta. Henkilökunnan hyvinvointia seurataan ja sitä pyritään tukemaan sekä arjessa että erilaisilla yhdessä luoduilla rakenteilla.
Henkilöstön hyvinvointia seurataan kahden vuoden välein toteutettavalla Kunta10-tutkimuksella ja neljästi vuodessa tehtävällä lyhyellä Fiilismittari-kyselyllä. Molempien kyselyiden vastaukset käydään läpi sekä työyhteisössä että lukiolinjan johtoryhmässä, ja kyselyn tulosten perusteella päätetään työyhteisössä toimenpiteistä, joiden vaikuttavuutta myös seurataan. Kunta10-kyselyn tuloksia käytetään myös työelämän vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin tutkivan pitkittäistutkimuksen aineistona. Kyselyn tulosten perusteella kehitetään koko kunta-alaa.
Kunta10-kyselyn mukaan Espoon lukiolinjalla koetaan työn imua ja panostetaan työhön. Työ myös koetaan mielekkääksi ja palkitsevaksi. Toisaalta useissa lukioissa tuloksissa korostuu työn suuri määrä, stressaavuus ja vaikeus rajata työtä. Tuloksissa on myös vaihtelua eri lukioiden välillä, esimerkiksi työhön liittyvät uhkatilanteet näkyvät hyvin eri tavoin eri lukioiden henkilökunnan vastauksissa.
Jokaisen espoolaisen lukion työntekijän pitäisi päästä kerran vuodessa tavoitekeskusteluun, joka voidaan järjestää joko ryhmäkeskusteluna esimerkiksi aineryhmittäin tai tiimeittäin tai esihenkilön ja työntekijän kahdenkeskisenä keskusteluna. Keskusteluun kannattaa yleensä valmistautua esimerkiksi kyselylomakkeen avulla, jotta keskustelusta tulisi mahdollisimman hyödyllinen molemmille osapuolille.
Työhyvinvointia tukevat mahdollisuudet vaikuttaa työnkuvaan, kehittää osaamista ja saada onnistumisen kokemuksia. Avoin vuorovaikutus työyhteisössä sekä lisää yhdessä tekemisen iloa että mahdollistaa epäkohtien esille tuomisen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin niihin on myös helpompi puuttua.
Monessa lukiossa toimii niin sanottu TYHY- tai TYKY-tiimi, joka järjestää työyhteisön hyvinvointia edistävää toimintaa sekä työajalle että mahdollisesti myös vapaa-aikaan. Tiimi voi esimerkiksi suunnitella VESO-päivän työhyvinvointia edistävää ohjelmaa, järjestää pikkujouluja, suunnitella yhteishenkeä kohottavia arkea piristäviä yllättyksiä tai järjestää vaikkapa kulttuuriretken vapaa-ajalle.
Espoon kaupungin työterveyshuolto tarjoaa lakisääteistä ja ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa sekä työterveyspainotteista yleislääkäritasoista sairaanhoitoa.
Työpaikan turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvissä asioissa henkilöstö voi olla yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun, joka edustaa työntekijöitä työnantajan kanssa työsuojeluasioissa ja myös suhteessa työsuojeluviranomaisiin. Työsuojeluvaltuutettu seuraa työympäristön ja työyhteisön turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavia asioita sekä työsuojelusäädöksiä. Hän huomioi esimerkiksi ergonomiaan tai muiden riskien arviointiin liittyviä asioita ja osallistuu tarvittaessa työterveysneuvotteluihin tai esimerkiksi riita-, väkivalta-, uhka- tai kuormitustilanteiden selvittelyyn. Työsuojeluvaltuutettu saa tehtävästään korvauksen ja tehtävän hoidosta säädetään paikallisessa virkaehtosopimuksessa. Työsuojeluvaltuutetulla on salassapitovelvollisuus. Espoon lukioiden työsuojelulvaltuutetun yhteystiedot löytyvät EKOAY:n sivuilta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).
Espoon kaupungin henkilöstöedut:
- Saat tukea työpäivän aikana tapahtuvaan ruokailuun.
- Edistämme joukkoliikenteen käyttöä työsuhdematkalipuilla.
- Kannustamme säännöllisiin työaikoihin ja joustaviin työjärjestelyihin.
- Tarjoamme laadukkaat, ennaltaehkäisevät työterveyspalvelut.
- Tuemme liikunta- ja kulttuuriharrastuksiasi. Vuonna 2024 täyden vuoden kestävissä palvelussuhteissa edun arvo on 100 euroa.
- Tarjoamme maksuttomia liikuntaryhmiä ja uimahallikäyntejä.
