Koulutettu koira löytää merkit liito-oravasta ihmistä helpommin

1.12.2022 14.16Päivitetty: 12.12.2022 14.27

Koiran erinomainen hajuaisti on hyödyllinen paitsi sairauksien diagnosoinnissa ja huumausainerikosten selvittelyssä, myös luonnonsuojelussa luontokartoittajan apuna. Espoon ympäristönsuojelun asiantuntijat pääsivät syksyllä 2022 seuraamaan luontokartoittajakoiran työskentelyä lähietäisyydeltä.

Liito-orava-LIFE-hanke(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) on suuri kansallinen ja kansainvälinen voimainponnistus liito-oravan suojelutason parantamiseksi. Yksi Metsähallituksen koordinoiman hankkeen päätavoitteista on parantaa liito-oravatiedon saatavuutta ja kehittää inventointimenetelmiä, joiden avulla liito-oravien elinympäristöverkosto pystytään entistä paremmin turvaamaan.

Tämän tavoitteen toteuttamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskus on selvittänyt, kuinka luontokartoituksissa voitaisiin hyödyntää koulutettujen luontokartoittajakoirien hajuaistia. Rekijokilaakson Natura 2000 -alueella tehtiin vuosina 2019–2020 tutkimus, jossa vertailtiin perinteisen ihmisaistein tehtyjen ja koira-avusteisten liito-oravakartoitusten menetelmiä ja tuloksia. Näitä tuloksia esiteltiin avoimessa työpajassa elokuussa 2022.

Luontokartoittaja-koiranohjaaja ja koira työssään. Koira ilmaisi liito-oravan papanat suuren haavan juurelta karikkeen seasta nopeasti ja varmasti. Kuva: Anna HakalaKuva: Anna Hakala

Koulutetusta koirasta on luontokartoittajalle selvää hyötyä

Hajutunnistusta tekevät koirat ovat tehtävään koulutettuja työkoiria, joille on opetettu etsittävän eliölajin ominaishaju. Liito-oravien tapauksessa koira voi tunnistaa esimerkiksi liito-oravan papanat, virtsajäljet ja kolosta tai risupesästä kantautuvan liito-oravan ominaistuoksun.

Rekijokilaaksossa tehtyjen selvitysten perusteella koiran hyödyt liito-oravakartoituksissa ovat kiistattomat: koira löytää etsittävän kohteen maastosta ihmistä nopeammin ja paikallistaa liito-oravasta kertovat merkit myös karikkeen tai lumen alta. Tarkkanenäinen koira on ihmistä tarkempi havaitsemaan myös yksittäiset ja osittain hajonneet papanat, eikä koiran työskentely ole pelkästään ihmisaistein tehtävään kartoitukseen verrattuna yhtä riippuvainen vuodenajasta. Luontokartoittajat tekevät liito-oravakartoituksia keväisin, jolloin liito-oravan papanat ovat keltaisia ja erottuvat maastosta helpommin, kun taas koiran nenälle liito-oravan hajua on liito-oravan asuttamalla kohteella löydettävissä ympäri vuoden. Toisaalta koira voi väsyä työskentelyyn ihmistä nopeammin erityisesti silloin, kun alueelta löytyy paljon etsittävää hajua.

Taitavakin työkoira työskentelee aina yhdessä asiantuntevan ihmiskartoittajan kanssa, jolloin ihmisen tehtävänä on vahvistaa koiran ilmaisema havainto.

Esimerkki koira-avusteisen (vasemmalla) ja vain ihmisaistein tehdyn (oikealla) liito-oravakartoituksen eroista vuonna 2019 Rekijokilaakson alueella. Vihreä lippu merkitsee, että havainto on ihmisen vahvistama, punaisen lipun kohdalla koiran tekemää havaintoa ei ole pystytty ihmisaistein todentamaan. Kuva: K9InstituteKuva: K9Institute

Luontokartoittajakoirien mahdollisuudet kaupunkiympäristössä

Espoossa ei ole vielä toteutettu koira-avusteisia liito-oravakartoituksia. Koira-avusteisista kartoituksista voisi kuitenkin tulevaisuudessa olla hyötyä esimerkiksi silloin, kun tietoa liito-oravan esiintymisestä kaivataan nopeasti myös muulloin kuin keväällä. Muina vuodenaikoina liito-oravan papanoiden löytäminen on vaikeaa, jolloin ihmisaistein tehtävät kartoitukset vievät paljon aikaa ja osa papanoista voi helposti jäädä havaitsematta. Koiran käyttö tällaisissa tapauksissa voisi lisätä kartoituksen tulosten luotettavuutta.

Kaupunkiympäristössä liito-oravat voivat levähtää tai pesiä rakennuksissa, esimerkiksi kattorakenteissa. Tällöin koira-avusteisesti tehdyllä kartoituksella voitaisiin saada ensimmäiset arviot liito-oravan esiintymisestä rakenteita purkamatta.

Tarkkanenäiset koirat voivat havaita papanoiden ja virtsajälkien lisäksi myös elävän liito-oravan ominaishajun, vaikka se ei jättäisi jälkeensä muita merkkejä itsestään. Kaupunkiympäristössä tätä taitoa voitaisiin hyödyntää liito-oravien kulkuyhteyksien kartoittamisessa. Elinympäristöjen ja niillä sijaitsevien pesäpuiden lisäksi liito-oraville on tärkeää päästä liikkumaan alueelta toiselle etsiessään ravintoa, suojaa tai kumppania. Ihmisaistein näiden kulkuyhteyksien kartoittaminen perustuu asiantuntijan tekemiin arvioihin mahdollisista liito-oravan käyttämistä puustoisista reiteistä.

Liito-oravan jätökset ovat keväisin vaaleanruskeita tai keltaisia, jolloin ne on helppo erottaa aluskasvillisuuden seasta. Kevättalvella liito-oravat syövät lehtipuiden norkkoja, joiden siitepöly värjää papanat keltaisiksi. Muina vuodenaikoina papanat ovat tummempia ja siksi vaikeampia havaita. Kuva: Anna HakalaKuva: Anna Hakala

Apuna myös muiden lajien kartoituksissa

Koiria voidaan kouluttaa monenlaisten lajien etsintään, kunhan käytössä on monipuolisesti puhtaita hajuja etsittävästä kasvista, hyönteisestä tai eläimestä. Koska koirat etsivät pääasiassa uhanalaisia ja harvinaisia eliölajeja, koirat koulutetaan olemaan koskematta tai vahingoittamatta etsittävää kohdetta. Siten muutamia koiria on jo koulutettu löytämään esimerkiksi pikkuapollon toukkia, lahokaviosammalta, aasianrunkojäärää ja jopa raakkuja eli jokihelmisimpukoita. Kaikkea koirien potentiaalia luontokartoittajien apuna on kuitenkaan tuskin vielä kokonaan hyödynnetty.

Lisätietoa työkoirien käytöstä liito-oravainventoinneissa: https://www.metsa.fi/projekti/liito-orava-life/liito-oravan-ja-sen-elinymparistojen-suojelu/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (englanniksi), kohta Inventointimenetelmät (A2)

Lisätietoja Espoon liito-oravista: www.espoo.fi/fi/liito-orava-espoossa

Lisätietoja Liito-orava-LIFE-hankkeesta Espoossa: www.espoo.fi/liitooravalife

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.

  • Luonto