Espoon lukiokoulutuksen laatukäsikirja: 2. Hyviä käytänteitä oppiaineiden opetuksessa

Espoon lukiot ovat niin suuria, että äidinkielen ja kirjallisuuden opettajilla on aina omassa lukiossaan aineryhmä, jonka kanssa sovitaan yhteisistä käytänteistä. Espoon tasolla ei olekaan sovittu muista yhteisistä linjauksista aineen opetuksessa Lopsin sisältämien linjausten lisäksi.

Lukion sisällä sovitaan esimerkiksi, minkälaisia arvioitavia töitä opintojaksossa teetetään, miten suhtaudutaan myöhässä palautettuihin töihin ja minkälaista arviointia käytetään opintojen eri vaiheissa eli mitä esimerkiksi arvioidaan summatiivisesti tai formatiivisesti ja missä vaiheessa käytetään ylioppilaskokeen arviointikriteereitä. Opetussuunnitelmassa edellytetään, että paikallisella tasolla määritellään, millä opintojaksoilla opiskelijat lukevat opintojen aikana luettavat pakolliset kokonaisteokset. Espoossa tämä sovitaan lukiotasolla.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa Espoossa hyödynnetään pääkaupunkiseudun erinomaista kulttuuritarjontaa ja tehdään yhteistyötä kirjaston kanssa. Myös Espoon toisen asteen kulttuuripolku tarjoaa kulttuurisisältöjä opetuksen käyttöön. Espoon lukiokoulutuksen mediakirjastosta löytyy materiaaleja opetukseen.

Kokeilut ja hyvät käytänteet:

Suomi toisena kielenä (S2) -opiskelijoiden määrä lisääntyy Espoon lukioissa jatkuvasti, ja S2-opetustakin on kehitetty viime vuosina monella tavalla. Vuonna 2020 Espoon 18—19-vuotiaista 17,5 prosenttia oli vieraskielisiä ja uusista ylioppilaista suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän kirjoitti 8,3 prosenttia. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa vieraskielisistä nuorista suorittaa ylioppilastutkinnon (Espoon kotouttamisohjelma (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)s. 3, 13).

Espoossa laadukas ja helposti tavoitettava S2-opetus tarkoittaa itse opetuksen kehittämisen lisäksi muun muassa sitä, että yhä useampi lukio järjestää S2-oppimäärän opintojaksot omalla lukiolla. Espoossa onkin lisätty jatkuvasti S2-opintojaksojen tarjoamista: pakolliset opintojaksot järjestetään lukuvuonna 2023—2024 ensimmäisen vuoden opiskelijoille kaikissa muissa lukioissa paitsi Haukilahden lukiossa, josta S2-opiskelijat käyvät S2-tunneilla Otaniemen lukiossa. Ylioppilaskirjoituksiin valmistavat valtakunnalliset valinnaiset opintojaksot S210 ja S211 tarjottiin lukuvuonna 2023—24 kahdeksassa espoolaislukiossa.

Laadukas S2-opetus on järjestetty niin, että opiskelijat ovat yhdenvertaisessa asemassa suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskelijoiden kanssa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lukujärjestystä tekevät rehtorit tai opettajat pyrkivät sijoittamaan oppimäärän oppitunnit lukujärjestykseen pääsääntöisesti tuntipalkeille 1—7 eikä esimerkiksi myöhäiseen iltapäivään. Rehtorit, opinto-ohjaajat sekä kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat ovat perehtyneet suomi toisena kielenä -oppimäärään ohjaamiseen ja S2-kokeeseen liittyviin säädöksiin, ja erityisopettajat huomioivat S2-opiskelijat omassa työssään.

S2-opiskelijat tarvitsevat paljon eriyttämistä, koska kielitaito kehittyy yksilöllisesti ja erot opiskelijoiden kielitaidossa voivat olla hyvin suuria. Samassa ryhmässä voi opiskella vain muutaman vuoden ja toisaalta koko ikänsä Suomessa asuneita. S2-opetuksen ryhmäkoot eivät saisikaan olla liian suuria.

S2-oppimäärä on ylipäätään suomalaisissa lukioissa melko uusi asia. S2-kokeen on voinut suorittaa ylioppilaskirjoituksissa vuodesta 1996 alkaen, mutta oppimäärää on ryhdytty opettamaan lukioissa laajamittaisesti suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän (ns. äidinkielen oppimäärän) kursseista erillisillä kursseilla tai opintojaksoilla vasta viimeisten kymmenen vuoden aikana. Koska oppimäärän opetus on lukioissa vielä aika uutta, S2-oppijoiden määrä kasvaa jatkuvasti ja muun muassa ylioppilaskoe ja sen myötä oppimateriaalit muuttuvat tulevina vuosina, täytyy Espoon lukiolinjankin panostaa tietoisesti S2-opetuksen kehittämiseen, profiilin nostamiseen ja resursseihin.

