Soveltavan liikunnan kehittämissuunnitelma vuosille 2025–2029
Espoon Soveltavan liikunnan kehittämissuunnitelma on tehty yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on parantaa soveltavaa liikuntaa, jotta kaikilla espoolaisilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus liikuntaan. Suunnitelma perustuu tarpeeseen edistää kaikkien osallisuutta ja hyvinvointia liikunnan avulla sekä vastata väestön moninaistumiseen ja ikääntymiseen. Tällä sivustolla on nähtävissä kehittämissuunnitelman tiivistelmä, sen voi myös halutessaan ladata tai tulostaa itselleen. Sivun lopussa on myös tarkennettuja kehittämistoimenpiteitä, ja nämä päivittyvät ajan myötä.
Tutustu Espoon soveltavaan liikuntaan
Mitä on soveltava liikunta?
Soveltavalla liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden, muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisten tilanteiden vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan. Soveltavassa liikunnassa on kyse soveltamisesta ja sen järjestäminen vaatii erityisosaamista. Soveltavan liikunnan kohderyhmänä ovat erityisesti toimintarajoitteiset, pitkäaikaissairaat sekä ne yli 65-vuotiaat, joiden toimintakyky on selvästi heikentynyt iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Soveltava liikunta -termiä käytetään nykyään erityisliikunnan sijaan.
Arviolta 15–20 prosenttia väestöstä tarvitsee soveltavan liikunnan palveluita, ja tämän tarpeen odotetaan kasvavan väestörakenteen muuttuessa. Liikuntalain ja YK:n vammaisoikeussopimuksen mukaan kaikkien väestöryhmien tulee saada mahdollisuus liikkua ja harrastaa liikuntaa yhdenvertaisesti.
Soveltava liikunta edistää osallisuutta tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua liikuntaryhmiin ja yhteisöihin. Yhteisöllisyys ja ryhmään kuuluminen parantavat hyvinvointia. Osallistuminen liikuntaan voi luoda myönteisiä kokemuksia ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa omaan terveyteen ja kuntoon. Erityisesti lasten ja nuorten osallisuuden tukeminen on tärkeää, jotta he voivat osallistua liikuntaharrastuksiin jo varhaisessa vaiheessa.
Soveltavan liikunnan nykytila Espoossa
Espoossa järjestetään soveltavaa liikuntaa kaupungin, hyvinvointialueen sekä kolmannen sektorin toimesta ja yhteistyöllä.
Kaupungin liikuntapalveluiden ohjatun liikunnan tavoitteena on tarjota laadukkaita, helposti saavutettavia ja kohtuuhintaisia tai maksuttomia liikuntaryhmiä espoolaisille, joille säännöllinen liikunta on terveyden kannalta erityisen tärkeää tai jotka liikkuvat terveytensä ylläpitämiseksi liian vähän. Ohjattu toiminta pyritään toteuttamaan esteettömästi ja soveltaen mahdollisuuksien mukaan.
Soveltavan liikunnan ryhmiä järjestetään Espoossa viikoittain ja vuodenajasta riippuen 40–50. Erityisryhmien vesijumppien, kuntosaliryhmien ja yhteistyöryhmien lisäksi järjestetään useita avoimia liikuntaryhmiä, jotka soveltuvat toimintarajoitteisille. Näihin ryhmiin kuuluvat muun muassa tuolijumpat, kehonhuolto ja tasapaino, avoimet kuntosalit erityisryhmille sekä etätunnit yhteistyökumppanin järjestämänä ja omatoimiliikunnan sivuilla saatavilla olevat erilaiset tallenteet. Lapsille ja nuorille on suunnattu 12 ryhmää. Näihin ryhmiin kuuluvat muun muassa soveltavan uinnin ryhmät, sovellettu futis, sovellettu jääliikunta ja nuorten kuntosali erityisryhmille. Ryhmistä suurin osa toteutetaan yhteistyökumppaneiden toimesta. Yhteistyössä toteutetuille liikuntaryhmiin osallistuminen ei edellytä järjestöön liittymistä. Lisäksi liikuntaseurat ja yhdistykset järjestävät omia liikuntaryhmiä eri lajeissa tukea tarvitseville lapsille ja nuorille.
