Tjänster och välfärd
Forskningsbaserad information om tjänster och invånarnas välfärd i Esbo
Undersökningen Stads- och kommunservice har genomförts sedan 1983. Den ger en helhetsbild av Esbobornas uppfattningar om kvaliteten på kommunala tjänster samt deras upplevda välfärd.
Vuxnas hälsa och välfärd: Institutet för hälsa och välfärd (THL) lanserade 2022 den nationella undersökningen Hälsosamma Finland, som ersatte den tidigare FinSote-undersökningen. Studien riktar sig till personer över 20 år och kartlägger bland annat hälsa, välfärd och användning av tjänster. De nationella resultaten publicerades 2023 och kommunspecifika resultat våren 2024.
Enkäten Hälsa i skolan genomförs av THL vartannat år. Den samlar in uppgifter från elever i årskurs 4–5 och 8–9, studerande i gymnasier och yrkesläroanstalter samt från vårdnadshavare.
Välfärdsberättelsen är lagstadgad och tas fram en gång per fullmäktigeperiod. Den innehåller centrala uppgifter om invånarnas välfärd samt mål för olika åldersgrupper för perioden 2022–2025.
I informationspaketet Toimintaympäristön tila Espoossa (Raport om omvärldens tillstånd i Esbo) presenteras dessutom omfattande statistik om invånarnas välfärd.
Nöjdheten med kommunens tjänster har ökat
Undersökningen Kommuntjänster 2025 ger aktuell kunskap om invånarnas nöjdhet med tjänster och kommunens verksamhet, samt om upplevd livskvalitet och trygghet.
Målgruppen omfattade denna gång även Esbobor med annat modersmål än finska eller svenska. Enkäten genomfördes på tio språk. För finsk- och svenskspråkiga samlades svaren in via en webbaserad panel (Norstat Oy). För övriga språkgrupper användes en informerad webbundersökning: inbjudningar skickades per post, svar samlades även in via invandrarorganisationer samt genom kompletterande telefonintervjuer.
Totalt deltog 1 835 Esbobor i undersökningen, varav 379 hade ett annat modersmål. Resultaten har viktats så att de motsvarar befolkningsstrukturen. Undersökningen genomfördes av Bondata Oy.
Helhetsbedömningen av tjänsternas kvalitet har förbättrats jämfört med föregående år. Både det övergripande nöjdhetsindexet för hemkommunen och det totala betyget för tjänsterna har stigit sedan 2024. Förbättringen förklaras till stor del av att personer med annat modersmål i genomsnitt gav högre betyg. Samtidigt har även bedömningarna bland finsk- och svenskspråkiga invånare blivit mer positiva.
Kontaktuppgifter
forskningsdirektör Minna Joensuu
+358 43 8273386
minna.joensuu@espoo.fi
Nedladdningsbara bilagor
- Espoo - Kuntapalvelututkimus 2025.pdfFilen finns endast på finska
Terve Suomi -tutkimus käynnistettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2022 ja kuntakohtaiset tulokset vuodelta 2023 julkistettiin keväällä 2024.
Espoolaisten terveys ja elämäntavat edelleen vertailukuntien kärkitasoa
Työikäisten alkoholin liikakäyttö Espoossa on koko maan keskiarvoa selvästi vähäisempää. Myös tupakoivien osuus työikäisistä on koko maata alhaisempi. Samoin liian vähän liikkuvien osuus on koko maan keskiarvoa pienempi. Lihavuuden kasvutrendi on Espoossa taittunut ja lihavien osuus työikäisistä on koko maata matalampi. Terveytensä keskitasoiseksi tai heikoksi tuntevien osuus on sekin koko maata alhaisempi.
Huolestuttavinta Terve Suomi -kyselyn tuloksissa Espoon kannalta olivat yksinäiseksi itsensä tuntevien määrän lisääntyminen (osuus nyt korkeampi kuin koko maassa) sekä psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuuden kasvaminen koko maan tasolle.
Lisätietoja
tutkimusjohtaja Minna Joensuu
puh. +358 43 8273386
minna.joensuu@espoo.fi
Kouluterveyskyselyn 2025 Espoon tuloksista
THL:n Kouluterveyskysely tuottaa joka toinen vuosi seurantatietoa lasten ja nuorten kokemuksista terveydestä, hyvinvoinnista, koulunkäynnistä ja opiskelusta sekä elintavoista. Vuoden 2025 kysely toteutettiin keväällä 2025, ja tulokset julkistettiin 17.9.2025.
Kyselyyn vastaavat
perusopetuksen 4. ja 5. luokkien oppilaat,
perusopetuksen 8. ja 9. luokkien oppilaat,
lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijat ja
ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat.
Lisätietoa: Kouluterveyskysely - THL(extern länk, öppnas i ett nytt fönster)
Espoossa kevään 2025 kyselyyn vastasi 83 % 4.–5. luokkalaisista, 69 % 8.–9. luokkalaisista, 69 % 1.–2. vuoden lukiolaisista, sekä 22 % ammatillisten oppilaitosten 1.–2. vuoden opiskelijoista.
Tuloksissa näkyy positiivista kehitystä
Kyselyn tulosten mukaan 4.–5.-luokkalaiset espoolaiset lapset osallistuvat koulunsa asioiden suunnitteluun enemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin, sekä edelliseen kyselytulokseen verrattuna (53 % v. 2025, 48 % v. 2023). Kouluinnostus oli alakoulussa noussut 42 %:sta 50 %:iin, ja yläkoulussakin 16 %:sta 20 %:iin.
