Miltä näyttää tulevaisuuden liikkuminen?
Liikenteen ja liikkumisen tulevaisuuteen vaikuttavat monet nyt tehdyt ratkaisut. Raide-Jokeri, Länsimetron jatke ja Espoon kaupunkiradan jatke tuovat lähitulevaisuudessa parempaa palvelua joukkoliikenteeseen. Kulkuvälineiden omistamisen tarve ja merkitys vähenee. Yhteiskäyttöisten sähköpotkulautojen, kaupunkipyörien, autojen ja veneiden tulo kaupunkikuvaan on jo muuttanut ja monipuolistanut liikkumisen mahdollisuuksia monilla tavoin. Liikenteen käyttövoimien kehitys on nopeassa murroksessa.
Järjestämme yhteistyössä Espoon työväenopiston ja Aalto-yliopiston kanssa Espoon tulevaisuuden näkymiä valottavan Meidän Espoo 20X0 -tapahtumasarjan. Avajaistilaisuudessa futuristi Elina Hiltunen kertoi maailman suurten muutosten vaikutuksesta Espooseen nyt ja tulevaisuudessa. Myös tulevaisuuden liikkumistarpeisiin ja liikenteen kehitysnäkymiin vaikuttavat megatrendit, kuten ilmastonmuutos ja digitalisaatio. Tulevaisuuden ratkaisuilta edellytetään kestävyyttä ja päästöttömyyttä. Espoon tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
Panostuksia pyöräilyyn ja kävelyyn
Professori Arto O. Salonen puhui vastikään päättyneen 6Aika: Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa -hankkeen päätöstilaisuudessa liikenteen tulevaisuudesta. Hän ennakoi lihasvoimaisen liikkumisen, kävelyn ja pyöräilyn, osuuden olevan tulevaisuudessa kasvussa.
Pyöräilyn edistämisohjelmassamme vuosiksi 2015–2024 on määritelty tavoite pyöräilyn määrän kaksinkertaistamiseksi, jolloin sen osuus kulkutapaosuuksista nousisi 15 prosenttiin.
Pyöräilyn ja kävelyn verkostoja kehitetään Espoossa jatkuvasti uusissa hankkeissa ja olemassa olevien osuuksien parannuksilla. Viime vuosien merkittäviä jo toteutettuja pyöräilyn edistämistoimia ovat olleet Läntisen Tarvonsillan ja Laajalahdenbaanan hankkeet. Lähivuosien merkittävin pyöräliikenneinvestointi on kaupunkiradan yhteydessä rakennettava Rantaradanbaana.
Ympärivuotisen pyöräilyn mahdollisuuksia on parannettu kunnossapidon keinoin lisäämällä harjasuolausta talviaikana pyörätiellä Keilaniemestä Leppävaaraan ja Länsiväylän varren reitillä Helsingin rajalta Matinkylään.
Huhtikuusta lokakuun loppuun asti käytössä olevat kaupunkipyörät ovat jo vakiintuneet osaksi Espoon katukuvaa. Kaupunkipyörät ovat yhteiskäyttöpyöriä, joita voi lainata ja ottaa käyttöön maksua vastaan kaupunkipyöräasemilta. Espoon kaupunkikeskuksista pyöräasemia on Leppävaarassa, Matinkylässä ja Tapiolassa. Kaupunkipyörien hyödyntäminen liityntäliikennemuotona on erityisen suosittua. Monet suosituimmista kaupunkipyöräasemista ovat metroasemien läheisyydessä. Espoon metro- ja juna-asemien pyöräpysäköintimahdollisuuksiin on viime aikoina panostettu. Espoon yhä kasvaessa ja muuttuessa on myös liityntäpysäköintiä tarpeen jatkuvasti kehittää.
Raideliikenteen lisääminen parantaa joukkoliikenneyhteyksiä
Länsimetron jatke valmistuu vuonna 2023, ja tuo mukanaan viisi uutta metroasemaa. Kakkosvaiheen valmistuttua metro tulee kulkemaan Kivenlahteen saakka. Muita uusia metroasemia Kivenlahden lisäksi ovat Finnoo, Kaitaa, Soukka ja Espoonlahti.
Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava pikaraitiolinja, jonka liikennöinti alkaa tammikuussa 2024. Raide-Jokerilla on ennustettu tehtävän vuonna 2030 noin 91 000 matkaa arkivuorokaudessa. Vuonna 2050 matkoja on ennusteen mukaan jo 125 000 arkivuorokaudessa. Pikaraitiolinjan pysäkit sijoitetaan paikoille, jotka ovat nyt tai tulevaisuudessa asumisen, työpaikkojen tai palvelujen keskittymiä.
Espoon kaupunkirata tuo kaksi lisäraidetta Leppävaaran ja Kauklahden välille nykyisten raiteiden viereen. Kaupunkiratahanke parantaa Turun suunnan kaukoliikenteen sekä Karjaan, Kirkkonummen ja Espoon lähiliikenteen täsmällisyyttä ja sujuvuutta osana pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmää. Radan on määrä valmistua vuonna 2028.
Raidehankkeiden valmistuminen tuo Espoon joukkoliikenteeseen parempaa palvelua ja vähentää merkittävästi liikenteen päästöjä.
Uusia mahdollisuuksia yhteistyöllä
Teemme paljon yhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa liikenteen ja liikkumisen palveluiden kehittämiseksi. Henkilöliikenteen sähköistymiskehityksen huomioiden pyrimme yhdessä yritysten kanssa esimerkiksi lisäämään sähköautojen latauspisteiden määrää espoolaisissa taloyhtiöissä. Myös biokaasun käyttöä liikennepolttoaineena edistetään yhdessä yritysten kanssa.
Yhteiskäyttöisyys ja liikenteen palvelullistuminen on näkynyt viime vuosina vahvasti Espoossa. Espoon kaupunkikuvassa näkyy niin yhteiskäyttöisiä autoja, kaupunkipyöriä, sähköskoottereita kuin veneitäkin. Monipuoliset liikkumisen palvelut luodaan vahvassa yhteistyössä yrityskumppanien kanssa.
Olemme selvittäneet myös automatisoidun bussiliikenteen mahdollisuuksia joukkoliikenteen lisänä. Espoon ja Turun kaupunkien teettämä konsulttiselvitys automaattibussien tulevaisuudesta ennustaa, että vuonna 2030 teknologia sallii automaattibussien liikkumisen muun liikenteen joukossa kaikissa olosuhteissa. Raportin mukaan automaattisen joukkoliikenteen voidaan odottaa olevan jo melkoisen vakiintunutta vuoteen 2040 mennessä.
Yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen lisäksi yhteistyötä ja vuoropuhelua käydään espoolaisten asukkaiden kanssa erilaisia tilaisuuksia, työpajoja ja kyselyitä järjestämällä. Espoon strategian mukaisesti pyrimme edistämään asukkaiden mahdollisuuksia tehdä kestäviä valintoja arjessa nyt ja tulevaisuudessa. Esimerkiksi vuonna 2021 toteutetussa Mun Espoo kartalla -kyselyssä asukkaat antoivat yli 4600 kehittämisideaa eri puolille Espoota. Asukkaat esittivät runsaasti myös liikenteeseen ja liikkumiseen liittyviä kehittämisideoita. Tavoitteena on, että Mun Espoo kartalla -kysely vakiintuu osaksi kaupunkisuunnittelun lähtötietoaineistoa.
Lisätietoja: kehittämispäällikkö Mari Päätalo, puh. +358 40 6394550, mari.paatalo@espoo.fi