Me suojelemme Espoon luontoa ja terveellistä elinympäristöä

Laura ei itse laadi maankäytön suunnitelmia vaan neuvoo kollegoita: kaupunkisuunnittelua, kaupunkitekniikkaa, rakennusvalvontaa ja tonttiyksikköä. Hän antaa lausuntoja kaavoista, rakennusluvista ja maisematyöluvista. Liito-oravat ovat yksi luonnonsuojelukysymyksistä, joissa Laura neuvoo muita. Valtaosa yhteistyöstä tehdään kaupungin sisällä, mutta toisinaan esimerkiksi rakennusyritykset ovat yhteydessä Lauraan.

– Ympäristöasiantuntijoilla on puolueeton asema varmistaa, että luontovaikutukset huomioidaan. Emme esimerkiksi vastaa kaavoitus- ja rakennushankkeiden toteutumisesta tai kustannuksista. Katson asioita aina laajemmin kuin vain yhden hankkeen näkökulmasta.

Laura käy myös itse säännöllisesti maastossa. Keskustelu Espoon luontoarvoista ja luontovaikutusten arviointi eivät onnistuisi ilman hyvää paikallistuntemusta.

Ympäristöbiologiksi opiskellut Laura on työskennellyt Espoon kaupungilla vuodesta 2015 alkaen. Hän oli aiemmin töissä konsulttitalossa, ja jo silloin kaupunkisuunnittelu innosti. 

– Tässä yhdistyy kaikki. Autan arvioimaan rakentamisen vaikutuksia luonnolle ja neuvon, miten luontoa pitää suojella. Etsimme ratkaisun, jossa haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Neuvon myös, jos tarvitaan lupia luonnonsuojelulakia valvovilta viranomaistasoilta, kuten ELY-keskukselta.

Espoolla on luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma. Tietoa luontoarvoista on paljon, ja se on koottu kaupungin paikkatietojärjestelmään. Luontopaikkatiedot ovat  tärkeä tapa välittää tietoa maankäytön suunnittelijalle. Kun kaavoittaja huomaa tiedoista, että  suunniteltavalla alueella on uhanalainen luontotyyppi, hän kysyy Lauralta, miten toimia. Kysymys voi koskea esimerkiksi sitä, miten lähelle viitasammakon kutulammikkoa voi rakentaa.

Laura iloitsee siitä, kuinka paljon Espoossa on lähiluontoa. 

– Jos minun pitäisi näyttää matkailijalle, millainen Espoo on, veisin hänet Kivenlahteen. Siellä on vierekkäin vanhoja rakennuksia, tiivistä modernia Espoota ja meri veneineen. Kävelisimme Rantaraittia, nousisimme Tyrskyvuorelle ja suuntaisimme Sammalvuoreen. Sen tiheässä metsässä hämmentyy: olemmeko todella Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa?

Saaran tie Espoon pihoille ja vesien äärelle on kulkenut Tanskan ja Kiinan kautta. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa ympäristöekologiaa ja teki sitten Århusissa väitöskirjan typen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta mataliin järviin. Työ vei hänet Kiinaan asti tutkimaan rankasta kuormituksesta kärsiviä vesiympäristöjä.

Nykyiseen virkaansa Espoon kaupungille Saara päätyi vuonna 2018.

– Tutkimustyö oli innostavaa. Ihmisten kanssa työskentely on minulle kuitenkin ykkösjuttu, ja halusin päästä käytännössä parantamaan vesien tilaa sekä ymmärrystä vesiluonnon arvosta ja sopeutumisesta ilmastonmuutokseen. Kävi säkä, että pääsin töihin juuri Espooseen: meillä on pääkaupunkiseudun kunnista eniten järviä, puroja ja lampia, merikin.

Saaran työhön kuuluu monia asioita. Hän voi vaikkapa kirjoittaa selvitystä virtavesistä, neuvoa vesien käsittelyä rakennustyömaalla tai puntaroida, miten vesistöt otetaan huomioon maankäytössä. Kentällä hän esimerkiksi parantaa Pitkäjärven valuma-alueen vesienhallintaa yhdessä kollegan kanssa. Työhön kuuluu myös laissa määrättyjä hommia: Saara vastaa vesihuoltolain mukaisista vapautushakemuksista ja vesilain valvontatehtävistä.

Vesiensuojelu on yhteistyötä, koska vedet eivät noudata kuntien tai tonttien rajoja.

– Teen tiiviisti töitä rakennusvalvonnan, kaupunkitekniikan ja kaavoituksen kollegojen kanssa. Teemme yhteistyötä pääkaupunkiseudun muiden kuntien ja kansainvälisten verkostojen kanssa. Myös kaupunkilaisilla, kuten yhdistyksillä ja vesiosuuskunnilla, on tärkeä rooli. Espoo myöntää vuosittain avustuksia vesistöjen kunnostamiseen.

Saaran työpöydälle mahtuu toinenkin tärkeä ja erityisen ajankohtainen aihe, sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Hän vastaa siitä Espoossa.

