Väestö

Espoon virallinen väkiluku oli 292 796 asukasta vuodenvaihteessa 2020/2021. Espoon väestö kasvoi 3 065 asukkaalla eli 1,1 prosenttia vuoden 2020 aikana. Väestönkasvu oli 3 034 henkeä pienempää kuin edellisvuonna. Vuonna 2019 Espooseen valmistui ennätykselliset lähes 4 300 asuntoa, ja muuttovoitto ja sen myötä väestönkasvu oli suurinta sitten 1970-luvun alun. Koronaviruspandemian aikana vuonna 2020 Espoon saama muuttovoitto pääkaupunkiseudulta ja muualta Suomesta oli pienempi ja muuttotappio muualle Helsingin seudulle suurempi kuin vuonna 2019. Tämän takia kuntien välinen nettomuutto kokonaisuudessaan oli negatiivinen ja väestönkasvu huomattavasti pienempi kuin vuonna 2019. Vuonna 2020 Vantaa kasvoi määrällisesti Suomen kunnista eniten. 

Vuodenvaihteessa 2020/2021 espoolaisista 55 624 henkeä eli 19,0 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin kotimaista kieltä. Suomen- tai saamenkielisiä oli 217 202 henkeä (74,2 prosenttia) ja ruotsinkielisiä 19 970 henkeä (6,8 prosenttia). Vuonna 2020 väestönkasvusta 3 428 henkeä eli 111,8 prosenttia oli vieraskielistä. Ulkomaan kansalaisia asui Espoossa 35 810 henkeä (12,2 prosenttia). 

Yleisimmät vieraat kielet Espoossa vuodenvaihteessa 2020/2021 olivat venäjä (7 839 puhujaa), viro (5 723 puhujaa), arabia (4 798 puhujaa), englanti (3 575 puhujaa), kiina (3 124 puhujaa) ja somali (2 933 puhujaa). Yhteensä Espoossa puhutaan 118 vierasta kieltä, joista 52 kielessä puhujia on yli 100 henkeä. Vuoden 2020 aikana eniten kasvanut vieraiden kielten puhujajoukko oli arabiankielisissä, joiden määrä kasvoi 463 henkeä.

Vuodenvaihteessa 2020/2021 espoolaisista 8,2 prosenttia oli alle kouluikäisiä, peruskouluikäisiä oli 11,8 prosenttia ja nuoria 16–19-vuotiaita oli 4,6 prosenttia. Työikäisiä 20–64-vuotiaita oli 60,4 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 15, prosenttia. Vuoden 2020 aikana kaikki ikäryhmät kasvoivat lukuun ottamatta alle kouluikäisiä, joiden määrä väheni 657 lapsella ja 65-74-vuotiaat 177 asukkaalla.

Vuodenvaihteessa 2020/2021 eniten väestöä asui Suur-Leppävaarassa, toiseksi eniten Suur-Espoonlahdessa ja kolmanneksi eniten Suur-Tapiolassa. Vuoden 2020 aikana väestöväärältään eniten kasvoi Suur-Leppävaara 1 204 asukkaalla.

Espoon väestönlisäyksestä suurempi osa tuli vuonna 2020 muuttovoitosta (1 777 henkeä) kuin luonnollisesta väestönkasvusta (1 384 henkeä). Vuonna 2020 Espooseen syntyi 3 074 vauvaa, mikä oli 18 enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2020 espoolaisia kuoli 1 690 henkeä ja kuolemien määrä kasvoi 135 hengellä edellisvuoteen verrattuna.

Vuonna 2020 Espooseen muutti muista kunnista 18 331 henkeä ja Espoosta muihin kuntiin muutti 18 933 henkeä. Ulkomailta Espooseen muutti 3 968 henkeä ja Espoosta ulkomaille 1 589 henkeä.
Muuttotappio kotimaasta oli 3 137 henkeä. Ulkomailta saatu muuttovoitto oli 2 379 henkeä, joka oli 403 henkeä suurempi kuin edellisvuonna.

Espoo sai vuonna 2020 muuttovoittoa eniten 20–34-vuotiaista, joiden osuus muuttovoitosta oli 79,5 prosenttia. Espoo sai peruskouluikäisistä muuttovoittoa enemmän kuin alle kouluikäisistä.

Tietoja väestörakenteesta saa haettua Aluesarjat-tilastotietokannasta. Tiedot on tallennettavissa mm. Excel-muodossa. Aikaisempien vuosien tietoja on tilasto- ja tutkimusjulkaisut sivulla.

Yhteystiedot

Tutkija Sanna Jaatinen
puh. 040 590 4260
sanna.jaatinen@espoo.fi

Tutkimus ja tilastot
tieto@espoo.fi

Kuukausittain päivitettävät Espoon, pääkaupunkiseudun ja kuuden suurimman kaupungin väestönmuutostiedot sisältävät mm. väestön lukumäärän, syntyneiden lukumäärän, kuolleiden lukumäärän, kuntaan ja kunnasta muuttaneiden lukumäärän, siirtolaisuuden, väestönkasvun tai vähentymän.

