Hyljelahdessa liito-oravat ja ulkoilijat liikkuvat sopuisasti rinta rinnan
Hyljelahden haapojen ja kuusien kätköissä Etelä-Espoossa elää useita liito-oravia. Kestävä metsänhoidon avulla varmistetaan, että suosittu ulkoilualue on turvallinen ja viihtyisä ihmisille sekä liito-oravien elinympäristöksi soveltuva jatkossakin.
Espoossa metsänhoito perustuu periaatteille, joiden perusteella luontoa hoidetaan kestävästi sen arvo tunnistaen ja yli sukupolvien. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen lisäksi metsänhoidossa huomioidaan erityisesti metsien virkistyskäyttö ja turvallisuus — ovathan espoolaiset metsät sen asukkaiden ahkerassa käytössä.
Hyljelahti on Espoon laajin yhtenäinen metsäalue meren rannassa ja tärkeä osa Etelä-Espoon ekologista verkostoa. Alueella on paljon liito-oravalle soveltuvaa puustoa ja useita tunnettuja liito-oravan elinalueita. Samaan aikaan Hyljelahti on suosittu ulkoilualue, johon kohdistuu kasvavaa virkistyskäyttöpainetta. Keväällä 2022 metsää hoidettiin tavalla, joka pyrki yhdistämään alueen tärkeiden ekologisten arvojen säilymisen ja varmistamaan turvallisen virkistyskäytön sekä metsän uusiutumisen.
Kestävä metsänhoito tukee luonnon monimuotoisuutta
Huonokuntoiset puut erityisesti ulkoilureittien ja tonttien reunoilla voivat kaatua tai pudottaa oksia ulkoilijoiden päälle. Hyljelahden metsänhoitotöiden yhteydessä tällaiset vaaralliset puut poistettiin. Lisäksi tiheäksi kasvaneeseen metsään tehtiin kasvutilaa, jotta uudet puusukupolvet saavat tilaa kehittyä. Näin tuettiin metsän monikerroksellisuutta ja -lajisuutta, joiden ansiosta metsä kestää paremmin virkistyskäytön aiheuttamia paineita ja muutoksia kasvuympäristön olosuhteissa.
Suurin osa toimenpiteistä kohdistui ulkoilureittien reunoihin, ja yhtenäiset metsäalueet jäivät pääosin koskemattomiksi. Myös turvallista lahopuuta ja pystypökkelöitä jätettiin alueelle. Ulkoilijoiden iloksi avattiin myös näkymiä merelle pienpuustoa raivaamalla.
Ennen töiden aloittamista liito-oravan ydin- ja elinalueet kartoitettiin, ja Espoon ympäristöasiantuntijat osallistuvat tiiviisti töiden suunnitteluun ja toteutuksen seurantaan. Liito-orava viihtyy monimuotoisessa metsässä, jossa kasvaa erityisesti kuusta ja haapaa ja jossa on suojaa tarjoavaa pienpuustoa. Valikoivalla metsänhoidolla suosittiin näitä puulajeja ja varmistettiin, että näitä lajeja kasvaa myös tulevaisuudessa liito-oravaa varten. Liito-oravien ydinalueilla toimenpiteet pidettiin maltillisina ja liito-oravalle sopiva puusto, kuten sekapuuryhmät, kolopuut ja liito-oravan kulkuyhteyksillä sijaitsevat puut jätettiin toimenpiteiden ulkopuolelle, mikäli niistä ei aiheutunut vaaraa ulkoilijoille.
Liito-orava-LIFE-hanke lisää osaamista liito-oravien suojelusta
Hyljelahden metsänhoitotyöt toteutettiin osin EU-rahoituksella. Liito-orava-LIFE-hankkeessa on mukana useita kymmeniä kumppaneita, jotka kaikki työskentelevät yhdessä liito-oravan suojelun eteen. Hankkeen kautta liito-oravalle soveltuvia metsänhoidon tapoja on kokeiltu taajamametsien lisäksi myös talousmetsissä ja luonnonsuojelualueilla ympäri Suomen.
Sopivan suoja- ja ravintopuuston lisäksi liito-orava vaatii selviytyäkseen hyviä kulkuyhteyksiä elinalueelta toiselle. Espoossa ympäristönsuojelu ja kaupunkitekniikan keskus ovat yhdessä turvanneet tulevaisuuden kulkuyhteyksiä liito-oraville istuttamalla puita ja pystyttämällä hyppytolppia Suvisillassa, Finnoonlaaksossa ja Latokaskenniityllä.
Tutustu Hyljelahden metsänhoitosuunnitelmaan ja Liito-orava-LIFE-hankkeeseen: www.espoo.fi/liitooravalife
Lisätietoja Espoon liito-oravista: www.espoo.fi/fi/liito-orava-espoossa
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.