Espoo varautuu niin helteisiin kuin tulviinkin. Hellekesät 2018 ja 2021 opettivat, että kaupungin on uutena asiana kehitettävä varautumistaan koviin helteisiin. Tulvantorjunnassa Espoo on jo edelläkävijä: kaupunki on saanut kuriin tulvariskejä esimerkiksi Nuottaniemessä, Kivenlahdessa ja Kirkkojärvellä.

– Kaupunki kasvaa ja tiivistyy, ja ilmaston muuttuessa samaan aikaan vesi tarvitsee yhä enemmän tilaa. Espoon pitää olla siis innovatiivinen. Ei voida vaikkapa enää puhua hulevesistä pelkkänä riskinä vaan niitä pitää hyötykäyttää.

Entä minne Saara veisi matkailijan ihailemaan espoolaista luontoa?

– Suuntaisiin Glomsinjoen purolaaksoon. Se on hieno kokonaisuus koskia, rikasta lajistoa ja kulttuurimaisemaa peltoineen ja vanhoine rakennuksineen.

– Jotkin tarkastuskäynnit lähtevät liikkeelle huolestuneen kaupunkilaisen yhteydenotosta. Kaupunkilaiset voivat ilmaista meille huolensa epäilyttävästä toiminnasta, kuten ympäristön pilaamisesta tai jätteistä maastossa. Toiset käynnit ovat ennalta sovittuja tarkastuksia esimerkiksi teollisuuslaitoksiin, Maria toteaa.

Maria tekee säännöllisiä tarkastuskäyntejä kohteisiin, joilla on esimerkiksi ympäristölupa tai joiden toimintaa valvotaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi kemikaaleja käyttävät laitokset ja panimot. Käynneillä Maria tarkastaa, että toiminta on edelleen määräysten mukaista.

– Jos huomaan epäkohdan, voin jo tarkastuskäynnin aikana kertoa, että tämä asia on saatava kuntoon. Kokoan korjattavat asiat myös kirjalliseksi toimintaohjeeksi ja valvon jälkikäteen, että toimintaohjeitani noudatetaan.

Maria työskentelee useiden aiheiden – teollisuuslaitosten, maaperän pilaantumisen ja roskaantumisen valvonnan sekä meluntorjunnan ja pohjavesiasioiden – parissa. Hän tekee yhteistyötä sekä ulkoisten että sisäisten sidosryhmien kanssa. Kaupungin sisällä Maria yhdistää osaamistaan erityisesti luonto- ja ympäristötiedon asiantuntijoiden kanssa.

– Me voimme antaa yhteisiä lausuntoja esimerkiksi rakennusluvista. Ympäristövalvonta huomioi muun muassa ympäristön pilaantumisen kannalta oleelliset seikat, kuten maaperän tai pohjaveden pilaantumisen ja jätteiden käsittelyn. Luonto- ja ympäristötiedon kollegat ottavat huomioon esimerkiksi hulevedet ja luonnonsuojelulliset asiat.

Marian tie Espoon ympäristötarkastajaksi kulki konsulttitoimiston kautta. Hän on työskennellyt kaupungilla vuodesta 2017 alkaen. Espoolaisena hän pitää erityisesti siitä, että voi omalla työllään vaikuttaa kotikaupunkinsa viihtyisyyteen ja asuinympäristön terveellisyyteen.

– Parasta on se, että pääsee oikeasti vaikuttamaan ja näkee työnsä tuloksen, kun kaupunkia kehitetään, saa laittoman toiminnan loppumaan tai jonkin paikan siistittyä. Se on palkitsevaa.

Maria haluaa rakentaa puhdasta ja viihtyisää Espoota, jossa ei olisi suuria ympäristöongelmia tai riskiä ympäristön pilaantumiseen. Espooseen saapuvalle vieraalle hän näyttäisi ensin upean Rantaraitin ja sitten Tapiolan kävelykeskustan, kunhan alueen rakennustyöt valmistuvat.

– Rantaraitti on kaunis reitti pyöräilyyn ja kävelyyn varsinkin kesällä, kun alueen maisemat ovat parhaimmillaan. Siellä on niin kallioita ja mäntyjä kuin uimarantoja ja kahviloitakin. Tapiolan keskustassa on taas hienoa arkkitehtuuria, mikä tekee siitä ehdottomasti vierailun arvoisen.

Niko on ympäristötarkastaja, joka työskentelee kaupungin ilmanlaadun parissa. Hän saapui Espoon kaupungille suoraan koulun penkiltä 25 vuotta sitten opiskeltuaan ensin Oulussa ympäristönsuojelutekniikan diplomi-insinööriksi. Parissa vuosikymmenessä työtehtävät ovat muuttuneet mutta motivaatio ei.

– Parasta tässä työssä on se, että pääsee auttamaan muita, Niko toteaa.

