Väestö

Espoon väkiluku oli 305 274 henkeä vuoden 2022 lopussa. Vuonna 2022 aikana väkiluku kasvoi 8 142 asukkaalla eli 2,7 prosenttia. Kasvu oli vuotta aiempaan verrattuna 3 806 henkeä suurempi. Espoon väkiluku kasvoi vuonna 2022 Suomen kunnista määrällisesti eniten. Seuraavaksi eniten kasvoivat Helsinki (5 571 henkeä) ja Tampere (4 786 henkeä).

Tunnuslukuja väestöstä Suomessa ja kunnissa vuodesta 1990 alkaen(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (mm. väkiluku, ikäryhmien osuudet, vieraskielisten määrä ja osuus, huoltosuhteet, ulkomaan kansalaiset, ulkomailla syntyneet) (StatFin)

Vuoden 2022 lopussa espoolaisista 71,5 prosenttia eli 218 408 henkeä oli suomen- tai saamenkielisiä. Ruotsinkielisiä oli 20 136 ja heidän osuutensa väestöstä oli 6,6 prosenttia. Vieraskielisiä espoolaisia oli 66 730 henkeä eli 21,9 prosenttia. Vuoden 2022 väestönkasvusta 87,4 prosenttia oli vieraskielistä, mikä tarkoittaa vieraskielisen väestön kasvua 7 120 hengellä. Ulkomaan kansalaisia asui Espoossa 43 958 henkeä (14,4 prosenttia väestöstä).

Yleisimmät vieraat kielet Espoossa vuoden 2022 lopussa olivat venäjä (9 863 puhujaa), viro (5 758 puhujaa), arabia (5 516 puhujaa), englanti (4 559 puhujaa), kiina (3 795 puhujaa) ja somali (3 158 puhujaa). Vuoden 2022 aikana eniten kasvanut vieraskielisten ryhmä oli venäjänkieliset, joiden määrä kasvoi 1 437 hengellä. Yhteensä Espoossa puhutaan 124 vierasta kieltä, joista 55 kielessä puhujia on yli 100 henkeä.

Espoon väestö äidinkielen (kaikki kielet) ja iän mukaan(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (Aluesarjat)

Espoon ulkomaalaistaustainen väestö(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (mm. taustamaa, maassaoloaika, pääasiallinen toiminta, työllisyys, ammattiryhmät) (PowerBI-esitys)

Vuoden 2022 lopussa Espoon väestöstä 60,7 prosenttia oli työikäisiä 20–64-vuotiaita. Alle kouluikäisiä 0–6-vuotiaita lapsia oli 7,8 prosenttia, kouluikäisiä 7–15-vuotiaita 11,5 prosenttia ja 16–19-vuotiaita nuoria 4,8 prosenttia espoolaisista. Ikääntyneiden eli 65 vuotta täyttäneiden väestöosuus oli 15,1 prosenttia. Vuotta aiempaan verrattuna edellä esitettyjen ikäryhmien koko kasvoi vuonna 2022 16–19-vuotiaiden ja 20–64-vuotiaiden osalta.

Espoon väestörakenne (ikä, äidinkieli, sukupuoli, syntymävaltio, kansalaisuus)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (PowerBI-esitys)

Vuoden 2022 lopussa eniten asukkaita oli Suur-Leppävaarassa (76 993 asukasta), toiseksi eniten Suur-Espoonlahdessa (58 725 asukasta) ja kolmanneksi eniten Suur-Tapiolassa (53 494 asukasta). Suur-Matinkylä oli väkiluvultaan (45 147) neljänneksi suurin ja Vanha-Espoo viidenneksi suurin (42 016). Suur-Kauklahti (12 547) ja Pohjois-Espoo (11 747) ovat väkiluvultaan muita suuralueita selvästi pienempiä. Alueetonta väestöä oli 4 605 henkeä. Vuoden 2022 aikana väestömäärältään eniten kasvoi Suur-Leppävaara 2 369 asukkaalla.

