Biokaasulla potentiaalia erityisesti raskaan liikenteen käyttövoimana

Espoon strategiajohtaja Pasi Laitala alusti tilaisuuden kertomalla Espoon kestävän kehityksen työstä kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Kestävä Espoo -ohjelma toteuttaa poikkihallinnollisesti koko kaupunkiorganisaatiossa valtuuston hyväksymiä Espoo-tarinan eli Espoon strategian kehittämistavoitteita ilmasto- ja kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi. Kehitämme uusia kestäviä ratkaisuja yhdessä yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa. 

Kotimainen biokaasu parantaa omavaraisuutta ja huoltovarmuutta 

Ravinteita kierrättämällä voidaan lisätä omavaraisuutta sekä parantaa huoltovarmuutta, jonka merkitys korostuu nykyisessä maailmantilanteessa. Merkittävä osa Suomeen tuodusta lannoitteesta on ollut tähän asti peräisin Venäjältä.  

Ympäristöministeriön Riikka Malila kertoi toimenpiteistä ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi. Muuttunut markkinatilanne tukee kierrätyslannoitemarkkinoiden kehitystä Suomessa. Merkittävä nousu lannoitteiden ja energian hinnoissa myös lisää kotimaisen biokaasun kannattavuutta. Biokaasun kysyntä onkin nousussa sen kannattavuuden parannuttua.  

Kuntien roolista biokaasun liikennekäytön edistämisessä ympäristöministeriön Malila totesi puheenvuorossaan: ”Kuntien tehtävä on toimia kannustajana ja uudenlaisten toimintatapojen edistäjänä, antaa mahdollisuuksia alueiden toimijoille ja tukea yhteistyötä”.  

Biokaasun tulevaisuus näyttää valoisalta  

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry on ajanut biokaasuasiaa eri tasoilla jo pidemmän aikaa. Erityisesti viime aikoina on yhdistyksen mukaan otettu monia edistysaskelia biokaasun suhteen niin Suomen kuin EU:nkin tasolla. 

Suomella on tavoitteena puolittaa tieliikenteen hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä, minkä saavuttamisessa myös biokaasulla on merkittävä osuus. Kaasukäyttöisten autojen hankintaa sekä konversiota tuetaan liikenne- ja viestintäministeriön ja jakeluinfrastruktuuria työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen toimilla. 

Gasum Oy:n Markku Suopanki kertoi, että tankkausasemaverkosto kasvaa Suomessa voimakkaasti. Espoossa asemia on tällä hetkellä kolme. Kaasulogistiikka on vahvassa kasvussa myös Euroopassa.  

Biokaasun asemaa edistetään Suomen ja EU:n tasolla 

Valtioneuvoston fossiilittoman liikenteen tiekartassa eli periaatepäätöksessä esitellään toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Biokaasua edistäviin toimiin kuuluvat rahoitus ja tuki kaasukäyttöisten ajoneuvojen hankintaan ja konversioihin sekä liikennekaasun jakeluinfrastruktuuriin. Tällä hetkellä biokaasua tuotetaan Suomessa 1 TWh, ja tavoitteena on kasvattaa määrä 4 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Eri asiantuntijoiden arvioiden mukaan biometaanin ja biokaasun kuorma-autokäytön potentiaali voisi olla vuonna 2030 noin 2,5 TWh:a. 

”Kaasuautoilun lisäämiseksi tarvitaan huomattava lisäys nykyiseen kaasun tankkausasemien määrään”, liikenne- ja viestintäministeriön Tuuli Ojala summasi puheenvuorossaan.  

EU-direktiivi puhtaiden ajoneuvojen markkinoiden edistämiseksi lisää julkisten kalustohankintojen päästöttömyyttä. Raskaan kaluston osalta puhtaaksi ajoneuvoksi luokitellaan ajoneuvo, joka kulkee 100 % vaihtoehtoisella polttoaineella eli joko biopolttoaineella, sähköllä, (bio-)kaasulla tai vedyllä.  

EU:n tasolla on viime aikoina otettu askeleita eteenpäin biokaasuasioiden edistämiseksi. Tästä esimerkkinä Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä nosti REPowerEU-aloitteen, jossa esitetään toimia energian eurooppalaisen omavaraisuuden lisäämiseksi muun muassa biometaanin tuotantoa Euroopassa lisäämällä.  

Kaasuauto on kuluttajalle monin tavoin kannattava valinta 

Kaasuautoilijat ry:n perustaja ja puheenjohtaja Jani Hautaluoma kertoi kaasuautoilusta erityisesti kuluttajan ja autoilijan näkökulmasta. Hautaluoma esitteli monia hyviä syitä valita kaasukäyttöinen auto. Biokaasu on muun muassa kaikista liikenteen käyttövoimista vähäpäästöisin koko elinkaaren aikaisia päästöjä tarkasteltaessa.  