Usein oppimäärän opetusjärjestelyjen ja opetuksen kehittäminen on hedelmällisintä, jos useampi äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja lukiossa osallistuu S2-opetukseen ja kehittää sitä yhdessä. S2-opettajat tekevät lisäksi sekä omaehtoista että kehittäjäopettajan organisoimaa yhteistyötä eri lukioiden välillä. Myös lukioiden johto pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että suomi toisena kielenä -opetuksen kehittäminen on motivoivaa työtä ja että oppimäärän opiskelua ja opettamista arvostetaan. Kotikansainvälisyyden vaalimista ja hyödyntämistä lukion kansainvälisyystyössä käsitellään luvussa 1.3 Kielitietoisuus ja kulttuurinen moninaisuus opetuksessa. Espoon lukiokoulutuksen mediakirjastosta löytyy materiaaleja myös S2-opetukseen.

Kenelle S2-oppimäärä kuuluu?

S2-oppimäärään on oikeutettu opiskelija, jonka suomen kielen taidossa on kehittyviä osa-alueita ja jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame (Suomi toisena kielenä -kokeen määräykset, YTL 2021/2022). Jos opiskelija, jonka äidinkieli on jokin edellä mainituista, haluaa osallistua S2-kokeeseen, pitää hänen anoa aina erillistä osallistumisoikeutta YTL:ltä.

Pelkästään moni- tai vieraskielisyys ei ole syy S2-oppimäärän opiskeluun, vaan S2-oppimäärän opiskelun ja S2-ylioppilaskokeen suorittamisen perusteena pitää aina olla kehittyvä suomen kielen taito (Lops 2019, 106(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)). Kielitaitoa arvioi äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja äidinkielen tai S2:n opintojaksojen yhteydessä.

Espoossa on linjattu (rehtorikokous 24.1.2024 ja 6.3.2024), että opiskelijat pyritään ohjaamaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana oikeaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärään. Lukion aloittaville opiskelijoille valitaan oppimäärä peruskoulussa opiskellun oppimäärän mukaan, ja kaikkia opiskelijoita tiedotetaan lukion alussa äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääristä. Tämä on tärkeää, koska yhä useammalla opiskelijalla on tavalla tai toisella monikielinen tausta ja joskus S2-oppimäärä on lukiossa monikieliselle opiskelijalle oikea oppimäärä, vaikka hän olisi peruskoulussa opiskellut suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärää.

Opiskelijan kielitaitoa pyritään kartoittamaan ensimmäisten ÄI-/S2-opintojaksojen aikana, ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja voi ohjata opiskelijan vaihtamaan oppimäärää ensimmäisen vuoden aikana. Jos oppimäärä pitää vaihtaa myöhemmin, päätetään siitä moniammatillisessa yhteistyössä (rehtori, ÄI/S2-opettaja, mahdollisesti opo). Oppimäärä voidaan vaihtaa lukiolla, jos se on opiskelijan suomen kielen taidon perusteella tarkoituksenmukaista ja jos opiskelijan äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi ja saame. Äidinkielen/S2:n opettajan rooli kielitaidon määrittelyssä on keskeinen. Jos oppimäärä vaihdetaan, voidaan suoritetut äidinkielen ja kirjallisuuden opintojaksot muuttaa S2-opintojaksoiksi. Opintojaksojen muuttamisessa voidaan käyttää myös harkintaa; se ei ole automaatio, vaikka opiskelijan oppimäärä vaihdettaisiin. Opiskelija voidaan siis määrätä suorittamaan S2-kurssit erikseen esimerkiksi, jos vaihto tapahtuu opintojen loppuvaiheessa.

Jos S2-oikeudessa on epäselvyyttä, voidaan kirjoitusoikeutta hakea YTL:ltä. Hakemukseen vaaditaan äidinkielen ja kirjallisuuden sekä reaaliaineen opettajan arvio siitä, miten opetuskielen puutteellinen hallinta on vaikuttanut opiskelijan opintomenestykseen. Pyrimme jatkossa Espoossa keskustelemaan siitä, millä perusteilla opettajat tätä arvioivat, jotta kaikki S2-oikeutta YTL:ltä hakevat ovat yhdenvertaisessa asemassa.

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän valinnan ohjaaminen Espoon lukioissa (Espoon lukiolinjan linjaukset, lukiolinjan johtoryhmä 24.1.2024 ja 6.3.2024.)

Opiskelijan aloittaessa lukion alustava oppimäärän valinta tehdään peruskoulussa opiskellun oppimäärän mukaan.
ÄI1/S21-opintojakson alussa/lukuvuoden alussa kaikkia opiskelijoita tiedotetaan oppimäärän valinnasta (TÄRKEÄ!) ja kielitaitoa kartoitetaan S21- ja ÄI1-opintojaksojen aikana. Tavoitteena on muodostaa käsitys opiskelijan kielitaidon osa-alueiden kehittymisestä, jotta opiskelija saa oikeaa ohjausta.
Tavoitteena on ohjata kaikki opiskelijat ensimmäisen vuoden aikana oikeaan oppimäärään. Ensimmäisen vuoden jälkeen oppimäärää ei vaihdeta kevein perustein ja myös ÄI-opintojaksojen hyväksilukemisessa S2-opintojaksoiksi käytetään harkintaa.
Oppimäärä voidaan vaihtaa lukiolla, jos se on opiskelijan suomen kielen taidon perusteella tarkoituksenmukaista ja jos opiskelijan äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi ja saame. Tällöin myös äidinkielen opintojaksot voidaan muuttaa S2-opintojaksoiksi. Pelkkä monikielisyys tai muu äidinkieli kuin suomi ei ole peruste S2-oppimäärään vaihtamiseen.
Ensimmäisen vuoden jälkeen päätös oppimäärän vaihtamisesta tehdään aina yhteistyönä (esim. rehtori, opo tai ÄI-opettaja ei tee päätöstä yksin).
Jos oppimäärä vaihdetaan lukiolla, suomen opettajat vastaavat kielitaidon arvioinnista ja kielitaidon tason määrittelystä.
Jos opiskelija ei tyydy päätökseen, hän voi anoa YTL:ltä erillistä lupaa osallistua S2-kokeeseen, mutta tätä vaihtoehtoa ei tarjota automaationa.

Kokeilut ja hyvät käytänteet:

Espoon lukioissa opetetaan A-englantia sekä A- ja B1-ruotsia. Espoon tasolla on sovittu yhteisenä linjauksena, että moduulit 1 ja 2 opiskellaan yhtenä opintojaksona ja arvioidaan yhteisellä arvosanalla opintojakson päätteeksi. Muilta osin noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman linjauksia, ja lukiokohtaisesti sovitaan tarkemmin esimerkiksi kunkin opintojakson arviointikriteereistä. Lisänä valtakunnallisen opetussuunnitelman sisältöihin Espoossa järjestetään koulukohtaisia valinnaisia opintojaksoja varmentamaan hyvä menestys ylioppilaskokeissa.

https://www.espoo.fi/fi/mediakirjasto-lukioille/ruotsi

https://www.espoo.fi/fi/mediakirjasto-lukioille/englanti

Kokeilut ja hyvät käytänteet:

Espoolainen maantieteen opetus on monipuolista, ajankohtaista ja opiskelijoita osallistavaa. Hyvä opetus tukee opiskelijoiden ymmärrystä maapallon ilmiöistä ja niiden vaikutuksesta yhteiskuntaan, ympäristöön sekä ihmisten elämään.

Maantiede on luonteeltaan useita tieteitä integroiva oppiaine. Kaikille yhteinen opintojakso käsittelee erityisesti ihmiskunnan muutosta sekä ilmastonmuutosta, johon Espoossa toimiva Lukema-verkosto tarjoaa runsaasti erilaisia toteutusideoita sekä materiaalia. Maantiede muodostaa sillan luonnontieteiden ja yhteiskunnallisten kysymysten välille.

Opetuksessa hyödynnetään karttoja, ajankohtaisia uutisia, dokumentteja ja tieteellisiä tutkimuksia, jotka tekevät maantieteen opiskelusta relevanttia ja mielenkiintoista.

Otaniemessä sijaitsee GTK:n geonäyttely ja Luonnotieteellisen keskusmuseon yhteydessä Kumpulassa Geologian museo.

Tulevaisuuden taidoista erityistä huomiota kiinnitetään paikkatiedon ja kartanlukutaitojen opiskeluun. Yksittäisissä lukioissa järjestetään kehittyvien maiden maantieteen kurssia ja luonnonmaantieteen/geologian ymmärryksen lisäämiseen tarkoitettua luonnonmaantieteen retkeilykurssia.

Maantieteessä käsitellään yhteiskunnallisia ja eettisiä kysymyksiä sekä ympäristöongelmia ratkaisulähtöisesti. Maantieteessä harjoitellaan diagrammien tulkitsemista ja kriittistä ajattelua.

Osa espoolaisista lukioista osallistuu vuosittain maantieteen kansallisiin kilpailuihin sekä Geoscience-kilpailuun. Espoolla on ollut vuosittain edustajia näiden kilpailujen kansallisissa loppukilpailuissa sekä kummankin kilpailun kansainvälisissä olympiajoukkueissa.

LUKEMA-verkosto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

https://www.espoo.fi/fi/mediakirjasto-lukioille/biologia-ja-maantiede

Kokeilut ja hyvät käytänteet:

Hyvä biologian opetus on Espoossa monipuolista, syventävää ja motivoivaa. Se perustuu opiskelijoiden aktiivisuuteen ja ajattelun kehittämiseen. Biologia integroituu elimellisesti muihin luonnontieteisiin ja yhteistyötä myös muiden oppiaineiden kanssa pyritään tekemään. Opetusmenetelmissä suositaan teoriaopetuksen lisäksi opetuskeskusteluita, pari- ja ryhmätyöskentelyä sekä kokeellista työskentelyä ja leikkelyitä. Leikeltäviä elimiä tilataan yhteistilauksena, johon kaikki halukkaat lukiot saavat osallistua.

Valtakunnallisista pakollisista moduuleista BI02 ja BI03 opetetaan Espoossa yhtenäisenä 2op:n opintojaksona. Jokaisessa lukiossa on mahdollista opiskella yo-kirjoituksiin vaadittavat syventävät biologian opintojaksot BI04-BI06.

Sijaintinsa puolesta espoolaisilla lukioilla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää opetuksessa pääkaupunkiseudun museo- ja vierailutarjontaa, esim. Luonnontieteellisen keskusmuseon museoita sekä Korkeasaarta.

Valtakunnallisilla syventävillä opintojaksoilla on mahdollisuus myös käytännöllisempään työskentelyyn. Useilla lukioilla on käytössään laadukkaita mikroskooppeja sekä muuta, esim. biotekniikan töihin liittyvää teknistä välineistöä. Espoossa vaativampia biotekniikan töitä on mahdollisuus tehdä Aalto Junior -laboratoriossa sekä kaikkien espoolaisten lukioiden käyttöön tarkoitetussa biotekniikkalaboratoriossa Otaniemen lukiossa periodeissa 4 ja 5.

Lukiokohtaisina soveltavana opintojaksona moni espoolainen lukio tarjoaa Itämeren ekologian kenttäkurssia sekä biologian työ- ja kertauskurssia.

Otaniemen lukiossa on mahdollisuus opiskella erityisen laajasti (26 op) biologiaa, koska Otanimen lukiolla on valtakunnallinen erityistehtävä matematiikan ja luonnontieteiden opetuksessa.

Osa lukioista osallistuu vuosittain biologian kansalliseen kilpailuun, jossa Espoolla on ollut vuosia edustaja tai useita edustajia loppukilpailussa ja usein jopa kansainvälisissä olympialaisissa.

LUKEMA-verkosto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

https://www.espoo.fi/fi/mediakirjasto-lukioille/biologia-ja-maantiede

Kokeilut ja hyvät käytänteet:

Espoon lukioissa opetetaan pitkää ja lyhyttä matematiikkaa. Lukiolaisia ohjataan ensimmäisen vuoden syksyllä oppimäärän valinnassa esittelemällä pitkää ja lyhyttä matematiikkaa esimerkiksi ryhmänohjauksessa, MAY01- tai TO01-opintojaksolla. Myös lukio-opintojen edetessä matematiikan opettajat ohjaavat nuoria tarvittaessa vaihtamaan oppimäärää.

Espoon tasolla ei ole sovittu yhteisistä linjauksista matematiikan opetuksessa Lopsin lisäksi, vaan opintojaksojen käytänteistä sovitaan lukiotasolla aineryhmässä. Aineryhmät sopivat esimerkiksi miten opintojaksoja arvioidaan ja mitä ohjelmistotaitoja opetellaan milläkin opintojaksolla, jotta opetus on tasalaatuista ja mahdollisesta opettajan vaihtumisesta opintojaksojen välillä ei muodostu ongelmaa.

Lukioiden mediakirjastosta löytyy matematiikkaan liittyvää aineistoa.

LUKEMA-verkosto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Osaamiskartoitustyökalu Espoon lukioille:

Matikkaseula (Etelä-Tapiolan lukio ja Tapiolan lukio)

Kokeilut ja hyvät käytänteet:

Espoon lukiot ovat niin suuria, että fysiikan opettajilla on aina omassa lukiossa vähintään toinen fysiikan opettaja, jonka kanssa on sovittava yhteisistä käytänteistä lukiossa. Espoon tasolla ei olekaan sovittu muista yhteisistä linjauksista aineen opetuksessa opetussuunnitelman sisältämien linjausten lisäksi. Aineryhmät sopivat lukiotasolla esimerkiksi, miten opintojaksoja arvioidaan ja mitä ohjelmistotaitoja opetellaan milläkin opintojaksolla, jotta opetus on tasalaatuista ja mahdollisesta opettajan vaihtumisesta opintojaksojen välillä ei muodostu ongelmaa.

Lukion sisällä sovitaan esimerkiksi, minkälaisia arvioitavia oppilastöitä opintojaksossa teetetään, miten suhtaudutaan myöhässä palautettuihin töihin ja minkälaista arviointia käytetään opintojen eri vaiheissa eli mitä esimerkiksi arvioidaan summatiivisesti tai formatiivisesti ja missä vaiheessa käytetään ylioppilaskokeen arviointikriteereitä. Opetussuunnitelmassa määritellään, mitä mahdollisia oppilastöitä teetetään tai fysiikan opintojaksoihin liittyviä fysiikan suureita pitää oppilaan osata määrittää.

Fysiikan opetuksessa hyödynnetään pääkaupunkiseudun erinomaista mahdollisuutta saada fysiikkaan liittyviä luennoitsijoita ja tehdään yhteistyötä korkeakoulujen tai muiden fysiikkaan liittyvien tahojen kanssa.

LUKEMA-verkosto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

https://www.espoo.fi/fi/mediakirjasto-lukioille/fysiikka-ja-kemia

Kokeilut ja hyvät käytänteet:

Espoon lukioissa opetetaan kemian pakollisen opintojakson lisäksi syventäviä ja lukiokohtaisia opintojaksoja. Espoon lukion opetussuunnitelmassa on yhdistetty moduulit KE01 ja KE02 kahden opintopisteen opintojaksoksi. Ensimmäistä opintojaksoa pyritään tarjoamaan heti lukio-opintojen alkuvaiheessa.

Espoon tasolla ei ole sovittu yhteisistä linjauksista kemian opetuksessa opetussuunnitelmaan kirjattujen asioiden lisäksi, vaan opintojaksojen käytänteistä sovitaan lukiotasolla. Aineryhmät sopivat esimerkiksi, miten opintojaksoja arvioidaan ja mitä ohjelmistotaitoja opetellaan milläkin opintojaksolla, jotta opetus on tasalaatuista ja mahdollisesta opettajan vaihtumisesta opintojaksojen välillä ei muodostu ongelmaa.

LUKEMA-verkosto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

https://www.espoo.fi/fi/mediakirjasto-lukioille/fysiikka-ja-kemia

Kokeilut ja hyvät käytänteet:

Espoon lukioiden opetussuunnitelman mukaan filosofiaa opiskellaan kaksi pakollista opintojaksoa: peruskurssi sekä etiikan kurssi. Lisäksi filosofiassa on tarjolla kaksi valtakunnallista syventävää opintojaksoa: yhteiskuntafilosofian sekä tietoteorian kurssit. Eri lukioissa voi olla tarjolla myös esimerkiksi kertauskurssi yo-kirjoituksiin valmistautumista varten, estetiikan kurssi tai väittelykurssi.

Espoon tasolla ei ole sovittu muista yhteisistä linjauksista aineen opetuksessa LOPSin sisältämien linjausten lisäksi. Espoon lukiot ovat suuria, mutta filosofian opettajia ei välttämättä ole joka lukiossa riittävästi varsinaiseen aineyhteistyöhön lukion sisällä. Siksi Espoon lukioiden yhteiset aineyhteistyötapaamiset ovat tärkeitä mahdollisuuksia tavata saman oppiaineen kollegoja, keskustella pedagogisista kysymyksistä ja jakaa työskentelyideoita. Näissä tapaamisissa pystytään kollegiaalisen tuen lisäksi jakamaan ajatuksia myös valtakunnallisista muutoksen tuulista. Näitä ovat niin ylioppilaskirjoitusten järjestelyihin liittyvät asiat ja opetussuunnitelmauudistukset kuin myös muuttuvat pedagogiset ratkaisut esimerkiksi kirjoitelmiin liittyvien käytänteiden päivittämisessä, kuten vaikkapa tekoälyavusteisten tuotosten hyödyntämisessä.

Lukion sisällä sovitaan esimerkiksi, minkälaisia arvioitavia töitä opintojaksossa teetetään, miten suhtaudutaan myöhässä palautettuihin töihin ja minkälaista arviointia käytetään opintojen eri vaiheissa eli mitä esimerkiksi arvioidaan summatiivisesti tai formatiivisesti ja missä vaiheessa käytetään ylioppilaskokeen arviointikriteereitä.

Espoon väestön katsomuksellinen monimuotoisuus mahdollistaa vierailijoiden ja vierailukohteiden avulla opetuksen elävöittämisen. Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto sekä Nuorten tiedeakatemian Tutkija tavattavissa -palvelu tarjoavat tutkijavierailijoita katsomusopetuksen opintojaksoille espoolaisissa lukioissa. Opetushallituksen verkkosivuilla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) on paljon oivallista aineistoa, jota filosofian opetuksessa kannattaa hyödyntää. Myös Espoon lukiokoulutuksen mediakirjastosta löytyy materiaaleja opetukseen. Ko. mediakirjastoa täydennetään vuosittain ajankohtaisilla uutuuksilla sekä klassikkoteoksilla - etenkin jälkimmäiset ovat reaali- ja katsomusaineiden kivijalkaa sekä oppimisen perustaa.

https://www.espoo.fi/fi/mediakirjasto-lukioille/filosofia-ja-psykologia

Kokeilut ja hyvät käytänteet:

Espoon lukioissa opetetaan psykologian pakollisen opintojakson lisäksi syventäviä ja lukiokohtaisia opintojaksoja. Jotta opiskelijan on mahdollista tutustua lukiossa alkavan uuden oppiaineen sisältöihin ja hyödyntään PS01-opintojakson tieteellistä tietoa oppimisesta oman oppimaan oppimisensa tukena, PS01-opintojaksoa pyritään tarjoamaan heti lukio-opintojen alkuvaiheessa.

Espoon tasolla ei ole sovittu yhteisistä linjauksista psykologian opetuksessa Lopsin lisäksi, vaan opintojaksojen käytänteistä sovitaan lukiotasolla aineryhmässä. Aineryhmät sopivat esimerkiksi millaisia taitoja opetellaan milläkin opintojaksolla ja miten opintojaksoja arvioidaan, jotta opetus on tasalaatuista ja mahdollisesta opettajan vaihtumisesta opintojaksojen välillä ei muodostu ongelmaa.

Lukioiden mediakirjastosta löytyy psykologiaan liittyvää materiaalia opetuksen tueksi.

Kokeilut ja hyvät käytänteet:

Espoon väestö on monikulttuurista, mikä heijastuu lukioiden katsomusopetukseen monimuotoisuutena. Katsomusaineiden opiskelu onkin tavallistakin tärkeämpää juuri Espoossa, koska väestöennusteet näyttävät Espoon kasvavan niin asukasluvultaan kuin katsomuksiltakin moninaisemmaksi. Laadukas katsomusopetus kartuttaa opiskelijoiden kulttuurista ja katsomuksellista yleissivistystä ajantasaiseen, tieteelliseen tietoon perustuen sekä antaa välineitä katsomuksellisten ilmiöiden tunnistamiseen, kriittiseen tarkasteluun ja niistä keskustelemiseen. Se kunnioittaa opiskelijoiden omaa katsomusidentiteettiä ja kasvattaa toisten ja yhdenvertaisuuden kunnioittamiseen.

Espoon lukioiden opetussuunnitelman mukaan katsomusaineopetusta annetaan kuudessa oppiaineessa: evankelis-luterilainen uskonto, islam, juutalainen uskonto, katolinen uskonto, ortodoksinen uskonto ja elämänkatsomustieto. Opetushallituksen luoma taulukko avaa sitä, mihin oppiaineeseen tai uskonnon oppimäärään opiskelijan täytyy tai on mahdollista osallistua: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/lukion_katsomusaineiden_opetuksen_vaihtoehdot.pdf(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Espoon tasolla ei ole sovittu muista yhteisistä linjauksista aineen opetuksessa opetussuunnitelman sisältämien linjausten lisäksi. Espoon lukiot ovat niin suuria, että katsomusaineopettajia on kaikissa lukioissa vähintään kaksi, jolloin yhteisistä käytänteistä on mahdollista sopia oman lukion tasolla. Lisäksi Espoon lukioiden yhteiset aineyhteistyötapaamiset ovat tärkeitä mahdollisuuksia opettajille tavata saman oppiaineen kollegoja, keskustella pedagogisista kysymyksistä ja jakaa työskentelyideoita. Näissä tapaamisissa pystytään kollegiaalisen tuen lisäksi jakamaan ajatuksia myös valtakunnallisista muutoksen tuulista.

Lukion sisällä sovitaan esimerkiksi, minkälaisia arvioitavia töitä opintojaksossa teetetään, miten suhtaudutaan myöhässä palautettuihin töihin ja minkälaista arviointia käytetään opintojen eri vaiheissa eli mitä esimerkiksi arvioidaan summatiivisesti tai formatiivisesti ja missä vaiheessa käytetään ylioppilaskokeen arviointikriteereitä.

Espoon väestön katsomuksellinen monimuotoisuus mahdollistaa katsomusopetuksessa vierailijoiden ja vierailukohteiden avulla opetuksen elävöittämisen. Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto sekä Nuorten tiedeakatemian Tutkija tavattavissa -palvelu tarjoavat tutkijavierailijoita katsomusopetuksen opintojaksoille espoolaisissa lukioissa. Espoon lukiokoulutuksen mediakirjastosta löytyy materiaaleja opetukseen. Ko. mediakirjastoa täydennetään vuosittain ajankohtaisilla uutuuksilla sekä klassikkoteoksilla - etenkin jälkimmäiset ovat katsomusaineiden kivijalkaa ja oppimisen perustaa.

https://www.espoo.fi/fi/mediakirjasto-lukioille/uskonto-ja-et

Kokeilut ja hyvät käytänteet:

Historia on opiskelijoiden yleissivistystä ja ymmärrystä lisäävä oppiaine, joka auttaa ymmärtämään paitsi mennyttä myös nykymaailmaa. Opetuksen keskiössä on syy-seuraus-suhteiden ymmärtäminen ja tiedon luonteen kriittinen arviointi. Laadukkaassa historian opetuksessa korostuvat tieteenalalle tyypilliset taidot ja monet yleiset opiskelutaidot, joista on hyötyä muidenkin lukioaineiden opiskelussa ja jatko-opinnoissa.

Valtakunnallista opetussuunnitelmaa täydentävistä linjauksista sovitaan lukiokohtaisesti. Lukiotasolla on hyvä sopia esimerkiksi siitä, mitä oppiaineen kannalta olennaisia taitoja harjoitetaan milläkin opintojaksolla ja millaisia arviointikriteereitä käytetään. Muuten aineenopettajalla on laaja vapaus suunnitella omaa opetustaan. Opettajien monipuoliset opetusmenetelmät ovat rikkaus, joka tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden saada juuri itselleen sopivaa opetusta. Opetus tapahtuu vuorovaikutuksessa opiskelijoiden, kollegoiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja elää ajassa.

Historia on suosittu aine, mikä näkyy myös aineen ylioppilaskokeen osallistujamäärissä. Espoolaisia lukioita kannustetaankin tarjoamaan paljon myös historian koulukohtaisia valinnaisia opintojaksoja. Myös erilaiset kulttuurielämykset yhteistyössä paikallisten kulttuurilaitosten kanssa täydentävät erinomaisesti oppiaineen opetusta ja opiskelijoiden empatiataitojen kehitystä. Historian opetukseen soveltuvat erinomaisesti myös erilaiset opintomatkat ulkomaille ja Suomeen.

Aineistoa opetuksen tueksi löytyy lukioiden mediakirjastosta.

Kokeilut ja hyvät käytänteet:

Laadukas yhteiskuntaopin opetus on kiinni ajassa. Opetettavat asiat kytkeytyvät ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin tapahtumiin ja opintojaksoilla hyödynnetään erilaisia vierailijoita ja vierailuja. Tunneilla seurataan laajasti ajankohtaisia yhteiskunnallisia tapahtumia. Kyse on aidosti monitieteellisestä oppiaineesta, jossa yhdistyvät monet yhteiskuntatieteet ja niille tyypilliset taidot.

Yhteiskuntaopin opetuksen keskeinen tavoite on kasvattaa aktiivisia ja kantaaottavia kansalaisia, joten vaikeita tai mielipiteitä jakavia aiheita ei ole tunneilla syytä vältellä. Oppiaineen arvopohjassa korostuvat demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, ja tämä näkyy myös aineen opetuksessa. Erityistä huomiota opetuksessa kiinnitetään opiskelijoiden monipuolisiin ajattelu- ja tiedonhankkimistaitoihin sekä kriittiseen lukutaitoon ja argumentaatiotaitoihin.

Valtakunnallista opetussuunnitelmaa täydentävistä linjauksista sovitaan lukiokohtaisesti. Lukiotasolla on hyvä sopia esimerkiksi siitä, mitä oppiaineen kannalta olennaisia taitoja harjoitetaan milläkin opintojaksolla ja millaisia arviointikriteereitä käytetään. Muuten aineenopettajalla on laaja vapaus suunnitella omaa opetustaan. Opettajien monipuoliset opetusmenetelmät ovat rikkaus, joka tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden saada juuri itselleen sopivaa opetusta.

Yhteiskuntaoppi on suosittu aine sekä opiskelijamäärien että ylioppilaskokeen suorittajien määrän perusteella, ja espoolaisia lukioita kannustetaankin tarjoamaan paljon myös koulukohtaisia valinnaisia opintojaksoja. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti myös erilaisia yhteistyötahoja elinkeinoelämästä kansalaisjärjestöihin.

Aineistoa opetuksen tueksi löytyy lukioiden mediakirjastosta.

Kokeilut ja hyvät käytänteet:

TEKSTI TULOSSA

https://www.espoo.fi/fi/mediakirjasto-lukioille/terveystieto-ja-liikunta-0

Kokeilut ja hyvät käytänteet:

TEKSTI TULOSSA

https://www.espoo.fi/fi/mediakirjasto-lukioille/musiikki-ja-kuvataide

Kokeilut ja hyvät käytänteet:

Espoossa kuvataideopetus perustuu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan, mutta opetuksessa ja sen suunnittelussa huomioidaan kunkin lukion painotukset ja opiskelijoiden lähtökohdat. Paikallisen tilanteen huomioiminen tekee kuvataiteen opiskelusta mielekästä.

Kuvataiteen opetus edistää monilukutaitoja visuaalisen kulttuurin näkökulmasta. Aine edistää opiskelijoiden kykyä tulkita ja tuottaa tarkoituksenmukaisia mediaviestejä.

Työskentelyssä hyödynnetään monipuolisesti erilaisia tekniikoita, välineitä ja materiaaleja, unohtamatta perinteisiä ja digitaalisia kuvan tekemisen tapoja. Opetuksessa pyritään laatimaan tehtävänantoja, jotka mahdollistavat ajankohtaisten innovaatioiden, esimerkiksi tekoälyn ja 3D-tulostuksen, käytön.

Tehtävien arvioinnin kriteerit esitellään opiskelijoille selkeästi, ja palautetta annetaan monipuolisesti sekä työskentelyn aikana että opintojakson päätteeksi. Opiskelijaa ohjataan myös arvioimaan omaa oppimistaan.

Kuvataiteen opetukseen soveltuvia materiaaleja löytyy helposti Opetushallituksen verkkosivuilta. Lisäksi kuvataideopettajien kansallinen Facebook-ryhmä "Kuvista" tarjoaa opettajille alustan jakaa vinkkejä, linkkejä ja muita resursseja opetuksen tueksi. Espoon kuvataiteen KUVIS LOPS 21 -Classroomissa jaamme kaupungin kuvataideopettajien kesken meille tärkeää materiaalia.

Jokainen lukiolainen tutustuu lukio-opintojensa aikana ajankohtaiseen visuaaliseen kulttuuritarjontaan, mikä rikastuttaa heidän kulttuurista ymmärrystään.

Lukioiden mediakirjastosta löytyy kuvataiteen opetukseen liittyvää materiaalia.

Espoon lukiokoulutuksen laatukäsikirja: 2. Hyviä käytänteitä oppiaineiden opetuksessa

2.1 Äidinkieli ja kirjallisuus: suomen kieli ja kirjallisuus

2.2 Suomi toisena kielenä - oppimäärän valinta

2.3 Ruotsi ja vieraat kielet

2.4 Maantiede

2.5 Biologia

2.6 Matematiikka

2.7 Fysiikka

2.8 Kemia

2.9 Filosofia

2.10 Psykologia

2.11 Katsomusaineet

2.12 Historia

2.13 Yhteiskuntaoppi

2.14 Terveystieto

2.15 Liikunta

2.16 Musiikki

2.17 Kuvataide

Espoon lukiokoulutuksen laatukäsikirja (päivitetty marraskuussa 2024)