Voitaisiinko diesel korvata biokaasulla kaupungin kuorma-autoissa?

  • Liikenne
  • Ympäristö
Julkaistu: 28.4.2022 7.52Päivitetty: 29.4.2022 11.50

Laskimme käytössä oleville dieselkuorma-autoille polttoaineen elinkaarikustannukset verraten dieseliä ja biokaasua. Biokaasu on sitä houkuttelevampi vaihtoehto, mitä enemmän auto kuluttaa ja mitä enemmän kilometrejä sillä vuodessa ajetaan. Vähäpäästöinen ratkaisu voi olla myös taloudellisesti kestävin. Espoon tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030.

Pidemmillä matkoilla biokaasun elinkaarisäästöt ovat suurimmat.Kuva: Olli Urpela

 

Espoon kaupungilla on käytössään 42 kuorma-autoa, joiden moottoreissa poltetaan dieseliä. Hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä pyrkivässä kaupungissa dieselille etsitään vähemmän päästöjä aiheuttavia vaihtoehtoja. Jo nyt yli 60% käytetystä polttoaineesta on vähäpäästöistä biodieseliä.

Arvioimme, miten kuorma-autojamme voisi ajaa dieselin sijaan biokaasulla taloudellisesti järkevällä tavalla. Teimme laskelman perustuen Gasumin käyttöömme antamaan laskuriin, jonne syötimme omien käyttötapaustemme tiedot ja oletukset. Laskurin avulla laskimme biokaasuauton elinkaarikustannukset (TCO, total cost of ownership) polttoaineen osalta. Laskelmat  perustuvat arvioihin ja oletuksiin autojen hankinta-, kunnossapito- ja käyttökustannuksista. Muutokset lähtötiedoissa, esim. polttoaineiden hinnoissa tai auton dieselin kulutuksessa vaikuttavat paljon tuloksiin, joten lähtötiedot kannattaa aina tarkistaa ja päivittää, kun laskee kannattavuuslaskelmia omassa käyttötarkoituksessaan.

Alla olevassa kuvassa näet yhteenvedon laskelmista, jotka tehtiin Espoon kaupungin käytössä olevilla kuorma-autoilla ja todellisilla kulutustiedoilla. Laskelmien perusteella biokaasu on kaupungin teiden kunnossapidon käytössä auton elinkaaren aikana edullisempaa dieseliin verrattuna. Säästö riippuu käyttökohteesta ja alueesta. Esimerkiksi Pohjois-Espoon pidemmillä ajomatkoilla (30 000 km/vuosi, kulutus 50 l/km) säästö Scanialla olisi jopa 52 000 euroa 10 vuodessa. Samalla vähennettäisiin lähes 350 tCO2e hiilidioksidipäästöjä EU:n RED II (Renewable Energy Directive II -laskentametodilla laskettuna). Mercedes-Benz Ategolla ajetaan kuvan esimerkissä 20 000 km/vuosi ja kulutus on 40 l/km.

 

Laskelmien perusteella biokaasu on kaupungin teiden kunnossapidon käytössä auton elinkaaren aikana edullisempaa dieseliin verrattuna.

 

Seuraavaksi tarkemmin laskelman teosta ja muita huomioitavia asioita.

Biokaasu 20% halvempaa kuin diesel

Kaasukuorma-auton kunnossapito maksaa keskimäärin saman verran kuin vastaavan dieselkuorma-auton, joten kustannusten tarkastelu rajattiin hankinta- ja käyttökustannuksiin. Käyttökustannuksen taas voidaan olettaa riippuvan hyvin suoraan polttoainekustannuksista.

Polttoaineiden hintaseurantapalvelusta Polttoaine.net(ulkoinen linkki) haettujen tietojen perusteella diesel maksoi 8.3.2022 Espoossa keskimäärin 2,16 €/l. Biokaasun tankkaaminen Espoossa sijaitsevilla asemilla taas maksoi tällöin kaasuyhtiö Gasumin(ulkoinen linkki) mukaan 1,70 /kg. Ilmoitetut hinnat sisältävät arvonlisäveron, jota kaupungin ei tarvitse maksaa. Muutetaan hinnat siis verottomiksi, jolloin saadaan dieselille 1,74 €/l ja biokaasulle 1,37 €/kg.

Tekemämme yksinkertaisen laskelman perustella kaasulla ajaminen on siis tällä hetkellä yli 20 prosenttia halvempaa kuin dieselillä!

Kustannussäästöjä katujen hoitoon ja kunnossapitoon

Lähes kaikki Espoon kaupungin käyttämät kuorma-autot kuuluvat kaupunkitekniikan keskukselle, joka käyttää niitä erityisesti katujen hoitoon ja kunnossapitoon. Autojen alustan alla on oltava tilaa erilaisille kunnossapitolaitteille, kuten jäänpoistoterille teitä auratessa. Jotta lisälaitteiden lisäksi tilaa olisi myös kaasusäiliöille, auton akselivälin on oltava melko pitkä. Kaikissa autoissa ei siksi voida käyttää tällä hetkellä biokaasua, vaan käyttötarkoitus tulee aina huomioida ensisijaisesti.

