Liito-orava-LIFE-hanke

Liito-orava-LIFE-hankkeessa tehtiin liito-oravien radioseuranta Tapiolan alueella vuosina 2019–2020. Seurannassa tutkittiin liito-oravien elinpiirejä ja liikkumista kaupunkiympäristössä. Tutkimuksen tulokset antavat lisää tietoa liito-oravan käyttäytymisestä kaupungissa ja tietoja voidaan käyttää maankäytön suunnittelussa.

Tutkimuksen aikana 10 liito-oravalle asennettiin radiopanta ja liito-oravien liikkeitä seurattiin maastokäyntien aikana. Liito-oravien pannoitus aloitettiin elokuussa 2019 ja seurantaa jatkettiin syyskuuhun 2020 saakka.

Seurantatyön toteutti Ympäristötutkimus Yrjölä Oy yhteistyössä Luontoselvitys Metsänen kanssa.

Tutkimuksessa havaittiin, että kaupunkiympäristössä liito-oravat voivat elää melko pienillä alueilla. Nyt tehdyssä tutkimuksessa liito-oravien elinpiirit olivat selvästi pienempiä kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, joita on tehty Matinkylässä ja metsäisillä alueilla taajamien ulkopuolella. Tapiolan alueella seurattujen naaraiden elinpiiri oli keskimäärin vain noin 4 hehtaaria ja uroksilla noin 28 hehtaaria. Matinkylässä vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa naaraiden elinpiiri oli keskimäärin 15,5 ja urosten 79 hehtaaria.

Vaikka liito-oravien elinpiirit olivat keskimäärin pieniä, oli joukossa yksi hurjapää, joka liikkui muita laajemmalla alueella ja ylitti vilkkaasti liikennöidyn Länsiväylän kahteen kertaan. Tähän vaaditaan sangen pitkä liito, sillä Länsiväylä on ylityskohdassa lähes 60 metriä leveä.

Tutkimuksen keskeinen tulos on, että liito-oravat voivat elää ja lisääntyä Suur-Tapiolan kaupunkiympäristössä ja alueen metsiköt ovat liito-oraville sopivia. Liito-oravat kuitenkin tarvitsevat metsiköitä, jotka muistuttavat enemmän luonnontilaista metsää kuin puistoa. Lisäksi metsiköiden välillä pitää olla viheryhteyksiä, joiden kautta liito-oravat pääsevät liikkumaan alueelta toiselle.

Espoo, Kuopio ja Jyväskylä julkaisivat kesäkuussa 2021 oppaan ’Liito-oravan huomioiminen kaupunkisuunnittelussa – Hyvien käytäntöjen opas’. Oppaaseen on koottu hyviä käytäntöjä siitä, miten liito-oravan suojelu ja maankäytön suunnittelu voidaan yhteensovittaa. Opas perustuu kaupunkien omin kokoemuksiin ja se on suunnattu erityisesti muille kunnille.

Oppaassa kerrotaan muun muassa:

• Liito-oravan huomioimisesta maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa.
• Poikkeamisluvista liito-oravan suojelussa.
• Liito-oraviin liittyvän tiedon hallinnoinnista.

Oppaassa on runsaasti käytännön esimerkkejä esimerkiksi erilaisista kaavaratkaisuista. Opas on suunnattu erityisesti muille kunnilla ja kaupungeille, mutta se sopii hyvin myös liito-oravan suojelusta ja maankäytöstä kiinnostuneille kaupunkilaisille, opiskelijoille ja järjestöille.

Liito-orava-LIFE-hankkeen asemakaavaseurannan tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin liito-orava selviää rakennettavilla alueilla ja kuinka tarkoituksenmukaisesti erilaiset kaavamerkinnät ja -määräykset edesauttavat liito-oravan suojelua asemakaavoitetulla alueella. Asemakaavakohteiden seuranta toteutettiin Etelä-Espoossa viidellä kohteella vuosien 2019–2021 aikana. Vastaavat seurannat toteutettiin myös Kuopiossa ja Jyväskylässä, jotka ovat kumppaneina LIFE-hankkeessa.

Espoossa asemakaavakohteiden seurannan ja liito-oravakartoitukset toteutti vuonna 2019 Lumotron Oy, vuosina 2020 ja 2021 Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Vuoden 2021 raportti esittää kyseisen vuoden seurantatulokset ja koostaa yhteen keskeisimmät tulokset koko seurantajaksolta.

Espoossa asemakaavakohteiksi valittiin sellaisia asemakaavoitettuja kohteita, joilla on tiedossa olevia liito-oravan elinympäristöjä. Seurantatyön tavoitteena oli selvittää, millaisia muutoksia liito-oravien elinympäristöissä on tapahtunut rakentamisen seurauksena ja onko liito-oravan suojelemiseksi laadituilla asemakaavamerkinnöillä onnistuttu säästämään elinalueet ja kulkuyhteydet liito-oravalle sopivina.

