Tietoa lukiokoulutuksesta monikielisille perheille

Suomessa lukiokoulutus on yleissivistävää toisen asteen koulutusta. Lukion tarkoituksena on, että opiskelija kasvaa hyväksi, tasapainoiseksi ja sivistyneeksi ihmiseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi.  

Tavoitteena on suorittaa lukio 3–4 vuodessa. Lisäaikaa voi saada esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi. Suoritusajan pidennyksen myöntää lukion rehtori.   

Lukiokoulutuksen lopuksi suoritetaan ylioppilastutkinto. Se antaa jatko-opintokelpoisuuden, eli oikeuden hakea korkeakouluihin.  

Jokaisen lukion toimintaa määrittää Opetushallituksen laatima Lukion opetussuunnitelman perusteet. Niiden pohjalta laaditaan paikallinen opetussuunnitelma. Lukio-opintoihin kuuluu sekä pakollisia että valinnaisia opintoja. Opiskelija voi lisäksi opiskella paikallisia valinnaisia opintoja ja suorittaa lukiodiplomeja lukion tarjonnan mukaan. Lukio-opinnot järjestetään opintojaksoina, jotka voivat olla opintopistemäärältään eri laajuisia. Opintojaksot voivat myös olla oppiaineiden yhteisiä.  

Lukio-opintojen laajuus lasketaan opintopisteinä (lyhenne: op). Nuorille tarkoitettu lukion oppimäärän laajuus on vähintään 150 opintopistettä. 

Lukio-opintojen tuntijakokaavioon (kuva 1) on koottu kaikki oppiaineet, joita lukiossa voi opiskella.  

Lukio-opintojen alussa apua ja tukea tarjoavat oman lukion opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja ja opiskelijatutorit. Opintojen aikana jokainen opiskelija saa ohjausta opiskeluun, valintojen tekemiseen ja lukion jälkeisiin jatko-opintoihin.

Lukio-opinnot etenevät aloittamisesta valmistumiseen asti alla olevan kuvan mukaisesti (kuva 2). 

Lukiolaisen polku 

Aloitat lukio-opintosi  

• Perehdyt lukio-opintoihin  

• Osallistut ryhmäytymisiin ja tutustut muihin ykkösiin  

• Opiskelet pääasiassa pakollisia opintojaksoja  

• Joululoma  

• Voit hakea mukaan oppilaskunnan hallitukseen tai tutortoimintaan  

• 1. vuoden aikana suoritat 60 opintopistettä, mikä on 3-vuotisten lukio-opintojen tahti  

• Kesäloma  

• Voit suorittaa opintoja kesä- tai aikuislukiossa  

2. Lukiovuosi  

• Opiskelet pääasiassa pakollisia opintojaksoja  

• Joululoma  

• Vanhojen tanssit  

• Valinnaisten opintojen määrä kasvaa 2. vuoden aikana  

• Voit aloittaa yo-tutkinnon ja osallistua kirjoituksiin  

• 2. lukiovuoden aikana suoritat 60 opintopistettä  

• Kesäloma  
  
    

3. vuosi eli abivuosi  

• Voit osallistua syksyn yo-kirjoituksiin  

• Keskityt valinnaisiin opintojaksoihin yo-aineissa  

• Joululoma  

• Olet suorittanut lukion oppimäärän (150 op)  

• Opintosi päättyvät 3. periodin jälkeen ja osallistut penkinpainajaisiin eli penkkareihin  

• Lukuloma  

• Osallistut kevään ylioppilaskirjoituksiin  

• Haet jatko-opintoihin ja voit osallistua pääsykokeisiin  

4. Lukiovuosi  

• Opiskelet joko 1. periodissa (3,5 vuoden suunnitelma) tai 1.–3. periodissa (4 vuoden suunnitelma)  

• Osallistut syksyn ylioppilaskirjoituksiin  

• Olet suorittanut lukion oppimäärän (150 op)  

• Joululoma  

• Osallistut kevään ylioppilaskirjoituksiin  

• Haet jatko-opintoihin ja voit osallistua pääsykokeisiin  

Ylioppilastutkinnon suorittamalla saa jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Ylioppilastutkinto muodostuu kokeista, eli ylioppilaskirjoituksista. Ylioppilaskirjoituksissa on pakollisia ja valinnaisia kokeita. Pakollisia ovat: äidinkieli ja kirjallisuus (suomen kieli ja kirjallisuus tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus) sekä kolme seuraavista: matematiikka, vieras kieli, toinen kotimainen kieli ja reaaliaine. Näiden lisäksi valitaan vielä yksi aine. Vähintään yhdessä kokeessa (matematiikka, vieras kieli tai toinen kotimainen kieli) täytyy kirjoittaa pitkä oppimäärä. Lisäksi halutessaan saa kirjoittaa kokeita muistakin aineista. 

Ylioppilastutkinnon voi suorittaa osissa kolmena perättäisenä tutkintokertana. Hyväksyttyjä kokeita saa uusia ilman rajoitusta. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa myös uusia ilman rajoitusta. Tutkintoon kuuluvan hylätyn kokeen saa uusia kolmena peräkkäisenä kertana. 

