Liito-orava-LIFE-hanke seurasi asemakaavoituksen ja rakentamisen vaikutuksia liito-oravien elinympäristöihin
Espoon liito-oravat elelevät vanhojen aarnimetsien ohella myös urbaanissa kaupunkiympäristössä, jossa kaupungin kasvu ja lähiympäristön luontoarvot sovitetaan yhteen. Liito-oravan suojeluun tähtäävässä LIFE-hankkeessa seurattiin, millaisia vaikutuksia rakentamisella on lähistöllä sijaitseviin liito-oravan asuttamiin metsiin ja liito-oravien käyttämiin kulkuyhteyksiin.
Asemakaavojen vaikutuksia seuraamalla saadaan lisää tietoa käytettyjen kaavamerkintöjen vaikuttavuudesta
Kaupungit ohjaavat rakentamista muun muassa kaavoituksen avulla. Espoon kaltaisessa kaupungissa, jossa luonto on lähellä asukkaita, kaavoituksesta vastaava kaupunkisuunnittelukeskus arvioi aina ennen kaavoituksen alkamista tarvetta luontoselvitysten tekemiselle.
Kaupunkisuunnittelukeskuksessa työskentelevälle maisema-arkkitehti Katariina Peltolalle näiden selvitysten tilaaminen ja hyödyntäminen on osa arkipäivää. ”Luontoselvitysten avulla saamme ajantasaista tietoa esimerkiksi asemakaavoitettavan alueen luontoarvoista. Nämä tiedot otetaan suunnittelun lähtötiedoiksi ja sisällytetään osaksi maankäyttöratkaisua sekä kaavamerkintöjä ja -määräyksiä, jolloin tieto suojeltavista luontokohteista välittyy eteenpäin rakennusvalvonnalle ja maanomistajille,” Peltola kertoo.
EU-rahoitteisessa Liito-orava-LIFE-hankkeessa toteutettiin vuosina 2019–2021 kertaluonteinen selvitys siitä, kuinka hyvin liito-oravat ovat selvinneet rakennetuilla alueilla. Seurannan tuloksia hyödyntävät niin kaupunkisuunnittelukeskus kuin Espoon ympäristönsuojelukin, joka on vastuussa LIFE-hankkeen koordinoinnista.
”Tavallisesti emme jälkikäteen seuraa sitä, kuinka hyvin käyttämämme kaavamerkinnät ovat onnistuneet tehtävässään, eli ovatko esimerkiksi arvokkaat luontotyypit säilyneet rakentamisesta huolimatta,” Peltola mainitsee, ”joten LIFE-hankkeen tutkimus tarjosi paljon uutta tietoa siitä, millaisilla kaavamerkinnöillä ohjaamme rakentamista parhaiten niin, että liito-oravien elinympäristöt pysyvät edelleen asuttuina.” Näin pyritään kehittämään jo entuudestaan hyviä käytäntöjä siihen, millaiset merkintätavat asemakaavassa onnistuvat parhaiten säilyttämään liito-oravan elinalueet ja kulkuyhteydet liito-oraville sopivina.
Liito-oravan suojelua voidaan edistää asemakaavojen kaavamääräyksillä
Espoossa asemakaavoituksen ja rakentamisen jälkeinen seuranta toteutettiin viidelle sellaiselle asemakaavoitetulle kohteelle, joilla kaikilla oli tiedossa olevia liito-oravan elinympäristöjä. Kohteet sijaitsivat eri puolilla Espoota, ja niiden asemakaavoissa hyödynnettiin toisistaan hieman poikkeavia tapoja suojella liito-oravan kannalta arvokkaita metsäalueita ja kulkuyhteyksiä.
Esimerkiksi Holmanpuistossa osa lähivirkistysalueesta on rajattu merkinnällä VL-s, joka tarkoittaa kyseisessä kaavassa sitä, että alue tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Finnoo-Djupsundsbäckenin kaavassa puolestaan ohjataan rakentamaan puiston (VP) läpi kulkuyhteys, joka mahdollistaa liito-oravien liikkumisen kaava-alueen sisällä ja sen ulkopuolelle.
Seurannan tulosten perusteella asemakaavoissa käytetyillä merkinnöillä ja määräyksillä voidaan vaikuttaa liito-oravien esiintymiseen. Seuranta ei kuitenkaan tarjoa valmiita vastauksia siihen, mitä merkintöjä tulisi käyttää kaikkialla. ”Jokaisella asemakaavaseurannassa mukana olleista kohteista käytettiin kuhunkin paikkaan parhaiten sopivia merkintätapoja, ja tämä toimintatapa toimii varmasti jatkossakin,” Peltola kertoo. ”Espoossa rajataan liito-oravan asuttamat metsäalueet viher- ja virkistysalueiksi aina kun se on mahdollista, jolloin liito-oravan ekologinen verkosto saadaan turvattua ja sovitettua osaksi kaupunkirakennetta ja viheralueverkostoa”.
Peltolan mukaan Espoolla on jo liito-oravan suojelemiseksi monia hyviä käytäntöjä, jotka saivat vahvistusta rakentamisen jälkeisen seurannan tuloksista. Esimerkiksi liito-oravan kulkuyhteydet pyritään turvaamaan aina vähintään kahteen eri suuntaan, jotta se pääsee liikkumaan alueelta toiselle ravintoa, pesäpaikkaa tai kumppania etsiessään. Liito-oravan elinalueiden ja rakennettavien alueiden välille pyritään lisäksi aina jättämään riittävä etäisyys niin, ettei esimerkiksi puuston poistaminen vaikuta liikaa liito-oravien selviytymismahdollisuuksiin.
Tutustu Espoon, Jyväskylän ja Kuopion yhteiseen koosteeseen asemakaavaseurannan keskeisistä tuloksista: www.metsa.fi/projekti/liito-orava-life/toimintamalleja-liito-oravan-huomioimiseen-maankayton-suunnittelussa/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Lisätietoja Liito-orava-LIFE-hankkeesta ja asemakaavaseurannasta Espoossa: www.espoo.fi/liitooravalife
Lisätietoja Espoon liito-oravista: www.espoo.fi/fi/liito-orava-espoossa
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
- Luonto