Neljännesvuosittain päivitettävät väestönmuutostiedot julkaistaan Eetvartti-neljännesvuosijulkaisussa(ulkoinen linkki).

Kuukausittain ja neljännesvuosittain päivitettävät luvut ovat ennakkotietoja.

Ennakkotietojen mukaan Espoon väestö kasvoi tammi-elokuun aikana 2 380 asukkaalla, mikä on 540 asukasta enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna. Syntyneitä oli 200 lasta edellisvuotta enemmän ja kuolleita lähes viimevuotinen määrä. Luonnollinen väestönlisäys kasvoi 200 henkilöllä edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kuntien välinen nettomuutto oli tappiollinen, mutta aineistossa mahdollisesti olevan virheen vuoksi emme voi julkaista tarkkaa lukua. Maahanmuutto oli lähes sama kuin vuotta aiemmin, mutta espoolaisten muutto ulkomaille väheni. Nettosiirtolaisuus kasvoi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 120 henkilöllä.

Vuoden 2021 väestönkasvuksi tulee tammi-elokuun ennakkotietojen perusteella 3 600 asukasta. Kuntien välinen muuttoliike on ollut hyvin vaihtelevaa kuukausittain, joskus tappiollista joskus voitollista. Tämän vuoden kokonaisväestönkasvu riippuu pääosin maan sisäisen muuttoliikkeen loppuvuoden kehityksestä, jota on hyvin vaikea ennustaa.

Tammi-elokuussa Espoon väestöä lisäsi eniten maahanmuutto. Nettosiirtolaisuuden osuus väestönkasvusta oli 73 prosenttia, luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 51 prosenttia ja kuntien välinen muutto oli tappiollinen 24 prosentin verran. 

Espoo sai muuttovoittoa pohjoismaista 40 ja EU-maista 430 asukkaan verran. Suurin osa Espoon saamasta muuttovoitosta ulkomailta yleensä tulee pohjoismaiden ja EU-maiden ulkopuolelta, tammi-elokuussa määrä oli 1 170 asukasta. Tällä hetkellä 29 prosenttia muuttovoitosta ulkomailta tulee pohjois- tai EU-maista.

Vieraskielisiä asukkaita (Trimble Locus -tietokannan Väestöosan mukaan) oli elokuun lopussa 58 070, mikä on 19,7 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa vuoden 2021 tammi-elokuun väestönkasvusta oli 89 prosenttia.

Yhteystiedot

Tutkija Teija Jokiranta
puh. 043 8265 208
teija.jokiranta@espoo.fi

Tutkimussihteeri
Sirpa Nykänen
puh. 043 8257 004
sirpa.nykanen@espoo.fi

Espoossa oli asukkaita vuoden 2020 lopussa 292 796 ja Espoon väestömäärä 31.12.2030 on ennusteen mukaan 340 100, jolloin Espoon väestönkasvu vuoden 2020 lopusta ennustekauden loppuun vuoden 2030 loppuun on yhteensä 47 300 asukasta eli keskimäärin noin 4 700 asukasta vuodessa.

Suuralueista eniten kasvavat Suur-Espoonlahti, Suur-Leppävaara ja Suur-Tapiola 11 000 - 8 900 asukkaalla. Suhteellisesti eniten kasvaa Suur-Kauklahti 20 prosenttia.

Väestö ikääntyy, 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennustekaudella 15 100 asukkaalla ja 75 ja 85 vuotta täyttäneiden määrät 12 100 ja 4 200 asukkaalla

Espooseen valmistuu ennustekaudella 34 500 uutta asuntoa, joista vajaat 13 prosenttia pientaloihin.

Uusi ennuste eroaa edellisestä siten, että uudessa ennusteessa väestönkasvu on hieman matalampi kuin edellisessä. Koko ennustekauden kokonaiskasvu on 2 000 asukasta matalampi kuin edellisessä ennusteessa.

Uudessa ennusteessa lasten määrä on hieman pienempi ja iäkkäiden, 75 vuotta täyttäneiden korkeampi kuin edellisessä ennusteessa. Työikäinen väestö (20-64-vuotiaat) on uudessa ennusteessa 1 500 asukasta edellistä ennustetta korkeampi.

Tilastot: Helsingin seudun aluesarjat(ulkoinen linkki) –tilastotietokanta (Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Väestöennuste > E1. Espoon väestö 31.12.1999-2020 ja väestöennuste 31.12.2021-2030 

Espoossa oli ruotsinkielisiä asukkaita vuoden 2018 lopussa 19 999. Ennusteen mukaan ruotsinkielisten määrä on vuoden 2028 lopussa 19 770 asukasta. Tällöin vuoden 2028 loppuun mennessä Espoon ruotsinkielisten asukkaiden määrä laskisi 230 asukkaalla nykyisestä. Samoin ruotsinkielisten suhteelliset osuudet Espoon väestöstä laskisivat vastaavana ajanjaksona 7,1 prosentista 6,1 prosenttiin.
Ennusteen mukaan ruotsinkielisten asukkaiden määrä kasvaa eniten Suur-Tapiolassa noin 200 asukkaalla ja laskee eniten Vanha-Espoon alueella yli 300 asukkaalla.