Ympäristölainsäädännön tuntemusta testataan päivittäin, kun Niko vastaa asukkaiden, yritysten ja muiden viranomaisten kysymyksiin yhdessä yksikkönsä muiden asiantuntijoiden kanssa. Neuvonnan lisäksi hänen työhönsä kuuluu esimerkiksi asiakirjojen, kuten erilaisten ympäristönsuojelumääräysten ja -lupien, valmistelua sekä toiminnan suunnittelua ja kehittämistä.

Kehittämisessä Niko pyrkii siihen, että savuttomuudesta ja pölyttömyydestä tulisi aiheuttajankin etu.

– Rakennustyömaat pölyävät liikaa, ja naapurusto joutuu kärsimään. Pölyt siivotaan vasta loppusiivouksessa. Tehtäväni on miettiä, miten työmaiden työkulttuuri voisi kehittyä, mikä motivoisi rakentajia, miten he itse hyötyisivät pölyttömyydestä ja mitä pitäisi tehdä pölyn torjumiseksi.

Niko tekee usein työtään yhdessä kaupunkisuunnittelukeskuksen ja HSY:n ilmansuojeluyksikön kanssa. Yhteistyöllä varmistetaan, että ilmanlaatu otetaan huomioon sekä kaavoituksessa että rakennusten ilmanvaihdon suunnittelussa.

– Ilmanlaatua on arvioitava varsinkin silloin, kun asuntoja halutaan kaavoittaa teiden lähelle. Jos asuinrakennuksia kuitenkin kaavoitetaan heikomman ilmanlaadun alueelle aivan tien viereen, ilmanvaihto voidaan järjestää rakennuksen sisäpihan tai katon kautta. Siellä on yleensä hyvä ilmanlaatu.

Elo ja olo pääkaupunkiseudulla on yllättänyt Nikon positiivisesti. Hän ylistää varsinkin Espoon rikasta luontoa – merenrantaa, synkkiä vanhoja kuusikkoja ja saniaispusikkoja – ja hyviä pyöräilyreittejä. Niko on intohimoinen pyöräilijä, jota eivät pysäytä edes paukkupakkaset.

- Se on hieno hetki päivästä, kun saa ajaa pyörällä töihin.

Niko toivoo, että Espoon tulevaisuus olisi meluton ja saasteeton. Hän kannustaa siksi muitakin pyöräilemään. Lempipaikakseen hän nimeää Leppävaaran kartanon seudun.

– Se on aitoa Espoota. Siellä yhdistyvät pellot, metsä ja asutus. Lisäksi seudulla on upeita ulkoilureittejä niin pyöräilijöille kuin kävelijöillekin.

Katri on työskennellyt Espoon ympäristönsuojelussa yli 20 vuotta. Hän tukee kaupungin muita yksiköitä ympäristökasvatuksessa ja järjestää opettajille täydennyskoulutusta. Katri toimii usein projektipäällikkönä projekteissa, joissa tuotetaan esimerkiksi opetusmateriaaleja kouluille ja kiertäviä näyttelyitä kirjastoihin.

– Työpäiviini kuuluu paljon yhteydenpitoa tietokoneen ääressä. Lisäksi tapaan näyttelyjärjestäjiä ja yhteistyökumppaneita sekä palvelen luontotalon asiakkaita. Suunnittelen näyttelyitä, taitan näyttelyjulisteita ja päivitän verkkosivuja.

Katri saa intoa ja voimaa toimivasta yhteistyöstä ja hyvistä yhteistyökumppaneista. Hän tekee paljon töitä muun muassa kaupungin muiden viestijöiden kanssa ja oman palvelualueensa sisällä.

– Luontotalon pysyvän Eläköön Espoo -näyttelyn uudistus syntyi ympäristönsuojelun asiantuntijoiden yhteistyönä. Lisäksi työskentelen yhdessä koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Olen esimerkiksi ollut vaikuttamassa siihen, että päiväkodit ja koulut saisivat äänensä kuuluviin lähimetsiä koskevassa päätöksenteossa.

Katri toivoo, että luonto on tulevaisuudessakin lähellä, esteettömästi hyödynnettävissä ja kaupunkilaisille arvokas.

– Luonto on elinehto meille kaikille. Koen tekeväni tärkeää työtä, kun saan auttaa ihmisiä ymmärtämään luonnon tärkeyden ja oman toiminnan vaikutukset ympäröivään luontoon. Se on tämän työn suola.

Katri tunnistaa luonnossa oleilun hyödyt ihmisen hyvinvoinnille. Monimuotoisesta luonnosta nauttiville hän suosittelee Fiskarsinmäen jalopuulehtoa, joka sijaitsee Espoonlahden luonnonsuojelualueella.

– Biologina rakastan alueen vanhoja lehmuksia, lahopuuta ja keväistä kukkaloistoa – erilaisia vuokkoja ja lehtosinijuurta. Fiskarsinmäeltä kuvattiin koronavuosina video(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Espoon verkkosivuille, joten keväistä kukkamerta voi käydä ihastelemassa virtuaalisesti ympäri vuoden.