Tutkimus ja tilastot

Espoon kaupunki tuottaa kaupungin ja sen toimintaympäristön tilaa ja kehitystä kuvaavia tilastoja, selvityksiä sekä laatii mm. väestöennusteet. Tilastot kuvaavat Espoota, sen osa-alueita sekä Helsingin seutua. Lisäksi tehdään kansainvälisiä vertailuja. Kaupunki kehittää ja ylläpitää verkkopalveluita, tilastollisia tietokantoja ja tietorekistereitä.

Espoon tutkimuslupakäytännöt: Tutkimusluvat

Espoota koskevat tilastoaineistot esitetään usein käyttäen tilastollisia aluejakokarttoja.

Uusimmat julkaisut, tutkimukset ja selvitykset:

Tietoisku 1/2024: Eetvartti 1/2024(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Espoo alueittain 2022 -julkaisu kertoo moninaisesta kaupungista. Uusi Kuntapalvelututkimus 2023 valmistunut. Espoon yritysilmaston saama arvosana noussut edellisvuodesta. Henkilöstösuunnitelma on osa kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelua. Espoon työllisestä väestöstä 20 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia – Ulkomaalaistaustaisia koskevia tilastoja voi tutkia PowerBI-esityksestä. Yritysten työpaikkakehitys Espoossa. Suhdannekehitys indeksien valossa Espoossa, Länsimetron ja Kaupunkiradan kehityskäytävillä sekä Kehä III:n seurantavyöhykkeellä.

Raportteja Espoosta 1/2024: Espoo alueittain 2022(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Julkaisuun on koottu erilaisia väestöä, koulutusta, tuloja, terveyttä, työvoimaa, työpaikkoja, asuntoja ja rakennuksia kuvaavia indikaattoreita. Julkaisu mahdollistaa Espoon alueiden erityispiirteiden paremman ymmärtämisen näiden indikaattoreiden avulla. Osa indikaattoreista on kuvattu taulukoin, osa erilaisina karttaesityksinä tai muina graafeina. Osasta indikaattoreita on koostettu myös teematiivistykset.

Tietoisku 7/2023: Eetvartti 4/2023(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Espoolaisten näkemys toivotusta asuinympäristöstä. Espoon kaupunkikeskukset asukkaiden silmin - Viiden keskuksen tarkastelu osallistavaa paikkatietoaineistoa hyödyntäen. Meliora-hankkeella tuetaan monikielisten oppilaiden oppimista ja osallisuutta. Demokratiakasvatusta koko oppimisen polun läpi.

Tietoisku 6/2023: Espoon väestörakenne ja väestönmuutokset 2022(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)  Espoon väkiluku oli 305 274 henkeä vuoden 2022 lopussa. Vuoden 2022 aikana väkiluku kasvoi 8 142 asukkaalla eli 2,7 prosenttia. Väestönlisäyksestä selvästi suurempi osa tuli muuttovoitosta (6 882 henkeä) kuin luonnollisesta väestönlisäyksestä (1 306 henkeä). Vuoden 2022 lopussa espoolaisista 71,5 prosenttia eli 218 408 henkeä oli suomen- tai saamenkielisiä. Ruotsinkielisiä oli 20 136 (6,6 prosenttia). Vieraskielisiä espoolaisia oli 66 730 henkeä (21,9 prosenttia). Espoolaisperheitä oli 81 011 vuoden 2022 lopussa. Espoolaisia asuntokuntia oli yhteensä 140 835.

Tietoisku 5/2023: Espooseen ja Espoosta muuttaneiden taustoja 2021(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Pääkaupunkiseudun suurille kunnille tuli vuonna 2021 ulkomailta muuttovoittoa sekä työvoimasta että työvoiman ulkopuolella olevien ryhmistä. Työllisistä Helsingille ja Vantaalle tuli kotimaasta muuttotappiota, mutta Espoolle tuli sekä kotimaasta että ulkomailta eniten muuttovoittoa työllisistä. Espoolle tuli ainoana pääkaupunkiseudun suurista kunnista kotimaasta muuttovoittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vuonna 2021. Espooseen muista kunnista ja Espoosta muihin kuntiin muuttaneiden työllisten valtionveronalaiset keskitulot ovat viime vuosina olleet Helsinkiä ja Vantaata korkeammat.

Tietoisku 4/2023: Eetvartti 3/2023(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Työllisyys Espoon asiakkaina olevat nuoret työttömät työnhakijat suhtautuvat erittäin myönteisesti palkkatukeen oman työnhaun tukena. Uudenmaan vieraskielinen väestö yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Osakeasuntojen hinnat postinumeroalueittain Espoossa 2022. Yritysten työpaikkakehitys Espoossa. Suhdannekehitys indeksien valossa Espoossa, Länsimetron ja Kaupunkiradan kehityskäytävillä sekä Kehä III:n seurantavyöhykkeellä, toukokuun 2023 tilanne.

Tietoisku 3/2023: Eetvartti 2/2023(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Renewal of the immigrant recruitment model: Supporting long-term employment with service design methods. Kivenlahden nimistön kerrostumat. Eduskuntavaalit 2023 Espoon näkökulmasta. Espoolaisten ympäristöasenteet ja -käyttäytyminen. Yritysten työpaikkakehitys Espoossa. Suhdannekehitys indeksien valossa Espoossa, Länsimetron ja Kaupunkiradan kehityskäytävillä sekä Kehä III:n seurantavyöhykkeellä, lokakuun 2022 tilanne.

