Väestö

Espoon virallinen väkiluku oli 297 132 asukasta vuodenvaihteessa 2021/2022. Espoon väestö kasvoi 4 336 asukkaalla eli 1,5 prosenttia vuoden 2021 aikana. Väestönkasvu oli 1 271 henkeä suurempaa kuin edellisvuonna. Espoo kasvoi määrällisesti Suomen kunnista eniten. Seuraavina tulivat Tampere 3 214 asukkaalla, Oulu 2 224 asukkaalla ja Vantaa 1 975 asukkaalla.

Vuodenvaihteessa 2021/2022 espoolaisista 59 610 henkeä eli 20,1 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin kotimaista kieltä. Suomen- tai saamenkielisiä oli 217 488 henkeä (73,2 prosenttia) ja ruotsinkielisiä 20 034 henkeä (6,7 prosenttia). Vuonna 2021 väestönkasvusta 3 986 henkeä eli 91,9 prosenttia oli vieraskielistä. Ulkomaan kansalaisia asui Espoossa 38 557 henkeä (13,0 prosenttia).

Yleisimmät vieraat kielet Espoossa vuodenvaihteessa 2021/2022 olivat venäjä (8 426 puhujaa), viro (5 783 puhujaa), arabia (5 059 puhujaa), englanti (3 932 puhujaa), kiina (3 472 puhujaa) ja somali (3 047 puhujaa). Yhteensä Espoossa puhutaan 118 vierasta kieltä, joista 52 kielessä puhujia on yli 100 henkeä. Vuoden 2021 aikana eniten kasvanut vieraiden kielten puhujajoukko oli venäjänkielisissä, joiden määrä kasvoi 587 henkeä.

Vuodenvaihteessa 2021/2022 espoolaisista 8,0 prosenttia oli alle kouluikäisiä, peruskouluikäisiä oli 11,7 prosenttia ja nuoria 16–19-vuotiaita oli 4,7 prosenttia. Työikäisiä 20–64-vuotiaita oli 60,4 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 15,2 prosenttia. Vuoden 2021 aikana kaikki ikäryhmät kasvoivat lukuun ottamatta alle kouluikäisiä, joiden määrä väheni 222 lapsella. ja 65–74-vuotiaat 425 asukkaalla.

Vuodenvaihteessa 2021/2022 eniten väestöä asui Suur-Leppävaarassa (74 624 asukasta), toiseksi eniten Suur-Espoonlahdessa (57 433 asukasta) ja kolmanneksi eniten Suur-Tapiolassa (51 990 asukasta). Suur-Matinkylän oli väestömäärältään (43 731) neljänneksi suurin ja Vanha-Espoo viidenneksi suurin (40 855). Suur-Kauklahti (12 119) ja Pohjois-Espoo (11 798) ovat väestömäärältään muita suuralueita selvästi pienempiä. Alueetonta väestö oli 4 582 henkeä. Vuoden 2021 aikana väestöväärältään eniten kasvoi Suur-Leppävaara 1 923 asukkaalla.

Espoon väestönlisäyksestä suurempi osa tuli vuonna 2021 muuttovoitosta (2 839 henkeä) kuin luonnollisesta väestönkasvusta (1 594 henkeä). Vuonna 2021 Espooseen syntyi 3 350 vauvaa, mikä oli 276 enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2021 espoolaisia kuoli 1 756 henkeä ja kuolemien määrä kasvoi 66 hengellä edellisvuoteen verrattuna.

Vuonna 2021 Espooseen muutti muista kunnista 19 851 henkeä ja Espoosta muihin kuntiin muutti 19 760 henkeä. Ulkomailta Espooseen muutti 4 374 henkeä ja Espoosta ulkomaille 1 626 henkeä. Muuttovoitto kotimaasta oli 91 henkeä, nettomuutto kasvoi 693 hengellä edellisvuoteen nähden. Ulkomailta saatu muuttovoitto oli 2 748 henkeä, joka oli 369 henkeä suurempi kuin edellisvuonna.