Espoon seuranta-aineisto osoittaa, että liito-oravan huomioon ottavilla kaavamerkinnöillä ja kaavamääräyksillä voidaan edistää liito-oravan suojelua. Merkintöjen käyttö ei kuitenkaan ole vakiintunutta, ja niiden ohjausvaikutus vaihtelee. Seuratuista liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoista parhaiten säilyivät sellaiset, jotka oli osoitettu s-suojelumerkinnällä. s-alueet ovat kuitenkin kooltaan pieniä ja siten lähiympäristössä tapahtuvat muutokset voivat heikentää liito-oravan elinoloja. Seurannan perusteella liito-oravan elinalueiden vieressä sijaitsevat maankäytön muutosalueet tulisi rajata siten, että kaavan toteuttamisen aiheuttama puuston poisto tai muut välttämättömät toimenpiteet eivät aiheuta tarvetta puiden kaatamiseen liito-oravan elinalueen puolella.

Lue lisää asemakaavaseurannan tuloksista Espoossa: Liito-orava-LIFE-hanke seurasi asemakaavoituksen ja rakentamisen vaikutuksia liito-oravien elinympäristöihin

Liito-orava-LIFE-hankkeeseen osallistuvat kaupungit Kuopio, Jyväskylä ja Espoo ovat laatineet yhteisen koosteen, joka kokoaa yhteen kaikkien kaupunkien asemakaavaseurannan keskeisiä tuloksia ja johtopäätöksiä. Kooste asemakaavaseurantojen tuloksista löytyy hankkeen pääkoordinaattori Metsähallituksen sivuilta osoitteesta https://www.metsa.fi/projekti/liito-orava-life/toimintamalleja-liito-oravan-huomioimiseen-maankayton-suunnittelussa/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Liito-orava tarvitsee kulkuyhteyksiä liikkuakseen alueelta toiselle muun muassa ravinnon, pesäpaikkojen ja kumppaneiden perässä. Siksi puustoiset kulkuyhteydet liito-oravan elinympäristöjen välillä ovat lajin säilymisen kannalta elintärkeitä. Espoossa on jo pitkään otettu huomioon liito-oravien kulkuyhteydet ja niiden säilyminen osana kaavoitusta ja muuta maankäytön suunnittelua.

Liito-orava-LIFE-hankkeessa liito-oravien kulkuyhteyksiä vahvistettiin istuttamalla puita vuosien 2021–2022 aikana kolmeen eri paikkaan. Suvisillan ylikulkusillan alueella ja Latokaskenniityllä vahvistettiin olemassa olevia kulkuyhteyksiä, Finnoonlaaksoon puolestaan luotiin liito-oraville uusi ylityspaikka Länsiväylän yli. Finnoonlaaksossa kulkuyhteyttä tuettiin puuistutusten lisäksi puisilla hyppytolpilla paikoissa, joihin puita ei voitu istuttaa mm. maanalaisen kunnallistekniikan vuoksi.

Lue lisää Latokaskenniityn istutustöistä: Latokaskenniityllä parannettiin liito-oravan kulkuyhteyksiä puuistutuksilla

Lue lisää Finnoonlaakson ylityspaikan rakennustöistä: Liito-oraville rakennettiin Finnoonlaaksoon uusi ylityspaikka Länsiväylän yli

Liito-orava viihtyy usein kuusivaltaisessa sekametsässä, jossa on sopivia kolopuita ja riittävästi ravintoa. Liito-orava-LIFE-hankkeen aikana Hyljelahdessa toteutettiin vuosina 2021-2022 metsänhoitoa, jonka tavoitteena oli sovittaa yhteen metsän virkistyskäyttö ja liito-oravan suojelu.

Metsänhoidolla suosittiin liito-oravalle tärkeitä puulajeja kuusta ja haapaa ja varmistettiin, että niitä kasvaa metsässä myös jatkossa liito-oravaa varten. Samalla edistettiin metsän monikerroksellisuutta ja luonnon monimuotoisuutta. Turvallisuuden takaamiseksi huonokuntoista puustoa poistettiin paikoista, joissa ne voisivat aiheuttaa vaaraa alueella ulkoileville. Pienpuustoa poistettiin myös ulkoilureittien varrelta ja maisemanäkymien tieltä. Alueella on tehty liito-oravakartoitus vuonna 2020 ja metsänhoitosuunnitelmassa on huomioitu liito-oravien elinympäristöjen säilyminen.

Lue lisää Hyljelahden metsänhoitotöistä: Hyljelahdessa liito-oravat ja ulkoilijat liikkuvat sopuisasti rinta rinnan

Lisätietoja löydät Länsi-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta, Hyljelahden metsänhoitosuunnitelmasta ja Liito-orava-LIFE-hankkeen metsänhoitokohteen raportista (ladattavat tiedostot alla).

Metsähallitus on Liito-orava-LIFE-hankeen pääkoordinaattori. Hankkeessa on mukana yhteensä 16 kumppania Suomesta ja Virosta.

Kaupunkimetsiin liittyvän osuuden lisäksi Liito-orava-LIFE-hankkeessa kehitetään hyviä toimintamalleja talousmetsiin, laaditaan koulutusmateriaali liito-oravakartoituksia varten, mallinnetaan liito-oravan elinympäristöjä, kootaan kansallista liito-oravatietorekisteriä ja lisätään eri tavoin tietoa liito-oravasta.

Tutustu muihin hanketoimiin ja kumppaneihin Metsähallituksen ylläpitämillä, hankkeen virallisilla verkkosivuilla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Liito-orava-LIFE-hanketta koskevissa asioissa sinua auttaa:

Laura Lundgren, projektipäällikkö
+358 43 8257184
laura.lundgren@espoo.fi

Täältä puolestaan löydät yleistä tietoa liito-oravasta Espoossa sekä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.