Oletetaan, että osa kaupungin kunnossapitotehtävistä onnistuisi myös kaasukuorma-autoilla. Kunnossapitotehtävät kuluttavat paljon polttoainetta, jopa 35–50 litraa dieseliä sadalla kilometrillä. Vuotuinen ajomäärä riippuu paljon siitä, missä päin kaupunkia autoa käytetään. Suurimmillaan puhutaan jopa 30 000 kilometristä vuodessa. On eroa sillä, tehdäänkö töitä Pohjois-Espoon pidempien matkojen alueella vai eteläisemmän Espoon kaupunkimaisemmassa ympäristössä.

Taloudellista kannattavuutta arvioitaessa on syytä olla hieman varovainen. Oletetaan, että ajoa tulisi vuodessa 20 000 km, johon palaisi 8 000 litraa dieseliä. Se maksaa kaupungille melkein 14 000 euroa. Jos dieselauto korvattaisiin kaasulla, polttoainekustannus laskisi 11 000 euroon vuodessa maaliskuun hinnoilla.

Elinkaaren aikana säästöä jopa kymmeniä tuhansia autoa kohden

Kaupunki käyttää yhtä kuorma-autoa tyypillisesti kymmenen vuotta ennen kuin se korvataan uudella. Jotta voisimme arvioida, kuinka paljon säästöä saadaan koko käyttöiän aikana, tulevina vuosina saatavat säästöt täytyy diskontata. Diskonttaus tarkoittaa tulevaisuuden rahavirran nykyarvon laskemista. Mitä suurempi nykyhetken arvo suhteessa tuleviin, sitä isompaa diskonttokorkoa käytetään. Valitaan koroksi esimerkiksi kolme prosenttia ja lasketaan joka vuosi saatavat 3 000 euron säästöt yhteen. Biokaasuun vaihtamalla saatavien säästöjen voidaan arvioida olevan noin 26 000 euroa.

Onko tämä sitten paljon vai vähän? Riippuu kaasukuorma-auton hinnasta. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että jos kaasukuorma-auto on enintään 26 000 euroa kalliimpi kuin vastaava dieselkuorma-auto, vaihtaminen kannattaa. Kun keskimäärin kaasukuorma-auto on autonvalmistajien mukaan noin 16 000 euroa kalliimpi, säästöä syntyisi tässä esimerkkitapauksessa 10 000 euroa.

Yksityisten toimijoiden on mahdollista saada kaasuauton hankintaan tukea ja autojen käyttöaste on usein kunnallista toimijaa suurempi. Siksi yksityisen liikkeenharjoittajan käytössä säästö voi olla vielä tätä suurempaa.

Biokaasu on sekä vähäpäästöinen, kotimainen ja taloudellisesti varteenotettava vaihtoehto

Päästöjen vähentäminen on tärkeää ensisijaisesti ympäristön ja ihmisten terveyden vuoksi. Biokaasun arvoa lisää myös sen kotimaisuus ja uusiutuvuus. Biokaasu parantaa Suomen huoltovarmuutta. Tällä hetkellä biokaasu on erinomainen vaihtoehto myös taloudellisessa mielessä.

 

Hyödyllisiä linkkejä:

Ajankohtaista tietoa aiheesta voit lukea 22.4.2022 järjestämämme Biokaasun tulevaisuus -webinaarin(ulkoinen linkki) koosteesta.

Hankintatuista löytyy lisätietoa Traficomin sivuilta(ulkoinen linkki).

Erilaisia autoilun laskureita on mm. Gasumilla (ulkoinen linkki)ja Suomen ilmastopaneelilla(ulkoinen linkki).

 

Tiesitkö? 

Dieseliä ostetaan litroina ja kaasua kilogrammoina

  • Kaasumoottori kuluttaa n. 25 prosenttia enemmän energiaa kuin dieselmoottori. Koska dieseliä myydään litroittain ja kaasua kilogrammoittain, pitää kaasunkulutuksen arvioimiseksi tehdä joitakin yksinkertaisia laskutoimituksia. 
  • Kuvitellaan, että kaasua haluttaisiin alkaa käyttää kuorma-autossa, joka on kuluttanut sadan kilometrin ajossa 20 litraa dieseliä. Dieselin tiheys voi vaihdella välillä 0,82–0,845 kg/l, joten 20 litraa painaa noin 16–17 kg. Kilosta dieseliä saadaan 42–46 megajoulea energiaa, joten sadan kilometrin ajamiseen kuluu energiaa 690–780 megajoulea (eli noin 190–220 kilowattituntia).
  • Vastaavan kaasukuorma-auton energiankulutus olisi siis 860–970 megajoulea eli 240–270 kilowattituntia. Yhdestä kilosta kaasua saadaan energiaa 13,7 kilowattituntia, joten sadan kilometrin ajamiseen tarvittaisiin 17–20 kg kaasua.
  • Tulosten mukaan dieselkuorma-auton kulutus litroina on suunnilleen sama kuin kaasukuorma-auton kulutus kilogrammoina. Kustannuksia voidaan siis kätevästi arvioida suuntaa-antavasti tarkastelemalla dieselin ja kaasun hintoja sekä autoilla ajettavien matkojen pituuksia.

 

Espoon kestävän kehityksen projekteissa edistetään kestävää kasvua

TCO-laskelma toteutettiin RAKKE-projektissa. Espoon kaupungin Ratkaisupolku kestävän kasvun ekosysteemeihin (RAKKE)(ulkoinen linkki) -projekti on rahoitettu Uudenmaan kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (UKKE) -rahoituksesta.

 

Tiia Tuuri

Kehittämispäällikkö, ekosysteemit040 636 9757
  • Ilmasto
  • Kestävä kehitys