Väestö

Espoon väkiluku oli 297 132 henkeä vuoden 2021 lopussa. Vuonna 2021 aikana väkiluku kasvoi 4 336 asukkaalla eli 1,5 prosenttia. Kasvu oli vuotta aiempaan verrattuna 1 271 henkeä suurempi. Espoon väkiluku kasvoi vuonna 2021 Suomen kunnista määrällisesti eniten. Seuraavaksi eniten kasvoivat Tampere (3 214 henkeä) ja Oulu (2 224 henkeä).

Vuoden 2021 lopussa espoolaisista 73,2 prosenttia eli 217 488 henkeä oli suomen- tai saamenkielisiä. Ruotsinkielisiä oli 20 034 ja heidän osuutensa väestöstä oli 6,7 prosenttia. Vieraskielisiä espoolaisia oli 59 610 henkeä eli 20,1 prosenttia. Vuoden 2021 väestönkasvusta 91,9 prosenttia oli vieraskielistä, mikä tarkoittaa vieraskielisen väestön kasvua 3 986 hengellä. Ulkomaan kansalaisia asui Espoossa 38 557 henkeä (13,9 prosenttia väestöstä).

Yleisimmät vieraat kielet Espoossa vuoden 2021 lopussa olivat venäjä (8 426 puhujaa), viro (5 783 puhujaa), arabia (5 059 puhujaa), englanti (3 932 puhujaa), kiina (3 472 puhujaa) ja somali (3 047 puhujaa). Vuoden 2021 aikana eniten kasvanut vieraskielisten ryhmä oli venäjänkieliset, joiden määrä kasvoi 587 hengellä. Yhteensä Espoossa puhutaan 118 vierasta kieltä, joista 51 kielessä puhujia on yli 100 henkeä.

Espoon väestö äidinkielen (kaikki kielet) ja iän mukaan(ulkoinen linkki) (Aluesarjat)

Vuoden 2021 lopussa Espoon väestöstä 60,4 prosenttia oli työikäisiä 20–64-vuotiaita. Alle kouluikäisiä 0–6-vuotiaita lapsia oli 8,0 prosenttia, kouluikäisiä 7–15-vuotiaita 11,7 prosenttia ja 16–19-vuotiaita nuoria 4,7 prosenttia espoolaisista. Ikääntyneiden eli 65 vuotta täyttäneiden väestöosuus oli 15,2 prosenttia. Vuotta aiempaan verrattuna kaikkien muiden edellä esitettyjen ikäryhmien koko kasvoi vuonna 2021 paitsi 0–6-vuotiaiden ja 65–74-vuotiaiden.

Espoon väestörakenne (ikä, äidinkieli, sukupuoli, syntymävaltio, kansalaisuus)(ulkoinen linkki) (PowerBI-esitys)

Vuoden 2021 lopussa eniten asukkaita oli Suur-Leppävaarassa (74 624 asukasta), toiseksi eniten Suur-Espoonlahdessa (57 433 asukasta) ja kolmanneksi eniten Suur-Tapiolassa (51 990 asukasta). Suur-Matinkylä oli väkiluvultaan (43 731) neljänneksi suurin ja Vanha-Espoo viidenneksi suurin (40 855). Suur-Kauklahti (12 119) ja Pohjois-Espoo (11 798) ovat väkiluvultaan muita suuralueita selvästi pienempiä. Alueetonta väestöä oli 4 582 henkeä. Vuoden 2021 aikana väestömäärältään eniten kasvoi Suur-Leppävaara 1 923 asukkaalla.

Espoon väestö suur-, tilasto- ja pienalueittain ikäryhmän mukaan(ulkoinen linkki) (pdf)

Espoon väestö suur-, tilasto- ja pienalueittain äidinkielen ja ikäryhmän mukaan(ulkoinen linkki) (Aluesarjat)

Väestönlisäyksestä selvästi suurempi osa tuli muuttovoitosta (2 839 henkeä) kuin luonnollisesta väestönkasvusta (1 594 henkeä) vuonna 2021. Vuonna 2021 Espoossa syntyi 3 350 lasta, mikä on eniten seitsemän viime vuoden aikana. Vuonna 2021 kuoli 1 756 espoolaista, mikä on 66 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Vuonna 2021 Espooseen muutti Suomen muista kunnista 19 851 uutta asukasta. Espoolaisista 19 760 henkeä muutti muualle Suomeen. Ulkomailta muutti Espooseen 4 374 henkeä ja lähtömuuttajia ulkomaille oli 1 626 henkeä. Vuonna 2021 kotimaasta tuli muuttovoittoa 91 henkeä, nettomuutto kasvoi 693 henkeä vuotta aiempaan nähden. Ulkomailta tuli 2 748 henkeä muuttovoittoa, mikä oli 369 henkeä vuotta aiempaa enemmän.