Espoon väestö suur-, tilasto- ja pienalueittain ikäryhmän mukaan(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (pdf)

Espoon väestö suur-, tilasto- ja pienalueittain äidinkielen ja ikäryhmän mukaan(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (Aluesarjat)

Väestönlisäyksestä selvästi suurempi osa tuli kokonaismuuttovoitosta (6 882 henkeä) kuin luonnollisesta väestönlisäyksestä (1 306 henkeä) vuonna 2022. Vuonna 2022 Espoossa syntyi 3 185 lasta, mikä on 165 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2022 kuoli 1 879 espoolaista, mikä on 123 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Vuonna 2022 Espooseen muutti Suomen muista kunnista 20 417 uutta asukasta. Espoolaisista   18 116 henkeä muutti muualle Suomeen. Ulkomailta muutti Espooseen 6 450 henkeä ja lähtömuuttajia ulkomaille oli 1 869 henkeä. Vuonna 2022 kotimaasta tuli muuttovoittoa 2 301 henkeä, nettomuutto kasvoi 2 210 henkeä vuotta aiempaan nähden. Ulkomailta tuli 4 581 henkeä muuttovoittoa, mikä oli 1 833 henkeä vuotta aiempaa enemmän.

Vuonna 2022 vieraskielisistä tuli muuttovoittoa yhteensä 6 506 henkeä, josta ulkomailta tuli 4 622 ja kotimaasta 1 884 henkeä. Suomen- tai saamenkielisistä tuli muuttovoittoa 316 henkeä, kun kuntien välinen muuttoliike oli 403 henkeä muuttovoitollinen, mutta ulkomailta tuli muuttotappiota 87 henkeä. Ruotsinkielisissä muuttovoittoa oli yhteensä 60 henkeä, josta kotimaasta tuli 14 ja ulkomailta 46 henkeä.

Espoon väestönmuutokset (muuttoliike, syntyneet, kuolleet)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)  (PowerBI-esitys)

Espoon muuttoliike lähtö- ja kohdealueen mukaan(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (Aluesarjat)

Espoon muuttoliike iän mukaan(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (Aluesarjat)

Yhteystiedot

Tutkija Sanna Jaatinen
puh. +358 40 5904260
sanna.jaatinen@espoo.fi

Tutkimus ja tilastot
tieto@espoo.fi

Kuukausittain päivitettävät Espoon, pääkaupunkiseudun ja kuuden suurimman kaupungin väestönmuutostiedot sisältävät mm. väestön lukumäärän, syntyneiden lukumäärän, kuolleiden lukumäärän, kuntaan ja kunnasta muuttaneiden lukumäärän, siirtolaisuuden, väestönkasvun tai vähentymän.

Neljännesvuosittain päivitettävät väestönmuutostiedot julkaistaan Eetvartti-neljännesvuosijulkaisussa.

Kuukausittain ja neljännesvuosittain päivitettävät luvut ovat ennakkotietoja.

Ennakkotietojen mukaan Espoon väestö kasvoi tammi-joulukuun aikana 8 880 asukkaalla (2,8 %), mikä on 740 asukasta enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2022.

Kaikki suuret yli 100 000 asukkaan kaupungit kasvoivat vuonna 2023. Suhteellisesti eniten kasvoi Espoo (2,8 %, 8 880 asukasta), sitten Tampere (2,3 %, 6 060 asukasta), Turku (2,0 %, 3 990 asukasta) ja Vantaa (1,8 %, 4 630 asukasta). Helsinki kasvoi 1,6 prosenttia (10 940 henkeä). Väestö kasvoi nettomuuton ansiosta myös suurimmassa osassa yli 50 000 mutta alle 100 000 asukkaan kaupungeista, joista vain neljässä kahdestatoista väki väheni. Joissain suurten kaupunkien ympäristökunnissa väestö yhä kasvoi, mutta väki väheni kuitenkin suurimmassa osassa keskisuuria ja pieniä, erityisesti kauempana kasvukeskuksista sijaitsevia, kuntia.

