Liito-oraville rakennettiin Finnoonlaaksoon uusi ylityspaikka Länsiväylän yli

30.9.2022 7.14

Länsiväylän ylittäminen on liito-oraville haastavaa, sillä liitomatka moottoritien yli on lähes kauttaaltaan yli 60 metriä pitkä. Se on matka, johon vain harva liito-orava uskaltaa ryhtyä. Finnoonlaaksossa liito-oravien liikkumista helpotettiin pystyttämällä moottoritien keskikaistalle ja sivuille tolppia, joiden kautta liito on lyhyempi ja turvallisempi.

Tiesitkö, että Länsiväylän yli kulkee Finnoonlaaksossa maakunnallisesti tärkeä ekologinen yhteys? Finnovikenin kosteikolta Espoon Keskuspuistoon ja takaisin kulkee runsaasti eläimiä — osa maata pitkin, osa Finnobäckenin purossa ja osa lentäen. Finnoonlaaksossa puusto tarjoaa eläimille suojaa ja niityt elinympäristöjä.

Myös Espoossa asustava harvinaisuus, liito-orava, tarvitsee kulkuyhteyksiä siirtyessään alueelta toiselle etsiessään ravintoa, pesäpaikkoja ja kumppaneita. Länsiväylä kuitenkin muodostaa puusta toiseen liitävälle liito-oravalle leveän ja vaikeasti ylitettävän esteen, joka halkaisee Espoon kahteen osaan. Länsiväylän varrella on ainoastaan muutamia liito-oraville soveltuvia ylityspaikkoja, joiden laatu on heikko ja joiden puusto saattaa kaatua esimerkiksi myrskyissä. Jos liito-oravat eivät pääse ylittämään leveää moottoritietä, eteläisen Espoon liito-oravakanta on vaarassa eristäytyä Espoon muusta populaatiosta. Siten kulkuyhteyksien kehittäminen turvaa lajin säilymistä pitkälle tulevaisuuteen.

Paikoin kuusikaistainen Länsiväylä muodostaa sellaisenaan liito-oravien liikkumiselle merkittävän esteen. Paikkoja, joissa liito-oravan on mahdollista päästä vilkkaan moottoritien yli, on ainoastaan muutamia. Finnoonlaakson ylityspaikka on liito-oravien käytettävissä sitten, kun alueelle istutetut puuntaimet ovat kasvaneet ainakin 10 metrin korkuisiksi. Länsiväylän keskikaistalle pystytetyt tolpat on suoristettu kuvan ottamisen jälkeen.

Finnoonlaaksoon luotiin uusi liito-oravien ylityspaikka syksyllä 2022 osana kansainvälistä Liito-orava-LIFE-hanketta. Liito-oraville luotiin avoimelle niittyalueelle kokonaan uusi kulkuyhteys puuistutusten ja hyppytolppien avulla: katu- ja tiealueiden reunoille istutettiin lehti- ja havupuita, jotka kasvaessaan muodostavat puustoisen kulkuyhteyden tunnettujen liito-oravien elinympäristöjen välille kohti Espoon Keskuspuistoa. Kahdeksan hyppytolppaa pystytettiin Länsiväylälle ja Kuitinmäentielle kohtiin, joihin ei voi istuttaa puita. Tolppien avulla tiealueiden ylitys voi sujua liito-oravilta aiempaa helpommin.

Liito-oravien lisäksi myös muut eläimet hyötyvät uusista puista kulkuyhteyden varrella. Puut antavat liikkuville eläimille suojaa ja varjostavat Finnobäcken puroa. Viileämmässä vedessä on enemmän happea, mikä on hyväksi purossa eläville taimenille.

Espoossa on kolme aluetta, joissa liito-oravan kulkuyhteyksiä on parannettu Liito-orava-LIFE-hankkeen aikana: Suvisillassa ja Finnoonlaaksossa puita on istutettu Länsiväylän molemmin puolin niin, ettei liito moottoritien yli ole liito-oravalle liian pitkä. Latokaskenniityllä kulkuyhteyksiä vahvistettiin puuistutuksilla pienempien teiden ja voimalinjan ympäristössä. Hyljelahdessa on puolestaan toteutettu metsänhoitotoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on sovittaa yhteen liito-oravan suojelu ja metsän virkistyskäyttö.

Hurjapäinen liitäjä Otto

Kaikki liito-oravat eivät anna moottoriteiden estää itseään liikkumasta sinne, minne mielivät. Liito-orava-LIFE-hankkeessa seurattiin vuosina 2019–2020 Tapiolan ja Mankkaan alueella radiopannoitettuja liito-oravia. Otoksi nimetty liito-orava liikkui tutkimuksen mukaan muita laajemmalla alueella ja ylitti vilkkaasti liikennöidyn Länsiväylän kahteen kertaan. Tähän vaaditaan sangen pitkä liito, sillä Länsiväylä on ylityskohdassa Hakalehdossa lähes 60 metriä leveä. Liito-oravan tavanomainen liitomatka on noin 20–30 metriä. Vieressä on myös kävelysilta, joten teoriassa Otto on voinut kiipeillä myös sen rakenteita pitkin.

Lisätietoja Espoon liito-oravista: www.espoo.fi/fi/liito-orava-espoossa

Lisätietoja Liito-orava-LIFE-hankkeesta Espoossa: www.espoo.fi/liitooravalife

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.

  • Luonto