Vuonna 2021 vieraskielisistä tuli muuttovoittoa yhteensä 3 424 henkeä, josta ulkomailta tuli 2 680 ja kotimaasta 744 henkeä. Suomen- tai saamenkielisistä tuli muuttotappiota 557 henkeä, kun kuntien välinen muuttoliike oli 638 henkeä tappiollinen, mutta ulkomailta tuli muuttovoittoa 81 henkeä. Ruotsinkielisissä muuttotappio oli yhteensä 28 henkeä, josta kotimaasta tuli 15 ja ulkomailta 13 henkeä.

Espoon muuttoliike lähtö- ja kohdealueen mukaan(ulkoinen linkki) (Aluesarjat)

Espoon muuttoliike iän mukaan(ulkoinen linkki) (Aluesarjat)

Yhteystiedot

Tutkija Sanna Jaatinen
puh. 040 590 4260
sanna.jaatinen@espoo.fi

Tutkimus ja tilastot
tieto@espoo.fi

Kuukausittain päivitettävät Espoon, pääkaupunkiseudun ja kuuden suurimman kaupungin väestönmuutostiedot sisältävät mm. väestön lukumäärän, syntyneiden lukumäärän, kuolleiden lukumäärän, kuntaan ja kunnasta muuttaneiden lukumäärän, siirtolaisuuden, väestönkasvun tai vähentymän.

Neljännesvuosittain päivitettävät väestönmuutostiedot julkaistaan Eetvartti-neljännesvuosijulkaisussa.

Kuukausittain ja neljännesvuosittain päivitettävät luvut ovat ennakkotietoja.

Ennakkotietojen mukaan Espoon väestö kasvoi vuoden 2022 tammi-syyskuun aikana 5 540 asukkaalla, mikä on 1 660 asukasta enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Espoo on kasvanut Suomen kunnista eniten vuonna 2022, seuraavaksi eniten ovat kasvaneet Helsinki (4 160 asukasta), Tampere (3 640 asukasta) ja Vantaa (2 550 asukasta). 

Syntyneitä oli Espoossa 120 lasta vuotta aiempaa vähemmän ja kuolleita 80 henkilöä vuotta aiempaa enemmän. Luonnollinen väestönlisäys (1 070 henkeä) pieneni 200 hengellä vuotta aiemmasta. Kuntien välinen nettomuutto oli 1 420 henkeä, mikä on 1 780 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuntien välinen tulomuutto oli 680 henkeä suurempi kuin vuotta aiemmin ja lähtömuutto 1 090 henkeä pienempi kuin vuotta aiemmin. Maahanmuutto kasvoi 700 hengellä ja espoolaisten muutto ulkomaille väheni parilla hengellä vuotta aiemmasta, joten nettomaahanmuutto (2 860 henkeä) kasvoi vuotta aiemmasta 700 henkilöllä

Vuoden 2022 väestönkasvuksi tulisi noin 7 400 asukasta tammi-syyskuun tietojen perusteella, mikä on paljon. Erityisesti kuntien välinen lähtömuutto on pienentynyt vuotta aiempaan verrattuna.

Tammi-syyskuussa Espoon väestöä lisäsi eniten nettomaahanmuutto. Nettomaahanmuuton osuus väestönlisäyksestä oli 53 prosenttia, kuntien välisen nettomuuton osuus oli 27 prosenttia ja luonnollisen väestönlisäyksen osuus 20 prosenttia. 

Espoolle tuli muuttovoittoa 340 asukkaan verran EU-maista. Suurin osa Espoon ulkomailta saamasta muuttovoitosta tulee EU-maiden ulkopuolelta, tammi-elokuussa määrä oli 2 510 asukasta ja osuus nettomaahanmuutosta 88 prosenttia. 

