Öljy- ja kemikaalivahingot

Pelastuslaitoksen tehtäviin kuuluu vahingon rajoittaminen ja ensitorjunta ympäristöonnettomuuksissa.

Espoon kaupungin ympäristönsuojelu toimii vahingoissa asiantuntija-apuna Espoon luonnonympäristön erityispiirteissä.

Öljy- ja kemikaalivahinko voi pilata maaperän lisäksi myös pintavesiä ja pohjavesiä. Onnettomuustilanteissa tärkeää on nopea pilaantumisen rajaaminen ja lisävahinkojen estäminen. Pilaantunut maa- ja/tai vesialue tulee puhdistaa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Öljy- ja kemikaalivahingon torjunnassa käytetty imeytysaine ja torjunnan yhteydessä poistettu maa-aines on vietävä vaarallisen jätteen keräykseen(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) tai pilaantuneisuuden mukaiseen vastaanottopaikkaan. Laajemmissa ympäristövahingoissa voi olla tarve tehdä ilmoitus maaperän tai pohjaveden puhdistamisesta Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen.

Ympäristövahinkojen ja -rikosten aiheuttamien välittömien torjuntatoimien ja jälkien puhdistamisen kustannuksista vastaa pääsääntöisesti vahingon aiheuttaja. Mikäli vahingon aiheuttajaa ei saada selville, kustannuksista vastaa kiinteistön tai maa-alueen omistaja.

Ympäristövahinkoja voi ehkäistä ennalta kiinnittämällä huomiota öljyn ja kemikaalien käsittely- ja varastointitapoihin. Öljyvahinko voi tulla ilmi esim. maanalaisten säiliöiden käytöstä poistossa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Espoon ympäristönsuojelumääräyksissä (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)on määräyksiä vahinkojen ehkäisemiseksi.

Öljyä vai bakteeritoiminnan kalvoa veden pinnalla?

Öljyn näköinen kalvo veden pinnalla ei ole aina öljyä. Maa- ja kallioperästä liukenee veteen luontaisesti rautaa ja mangaania. Kun vesi pääsee maan pinnalle hapellisiin oloihin, nämä metallit hapettuvat ja muodostavat rautayhdisteitä käyttävien bakteereiden kanssa öljyn näköistä kalvoa. Tämä bakteeritoiminnasta peräisin oleva kalvo hajoaa hiutalemaisiksi, irrallaan oleviksi lautoiksi kalvon reunoilla. Kalvoa voi koettaa rikkoa esimerkiksi kepin avulla. Bakteeritoiminnan aiheuttama kalvo ei myöskään haise miltään. Varsinkin matalissa vesissä, esim. ojissa, bakteeritoiminta voi aiheuttaa laajojakin ruosteenvärisiä alueita. Tällöin ei kuitenkaan ole kyse ympäristövahingosta, vaan luonnollisesta ilmiöstä.

Öljyllä on oma ominaishajunsa, ja usein öljyn tunnistaakin maastossa hajun perusteella. Öljykalvo on joustavaa, ja se ei hajoa reunoiltaan erillisiksi lautoiksi, vaan sulkeutuu yhtenäiseksi massaksi. Jos öljyä ei tule lisää, ja akuuttia öljyntorjunnan tarvetta ei ole, asiasta voi tehdä ilmoituksen Espoon kaupungin ympäristönsuojeluun. Ympäristönsuojeluun tehtävät ilmoitukset luetaan virka-aikana ja käsittelyssä voi siten olla useamman päivän viive. Jos tilanne näyttää tarvitsevan pikaista toimintaa torjuntakalustolla, on tehtävä ilmoitus yleiseen hätänumeroon 112.

Lue lisää:  

Minne vien vaaralliset jätteet? (HSY)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Öljyntorjunta pelastustoimessa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)