- Kaupungilla on paljon erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja -ryhmiä shakinpeluusta veneilyyn.
- Saat apua asunnon hankintaan. Ohjeet asunnon hakemiseen löydät Espoon Asunnot Oy:n sivuilta.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
- Voit vuokrata Furuholmin mökkejä Espoon Suvisaaristossa: https://terassipartio.wordpress.com/furuholm-ramso-suvisaaristo/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Koulutuksen ja opetuksen toimiala Espoossa on koonnut ohjeita Essiin(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (ks. osio Henkilöstöasiat).
Henkilöstön hyvinvointia koskevia ohjaavia ja tukevia asiakirjoja:
Kokeilut ja hyvät käytänteet:
Työyhteisön arjen sujuvuus helpottuu, jos johtaminen (ks. Luku 6.2), perehdytyskäytännöt (ks. luku 5.7) ja tiedotus (ks. luku 5.4) ovat kunnossa. Lisäksi koko henkilöstöllä on hyvä olla tiedossa, kenelle työyhteisössä kuuluu mikäkin vastuualue. Eri vastuualueet on hyvä kertoa henkilökunnalle opettajien kootuissa ohjeissa, esimerkiksi henkilöstön oppaassa.
Yhteissuunnitteluaika eli YS-aika
Opettajan työtehtäviin kuuluu oppituntien valmistelun pitämisen ja jälkityön lisäksi myös muita tehtäviä. Näistä jokaiselle opettajalle kuuluu YS-aikaa eli yhteissuunnitteluaikaa 101 tuntia lukuvuodessa. Osa YS-ajasta on sijoitettu Espoon lukioissa tiistai-iltapäiviin (klo 14.45–16.00). YS-ajalla voi olla tiimien, aineryhmien tai koko opettajakunnan tapaamisia tai muuta toimintaa, kuten tyhy-toimintaa. YS-ajan aiheet on alustavasti suunniteltu lukuvuosikalenteriin. YS-työtä voi tehdä yhdessä tai yksin.
YS-aika on
- opetuksen, tapahtumien ja juhlien yhteissuunnittelua ja kehittämistä
- eri henkilöstöryhmien yhteispalavereja, joita ei korvata lisäkorvauksella
- perehdytystä
- muuta kuin ryhmänohjaukseen liittyvää yhteistyötä koulun ja kodin välillä, kuten vanhempainiltoja ja yhteistyötä huoltajien kanssa.
YS-aikaa ei ole
- omien oppituntien suunnittelu, valmistelu ja jälkityöt
- muiden virkaehtosopimuksen mukaan korvattavien tehtävien tekeminen (esim. ryhmänohjaajan tehtävät, kirjasto, välineiden huoltaminen)
- opettajatyöpäivät eli veso-päivät.
Opettajan erityistehtävät
Opettajalle voi kuulua opetuksen ja YS-ajan lisäksi erikseen palkkauksessa maksettavia erityistehtäviä kuten ryhmänohjaus, kokoelmien hoito ja tt-vastuuopettajuus. Näistä tehtävistä on hyvä sopia jo edellisenä keväänä, jos henkilöstö on tiedossa, jotta opettaja voi aloittaa tehtävän hoidon heti koulun alettua. Vastuuhenkilöistä on hyvä tiedottaa muita opettajia sekä tarvittaessa opiskelijoita ja huoltajia.
Opettajien työtehtäviä jaettaessa on hyvä huomioida opettajien toiveet ja tarpeet. Kenenkään työkuorma ei saa tulla liian suureksi, ja vastuiden tulee jakautua koko henkilöstölle. Tasapuolisuus esimerkiksi valvontoja määrättäessä tulee huomioida.
Kokeilut ja hyvät käytänteet:
- KESTO-tiimi (Kuninkaantien lukio)
- Kulttuuri-YS (Otaniemen lukio)
- Laatua arkeen -yhteistiedosto: “Tämä meillä toimii, tätä pitää vielä kehittää” (Otaniemen lukio)
- Opettajan ohjekirja (useita lukioita)
- Opettajien tietopankki Sharepointissa (Leppävaaran lukio)
- Opetusajan tehokas käyttö (Tapiolan lukio)
- Opintojaksojen kalenteripohjat (Kuninkaantien lukio)
- Palkkikuormitustyökalu (Matinkylän lukio)
- Riskien kartoitus (Tapiolan lukio)
- Sometiimi (Kuninkaantien lukio)
- Tiimit (useita lukioita)
- TYHY-tiimi (Kuninkaantien lukio)
- Vuosikello (Leppävaaran lukio)
- Wilman työjärjestys (Matinkylän lukio)
- Yhteinen preliminäärikoe (Leppävaaran lukio)
- Yhteinen YS-aika (Matinkylän lukio)
Erilaiset teemapäivät, tapahtumat ja juhlat rytmittävät lukuvuotta ja tuovat vaihtelua arkeen. Tapahtumat ovat tärkeitä lukion yhteisöllisyyden kannalta ja niissä tuodaan esiin laaja-alaisen osaamisen kannalta tärkeitä teemoja kuten kulttuuriosaamista ja hyvinvointia sekä tapahtuman teeman mukaan myös muita sisältöjä.