Ennusteluvut ovat saatavissa Helsingin seudun aluesarjat(ulkoinen linkki) -tilastotietokannasta > Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Väestöennuste > E2. Espoon ruotsinkielinen väestö 31.12.1998 - 2018 ja väestöennuste 31.12.2019 -2028.

Espoon vieraskielisen väestön määrä kasvaa nykyisestä 44 700 asukkaasta 105 400 asukkaaseen vuoteen 2035 mennessä eli 60 700 asukkaalla. Espoon vieraskielisen väestön määrä kasvaa nykyisestä 2,4-kertaiseksi.

Kaikki vieraskielisten kieliryhmät kasvavat. Eniten kasvavat Muun Aasian kieliryhmä (mm. kiina, vietnam, thai, nepali, bengali) runsaasta 9 000 asukkaasta 25 400 asukkaaseen ja Lähi-Itä, Pohjois-Afrikka -kieliryhmä (mm. arabia, kurdi, persia, turkki) nykyisestä 7 000 asukkaasta 22 600 asukkaaseen. Vähiten kasvava kieliryhmä on Baltian kielet (viro, latvia, liettua) nykyisestä 6 400 asukkaasta 8 700 asukkaaseen.

Tilastot: Helsingin seudun aluesarjat(ulkoinen linkki) > Tilastokanta > Helsingin seutu > Väestö > Väestöennuste > Helsingin seudun väestö äidinkielen mukaan 1.1.2000-2018 sekä v. 2009-2018 laaditut väestöennusteet

Projektiovaihtoehtoja on kaksi Perusvaihtoehto ja Nopean kasvun vaihtoehto. Perusvaihtoehdon mukaan Espoon väestö kasvaa nykyisestä 150 200 ja Nopean kasvun vaihtoehdon mukaan 187 600 asukkaalla vuoteen 2060 mennessä. Projektiovaihtoehdot jatkuvat lähes samanlaisina vuoteen 2030 (333 700 Perus) ja (335 000 Nopea) asti ja erkaantuvat sen jälkeen. Vuonna 2060 Perusvaihtoehdon mukaan Espoon asukasmäärä on 429 200 ja Nopean vaihtoehdon mukaan 466 700. Eroa eri vaihtoehtojen välillä on 37 500 asukasta.

Tilastot: Helsingin seudun aluesarjat(ulkoinen linkki) > Tilastokanta > Helsingin seutu > Väestö > Väestöennuste > Helsingin seudun väestö 1.1.1980-2018 sekä väestöennustevaihtoehdot 1.1.2019-2060

Espoon ruotsinkielisen väestön määrä on vaihdellut 20 000 asukkaan molemmin puolin 2000-luvulla. Vuoden 2018 alussa Espoossa oli ruotsinkielisiä 20 077. Heidän osuutensa koko Espoon väestöstä oli 7,2 prosenttia. Projektion mukaan Espoon ruotsinkielisten asukkaiden määrä vuonna 2030 on 19 570, mikä on 5,9 prosenttia Espoon koko väestöstä. Vuosina 2040 ja 2050 Espoon ruotsinkielisten määrät ja osuudet ovat 19 050, 18 700 ja 5,2 ja 4,7 prosenttia. Vuonna 2060 Espoon ruotsinkielisen väestön määrä on 18 250 ja osuus 4,3 prosenttia koko väestöstä.

Yhteystiedot

Tutkija Teija Jokiranta
puh. 043 8265208
teija.jokiranta@espoo.fi

Vuodenvaihteessa 2020/2021 espoolaisista 15 vuotta täyttäneistä 40 prosenttia oli naimattomia, 44 prosenttia naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, 12 prosenttia eronneita ja neljä prosenttia leskiä. Espoolaisperheitä oli 78 406, ja perheväestöön kuului 76 prosenttia väestöstä. Perheen keskikoko oli 2,85 henkeä ja yleisin perhetyyppi aviopari tai rekisteröity pari ja vähintään yksi lapsi. Lapsiperheitä eli perheitä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, oli 36 241 eli 46 prosenttia kaikista perheistä. Yhden huoltajan perheitä oli 14 prosenttia kaikista perheistä ja yhden huoltajan lapsiperheitä 22 prosenttia kaikista lapsiperheistä.

Espoolaisia asuntokuntia oli vuodenvaihteessa 2020/2021 yhteensä 132 797. 70 prosenttia asuntokunnista oli pieniä, yhden tai kahden hengen asuntokuntia. Yhden hengen asuntokunta oli yleisin asuntokuntatyyppi. Vuoden 2020 asuntokuntien lisäyksestä 70 prosenttia oli yhden hengen asuntokuntia.

Tietoja asuntokunnista ja perheistä saa haettua Aluesarjat -tilastotietokannasta. Tiedot on tallennettavissa mm. Excel-muodossa. Linkki palveluun on sivun alalaidassa. Aikaisempien vuosien tietoja on Tilasto- ja tutkimusjulkaisut -sivuilla.

Yhteystiedot

Tutkija Sanna Jaatinen
puh. 040 590 4260
sanna.jaatinen@espoo.fi