Vuonna 2021 vieraskielisistä tuli kokonaismuuttovoittoa 3 424 henkeä, suomen- tai saamenkielisistä tuli muuttotappiota 557 henkeä ja ruotsinkielisistä 28 henkeä. Ulkomaisessa muuttoliikkeessä vieraskielisten muutto oli voitollista 2 680 asukkaan verran, suomen- tai saamenkielisten voitollista 81 henkeä ja ruotsinkielisten tappiollista 13 henkeä. Kotimaasta tuli vieraskielistä muuttovoittoa 744 asukasta. Sen sijaan suomen- tai saamenkielisistä tuli muuttotappiota 638 asukasta ja ruotsinkielisistä 15 asukasta.

Yhteystiedot

Tutkija Sanna Jaatinen
puh. 040 590 4260
sanna.jaatinen@espoo.fi

Tutkimus ja tilastot
tieto@espoo.fi

Kuukausittain päivitettävät Espoon, pääkaupunkiseudun ja kuuden suurimman kaupungin väestönmuutostiedot sisältävät mm. väestön lukumäärän, syntyneiden lukumäärän, kuolleiden lukumäärän, kuntaan ja kunnasta muuttaneiden lukumäärän, siirtolaisuuden, väestönkasvun tai vähentymän.

Neljännesvuosittain päivitettävät väestönmuutostiedot julkaistaan Eetvartti-neljännesvuosijulkaisussa(ulkoinen linkki).

Kuukausittain ja neljännesvuosittain päivitettävät luvut ovat ennakkotietoja.

Ennakkotietojen mukaan Espoon väestö kasvoi vuoden 2022 tammi-heinäkuun aikana 4 020 asukkaalla, mikä on 1 330 asukasta enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Espoo kasvoi Suomen kunnista eniten, seuraavaksi eniten kasvoivat Helsinki (2 810 asukasta), Vantaa (1 930 asukasta) ja Tampere (1 220 asukasta).

Syntyneitä oli Espoossa 100 lasta vuotta aiempaa vähemmän ja kuolleita 70 henkilöä vuotta aiempaa enemmän. Luonnollinen väestönlisäys (810 henkeä) pieneni 160 henkilöllä vuotta aiemmasta. Kuntien välinen muutto oli voitollinen 1 230 asukkaan verran, mikä on 1 120 asukasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuntien välinen tulomuutto oli 180 henkeä pienempi kuin vuotta aiemmin ja lähtömuutto 1 300 henkeä pienempi kuin vuotta aiemmin. Maahanmuutto kasvoi 180 hengellä ja espoolaisten muutto ulkomaille 10 henkilöllä vuotta aiemmasta, joten nettomaahanmuutto (1 780 henkeä) kasvoi vuotta aiemmasta 170 henkilöllä.

Vuoden 2022 väestönkasvuksi tulisi noin 6 900 asukasta tammi-heinäkuun tietojen perusteella, mikä on paljon. Erityisesti kuntien välinen lähtömuutto on pienentynyt vuotta aiempaan verrattuna.

Tammi-heinäkuussa Espoon väestöä lisäsi eniten nettomaahanmuutto. Sen osuus väestönkasvusta oli 47 prosenttia. Kuntien välisen nettomuuton osuus oli 32 prosenttia ja luonnollisen väestönlisäyksen osuus 21 prosenttia väestönkasvusta.

Espoo sai muuttovoittoa 250 asukkaan verran EU-maista. Suurin osa Espoon saamasta muuttovoitosta ulkomailta tulee EU-maiden ulkopuolelta, tammi-heinäkuussa määrä oli 1 530 asukasta ja osuus 86 prosenttia ulkomaisesta nettomuutosta.

Vieraskielisiä asukkaita (Trimble Locus, Väestö) oli vuoden 2022 heinäkuun lopussa 63 210, mikä on 21 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa tammi-heinäkuun väestönkasvusta oli 74 prosenttia.

