Espoon robottibussikokeilut raivaavat tietä automaattiseen arkiliikenteeseen

27.1.2022 12.43Päivitetty: 1.2.2022 14.06
WSP Finlandin toteuttama virtuaalimalli robottibussista.
Robottibussien esteettömyyttä testasi syksyllä joukko liikuntarajoitteisia espoolaisia. Testiympäristönä toimi WSP Finlandin rakentama espoolaisten robottibussien virtuaalimalli. Kuva: WSP Finland Oy

Noin vuonna 2030 joukkoliikenteen kustannuksia leikkaavat robottibussit voivat kurvailla Espoon kaduilla muun liikenteen joukossa, ennustaa robottibussiselvitys.

Syksyllä 2021 Espoossa oli käynnissä kokonaista kolme robottibussiaiheista projektia. Yksi niistä on robottibussioperaattori Roboriden laatima palvelukuvaus Espooseen sopivasta robottibussipalvelusta.

– Espoossa Matinkylä ja Espoon keskus ovat erittäin potentiaaliset alueet robottiliikenteelle, kertoi Roboriden toimitusjohtaja Tatu Nieminen. Hän esitteli projektin tuloksia marraskuussa 2021 Otaniemessä Espoon kaupungin järjestämässä liikennealan ammattilaisten robottibussiseminaarissa.

Joukkoliikenteen automatisointi kannattaa aloittaa kaupunkikeskustoista ja asemien syöttöliikenteestä. Kaupungeissa automaattiliikenteen aloittamista jarruttavat lainsäädäntö ja puuttuva palvelutarjonta, ei niinkään teknologia.
– Teknologia on kypsää lyhyillä alle 5 kilometrin matkoilla ja matalissa kaupunkinopeuksissa, Maantienopeudet ovat teknisesti huomattavasti vaativampia, Nieminen toteaa. 

Espoon kaduilla robottibusseja on nähty ensi kertaa testiajossa jo vuonna 2019. Espoon ja Turun kaupunkien Sitowise Oy:llä teettämä konsulttiselvitys automaattibussien tulevaisuudesta ennustaa, että vuonna 2030 teknologia sallii automaattibussien liikkumisen muun liikenteen joukossa kaikissa olosuhteissa. Samoihin aikoihin robottibussipalvelut alkavat yleistyä kaupungeissa viimeisen kilometrin matkoilla joukkoliikenteen asemilta kotiportille. ”Vuoteen 2040 mennessä automaattisen joukkoliikenteen voidaan odottaa olevan jo melkoisen vakiintunutta”, raportti toteaa.

Kuljettaja ratin takaa valvomoon

Ramboll Finland Oy selvitti omassa työssään, miten automaattisilla busseilla voidaan parantaa Espoon joukkoliikenteen kustannustehokkuutta. Tutkimuskohteena olivat Perkkaan ja Kauklahden alueet. Bussikalusto on parhaillaan sähköistymässä nopeasti. Se alentaa liikennöinnin kustannuksia. Samalla kuljettajien palkoista tulee suhteellisesti ottaen yhä suurempi menoerä.

Esimerkiksi selvityksen tarkastelemalla bussilinjalla 203 Uusmäestä Leppävaaran aseman kautta Perkkaalle kuljettajien palkat muodostavat noin puolet linjan noin 900 000 euron vuosikustannuksista. 

Täysin ilman ihmistyötä eivät robottibussitkaan liiku. Työt vain siirtyvät bussin kuskin penkiltä valvomoon.
– Automaattiliikenteen kustannustehokkuus riippuu pitkälti siitä, montaako ajoneuvoa yksi valvomotyöntekijä voi kerralla turvallisesti valvoa, kertoo Rambollin Juho Björkman.

Rambollin laskelmat paljastavat, että koko linjan 203 automatisointi voisi tuoda noin 100 000 euron vuosisäästöt nykytilanteeseen verrattuna. Näin siitä huolimatta, että automaattibussit ovat paljon nykykalustoa kalliimpia.
– Ajoneuvojen hinnat tulevat radikaalisti laskemaan massatuotannon myötä, arvioi Roboriden Tatu Nieminen.

Nieminen muistuttaa, että tällä hetkellä eri puolilla maailmaa liikennöivät robottibussilinjat ovat vielä pieniä, enintään muutaman ajoneuvon laajuisia kokeiluja. Kustannussäästöjä alkaa syntyä vasta, kun robottibusseja on liikkeellä kymmeniä tai satoja.

Automaattibusseilla liikenne kannattaa myös silloin, kun matkustajia on vähän.
– Ilta- ja viikonloppuliikenteen palvelutason parantaminen onnistuu kustannustehokkaasti, kun henkilökuntaa ei tarvita lisää, Juho Björkman pohtii.

Strateginen valinta

Robottibussiseminaarin avauspuheenvuorossa Espoon kaupungin projektipäällikkö Mari Päätalo selittää, miksi automaattiliikenne on Espoossa erityisen mielenkiinnon kohteena. Valtuuston syksyllä 2021 hyväksymä uusi Espoo-strategia linjaa, että kaupunki on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää erinomaista joukkoliikennettä, mutta samaan aikaan kaupungin kuluja on pakko leikata.

–  Espoo käyttää joukkoliikenteeseen noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Automaattisen joukkoliikenteen pitäisi pystyä parempaan kuin nykyinen joukkoliikenne, ja nykyistä halvemmalla, Mari Päätalo toteaa.

Automaattinen joukkoliikenne täydentää tulevaisuudessa Espoon laajenevaa raideverkkoa. Joukkoliikenteen runkoverkon muodostavat metro, juna ja pikaraitiotie. Matkojen ensimmäiset ja viimeiset kilometrit taitetaan automaattibusseilla. Tämä on kehityssuunta monissa muissakin Euroopan kaupungeissa. 

Teksti: Petja Partanen

Espoon robottibussikokeilut ovat osa Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa -hanketta. Elokuussa 2019 käynnistynyt Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama 6Aika-hanke päättyy 31.1.2022. 

Espoon kaupungin automaattisen bussiliikenteen selvityksiä ja kokeiluja:

Espoon ensimmäinen robottibussikokeilu tehtiin vuonna 2019 Keran alueella.Kuva: Janne Ketola
  • Kaupunkikehitys
  • Kestävä kehitys
Koko Espoo