Ylioppilastutkintoon osallistumisesta, valittavista aineista ja kokeiden suoritusajankohdasta tehdään suunnitelma Wilmaan ennen kokeisiin ilmoittautumista. Lukion opinto-ohjaaja antaa tarkemmat ohjeet suunnitelman tekemiseen.  

Kansainvälisyys näkyy lukion opetuksessa ja opintojaksoissa. Lukioilla on ystävyys- ja kummikouluja sekä vaihto-opiskelutoimintaa. Lukioilla käy vieraita eri maista. Lukiolaisena voi myös osallistua kansainvälisiin tapahtumiin Suomessa ja ulkomailla. Espoon lukiot järjestävät myös ulkopuolisella rahoituksella kansainvälisyystoimintaa, esim. EU:n (Erasmus) ja OPH:n hankkeita. Kotikansainvälisyys eli kansainvälistyminen lähiyhteisössä on osa espoolaisten lukioiden arkea. 

Lukiossa opiskelija voi vaikuttaa moniin opintoihin liittyviin asioihin. Opiskelija voi osallistua lukion kehittämiseen esimerkiksi tutortoiminnan tai opiskelijakunnan toiminnan kautta. 

Instagramista löytyy @espoonlukiot-tili, josta saa tärkeää ja mielenkiintoista tietoa mm. korkeakouluopinnoista, tapahtumista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi tilillä esitellään tilaisuuksia, joissa nuorilla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan. Kaikilla lukioilla on myös oma Instagram-tili. 

Rehtori         

Rehtorin tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa lukion opetus- ja kasvatustyötä. Rehtori huolehtii myös siitä, että toimintaa arvioidaan säännöllisesti.   

Opinto-ohjaaja 

Opinto-ohjaaja on ohjauksen asiantuntija. Opinto-ohjaaja auttaa ja opastaa opiskelijoita kurssivalintojen ja lukujärjestysten tekemisessä. Opinto-ohjaajan tehtävänä on myös auttaa opiskelijaa pohtimaan erilaisia jatko-opintomahdollisuuksia. Hän kehittää opiskelijan taitoja arvioida omia vahvuuksiaan ja voimavarojaan.  

Erityisopettaja 

Opiskeluun liittyvissä asioissa tehdään tarvittaessa yhteistyötä erityisopettajan kanssa. Erityisopettaja opettaa esimerkiksi opiskelutaitoja sekä ohjaa opiskelijaa käyttämään omia vahvuuksiaan oppimisessa. Erityisopetuksella ja muulla oppimisen tuella halutaan mahdollistaa opiskelijoiden yhdenvertainen asema. Opiskelijan kannalta on tärkeää, että oppiminen on esteetöntä ja saavutettavaa.  On myös tärkeää ennaltaehkäistä oppimisen vaikeuksia sekä tunnistaa tuen tarpeet varhaisessa vaiheessa. Erityisopettaja tekee oppimisvaikeuksia mittaavia testejä. Hän laatii tarvittavat lausunnot ylioppilaskirjoitusten erikoisjärjestelyjä varten. 

Ryhmänohjaaja  

Yleensä vastuu opiskelijan lähiohjauksesta kuuluu ryhmänohjaajalle. Hänen tehtävänään on huolehtia ryhmänsä opiskelijoiden opintojen sujumisesta ja opiskeluun osallistumisesta. Ryhmänohjaaja seuraa opintojen etenemistä ja opiskelijan poissaoloja säännöllisesti. Tarvittaessa ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä opiskelijaan ja huoltajaan. Ryhmänohjaaja ohjaa opiskelijan tarvittaessa tuen piiriin, ja osaa kertoa, kuka voisi auttaa. Lisäksi ryhmänohjaaja tiedottaa opiskelijoita opintoihin liittyvistä ajankohtaisista asioista. 

Opiskeluhuollon henkilöstö 

Opiskeluhuolto tukee opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia. Opiskeluhuolto kuuluu kaikille opiskelijoille. 

Kuraattori tukee opiskelijan hyvinvointia, opiskelumotivaatiota, kasvua, itsenäistymistä ja elämänsuunnittelua. Hän on tukena myös elämän haastavissa tilanteissa, esimerkiksi kaverisuhteissa. Kuraattori antaa neuvoja opintotuesta ja taloudellisista etuuksista.  

Psykologi edistää opiskelijoiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, esimerkiksi jos nuori on ahdistunut tai hän kaipaa tukea stressiin tai jännitykseen liittyvissä asioissa. Psykologi auttaa myös nuoren elämän kriisitilanteissa.  

Terveydenhoitaja auttaa opiskelijoita ymmärtämään terveiden elämäntapojen merkityksen opiskelun sujumisessa ja elämänhallinnassa. Opiskelija voi varata ajan terveydenhoitajalle esimerkiksi terveystarkastukseen, rokotukseen tai seksuaaliterveysneuvontaan.   

Espoon kouluissa ja lukioissa opiskelevat maahanmuuttotaustaiset nuoret, heidän perheensä sekä henkilökunta voivat hyödyntää kulttuuriohjaajan tukea ja monikulttuurista osaamista.  