Vieraskielisiä asukkaita (Trimble Locus, Väestö) oli vuoden 2022 syyskuun lopussa 64 800, mikä on 21 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa tammi-elokuun väestönkasvusta oli 82 prosenttia 

Tämän vuoden aikana väestö on kasvanut eniten Suur-Leppävaaran alueella, jolla asukasmäärä kasvoi 1 660.  Suur-Matinkylän alueen kasvu oli 1 150 asukasta. Suur-Tapiolan kasvu vauhdittui alkuvuodesta, ollen nyt 1 040 henkeä.  Suur-Espoonlahden kasvu oli seuraavaksi suurinta, 670 asukasta. Suhteellisesti eniten kasvoivat Suur-Matinkylä, 2,6 prosenttia,  ja Suur-Kauklahti, 2,5 prosenttia. Pohjois-Espoon väestö väheni 60 hengellä. Kaikki muut ikäryhmät kasvoivat, paitsi 65-74 -vuotiaat, jotka vähenivät 200 hengellä. Eniten kasvoi 30-49 -vuotiaiden ikäryhmä, 2 210 asukkaalla, ja toiseksi eniten 16-29 vuotiaiden määrä, 1 160 hengellä.

Väestönmuutosten ennakkotiedot PowerBI-esityksenä(ulkoinen linkki)

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus väestönmuutoksista Eetvartti-julkaisussa

Yhteystiedot

Tutkija Päivi Kiviniemi
puh. 046 877 3468
paivi.kiviniemi@espoo.fi

Tutkimussihteeri
Sirpa Nykänen
puh. 043 8257 004
sirpa.nykanen@espoo.fi

Espoossa oli asukkaita vuoden 2020 lopussa 292 796 ja Espoon väestömäärä 31.12.2030 on ennusteen mukaan 340 100, jolloin Espoon väestönkasvu vuoden 2020 lopusta ennustekauden loppuun vuoden 2030 loppuun on yhteensä 47 300 asukasta eli keskimäärin noin 4 700 asukasta vuodessa.

Suuralueista eniten kasvavat Suur-Espoonlahti, Suur-Leppävaara ja Suur-Tapiola 11 000 - 8 900 asukkaalla. Suhteellisesti eniten kasvaa Suur-Kauklahti 20 prosenttia.

Väestö ikääntyy, 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennustekaudella 15 100 asukkaalla ja 75 ja 85 vuotta täyttäneiden määrät 12 100 ja 4 200 asukkaalla

Espooseen valmistuu ennustekaudella 34 500 uutta asuntoa, joista vajaat 13 prosenttia pientaloihin.

Uusi ennuste eroaa edellisestä siten, että uudessa ennusteessa väestönkasvu on hieman matalampi kuin edellisessä. Koko ennustekauden kokonaiskasvu on 2 000 asukasta matalampi kuin edellisessä ennusteessa.

Uudessa ennusteessa lasten määrä on hieman pienempi ja iäkkäiden, 75 vuotta täyttäneiden korkeampi kuin edellisessä ennusteessa. Työikäinen väestö (20-64-vuotiaat) on uudessa ennusteessa 1 500 asukasta edellistä ennustetta korkeampi.

Tilastot: Helsingin seudun aluesarjat(ulkoinen linkki) –tilastotietokanta (Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Väestöennuste > E1. Espoon väestö 31.12.1999-2020 ja väestöennuste 31.12.2021-2030 

Espoossa oli ruotsinkielisiä asukkaita vuoden 2018 lopussa 19 999. Ennusteen mukaan ruotsinkielisten määrä on vuoden 2028 lopussa 19 770 asukasta. Tällöin vuoden 2028 loppuun mennessä Espoon ruotsinkielisten asukkaiden määrä laskisi 230 asukkaalla nykyisestä. Samoin ruotsinkielisten suhteelliset osuudet Espoon väestöstä laskisivat vastaavana ajanjaksona 7,1 prosentista 6,1 prosenttiin.
Ennusteen mukaan ruotsinkielisten asukkaiden määrä kasvaa eniten Suur-Tapiolassa noin 200 asukkaalla ja laskee eniten Vanha-Espoon alueella yli 300 asukkaalla.

Ennusteluvut ovat saatavissa Helsingin seudun aluesarjat(ulkoinen linkki) -tilastotietokannasta > Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Väestöennuste > E2. Espoon ruotsinkielinen väestö 31.12.1998 - 2018 ja väestöennuste 31.12.2019 -2028.

Espoon vieraskielisen väestön määrä kasvaa nykyisestä 44 700 asukkaasta 105 400 asukkaaseen vuoteen 2035 mennessä eli 60 700 asukkaalla. Espoon vieraskielisen väestön määrä kasvaa nykyisestä 2,4-kertaiseksi.

