Järvet ja virtavedet

Espoossa on pääkaupungin kunnista eniten vesistöjä, ja sen 74 järveä ja lukuisat lammet tarjoavat monenlaisia makean veden elinympäristöjä. Erityisesti luonnontilaiset jokiosuudet ovat tärkeitä monille uhanalaisille lajeille. Espoon kaupunki pitää huolta vesistöistään monella eri tapaa ja vesiensuojelu on keskeinen osa kaupungin luonnonsuojelutyötä.

Pääosa Espoon järvistä sijaitsee Nuuksion järviylängöllä ja Keski-Espoossa. Alueella on sekä kirkkaita järviä että tummavetisiä pieniä suolampia. Espoon suurin järvi on keskiosissa sijaitseva runsasravinteinen Bodomjärvi, eteläisin järvi puolestaan sijaitsee Pentalan saaressa.

Espoon järvet tarjoavat mahdollisuuksia myös vapaa-ajanviettoon ja virkistäytymiseen. Esimerkiksi omalla kanootilla tai sup-laudalla voi meloa kaikilla Espoon järvillä. Espoossa on myös useita uimarantoja, joissa voi pulahtaa veteen. Osalla uimarannoista seurataan veden lämpötilaa ja sinilevätilannetta uimakauden ajan. Nämä tiedot löytyvät ulkoliikuntakartasta.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Kymmenen avantouintipaikkaa puolestaan tarjoaa mahdollisuuden jatkaa uimaharrastusta myös talvikaudella.

Espooseen on syntynyt maaston jyrkkäpiirteisyydestä ja järvisyydestä johtuen poikkeuksellisen rikas virtavesien verkosto. Monet purot saavat osan vedestään uoman pohjalla tai penkassa sijaitsevasta lähteestä. Kun tasaisen viileää, hapekasta vettä riittää kesät talvet, on muun muassa taimenen ja purokatkan menestyminen mahdollista.

Arvokkaimmat virtavesikohteet keskittyvät erityisesti Espoon länsi- ja pohjoisosiin Mankinjoen, Gumbölenjoen ja Nuuksion Myllypuron jokireitille. Myös Glimsin- ja Glomsinjoki latvapuroineen ovat Espoon virtavesiluonnon helmiä.  Monipuolisen kalalajiston lisäksi virtavesien ympäristössä viihtyvät muun muassa saukko ja koskikara. Glomsjoessa puolestaan asustaa uhanalainen purohyrrä, jonka ainoa tunnettu esiintymispaikka Suomessa on joen varjoisalla lehtoalueella.

Espoon virtavesien luonnontilaisuutta ja muuntuneisuutta on arvioitu edellisen kerran vuosina 2020–2021. Virtavesikartoituksessa kuvattiin vesistöissä elävän lajiston lisäksi esteitä, jotka vaikeuttavat vesieliöiden liikkumista kaupunkipuroissa. Näitä tietoja hyödynnetään virtavesien kunnostushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa.