Espoon lukiokoulutuksen laatukäsikirja: 6. Laadukas hallinto tukee lukiokoulutusta

Espoon lukioissa toimintakulttuurin kehittäminen on jatkuvaa opiskelijoiden, huoltajien, henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävää työtä. Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää tavoitteiden asettamista ja oman toiminnan arviointia.

Lukiokoulutuksen tavoitteenasetteluun vaikuttaa Espoossa

• valtuustokauden tavoitteet, ml. Espoo-tarina ja Koto-tarina
• lukiokoulutuksen missio ja visio (tällä hetkellä vuosille 2023-2025)
• tulosyksikön tavoitteet (tuloskortti)
• lukiokohtaiset, lukuvuosittaiset tavoitteet (lukuvuosisuunnittelutyö).

Toimintaa arvioidaan kyselyjen (ks. luku 6.3 Toiminnan laatu varmistetaan kyselyillä ja arvioinneilla) tulosten perusteella sekä lukuvuosisuunnitelmaan kirjattujen kehittämiskohteiden toteutumisen perusteella. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen kuuluvat olennaisena osana jatkuvasti kehittyvään toimintakulttuuriin ja kunkin yksittäisen työntekijän henkilökohtaisen osaamisen kehittämiseen.

Espoon lukioiden välillä jaetaan osaamista ja tehdään yhteistyötä entistä paremman lukiokoulutuksen kehittämiseksi. Lukioiden välinen tiivis yhteistyö ilmenee erityisesti noin viikoittaisissa lukiokoulutuksen johtoryhmän (Lury) kokouksissa. Lukiokoulutuksen johtoryhmä koostuu tulosyksikön johtajasta, koulutuspalvelupäälliköstä, lukiorehtoreista, toisen asteen koulutuksen palvelualueen (Taku) asiantuntijoista sekä taloussuunnittelijasta ja viestintäasiantuntijasta. Luryn kokouksissa käsitellään kaikkia lukioita koskevia linjauksia ja ratkaistavia asioita sekä tehdään yhteistä kehittämistyötä liittyen toiminnan kehittämiseen tai hankkeiden edistämiseen.

Vuodesta 2024 alkaen kaikissa Espoon suomenkielisissä lukioissa toimii rehtorin lisäksi virka-apulaisrehtori. Virka-apulaisrehtorin tehtävät määritellään lukiokohtaisesti, mutta kaupunkitasoisen linjauksen mukaan virka-apulaisrehtori ei toimi hallinnollisena esihenkilönä. Virka-apulaisrehtorien kollegio kokoontuu säännöllisesti sekä osallistuu muun muassa lukiokoulutuksen johtoryhmän seminaareihin.

Oppilaitoksen hallinnossa toimii myös 1–2 lukiosihteeriä/lukio. Lukiosihteerit tapaavat useita kertoja vuosittain, joista noin kolme tapaamista toteutetaan yhteistyössä toisen asteen koulutuksen palvelualueen kanssa.

Lukioiden opinto-ohjaajat tapaavat noin kerran kuussa kehittäjä-opon johdolla. Myös lukioiden erityisopettajat kokoontuvat säännöllisesti kehittäjä-erityisopettajan johdolla.

Jokaisessa lukiossa on TT-vastuuopettajia, joiden vastuulla on digitaalisten oppimisympäristöjen, laitteiden ja rekisterien ylläpitoon ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä sekä erityisesti sähköiset ylioppilaskirjoitukset. TT-vastuuopettajien verkostoa koordinoi oppimisteknologian pedagoginen asiantuntija sekä kaupunkitasoiseen työhön nimetty TT-vastuuopettaja.

Yhteistyötä tehdään myös aineiden opetuksen kehittämisessä. Espoossa toimivat aineryhmäkohtaiset kehittäjäopettajat, jotka tekevät Espoon lukioiden yhteistä aineryhmätyötä lukuvuosittain yhden vuosiviikkotunnin verran. Tehtäviin kuuluu viraston kokousten lisäksi aineyhteistyöpajojen suunnittelu ja toteuttaminen kaksi kertaa lukuvuodessa sekä LOPS-työ omassa aineryhmässä. Lisäksi kehittäjäopettaja edistää osaamisen kehittämistä omassa aineryhmässä esimerkiksi viestimällä aineryhmälle koulutuksista, jakamalla osaamista ja kartoittamalla osaamistarpeita. Kehittäjäopettajat osallistuvat myös tulosyksikkötasoiseen kehittämiseen eli esimerkiksi kehittämistyöryhmiin, aineryhmään liittyvään hanketyöhön ja mahdollisten uusien hankehakujen valmisteluun.

Espoon lukioissa on käynnissä useita hankkeita vuosittain. Opettajilla on mahdollisuus osallistua lukioiden kehittämiseen muun muassa näiden hankkeiden kautta. Hankkeissa tehdään usein myös yhteistyötä eri lukioiden välillä. Useimmiten hankerahoitus on valtionavustusta, jota Espoon kaupunki hakee Opetushallitukselta tai opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Koulutuspalvelupäällikkö vastaa toimintaohjeen mukaan valtionavustusten hakemisen valmistelusta. Hankehakujen valmistelussa pyritään aina kuulemaan lukiokoulutuksen johtoryhmän lisäksi myös muita em. ryhmiä. Kaikki hankkeet viedään kaupungin projektisalkkuun(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), jolloin hankkeille muun muassa nimetään vastuutahot.

Tulosyksikön johtaja vastaa lukiokoulutuksen järjestämisestä ja toimii lukiorehtoreiden esihenkilönä. Lukion rehtori on oman lukionsa pedagoginen johtaja ja henkilöstön hallinnollinen esihenkilö. Toimintaohjeen mukaan rehtori 1) päättää rehtorin ja virka-apulaisrehtorin välisestä työnjaosta, 2) vastaa lukion oppilaitoskohtaisesta budjetista ja 3) seuraa johtamansa lukion tilojen ja kiinteistön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä ilmoittaa havaitsemistaan puutteista asianomaiseen kaupungin yksikköön. Lisäksi delegointipäätöksessä määritellään tarkemmin rehtorin tehtäviä sekä päätösvaltaa.

Espoolaisen johtamisen tavoitteena on Espoo-tarinan toteuttaminen. Johtaminen perustuu yhteisille pelisäännöille ja hyville käytännöille. Espoolaiseen johtamiseen kuuluu, että jokainen esihenkilö ja johtaja kehittää omaa johtamistaan ja asettaa sen kehittymiselle tavoitteet laatimalla johtamissuunnitelman.

Jokainen esihenkilö käyttää Suuntaamoa, josta löytyy työkalut hyvään suorituksen, osaamisen ja työkyvyn hallintaan sekä johtamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi alaisille asetettavien tavoitteiden määrittelyä sekä niiden toteutumisen seurantaa vuosittaisissa tavoitekeskusteluissa.

Johtamista arvioidaan Kunta10-kyselyssä, joka toteutetaan joka toinen vuosi. Espoon kaupunki edellyttää, että kyselyn tulokset käsitellään kaikissa työyhteisöissä. Lisäksi neljästi vuodessa koko kaupungin henkilöstö vastaa Fiilismittariin, jossa työntekijät voivat arvioida muun muassa esihenkilönsä antamaa tukea.

Espoon opetustoimi seuraa opetussuunnitelman toteutumista lukioissaan osana arviointi- ja kehitystyötä. Lukiokohtainen itsearviointi on jatkuvaa toimintaa, josta opetustoimi koostaa vuosittaisen raportin kasvun ja oppimisen lautakunnan käsittelyyn. Lisäksi lukiot voivat kuvata omaa toimintakulttuurin ja pedagogisen kehittämisen työtään lukion lukuvuosisuunnitelmassa.

Espoon lukiokoulutuksessa toiminnan kehittäminen ja parantaminen perustuvat toiminnan arviointiin ja itsearviointiin, joita tehdään lukioissa systemaattisesti, palautteen pohjalta ja eri tietolähteisiin nojautuen. Lukiokoulutuksessa kerätään kaikilta lukioilta tietoa opiskelijakyselyillä, opettajakyselyllä ja kaupungin henkilöstökyselyillä sekä lukiolinjan johtoryhmän seminaarityöskentelyllä. Lisäksi koostetaan lukuvuoden aikana keskitysti tietoa tuloskorttiseurantaa varten sekä tietoa hyvinvoinnista, arvosanoista ja opiskelijoiden lukion jälkeisestä sijoittumisesta.

Espoon lukiokoulutuksessa säännöllisesti toistuvat kyselyt:

Yllä kuvattujen toistuvien kyselyiden lisäksi lukioilla järjestetään usein kyselyitä esimerkiksi tapahtumiin ja muuhun lukion arkeen liittyen. Opettajat keräävät palautetta opetuksesta vähintään kaksi kertaa vuodessa, esimerkiksi 2. ja 4. periodin lopussa.

Lukiokoulutuksesta kerätään myös tilastotietoa. Osa näistä tiedoista kerätään Opetushallituksen ohjeiden mukaan (esim. opiskelijamäärät vuosittain ja opiskelijoiden äidinkielet), ja osa lukiolinjan tulostavoitteiden asettamista ja tavoitteiden toteutumisen arvioimista varten.

Tiedonkeruun ja kyselyjen tavoite on, että sekä Espoon lukiokoulutus kokonaisuutena että jokainen lukio erikseen pystyvät päätöksentekoon tietopohjaisesti ja pystyvät suunnittelemaan toimintaa aiemman toiminnan arvioinnin perusteella. [lisätään esimerkki] Tarkoituksenmukaiset kyselyjen tulokset otetaankin huomioon toiminnan suunnittelussa, esimerkiksi lukion lukuvuosisuunnitelman laadinnassa, tulosyksikön eli lukiolinjan tavoitteidenasettelussa ja tuloskorttien laadinnassa sekä kaupungin kasvun ja oppimisen toimialan suunnitelmissa. 

Lukiokoulutuksen rahoitus koostuu valtion maksamasta valtionosuusrahoituksesta sekä kuntien omarahoitusosuudesta. Valtionosuusrahoitusjärjestelmällä katetaan lukiokoulutuksesta aiheutuneita käyttökustannuksia. Valtionosuusrahoitus muodostuu koulutuksen järjestäjille lukiolaisten määrän perusteella maksettavan yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tulosta. Hieman yksinkertaistaen voidaan todeta, että esimerkiksi Espoon kaupungin yhdestä lukiolaisesta saama valtionosuuskorvaus oli vuonna 2024 noin 7 500 euroa opiskelijalta. Koska laskennallinen opiskelijamäärä oli 6 844, oli valtiolta saatu kokonaisrahoitus noin 51 miljoonaa euroa.

Kuntien saama lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitus ei ole ns. korvamerkittyä, mikä tarkoittaa sitä, että Espoon kaupunki voi itse määritellä, minkä osuuden saamastaan valtionosuusrahoituksesta se käyttää suoraan lukiokoulutuksen järjestämiseen. Espoon suomenkielisten lukioiden kustannukset ovat noin 6 313 €/opiskelija vuoden 2023 talousarviossa ilman tilakustannuksia (9 997 €/opiskelija tilakustannukset mukaan luettuina).

Yksittäisen lukion budjetti on riippuvainen kaupungin talousarviovalmistelusta. Kaupunginjohtaja valmistelee talousarvioehdotuksen, jonka taustalla ovat lautakuntien tekemät ehdotukset, käytettävissä olevat resurssit sekä voimassa olevat päätökset Espoo-strategiasta ja kehysarviosta. Kaupungin johtoryhmä viimeistelee ehdotuksen talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi. Kaupunginjohtajan ehdotus julkistetaan marraskuussa. Eri toimielimien käsittelyn jälkeen valtuusto päättää talousarviosta ja taloussuunnitelmasta joulukuussa.

Talousarvion mukaisesti kullakin tulosyksiköllä on käytettävissä olevat määrärahat koulutuksen järjestämiseen. Toisen asteen koulutuksen ja nuorisopalveluiden tulosyksikössä (Kontu) yksittäisen lukion määrärahat määräytyvät opiskelijamäärän perusteella, jonka lisäksi opetusresurssissa huomioidaan myös sisäänottorajat vuosikursseittain sekä mahdolliset huojennukset ja tulosyksikön johtajan myöntämät lisäresurssit.

Espoon kymmenen suomenkielistä lukiota on hallinnollisesti sijoitettu Suomenkieliseen toisen asteen koulutuksen ja nuorisopalveluiden tulosyksikköön (lyhenne Kontu). Tulosyksikkö on osa Kasvun ja oppimisen toimialaa (Koto), ja tulosyksikköä johtaa toisen asteen koulutuksen ja nuorisopalveluiden johtaja. Tulosyksikkö on edelleen jaettu toisen asteen koulutuksen palvelualueeseen ja nuorisopalveluiden palvelualueeseen, joita johtavat koulutuspalvelupäällikkö ja nuorisopalvelupäällikkö. Kaikissa Espoon lukioissa toimii oppilaitosta johtava rehtori sekä virka-apulaisrehtori.

Edellä mainittujen viranhaltijoiden ratkaisuvalta sekä tehtävät on määritelty Kasvun ja oppimisen lautakunnan hyväksymässä delegointipäätöksessä. Lisäksi tulosyksikön toimintaa ohjaa toimialajohtajan määräämä toimintaohje, jossa määritellään tulosyksikön toiminta-ajatus, tulosyksikön ja palvelualueiden tehtävät, viranhaltijoiden tehtävät sekä ratkaisuvalta muun muassa henkilöstö- ja hankinta-asioissa.

Kasvun ja oppimisen lautakunnan tehtävät määritellään kaupungin hallintosäännössä, jonka mukaan lautakunta päättää yleisistä asioista (mm. toiminnan ohjaaminen ja valvonta, tulosten ja talousarvion toteutumisen seuranta, palveluiden järjestämisen toimintaperiaatteet, tilahankkeiden tarveselvitysten hyväksyminen ja hankesuunnitelmien lausunnot ym.) sekä varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja nuorisopalveluihin liittyvistä asioista.

Lautakunnan kokoukset järjestetään noin kerran kuukaudessa. Tulosyksikön asiat päätöksentekoa varten (päätösehdotus) esittelee tulosyksikön johtaja. Lautakunnan kokoukseen vuosittain vietäviä asioita ovat muun muassa lukioiden aloituspaikkamääristä päättäminen tai osavuosikatsaukseen, käyttösuunnitelmaan ja talousarvioon liittyvät asiat.

• Espoon kaupungin hallintosääntö, toimintaohjeet ja lautakuntien delegointipäätökset löytyvät kaupungin sääntökokoelmasta