Espoon väestöä lisäsi tammi-joulukuussa 2023 eniten nettosiirtolaisuus (58 prosenttia). Seuraavaksi eniten (26 prosenttia) väestöä lisäsi kuntien välinen muutto. Luonnollisen väestönkasvun osuus väestönlisäyksestä oli 16 prosenttia. Ulkomailta Espooseen muutti 5 080 asukasta enemmän kuin Espoosta ulkomaille, ja kuntien välinen muutto oli Espoolle voitollinen 2 300 asukkaan verran. Espooseen syntyneiden lasten määrä (3 270 lasta) oli suurempi kuin vuotta aiemmin, ja kuolleiden määrä (1 830 henkeä) oli pienempi kuin vuotta aiemmin. Tämän johdosta luonnollinen väestönmuutos eli syntyneiden enemmyys lisäsi täällä väestöä enemmän kuin missään muussa Suomen kunnassa. Espoossa syntyneiden enemmyys kasvatti väestöä 1 440 lapsella, seuraavaksi suurin luonnollinen väestönmuutos oli Vantaalla (750 asukasta), Oulussa (390 asukasta) Helsingissä (370 asukasta) ja Nurmijärvellä (110 asukasta). Luonnollinen muutos oli positiivista vain 26 muussa kunnassa.

Vieraskielisiä asukkaita oli vuoden 2023 joulukuun lopussa 73 500 (Espoon väestörekisteri -tietokannan mukaan), mikä on 23 prosenttia koko väestöstä.

Väestönmuutosten ennakkotiedot PowerBI-esityksenä(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus väestönmuutoksista Eetvartti-julkaisussa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Yhteystiedot

Tutkija Päivi Kiviniemi
puh. +358 46 8773468
paivi.kiviniemi@espoo.fi

Tutkimussihteeri
Sirpa Nykänen
puh. +358 43 8257004
sirpa.nykanen@espoo.fi

Espoossa oli asukkaita vuoden 2022 lopussa 305 274 ja ennakkotiedon mukaan vuoden 2023 lopussa 314 152.  Espoon väestömäärä 31.12.2031 on projektion mukaan 358 900, jolloin Espoon väestönkasvu on ennusteen mukaan vuoden 2023 lopusta vuoden 2031 loppuun yhteensä 44 700 asukasta eli keskimäärin noin 5 600 asukasta vuodessa.

Suuralueista eniten kasvavat Suur-Espoonlahti, Suur-Leppävaara ja Suur-Tapiola.

Väestö ikääntyy. 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 2023-2031 n. 11 500 asukkaalla.

Tilastot: Helsingin seudun aluesarjat(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) –tilastotietokanta (Tilastokanta > Väestö > Väestöennuste > Osa-alueittain (Pääkaupunkiseutu) > Espoon väestö äidinkielen mukaan 31.12.2000- sekä väestöennuste

Espoossa oli ruotsinkielisiä asukkaita vuoden 2022 lopussa 20 136. Ennusteen mukaan ruotsinkielisten määrä on vuoden 2031 lopussa 19 862 asukasta. Tällöin vuoden 2031 loppuun mennessä Espoon ruotsinkielisten asukkaiden määrä laskisi 274 asukkaalla nykyisestä. Samoin ruotsinkielisten suhteelliset osuudet Espoon väestöstä laskisivat vastaavana ajanjaksona 6,6 prosentista 5,5 prosenttiin.

Ennusteen mukaan ruotsinkielisten asukkaiden määrä laskee kaikilla suuralueilla Suur-Espoonlahtea ja Pohjois-Espoota lukuun ottamatta, joissa kasvua on ennusteen mukaan kummassakin n. parikymmentä henkeä.

Tilastot: Helsingin seudun aluesarjat(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) –tilastotietokanta (Tilastokanta > Väestö > Väestöennuste > Osa-alueittain (Pääkaupunkiseutu) > Espoon väestö äidinkielen mukaan 31.12.2000- sekä väestöennuste

Espoon vieraskielisen väestön määrä kasvaa ennusteen mukaan vuoden 2022 lopun 67 000 asukkaasta 139 500 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä eli 72 500 asukkaalla. Espoon vieraskielisen väestön määrä kasvaa ko. aikavälillä yli kaksinkertaiseksi.