Kaikki vieraskielisten kieliryhmät kasvavat. Eniten kasvavat Muun Aasian kieliryhmä (mm. kiina, vietnam, thai, nepali, bengali) runsaasta 9 000 asukkaasta 25 400 asukkaaseen ja Lähi-Itä, Pohjois-Afrikka -kieliryhmä (mm. arabia, kurdi, persia, turkki) nykyisestä 7 000 asukkaasta 22 600 asukkaaseen. Vähiten kasvava kieliryhmä on Baltian kielet (viro, latvia, liettua) nykyisestä 6 400 asukkaasta 8 700 asukkaaseen.

Tilastot: Helsingin seudun aluesarjat(ulkoinen linkki) > Tilastokanta > Helsingin seutu > Väestö > Väestöennuste > Helsingin seudun väestö äidinkielen mukaan 1.1.2000-2018 sekä v. 2009-2018 laaditut väestöennusteet

Projektiovaihtoehtoja on kaksi Perusvaihtoehto ja Nopean kasvun vaihtoehto. Perusvaihtoehdon mukaan Espoon väestö kasvaa nykyisestä 150 200 ja Nopean kasvun vaihtoehdon mukaan 187 600 asukkaalla vuoteen 2060 mennessä. Projektiovaihtoehdot jatkuvat lähes samanlaisina vuoteen 2030 (333 700 Perus) ja (335 000 Nopea) asti ja erkaantuvat sen jälkeen. Vuonna 2060 Perusvaihtoehdon mukaan Espoon asukasmäärä on 429 200 ja Nopean vaihtoehdon mukaan 466 700. Eroa eri vaihtoehtojen välillä on 37 500 asukasta.

Tilastot: Helsingin seudun aluesarjat(ulkoinen linkki) > Tilastokanta > Helsingin seutu > Väestö > Väestöennuste > Helsingin seudun väestö 1.1.1980-2018 sekä väestöennustevaihtoehdot 1.1.2019-2060

Espoon ruotsinkielisen väestön määrä on vaihdellut 20 000 asukkaan molemmin puolin 2000-luvulla. Vuoden 2018 alussa Espoossa oli ruotsinkielisiä 20 077. Heidän osuutensa koko Espoon väestöstä oli 7,2 prosenttia. Projektion mukaan Espoon ruotsinkielisten asukkaiden määrä vuonna 2030 on 19 570, mikä on 5,9 prosenttia Espoon koko väestöstä. Vuosina 2040 ja 2050 Espoon ruotsinkielisten määrät ja osuudet ovat 19 050, 18 700 ja 5,2 ja 4,7 prosenttia. Vuonna 2060 Espoon ruotsinkielisen väestön määrä on 18 250 ja osuus 4,3 prosenttia koko väestöstä.

Yhteystiedot

Tutkija Päivi Kiviniemi
puh. 046 877 3468
paivi.kiviniemi@espoo.fi

Espoolaisista 15 vuotta täyttäneistä 41 prosenttia oli naimattomia, 44 prosenttia naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, 12 prosenttia eronneita ja kolme prosenttia leskiä vuoden 2021 lopussa. Espoolaisperheitä oli 79 223 vuoden 2021 lopussa ja perheväestöön kuului 76 prosenttia väestöstä. Perheen keskikoko oli 2,84 henkeä ja yleisin perhetyyppi aviopari tai rekisteröity pari ja vähintään yksi lapsi. Lapsiperheitä eli perheitä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, oli 36 476 eli 46 prosenttia kaikista perheistä. Yhden huoltajan perheitä oli 13 prosenttia kaikista perheistä ja yhden huoltajan lapsiperheitä 22 prosenttia kaikista lapsiperheistä.

Espoolaiset perheet perhetyypin mukaan(ulkoinen linkki) (Aluesarjat)

Espoolaiset lapsiperheet lasten määrän mukaan(ulkoinen linkki) (Aluesarjat)

Vuoden 2021 lopussa espoolaisia asuntokuntia oli yhteensä 136 194. Asuntokunnista 71 prosenttia oli pieniä, yhden tai kahden hengen asuntokuntia. Yhden hengen asuntokunta oli yleisin asuntokuntatyyppi. Vuoden 2021 asuntokuntien määrän kasvusta yhden hengen asuntokuntien osuus oli 75 prosenttia.

Espoon asuntokunnat henkilöluvun ja asuntotyypin mukaan(ulkoinen linkki) (Aluesarjat)

Yhteystiedot

Tutkija Sanna Jaatinen
puh. 040 590 4260
sanna.jaatinen@espoo.fi