Päivittäinen väsymys ja uupumus oli vähentynyt 8.–9.-luokkalaisilla v. 2023 42 %:sta 37 %:iin, ja lukiolaisilla 46 %:sta 40 %:iin. Yleinen elämään tyytyväisyys oli noussut lukiolaisilla 73 %:iin (69 % v. 2023), ja yläkouluillakin 66 %:sta 67 %:iin. Yläkoululaisista terveydentilansa kokee keskinkertaiseksi tai huonoksi aiempaa harvempi, nyt 20 % (26 % v. 2023). Yksinäisyyttä koetaan myös hieman aiempaa vähemmän (yläkoulussa 13 %, v. 2023 15 %).
Vaikka sähkötupakointi ja muut päihteet ovat aiheuttaneet paljon huolta, niiden käyttö on kuitenkin isolta osin vähentynyt tutkimuksen mukaan. 8.–9.-luokkalaisten sähkötupakan käyttö oli vähentynyt 14 %:sta 8 %:iin, ja lukiolaisillakin 12 %:sta 7 %:iin. Tupakointi oli myös vähentynyt yläkoululaisilla 9 %:st 5 %:iin, ja lukiolaisilla 11 %:sta 8 %:iin. Yläkoululaisten kuukausittainen humalajuominen oli vähentynyt 9%:sta 7%:iin.
Seksuaalisen ahdistelun kokemukset olivat vähentyneet sekä yläkoulussa että lukiossa, nyt häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua oli kokenut vuoden aikana 23 % (30 % v. 2023).
Huolta aiheuttavat mm. mielen hyvinvointi, päihteet ja syrjintä
Vaikka kouluinnostus oli kasvussa, myös koulu-uupumusta koettiin enemmän kuin aiemmin. Koulutyöhön liittyviä merkityksettömyyden ja riittämättömyyden tunteita koki 8.-9. luokkalaisista 29% (24% v. 2023), ja lukiolaisista 17% (16% v. 2023). Nuoret olivat myös enemmän huolissaan omasta mielialastaan edeltävän 12 kk aikana kuin aikaisemmin (8.-9. luokkalaisista 41%, v. 2023 37%). Mielen hyvinvoinnin haasteet korostuvat edelleen tytöillä.
Nikotiinituotteista nikotiinipussit ovat saaneet selkeän jalansijan nuorten elämässä, vaikka niiden hankkiminen on alle 18-vuotiailta lailla kielletty. Espoolaisista 8.–9.-luokkalaisista 7 % käyttää nikotiinipusseja (4 % v. 2023), ja lukiolaisista jopa 12 % (5 % v. 2023). Nikotiinipusseissa on usein isoja määriä koukuttavaa nikotiinia, joka on haitallista lasten ja nuorten aivojen kehitykselle. Nikotiinipussien käytöllä voi olla monenlaisia haittavaikutuksia käyttäjän terveyteen, ja ne aiheuttavat terveyshaittoja myös suun limakalvoille.
Espoolaisista lukiolaisista isompi osa (17%) oli tosi humalassa vähintään kerran kuussa koko maahan verrattuna (12 %). Myös laittomien huumeiden kokeilu on yleisempää Espoossa (lukiolaisista 13 % Espoossa, 9 % koko maassa). Energiajuomien päivittäinen käyttö on myös lisääntynyt esim. lukiolaisilla 5 %:sta 11 %:iin, kun taas 8 h yöunia heistä nukkuu vain 50 % (54 % v. 2023).
43 % espoolaisista lukiolaisista ja 40 % yläkoululaisista on yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut. Vuonna 2023 tutkimuksessa osuus oli 37 %. Tämä on myös maan keskiarvoa korkeampi osuus.
Kiusaamisen kokemukset ovat pysyneet jokseenkin samoissa lukemissa kuin edeltävässä kyselyssä. Viikoittain koulukiusaamista kokee 9 % alakoululaisista ja 7 % yläkoululaisista. Ulkomaalaistaustaisia lapsia kiusataan kuitenkin edelleen selvästi enemmän (alakoulussa 14 %, yläkoulussa 11 %). Myös syrjinnän kokemukset koulussa tai vapaa-ajalla ovat selkeästi yleisempiä ulkomaalaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla. Suomalaistaustaisista yläkoululaisista 31 % on kokenut syrjintää, kun taas ulkomaalaistaustaisista 51 %:lla on syrjinnästä kokemuksia. Lukiolaisten syrjinnän kokemus on kuinenkin vähentynyt 20 %:sta 16 %:iin.
Tutustu tuloksiin PowerBI-alustalla.(extern länk, öppnas i ett nytt fönster)
Lisätietoja
tutkimusjohtaja Minna Joensuu
puh. +358 43 8273386
minna.joensuu@espoo.fi
erityissuunnittelija Annika Kaarnalehto
puh. +358 40 6368316
annika.kaarnalehto@espoo.fi
Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan keskeisimpiä tehtäviä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on toimialojen yhteinen, mikä näkyy myös Espoo-tarinassa eli kaupungin strategiassa.
Hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan 2022-2025 on koottu keskeisimpiä tietoja kuntalaisten hyvinvoinnin tilasta sekä hyvinvointitavoitteet ikäryhmittäin valtuustokaudelle. Hyvinvointikertomus kokoaa olemassa olevan hyvinvointitiedon (taustatekijät, vahvuudet ja kehittämistarpeet) yhteen asiakirjaan. Julkaisu on lain edellyttämä laaja hyvinvointikertomus.
Yhteystiedot
va. tutkimusjohtaja Minna Joensuu
puh. +358 43 8273386
minna.joensuu@espoo.fi
Tutkimus ja tilastot
tieto@espoo.fi