Tapahtumat on hyvä sijoittaa lukion vuosikelloon mahdollisimman hyvissä ajoin erityisesti, jos ne sijoittuvat oppituntien päälle. Lukiossa kannattaa myös seurata eri opintojaksojen tuntimääriä: eri lukujärjestyskoodeille sattuu eri periodeissa erilaisia määriä oppitunteja, ja tapahtumat kannattaa sijoittaa mahdollisuuksien mukaan sellaisille lukujärjestyskoodeille, joilla on kyseisessä periodissa mahdollisimman paljon tunteja.
Vastuu tapahtumien järjestämisestä vaihtelee. Osa tapahtumista on luontevasti esimerkiksi jonkin tietyn oppiaineen opettajien tai jonkin tietyn tiimin järjestämiä, osa voi olla erikseen korvattavaa työtä tai esimerkiksi tietyn juhlan järjestäminen voidaan sopia jonkin tietyn vuositason ryhmänohjaajien vastuulle. Lukiossa kannattaa koota tapahtumien materiaaleja keskitetysti esimerkiksi yhteiseen kansioon, jotta hyvin tehtyä työtä voidaan hyödyntää seuraavana vuonna eikä samoja asioita tarvitse keksiä ja kehittää joka vuosi uudelleen.
Kokeilut ja hyvät käytänteet:
- Ammattien aamu (Matinkylän lukio)
- Hyggepäivä (Kuninkaantien lukio)
- Hyvinvointiviikko (useita lukioita)
- Juhlien vuosikello (Otaniemen lukio)
- Liikunta- ja kulttuuripäivä (Kuninkaantien lukio)
- Mielenterveysviikko (Espoonlahden lukio)
- Musiikkitapahtumat koulun arjessa (Tapiolan lukio)
- Nollapäästöpäivä (Otaniemen lukio)
- Opetusajan tehokas käyttö (Tapiolan lukio)
- Palkkikuormitustyökalu (Matinkylän lukio)
- Urapäivä (Kuninkaantien lukio)
Lukioiden sisäinen viestintä
Lukioissa on sovittu eri tavoin, miten lukion sisällä viestitään. Henkilökunnan sisäistä viestintää voidaan hoitaa esimerkiksi viikkoviestillä, joka julkaistaan joko yhteisellä sähköisellä alustalla tai sähköpostilistalla. Työyhteisön sisällä viestitään sähköpostitse. Yksittäisiä opiskelijoita koskevista asioista viestitään Wilmassa. Lisäksi työyhteisössä voi olla epävirallisia viestiryhmiä esimerkiksi WhatsApp-palvelussa. Koska opettajilla ei ole työpuhelimia, ei näiden käyttöä voi kuitenkaan edellyttää.
Henkilökunnan sekä opiskelijoiden ja huoltajien välistä viestintää hoidetaan Wilmassa. Opiskelijoille voidaan viestiä ajankohtaisista asioista säännöllisesti esimerkiksi Wilman tiedotteiden kautta. Viestintää tehostetaan lukioissa Instagram-postauksilla. Instagram ei kuitenkaan ole virallinen viestintäkanava, vaan lukioarjessa tarvittavien tietojen pitää löytyä jostain lukion virallisesta viestintäkanavasta.
Ulkoinen viestintä
Suomenkielisessä lukiokoulutuksessa Espoossa viestitään toiminnasta ulospäin sekä lukiokohtaisesti että kaupungin linjausten mukaisesti yhdessä.
Eri lukioilla on eri tavat kertoa lukuvuoden yhteisistä asioista, periodikohtaisista ja ajankohtaisista tapahtumista ja muistettavista asioista opiskelijoille, huoltajille ja henkilökunnalle. Lisäksi lukioilla on omat somekanavat, joissa kerrotaan lukioiden arjesta ja juhlista sekä esitellään toimintaa esimerkiksi 9.-luokkalaisille. Somekanavista keskeisin on Instagram. Lukioilla on myös internet-sivut, joilta löytyvät ainakin lukion yhteystiedot, mutta usein myös lukuvuosioppaat ja muita opiskeluohjeita.