Väestönmuutosten ennakkotiedot PowerBI-esityksenä(ulkoinen linkki)

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus väestönmuutoksista Eetvartti-julkaisussa(ulkoinen linkki)

Yhteystiedot

Tutkija Sanna Jaatinen
puh. 040 590 4260
sanna.jaatinen@espoo.fi

Tutkimussihteeri
Sirpa Nykänen
puh. 043 8257 004
sirpa.nykanen@espoo.fi

Espoossa oli asukkaita vuoden 2020 lopussa 292 796 ja Espoon väestömäärä 31.12.2030 on ennusteen mukaan 340 100, jolloin Espoon väestönkasvu vuoden 2020 lopusta ennustekauden loppuun vuoden 2030 loppuun on yhteensä 47 300 asukasta eli keskimäärin noin 4 700 asukasta vuodessa.

Suuralueista eniten kasvavat Suur-Espoonlahti, Suur-Leppävaara ja Suur-Tapiola 11 000 - 8 900 asukkaalla. Suhteellisesti eniten kasvaa Suur-Kauklahti 20 prosenttia.

Väestö ikääntyy, 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennustekaudella 15 100 asukkaalla ja 75 ja 85 vuotta täyttäneiden määrät 12 100 ja 4 200 asukkaalla

Espooseen valmistuu ennustekaudella 34 500 uutta asuntoa, joista vajaat 13 prosenttia pientaloihin.

Uusi ennuste eroaa edellisestä siten, että uudessa ennusteessa väestönkasvu on hieman matalampi kuin edellisessä. Koko ennustekauden kokonaiskasvu on 2 000 asukasta matalampi kuin edellisessä ennusteessa.

Uudessa ennusteessa lasten määrä on hieman pienempi ja iäkkäiden, 75 vuotta täyttäneiden korkeampi kuin edellisessä ennusteessa. Työikäinen väestö (20-64-vuotiaat) on uudessa ennusteessa 1 500 asukasta edellistä ennustetta korkeampi.

Tilastot: Helsingin seudun aluesarjat(ulkoinen linkki) –tilastotietokanta (Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Väestöennuste > E1. Espoon väestö 31.12.1999-2020 ja väestöennuste 31.12.2021-2030 

Espoossa oli ruotsinkielisiä asukkaita vuoden 2018 lopussa 19 999. Ennusteen mukaan ruotsinkielisten määrä on vuoden 2028 lopussa 19 770 asukasta. Tällöin vuoden 2028 loppuun mennessä Espoon ruotsinkielisten asukkaiden määrä laskisi 230 asukkaalla nykyisestä. Samoin ruotsinkielisten suhteelliset osuudet Espoon väestöstä laskisivat vastaavana ajanjaksona 7,1 prosentista 6,1 prosenttiin.
Ennusteen mukaan ruotsinkielisten asukkaiden määrä kasvaa eniten Suur-Tapiolassa noin 200 asukkaalla ja laskee eniten Vanha-Espoon alueella yli 300 asukkaalla.

Ennusteluvut ovat saatavissa Helsingin seudun aluesarjat(ulkoinen linkki) -tilastotietokannasta > Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Väestöennuste > E2. Espoon ruotsinkielinen väestö 31.12.1998 - 2018 ja väestöennuste 31.12.2019 -2028.

Espoon vieraskielisen väestön määrä kasvaa nykyisestä 44 700 asukkaasta 105 400 asukkaaseen vuoteen 2035 mennessä eli 60 700 asukkaalla. Espoon vieraskielisen väestön määrä kasvaa nykyisestä 2,4-kertaiseksi.