Kaikki vieraskielisten kieliryhmät lukuun ottamatta Baltian kieliä kasvavat. Eniten kasvavat Muun Aasian kieliryhmä (mm. kiina, vietnam, thai, nepali, bengali) n. 15 000 asukkaasta lähes 40 000 asukkaaseen ja Lähi-Itä, Pohjois-Afrikka -kieliryhmä (mm. arabia, kurdi, persia, turkki) nykyisestä n. 12 000 asukkaasta 25 500 asukkaaseen.

Tilastot: Helsingin seudun aluesarjat(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) –tilastotietokanta (Tilastokanta > Väestö > Väestöennuste > Kunnittain (Helsingin seutu/Uusimaa) > Helsingin seudun väestö äidinkielen mukaan 31.12.1999- sekä v. 2009-2023 laaditut väestöennusteet

Nopean kasvun projektion mukaan Espoon väestö kasvaa lähes n. 190 000 asukkaalla vuoteen 2060 mennessä. Asukasmäärä on nopean kasvun projektion mukaan 502 300. Projektion mukaan 400 000 asukkaan raja ylittyisi vuonna 2040, jolloin kasvua vuoteen 2023 verrattuna olisi lähes 100 000 asukasta.

Espoon ruotsinkielisen väestön määrä on vaihdellut 20 000 asukkaan molemmin puolin 2000-luvulla. Vuoden 2022 lopussa Espoossa oli ruotsinkielisiä 20 136. Heidän osuutensa koko Espoon väestöstä oli 6,6 prosenttia. Projektion mukaan Espoon ruotsinkielisten asukkaiden määrä vuonna 2031 on 19 862, mikä on 5,5 prosenttia Espoon koko väestöstä. Vuosina 2040 ja 2050 Espoon ruotsinkielisten määrät ja osuudet ovat 19 629, 19 536 ja 4,9 ja 4,3 prosenttia. Vuonna 2060 Espoon ruotsinkielisen väestön määrä on 19 363 ja osuus 3,6 prosenttia koko väestöstä.

Yhteystiedot

Tutkija Päivi Kiviniemi
puh. +358 46 8773468
paivi.kiviniemi@espoo.fi

Espoolaisista 15 vuotta täyttäneistä 41 prosenttia oli naimattomia, 44 prosenttia naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, 12 prosenttia eronneita ja kolme prosenttia leskiä vuoden 2022 lopussa. Espoolaisperheitä oli 81 011 vuoden 2022 lopussa ja perheväestöön kuului 75 prosenttia väestöstä. Perheen keskikoko oli 2,84 henkeä ja yleisin perhetyyppi aviopari tai rekisteröity pari ja vähintään yksi lapsi. Lapsiperheitä eli perheitä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, oli 37 280 eli 46 prosenttia kaikista perheistä. Yhden huoltajan perheitä oli 13 prosenttia kaikista perheistä ja yhden huoltajan lapsiperheitä 22 prosenttia kaikista lapsiperheistä.

Espoolaiset perheet perhetyypin mukaan(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (Aluesarjat)

Espoolaiset lapsiperheet lasten määrän mukaan(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (Aluesarjat)

Vuoden 2022 lopussa espoolaisia asuntokuntia oli yhteensä 140 835. Asuntokunnista 71 prosenttia oli pieniä, yhden tai kahden hengen asuntokuntia. Yhden hengen asuntokunta oli yleisin asuntokuntatyyppi. Vuoden 2022 asuntokuntien määrän kasvusta yhden hengen asuntokuntien osuus oli 61 prosenttia.

Espoon asuntokunnat henkilöluvun ja asuntotyypin mukaan(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (Aluesarjat)

Yhteystiedot

Tutkija Sanna Jaatinen

puh. +358 40 5904260

sanna.jaatinen@espoo.fi