Lukioilla on omat logot ja visuaaliset käytännöt. Lukiotasolla on myös sovittu, miten vastuu viestinnästä on jaettu. Monilla lukioilla on viestintä- tai somevastaava ja viestintäryhmä tai viestintätiimi.
Lukiolinjan yhteinen viestintä on osa kaupungin viestintää. Tämä viestintä on kolmikielistä (suomi, ruotsi, englanti) ja käyttää kaupungin tai toisen asteen koulutuksen visuaalista ilmettä. Lukiolinjan viestinnän tavoite on lisätä Espoon lukioiden tunnettavuutta. Keskeisessä roolissa ovat tarinat, joissa kerrotaan onnistumisista lukioissa. Viestintäkärkinä ovat lukion moninaiset mahdollisuudet, yhteishenki, innostava opetus ja omalla tavalla tekeminen. Espoossa lukiot ovat kaikki erilaisia ja omalla tavallaan hyviä, ja tätä nostetaan tarinallisesti esimerkiksi lukiolinjan Instagram-tilillä (@espoonlukiot) ja muilla alustoilla.
Usein lukiot osallistuvat lukiolinjan yhteisen viestinnän toteuttamiseen. Esimerkiksi kevään 2024 perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishakua varten lukiolaiset tekivät lukiokoulutuksen somemarkkinointiin kolmella kielellä lyhyitä videoita, joita lukiolinjan viestinnän asiantuntija editoi ja tekstitti. Myös Espoon Ammatilliset oppilaitokset ja lukiot -valintaoppaassa, jota painetaan vuosittain n. 5 100 kappaletta, on yhteisen osuuden ja ammatillisen osuuden lisäksi lukioiden sivut, jotka tehdään yhteistyössä lukioiden viestintävastaavien kanssa.
Kokeilut ja hyvät käytänteet:
- Huoltajan opas (Espoon yhteislyseo)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
- Koululehti Vitsanen (Tapiolan lukio)
- Laatua arkeen -yhteistiedosto: “Tämä meillä toimii, tätä pitää vielä kehittää” (Otaniemen lukio)
- Opettajan ohjekirja (useita lukioita)
- Opettajien tietopankki Sharepointissa (Leppävaaran lukio)
- Opintojaksojen kalenteripohjat (Kuninkaantien lukio)
- Opiskelijoiden sometiimi (Kuninkaantien lukio)
- Sometiimi (Kuninkaantien lukio)
- Viikkoviesti (Espoonlahden lukio)
- Vuosikello (Leppävaaran lukio)
- Wilman työjärjestys (Matinkylän lukio)
Laitteiston ja sähköisten tietojärjestelmien toimivuus on nykyaikaisen lukioarjen selkäranka. Digitaalisuuden keskeisiä osa-alueita ovat toimiva laitekanta ja sen huolto, kustannustehokas ja sujuva uusien laitteiden hankinta, toimivat oppimisalustat ja sähköiset järjestelmät, kuten Wilma ja Primus, ja digitaalinen osaaminen. Espoon lukioissa vastuu oppilaitosten digitaalisten järjestelmien sujuvasta toiminnasta jakautuu lukiokohtaisesti lukioiden opetushenkilöstön, TT-vastuuhenkilöiden, Espoon tietohallinnon, Helpdeskin ja esimerkiksi verkoista tai tulostimista vastaavien palveluntuottajien kesken. Opiskelijoiden koneissa ilmenevien ongelmien kohdalla opiskelijat ottavat yhteyttä lukionsa TT-vastuuopettajaan, joka välittää tukipyynnön eteenpäin. Laitteisiin tai ohjelmistoihin liittyvissä ongelmatilanteissa opettajat ja tt-vastuuopettajat ovat yhteydessä Espoon helpdeskiin: (09) 816 50501 ja Ict-palvelut@espoo.fi. Lukioiden laitekannan inventoinnista vastaa espoon lukioissa laiteyhdyshenkilöiden (LyhTy) -verkosto.
Laadukkaat digiratkaisut tehostavat oppimista ja opettamista. Tehostaminen voi tapahtua esimerkiksi säästämällä opettajalta oppituntien valmisteluun ja arviointiin kuluvaa aikaa tai mahdollistamalla uudet, aiempaa tehokkaammat oppimis- ja opetusmenetelmät. Hyvät digitaaliset oppimisympäristöt säästävät enemmän opettajan ja opiskelijan aikaa kuin mitä niiden käytön opetteluun kuluu. Ne myös tukevat opetussuunnitelman toteuttamista mahdollistamalla monipuolisen ja jatkuvan arvioinnin sekä itsearvioinnin. Laadukkaassa lukiokoulutuksessa tunnistetaan ja huomioidaan myös digitaalisuuden vaikutukset hyvinvointiin. Laitteiden valinnassa ja asennuksissa käytössä otetaan huomioon ergonomia ja digitaalisessa työskentelyssä huomioidaan tauot.