Perusopetuksessa työskentelevä kulttuuriohjaaja toimii oppilaiden, perheiden ja koulujen tukena. Hän auttaa perheitä esimerkiksi kouluhakemusten täyttämisessä, Wilman käytössä sekä järjestää perheille neuvontaa. Lukion kulttuuriohjaaja auttaa opiskelijoita ja huoltajia lukio-opintoihin liittyvissä kysymyksissä sekä suomeksi että mahdollisuuksien mukaan opiskelijan omalla äidinkielellä. Kulttuuriohjaaja voi esimerkiksi toimia tukena ja tulkkina tapaamisissa, joissa ovat mukana maahanmuuttotaustainen opiskelija ja hänen huoltajansa sekä koulun henkilökuntaa. Kulttuuriohjaaja voi keskustella opiskelijan kanssa myös kahden kesken. 

Hyvinvoinnista huolehtiminen tukee opiskelijan oppimista. On tärkeää, että opiskelija tuntee itsensä hyväksytyksi kouluyhteisöön juuri sellaisena kuin on - sukupuolesta, kielestä tai kulttuuritaustasta riippumatta. Hyvinvointiin kuuluu myös fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä huolehtiminen. Lukioissa tuetaan opiskelijoiden hyvinvointia järjestämällä vuosittain esimerkiksi hyvinvointiviikko. Sen aikana keskitytään hyvinvointia tukeviin teemoihin. Tämän lisäksi lukuvuoden aikana järjestetään erilaisia tapahtumia, retkiä sekä liikuntaa. 

Lukiossa lukiolaisen oppiminen on tärkeää. Lukiolainen saattaa tarvita huoltajien tukea opintoihin liittyvissä asioissa. Tärkein tuki huoltajilta on kiinnostus nuoren koulunkäyntiin ja koulun asioihin. Huoltajan koulumyönteisyys ja kannustaminen lisäävät nuorten viihtymistä koulussa. Nuori, joka viihtyy koulussa ja voi hyvin, oppii paremmin.  

Monet lukion oppimateriaaleista ovat sähköisiä ja näkyvät huoltajille vain, jos opiskelija avaa tietokoneensa ja näyttää. Lukiossa opittavat asiat ovat usein vaikeita, ja opiskelu ja oppiminen voivat tuntua hankalilta. Huoltajan on hyvä silloin kannustaa lukiolaista hakemaan apua lukion tukirakenteista: läksykerhoista tai -pajoista, opettajilta, muilta opiskelijoilta. Usein hankalalta tuntuva opittava asia kuitenkin muuttuu helpoksi (tai helpommaksi), kun siihen käyttää tarpeeksi aikaa. 

Kun lukiolainen on täysi-ikäinen, hän saa itse päättää mitä huoltaja saa tietää hänen lukio-opinnoistaan. On tärkeää, että nuori aikuinen saa itse päättää omista asioistaan. Keskustelemalla ja myönteisellä kiinnostuksella huoltaja saa auttaa nuorta aikuistaan tilanteissa, joissa nuori tarvitsee tukea.  

Vanhempainillan ensisijaisena tavoitteena on tukea nuoren kasvua ja oppimista. Vanhempainillassa huoltajilla on hyvä tilaisuus tutustua toisiinsa, opettajiin ja muuhun henkilöstöön. Vanhempainilloissa saa tietoa nuoren kasvuun, kehitykseen ja oppiseen liittyvistä asioista. Vanhempainillassa voidaan jutella opinto-ohjaajan kanssa lukio-opintoihin liittyvistä asioista. Lukioiden kulttuuriohjaajia on myös paikalla tukemassa vuorovaikutusta koulun ja kodin välillä sekä suomeksi että mahdollisuuksien mukaan opiskelijan omalla äidinkielellä.    

Lukio kannustaa huoltajia osallistumaan säännöllisesti nuorten ohjaukseen, tukeen, koulunkäyntiin tai lukio-opintoihin liittyvään keskusteluun. Keskustelut ovat tärkeitä kaikille huoltajille, myös niille, joiden nuorilla ei ole erityisiä haasteita koulunkäynnissä. 

Vanhempainillassa pohditaan yhdessä, kuinka huolia voidaan hälventää ja ratkaista. Myös kouluterveyskyselyn koulukohtaiset tulokset, sekä erilaiset hyvinvointiin tai kiusaamiseen liittyvät kartoitukset ovat hyvä pohja yhteiselle keskustelulle. 

Wilma on keskeinen kodin ja koulun viestinnän väline kaikissa Espoon lukioissa. Wilman avulla huoltajat voivat seurata alle 18-vuotiaan nuorensa oppimista ja opintosuorituksia, tarkastella ja selvittää opiskelijan poissaoloja, lukea koulun tiedotteita ja kommunikoida opettajien kanssa. Wilmaa olisi hyvä seurata joka päivä. Huoltajat menettävät Wilman käyttöoikeutensa, kun opiskelija täyttää 18 vuotta, ellei opiskelija itse anna huoltajilleen lupaa seurata Wilmaa. Tämän luvan voi antaa Wilman lomakkeella.