Kaikki vieraskielisten kieliryhmät kasvavat. Eniten kasvavat Muun Aasian kieliryhmä (mm. kiina, vietnam, thai, nepali, bengali) runsaasta 9 000 asukkaasta 25 400 asukkaaseen ja Lähi-Itä, Pohjois-Afrikka -kieliryhmä (mm. arabia, kurdi, persia, turkki) nykyisestä 7 000 asukkaasta 22 600 asukkaaseen. Vähiten kasvava kieliryhmä on Baltian kielet (viro, latvia, liettua) nykyisestä 6 400 asukkaasta 8 700 asukkaaseen.

Tilastot: Helsingin seudun aluesarjat(ulkoinen linkki) > Tilastokanta > Helsingin seutu > Väestö > Väestöennuste > Helsingin seudun väestö äidinkielen mukaan 1.1.2000-2018 sekä v. 2009-2018 laaditut väestöennusteet

Projektiovaihtoehtoja on kaksi Perusvaihtoehto ja Nopean kasvun vaihtoehto. Perusvaihtoehdon mukaan Espoon väestö kasvaa nykyisestä 150 200 ja Nopean kasvun vaihtoehdon mukaan 187 600 asukkaalla vuoteen 2060 mennessä. Projektiovaihtoehdot jatkuvat lähes samanlaisina vuoteen 2030 (333 700 Perus) ja (335 000 Nopea) asti ja erkaantuvat sen jälkeen. Vuonna 2060 Perusvaihtoehdon mukaan Espoon asukasmäärä on 429 200 ja Nopean vaihtoehdon mukaan 466 700. Eroa eri vaihtoehtojen välillä on 37 500 asukasta.

Tilastot: Helsingin seudun aluesarjat(ulkoinen linkki) > Tilastokanta > Helsingin seutu > Väestö > Väestöennuste > Helsingin seudun väestö 1.1.1980-2018 sekä väestöennustevaihtoehdot 1.1.2019-2060

Espoon ruotsinkielisen väestön määrä on vaihdellut 20 000 asukkaan molemmin puolin 2000-luvulla. Vuoden 2018 alussa Espoossa oli ruotsinkielisiä 20 077. Heidän osuutensa koko Espoon väestöstä oli 7,2 prosenttia. Projektion mukaan Espoon ruotsinkielisten asukkaiden määrä vuonna 2030 on 19 570, mikä on 5,9 prosenttia Espoon koko väestöstä. Vuosina 2040 ja 2050 Espoon ruotsinkielisten määrät ja osuudet ovat 19 050, 18 700 ja 5,2 ja 4,7 prosenttia. Vuonna 2060 Espoon ruotsinkielisen väestön määrä on 18 250 ja osuus 4,3 prosenttia koko väestöstä.

Yhteystiedot

Tutkija Teija Jokiranta
puh. 043 8265208
teija.jokiranta@espoo.fi

Vuodenvaihteessa 2021/2022 espoolaisista 15 vuotta täyttäneistä 41 prosenttia oli naimattomia, 44 prosenttia naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, 12 prosenttia eronneita ja kolme prosenttia leskiä. Espoolaisperheitä oli 79 223, ja perheväestöön kuului 76 prosenttia väestöstä. Perheen keskikoko oli 2,84 henkeä ja yleisin perhetyyppi aviopari tai rekisteröity pari ja vähintään yksi lapsi. Lapsiperheitä eli perheitä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, oli 36 476 eli 46 prosenttia kaikista perheistä. Yhden huoltajan perheitä oli 13 prosenttia kaikista perheistä ja yhden huoltajan lapsiperheitä 22 prosenttia kaikista lapsiperheistä.

Espoolaisia asuntokuntia oli vuodenvaihteessa 2021/2022 yhteensä 136 194. 71 prosenttia asuntokunnista oli pieniä, yhden tai kahden hengen asuntokuntia. Yhden hengen asuntokunta oli yleisin asuntokuntatyyppi. Vuoden 2021 asuntokuntien lisäyksestä 75 prosenttia oli yhden hengen asuntokuntia.

Yhteystiedot

Tutkija Sanna Jaatinen
puh. 040 590 4260
sanna.jaatinen@espoo.fi