1. Laadukas laite- ja ohjelmistokanta
Toimiva laitekanta on laadukkaan lukiokoulutuksen perusedellytys. Lukion opetusteknologiainfrastruktuuri sisältää
- opiskelijoiden kannettavat tietokoneet
- opettajien tietokoneet
- erityiskäyttöön tarkoitetut tietokoneet esimerkiksi taito-ja taideaineiden opetuksessa
- luokan esitystekniikan
- verkot
- sähköiset oppimisympäristöt
- tulostimet
- muut ohjelmistot ja lisälaitteet.
Espoon kaupunki tarjoaa kaikille lukiolaisille oppilastyöaseman koko lukiokoulutuksen ajaksi. Opiskelijoiden kannettavat tietokoneet hankitaan keskitetysti. Koneet ovat Espoon kaupungin hallinnassa ja muun muassa ohjelmistojakelu ja päivitykset hoidetaan keskitetysti. Laitteen luovutuksen yhteydessä lukiolainen allekirjoittaa koneen käyttösopimuksen, jossa hän sitoutuu käyttämään konetta asianmukaisesti ja palauttamaan sen opintojen päättyessä. Käytöstä palautuneet koneet kierrätetään tarkastuksen jälkeen seuraaville opiskelijoille. Opiskelussa käytetään pääsääntöisesti opiskelijoiden lukiolta saamia henkilökohtaisia tietokoneita. Taito- ja taideaineiden opetusta varten on kuitenkin mahdollista hankkia yksittäisiä tehokkaampia tietokoneita, jotka soveltuvat paremmin esimerkiksi kuvankäsittelyyn tai videoeditointiin.
Muiden laitteiden ja verkkojen hallinnointi jakautuu useamman eri tahon vastuulle. Luokkien esitystekniikka ja verkot ovat Espoon tietohallinnon ja palveluntuottajien vastuulla. Lukioissa pääsy digitaalisiin oppimisympäristöihin tapahtuu kaikissa lukioissa langattoman oppilasverkon kautta. Opintojaksojen arvioinnin helpottamiseksi on useimmissa Espoon lukioissa Abitti-kokeiden järjestämiseen tarkoitettuja langattomia koeverkkoja. Sähköisten ylioppilaskokeiden järjestämisen sujuvoittamiseksi lukioiden YO-salien koeverkon rakentaminen ja kirjoitusten aikainen akuutti IT-tuki järjestetään keskitetysti lukioiden ja kaupungin yhteistyökumppanien yhteistyönä. Koeverkkojen rakentamisen aikataulut ja muut käytännön järjestelyt sovitaan kaikkien lukioiden osalta ennen kirjoitusten alkua.
Lukioiden sisäiseen tiedotukseen, koulun ja kodin väliseen yhteydenpitoon sekä opintosuoritusten ja poissaolojen merkintään hyödynnetään Wilma-järjestelmää.
2. Digitaaliset oppimisympäristöt
Kaupunki tarjoaa lukiokoulutuksen opetus- ja opiskelukäyttöön Microsoft O365- ja Google for Education -pilvipalvelut. Opettaja pystyy luomaan ryhmän oppimisympäristöä varten helposti Wilmassa. Lisäksi käytössä on esimerkiksi eri kustantamojen oppimateriaaleihin liittyviä sähköisiä oppimisympäristöjä. Laadukkaan digitaalisen oppimisen kannalta on hyvä, että opiskelija saa kokemuksia erilaisista sähköisistä oppimisympäristöistä.
Tietoturvasyistä opetuksessa voidaan käyttää ainoastaan Espoossa hyväksyttyjä sovelluksia, joille on tehty tarvittavat tietosuojaselvitykset ja joiden osalta henkilötietojen käsittelystä on sovittu. Käyttöön hyväksytyt sovellukset ovat asennettavissa opiskelijoiden koneille ohjelmistojakelun kautta. Ohjelmistojen lisäämisestä ohjelmistojakeluun vastaa kaupungin IT-tuki Ict-palvelut@espoo.fi. Jos opetuksessa tarvitaan ohjelmistoja, joita ei ole vielä saatavilla, pyyntö sovelluksen arvioinnista ja lisäämisestä on syytä tehdä hyvissä ajoin ennen tarvetta.