Tyypillisen kaasuhenkilöauton toimintamatka on 300–500 kilometriä kaasulla. Tällä hetkellä Suomessa on jo 70 biokaasun jakeluasemaa. Kaasuauto perustuu turvalliseen ja jo testattuun tekniikkaan. Biokaasulla autoilu, kuten myös kaasukäyttöiset autot, ovat myös kuluttajalle edullisia esimerkiksi bensiinikäyttöisiin autoihin verrattuna.  

Suomessa myytävän biokaasun tuotanto työllistää kotimaassa, sillä se valmistetaan kotimaan kotitalouksien, maatalouden ja yritysten biohajoavista jätteistä. Biokaasun tuotannon sivutuotteena syntyy samalla kierrätysravinteita, joiden käyttö vähentää väkilannoitteiden käytön tarvetta. 

Biokaasun liikennekäytön hidasteiksi Hautaluoma totesi EU:n päästölainsäädännön sekä erityisesti Suomen maaseudun liian harvan tankkausverkoston. Kaasuautoilun verotukseen liittyy myös hänen mukaansa erilaisia tulkintahaasteita. Esimerkiksi kaikkein vähäpäästöisimmistäkin autoista joutuu maksamaan myös käyttövoimaveroa. 

Raskaan kaluston käyttövoimissa painetta päästövähennyksiin  

Biokaasun rooli nähdään webinaarin asiantuntijoiden mukaan tärkeänä varsinkin raskaan liikenteen tarpeisiin vastaamisessa. Raskaan kaluston, etenkin yli 16 tonnin kuorma-autojen, polttoaineena maakaasu ja biokaasu tulevat yleistymään lähivuosina sähköä nopeammin. 

Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaiset hankintatuet, kuten kuorma-autojen hankintatuet vuosille 2023–2030, ohjaavat hankintoja, kuten myös vihreän siirtymän tukipaketti. Raskaan kaluston käyttövoimamurrokseen vaikuttaa myös etenkin ajoneuvojen päästöjä koskeva lainsäädäntö.  

”Meillä on paljon paineita siirtyä pois fossiilista polttoaineista uusiutuviin. Haasteena on kuitenkin yhä jakelu- ja latausinfran kattavuus”, Autoalan Tiedotuskeskuksen liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja summasi nykytilannetta. 

Kalenoja painottaa myös yhteiskuntavastuullisuuden merkitystä valintoihin. ”Yhä useampi kuljetuksia tilaava yritys  ̶  mutta myös kuljetusyritykset ovat erittäin kiinnostuneita päästöjen vähentämisestä”, Kalenoja kertoo.  

Gasumin Suopankin mukaan Espoossa voitaisiin jo hyödyntää paikallisesti tuotettua biokaasua raskaalle liikenteelle. 

Biokaasun ekosysteemityö on käynnissä Espoossa 

Kehittämispäällikkö Tiia Tuuri kestävän kehityksen osaamiskeskuksesta kokosi yhteen Espoon biokaasun edistämistoimia. Espoossa valmistui viime syksynä ensimmäinen kaupungin laajuinen biomassakartoitus. Raskaan liikenteen kaluston elinkaarikustannuslaskelma, TCO (total cost of ownership) toteutettiin keväällä 2022. Selvitämme biokaasun jakeluverkoston laajuutta ja sijoittumista Espoossa. Kokoamme yhteen biokaasu liikennepolttoaineena -ekosysteemin tärkeimpiä toimijoita Espoossa.  

Liity mukaan biokaasun ekosysteemityön kumppaniksi(ulkoinen linkki) ratkomaan globaaleja haasteita paikallisin ratkaisuin! 

Webinaarin tallenne on kuunneltavissa YouTubessa toistaiseksi. 

Biokaasun tulevaisuus -webinaarin järjesti 22.4.2022 Espoon kaupungin kestävän kehityksen osaamiskeskus. Webinaari on osa Ratkaisupolku kestävän kasvun ekosysteemeihin RAKKE -hanketta. Projektin tulosten avulla varmistetaan Espoon ja Uusimaan edelläkävijyys YK:n Agenda 2030 ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitteen ja hiilineutraalisuuden saavuttamisessa sekä talouden elpymisessä. 

RAKKE- hanke tukee vihreää siirtymää fossiilisista käyttövoimista vaihtoehtoisiin käyttövoimiin vauhdittamalla liikenteen sähköistymistä ja rakentamalla biokaasun ekosysteemiä. Hanke on saanut Euroopan unionin aluekehitysrahaston EAKR-rahoitusta.  

Seuraa somessa ja jaa omat oivalluksesi biokaasun tulevaisuudesta aihetunnistein:  
#biokaasu #100toimijaa #KestäväEspoo #RAKKE #hiilineutraali2030