Tietoisku 2/2023: Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2022(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Espoon asukasmäärä kasvoi    8 142 hengellä vuonna 2022 ja oli 305 274 asukasta vuoden 2022 lopussa. Suuralueista eniten väestö kasvoi Suur-Leppävaarassa 2 369 asukkaalla. Asukaslukuun suhteutettuna kasvu oli suurinta Suur-Kauklahdessa.

Tietoisku 1/2023: Eetvartti 1/2023(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Hyvinvoiva Espoo -ohjelma tukee espoolaisten hyvinvointia. Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin laskenut hieman. Espoon yritysilmaston saama arvosana laskenut hieman edellisvuodesta.

Tietoisku 6/2022: Eetvartti 4/2022(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Oppimisen tuki ja inkluusio esi- ja perusopetuksessa – suomen- ja ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteishanke. Jokainen onnistuminen on juhlan arvoinen – tänä syksynä Vahvuusvaris opettaa 4 000 Espoon ekaluokkalaista tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Ohjauksella onnistumisiin -hanke Espoossa: Kulttuuriohjaaja ohjaa opinpolulla lukiomaailmassa. Moninaisuus lukion arjessa -koulutus Espoon lukioiden opettajille: Kulttuurisensitiivisyyttä voi opetella. Etsimässä Espooseen saapuneita ukrainalaisnuoria: Kokemuksia työskentelystä tilapäistä suojelua saavien ukrainalaisnuorten parissa. Mistä löytyy digituki? –Muutoslaboratoriotyöskentelyn® osallistuva havainnointi. YAMK opinnäytetyössä selvitettiin Espoon kiertotalouden esteitä ja mahdollisuuksia. Palvelumuotoilulla työllisyyttä -tutkimusyhteistyö kaupungin palveluverkoston kehityksen tukena.

Tietoisku 5/2022: Espoon väestörakenne ja väestönmuutokset 2021(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)  Espoon väkiluku oli 297 132 henkeä vuoden 2021 lopussa. Vuoden 2021 aikana väkiluku kasvoi 4 336 asukkaalla eli 1,5 prosenttia. Väestönlisäyksestä selvästi suurempi osa tuli muuttovoitosta (2 839 henkeä) kuin luonnollisesta väestönkasvusta (1 594 henkeä). Vuoden 2021 lopussa espoolaisista 73,2 prosenttia eli 217 488 henkeä oli suomen- tai saamenkielisiä. Ruotsinkielisiä oli 20 034 (6,7 prosenttia). Vieraskielisiä espoolaisia oli 59 610 henkeä (20,1 prosenttia). Espoolaisperheitä oli 79 223 vuoden 2021 lopussa. Espoolaisia asuntokuntia oli yhteensä 136 194.

Tietoisku 4/2022: Eetvartti 3/2022(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Tuen ja inkluusion kehityshankkeiden tavoitteena saumaton tuen jatkumo lapsille varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Espoon koululaiset saavat avukseen nettikiusaamiseen ja -häirintään puuttuvan Someturva-palvelun. Asuinkunta vastaa, että yksikään nuori ei jää ilman opiskelupaikkaa. Osakeasuntojen hinnat postinumeroalueittain Espoossa 2021. Yritysten työpaikkakehitys Espoossa. Suhdannekehitys indeksien valossa Espoossa, Länsimetron ja Kaupunkiradan kehityskäytävillä sekä Kehä III:n seurantavyöhykkeellä.

Tietoisku 3/2022: Eetvartti 2/2022(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Pääkaupunkiseudun asukkaiden hyvinvointi ja terveys vuonna 2021. Toimintaympäristön tila Espoossa 2022 -aineisto antaa kokonaiskuvan Espoon tilasta ja kehityksestä.

Tietoisku 2/2022: Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2021/2022(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)  Espoossa asukasmäärä kasvoi vuoden 2021 aikana 4 336 hengellä ja oli vuodenvaihteessa 297 132 asukasta. Suhteellinen väestönkasvu oli 1,5 %. Vuoden 2021 kasvu oli edelliseen vuoteen verrattuna 1 271 henkeä suurempi. 

Tietoisku 1/2022: Eetvartti 1/2022(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) eVaka-järjestelmää kehittämällä kohti tehokkaampaa ja parempaa varhaiskasvatustoimintaa. Yritysten työpaikkakehitys Espoossa. Suhdannekehitys indeksien valossa Espoossa.

Tietoisku 7/2021: Eetvartti 4/2021(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Tyttöjen ahdistuneisuus ja hätä korostuvat kouluterveyskyselyn vastauksissa. Ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kaupunki on myös hyvä kaupunki asua, elää ja yrittää.

Pääteemat:

Muualla verkossa:

Espoon ja lähikuntien tilastot (Aluesarjat-tietokanta)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Pääkaupunkiseudun ja lähikuntien osa-alueittaisia tilastoja

Tilastokeskuksen tilastotietokannat(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Koko maata ja kuntia koskevia tilastoja

Tilastokeskuksen tilastokoulu(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Hyödyllistä perustietoa tilastoista ja niiden käyttömahdollisuuksista

Kaupunkiakatemia(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Edistää kaupunkitutkimuksen ja kaupunkikehittämisen välistä vuorovaikutusta

HelsinginSeutu.fi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kaupunkien yhteiset, kuntarajoista riippumattomat palvelut sekä tietoa seudun yhteistyöelinten toiminnasta

Helsingin Seudun Suunnat(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Neljännesvuosittain päivittyvä seututietopaketti

Helsinki Region Infoshare (HRI) - Avoin seututieto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Helsingin seudun tietovarantoja avoimesti ja maksuttomasti kaikkien käyttöön

Avoindata.fi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Avoimen tiedon ja yhteentoimivuuden palvelu