3. Opiskelijoiden tunnukset
Opiskelija kirjautuu sähköisiin oppimisympäristöihin omilla, lukiolta saamillaan AD-tunnuksilla. Lukiolaisten AD-tunnus on muotoa etunimi.sukunimi@edu.espoo.fi. Tällä tunnuksella kirjaudutaan sisään opiskelijan tietokoneelle sekä Teamsiin, Copilotiin ja muihin sovelluksiin. Opiskelijoiden Google for education -tunnus on muotoa etunimi.sukunimi@eduespoo.fi. Ensikirjautumisen jälkeen kirjautuminen Googlen palveluihin tapahtuu käyttäen AD-tunnusta. AD-tunnuksia hyödynnetään myös MPASSID-kirjautumiseen, jolla pääsee muun muassa kustantajien palveluihin. Tarvittaessa opettajat voivat nollata opiskelijan AD-tunnuksen salasanan osoitteessa https://portal.ruutuvihko.fi/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Ensikirjautumisen jälkeen opiskelijat voivat vaihtaa oman AD-tunnuksen salasanansa tilinsä asetuksista osoitteessa https://portal.office.com(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Lisäksi opiskelijoiden käytössä on Wilma-tunnus, jonka salasanan opiskelija voi nollata itse kirjautumissivun kautta hyväksyttyään Wilman käyttöehdot Lomakkeet-välilehdeltä.
4. Perehdytys sähköisiin oppimisympäristöihin
Opiskelijat opetetaan käyttämään laitteita ja ohjelmistoja lukio-opintojen alussa TO01-opintojaksolla ja oppiaineiden tunneilla (ks. Luku 1.5.2 Digi- ja opiskelutaitojen opettaminen lisää saavutettavuutta). Opettajille hankitaan koulutusta digitaalisten järjestelmien käyttöön tarpeen mukaan.
Kokeilut ja hyvät käytänteet:
Lukioiden henkilöstö on velvoitettu toimimaan työssään tietosuojalainsäädännön mukaisesti. Jotta henkilöstö tuntee velvoitteensa, on Espoon kaupunki on laatinut tietosuojaoppaan oppilaitosten henkilöstölle. Lisäksi henkilöstön pitää suorittaa vuosittain digitaalinen tietosuojakoulutus.
Jokaisen henkilöstön jäsenen vastuulla on ilmoittaa tietoturvaan liittyvät poikkeamat, riskit ja uhat kaupungin tietosuojavastaavalle. Jokainen myös vastaa omaan tehtäväänsä liittyvän tietosuojan toteutumisesta sekä tiedon ja tietojärjestelmien asianmukaisesta käytöstä.
Tietosuojaopas:
Koulun ja lukion tietosuojaopas.pdf(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Koulun ja lukion tietosuojaopas, lyhyt esittely.pptx(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
|
“Lukiolain (714/2018) 40 §:n 1 momentin mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjän tulee suojata opiskelijaa kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Lukiolain 30 §:n 2 momentin mukaan opiskelijan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja vältettävä toimintaa, joka voi vaarantaa muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.” |
Lukioissa varmistetaan toimiva ja sujuva arki yhteisillä säännöillä ja sopimuksilla. Usein nämä sopimukset riittävät ja laadukas opetus, yhteisöllisyys sekä aktiivinen arki ohjaavat lukioyhteisön jäseniä toimimaan yhteisten sääntöjen mukaan. Koska yhteiset säännöt eivät ole vain suosituksia vaan sääntöjä, täytyy niiden rikkomisesta kuitenkin tulla myös seuraamuksia.
Lukioiden järjestyssääntöjen on tarkoitus edistää koko lukioyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä (ks. Lukiolaki, 7. luku, 40§(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)). Tukea järjestyssääntöjen laadintaan voi löytää Opetushallituksen oppaasta Järjestyssääntöjen laatiminen(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), jota osin joutuu soveltamaan lukioikäisille sopivaksi. Tärkeää onkin muistaa ottaa lukiolaiset mukaan laatimaan järjestyssääntöjä ja keskustelemaan lukion toimintatavoista.
Viime vuosina on keskusteltu paljon tietotekniikan käytöstä oppitunneilla. Opetushallituksen opas Tietokoneen, kännykän ja muiden mobiililaitteiden käyttöön liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista koulussa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) on oiva apu mahdollisia lukiokohtaisia järjestyssääntöjen tarkennuksia mietittäessä. OPH:n uutisissa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) on pohdintaa samasta aiheesta.
Opiskelijoita on suojattava kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä (ks. Lukiolaki 7. luku, 40§(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)). Tässä työssä opettajaa auttaa ja tukee toisaalta oppilaitoksen oma opiskeluhuolto, toisaalta Espoon ja Opetushallituksen kiusaamisen vastaiset ohjelmat ja muut toimenpideohjelmat.
Espoon kaupunki on sitoutunut kiusaamisen vastaiseen työhön Yhdessä kiusaamista vastaan -ohjelmalla, ja lukiot käsittelevät ohjelman opiskeluhuoltosuunnitelman liitteenä.
Jos opettaja havaitsee tai epäilee nuoren joutuneen väkivallan uhriksi, on oma esihenkilö opettajan tukena. Väkivaltaan, sen ehkäisemiseen ja väkivallan aiheuttaman trauman käsittelemiseen THL on rakentanut aihesivuston Väkivalta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), jossa on myös koulujen henkilökunnalle suunnattua aineistoa ja linkkejä koulutuksiin.
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit ovat koonneet opettajille tukimateriaalin Seksuaalisen häirinnän ilmiöt(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Tukea voi saada myös OPH:n oppaasta Opas seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).
Kurinpito
Lukiolaissa (30 §)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) säädetään seuraavasti: ”Opiskelijalla on velvollisuus osallistua opetukseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijan poissaoloa koskevista menettelyistä.
Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Opiskelijan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.”
Koulutuksen järjestäjä ja lukio voivat puuttua käytökseen, joka ei täytä lain mukaisia vaatimuksia.
Poissaolosta ei varsinaisesti ole tarkoitus rangaista, mutta poissaolot (varsinkin suunnittelemattomat poissaolot) voivat kertoa lukiolaisen pahoinvoinnista tai opintojen ongelmista, joten niitä on siksi seurattava, eritoten oppivelvollisuusikäisten kohdalla.
Jos opiskelija ei ole läsnä oppitunneilla, jää hän tietenkin paitsi opettajan opetuksesta ja muun ryhmän tuesta omaan oppimiseen. Lisäksi voi syntyä tilanteita, joissa opintojaksoa voi arvioida puuttuvan näytön vuoksi. Siksi opiskelijan pitää pääsääntöisesti olla läsnä opetuksessa.
Läsnäoloa seurataan niin, että opettaja merkitsee poissaolot Wilmaan. Jos poissaoloja kertyy paljon, opettaja/ryhmänohjaaja ottaa poissaolot puheeksi. Tähän puheeksiottoon voi hyvin käyttää apuna Koulukunnossa.fi -sivuston opettajan miniopasta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (suunnattu 11-18-vuotiaiden opettajille, eli osa väittämistä sivuilla 4-7 ei ehkä sovi suoraan, vaan niitä voi joutua hieman mukauttamaan tilanteeseen).
Jos huoli opintojen etenemisestä herää, toimitaan Toimintamalli tilanteisiin, joissa opinnot eivät etene riittävästi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) -mallin mukaisesti.
Muu käytökseen puuttuminen
Lukioilla on joskus tilanteita, joissa yhteiset säännöt ja toimintatavat eivät riitä. Tällöinkin on tärkeää huolehtia, että opiskeluympäristö on kaikille yhteisön jäsenille turvallinen, ja opettajan sekä rehtorin on puututtava kyseisiin tilanteisiin.
Tätä varten Espoossa on Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista (Essissä). Suunnitelmassa kuvataan toimia tilanteisiin, joissa ongelmana on opiskelijan käytös tai toiminta. Lukiolaissa mainitut kurinpitotoimet ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen lukiosta. Lisäksi opettaja tai rehtori saa poistaa opiskelijan opetustilasta, evätä opetukseen osallistumisen ja ottaa haltuun kielletyt esineet ja aineet. Toimintatavat näissä tilanteissa on kerrottu mainitussa suunnitelmassa.
Jos joku opettajista tai muusta henkilökunnasta käyttäytyy ongelmallisesti, voi opettaja kääntyä esihenkilönsä tai luottamusmiehen puoleen. Opiskelija voi kääntyä ryhmänohjaajansa, rehtorinsa tai lukionsa muun opettajan puoleen. Tarvittaessa voi olla yhteydessä Espoon toisen asteen koulutuksen ja nuorisopalveluiden henkilöstöön.
Kurinpitotoimiin turvautumista useammin lukioissa joudutaan puuttumaan myöhästymisiin, koulutöiden plagiointiin tai vilppiin kokeissa ja esimerkiksi luvattomaan kännykän käyttöön oppitunneilla. Olisi hyvä, että lukiolla olisi selkeät, yhteiset pelisäännöt kyseisiä tilanteita varten (ks. esim. alla Espoonlahden lukion kännykkäsääntö). Kuten kaikessa lukion toiminnassa, opiskelijoita pitää kohdella yhdenvertaisesti myös kurinpitoon liittyvissä asioissa. Samanlaisista rikkomuksista pitää seurata samanlaiset seuraamukset tekijästä riippumatta.
Kokeilut ja hyvät käytänteet:
On tärkeää, että lukion uudet opettajat saavat riittävän perehdytyksen työhönsä. Espoon kaupunki aloittaa nykyään uusien opettajien virkasuhteet jo elokuun ensimmäisenä päivänä, joten rehtorit ja apulaisrehtorit voivat tarjota uusille opettajille mahdollisuutta tulla perehdytykseen lukiolle jo ennen veso-päiviä elokuun alkupuolella. Tämä on osoittautunut toimivaksi käytännöksi. Uusien opettajien käyttäjätunnusten toimivuus saadaan testattua hyvissä ajoin, perehdytykselle on enemmän rauhallista aikaa, ja uusien opettajien työkuormaa saadaan tasattua veso-päiviltä ja lukuvuoden alusta.
Koko lukion yhteiset käytänteet ja toimintatavat on hyvä koota henkilöstön yhteiseen käsikirjaan. Tätä käsikirjaa voi käyttää runkona uusien opettajien perehdytyksessä. Lisäksi kyseinen opas on hakuteos pidempään lukiossa työskennelleille harvemmin vastaan tulevissa tilanteissa.
Rehtori ja virka-apulaisrehtori voivat perehdyttää uudet opettajat koko lukiota koskeviin käytänteisiin ja toimintatapoihin, mutta uusi opettaja tarvitsee perehdytystä myös aineryhmänsä toimintatapoihin ja yhdessä sovittuihin linjauksiin. Aineryhmät ovat tosin hyvin erilaisia. Kuvaamataiteen opettaja saattaa olla ainoa oppiaineensa opettaja lukiossa; matematiikan, englannin ja äidinkielen opettajia on monta. Varsinkin suuremmissa aineryhmissä on suositeltavaa nimetä uudelle opettajalle samaa ainetta opettava mentoriopettaja ensimmäiseksi syksyksi. Jos uudella opettajalla ja mentoriopettajalla on esimerkiksi viikoittainen puolituntinen yhteistä aikaa uuden opettajan ensimmäisen periodin ajan, mentoriopettaja voi opastaa talon tavoille arjen työstä nousevien kysymysten kautta. Mentorointi mahdollistaa myös ideoiden jakamisen kumpaankin suuntaan. Mentoriopettajalle on syytä maksaa kohtuullinen korvaus mentoroinnista.
Jos uuden opettajan aloittamisesta tiedetään jo keväällä, mentorointi voidaan mahdollistaa suunnittelemalla syksyn ensimmäisen periodin lukujärjestykset niin, että mentorilla ja mentoroitavalla on hyppytunti samaan aikaan.
Kokeilut ja hyvät käytänteet:
| Laatuhankkeessa on ollut mukana opiskelijajäseninä Matias Lindroos Kuninkaantien lukiosta ja Mimmi Haavisto Otaniemen lukiosta. Opiskelijoiden ääni on kuulunut hankkeen eri vaiheissa, ja he ovat myös laatineet laatukäsikirjan opiskelijakommentit. Kommenteissa on huomioitu myös Espoon lukiolaisille teetettyjen kyselyiden vastauksia. (Kirjoitettu toukokuussa 2024.) |
Opettajien laadukas arki työyhteisössä on tärkeää myös opiskelijoille, sillä opettajien ilmapiiri heijastuu monesti opetukseen ja vaikuttaa sitä kautta myös opiskelijoihin. Jos hyvinvoivat lukiolaiset menestyvät paremmin opinnoissa, myös hyvinvoivat opettajat opettavat monesti paremmin. Lisäksi opettajat voivat osallistua lukion ilmapiirin kehittämiseen osallistumalla esimerkiksi yhteisöllisiin tapahtumiin.
Espoon lukiokoulutuksen laatukäsikirja (päivitetty marraskuussa 2024)
- Espoon lukioissa opitaan ja opetetaan laadukkaasti
- Hyviä käytänteitä oppiaineiden opetuksessa
- Opiskelun ohjaus ja oppimisen tuki ovat kaikkien opiskelijoiden ulottuvilla
- Laadukas lukiokoulutus luo hyvinvointia ja osallisuutta
- Laatu työyhteisön arjessa ja toimintakulttuurin kehittämisessä
- Laadukas hallinto tukee lukiokoulutusta