Maksutonta ja kaikille avointa liikuntaharrastustoimintaa alle 20-vuotiaille järjestetään yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Näitä ryhmiä ovat muun muassa perheliikuntatöpinät 2–8-vuotiaille lapsille perheineen, alakoululaisten Wau-kerhot, 13–20-vuotiaiden Jumppi-ryhmät sekä koululaisten loma-ajan liikunta. Osa liikuntaryhmistä on sovellettavissa palveluntuottajan osaamisen mukaan myös erityisryhmille. Avustajan saa ottaa mukaan toimintaan. Lisäksi liikuntaryhmiä tarjoaa Espoon harrastuspolku. Liikuntaryhmistä saa tietoa harrastushaku.fi -palvelusta.
Espoo on digitaalisen liikunnan ja urheilun edelläkävijä. Digitaalinen liikuntapelaaminen tarjoaa saavutettavan ja monipuolisen tavan lisätä fyysistä aktiivisuutta erityisryhmille. Pelit voidaan mukauttaa eri taitotasoille, ja suurinta osaa Espoon hyödyntämistä ratkaisuista voi pelata esimerkiksi istuen tai apuvälineiden kanssa. Liikunta- ja urheilu tulosyksikkö sekä Kirjastopalvelut aloittavat yhteistyössä uuden Pelaamisen apuvälinelainaamon, jonka tavoitteena on edistää pelikulttuurin saavutettavuutta tarjoamalla lainattavia erikoisohjaimia ja laitteita, joita voi käyttää esimerkiksi keholla tai silmillä.
Espoon varhaiskasvatuksessa liikunta nähdään keskeisenä työtapana, jonka tavoitteena on lisätä lasten liikkumisen iloa, osallisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Lapsille tarjotaan ohjattua monipuolista, säännöllistä ja lapsilähtöistä liikuntaa sekä mahdollistetaan päivittäin lapsen omaehtoinen liikkuminen. Toiminta on inklusiivista ja huomioi lasten yksilölliset tarpeet esimerkiksi erityisvälineiden, pienryhmien, vaihtoehtoisten kommunikointivälineiden ja asiantuntijayhteistyön avulla. Soveltavan liikunnan välinelainaamo tukee erityisesti toimintarajoitteisten lasten osallisuutta sekä osallistumista ryhmän toimintaan. Toimintakaudella 2025–2026 liikkuminen on varhaiskasvatuksen kehittämiskohde. Liikuntakasvatuksen toteutumista arvioidaan valtakunnallisen Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman avulla, ja yksiköt valitsevat arvioinnin perusteella omat kehittämiskohteensa. Lisäksi henkilöstön osaamista vahvistetaan esimerkiksi koulutusten avulla.
Espoon perusopetuksen liikunnan opetuksen tehtävänä on edistää oppilaiden hyvinvointia ja tukea liikunnallista elämäntapaa. Liikunnan opetuksessa huomioidaan oppilaiden yksilöllisyys ja tarvittaessa hyödynnetään soveltavan liikunnan keinoja ja välineitä. Soveltavaa liikuntaa suunnittelevat ja toteuttavat opettajat yhteistyössä koulunkäynninohjaajien ja muiden ammattilaisten kanssa. Espoossa toimii myös kaksi liikunnan kehittäjäopettajaa, jotka osallistuvat opettajien soveltavan liikunnan pedagogisen osaamisen kehittämiseen.
Koulujen toteuttamassa vammaispalveluiden aamu- ja iltapäivähoidossa erityiskoulunkäynninohjaajat ja koulunkäynninohjaajat toteuttavat lapsille ja nuorille soveltavaa liikuntaa. Liikunta on lapsilähtöistä ja mukautetaan osallistujien kykyjen mukaisesti. Suunnittelussa huomioidaan lasten ja nuorten kiinnostuksen kohteet, taidot ja jaksaminen. Myös koulujen loma-aikoina järjestettävässä loma-ajan hoidossa toteutetaan soveltavaa liikuntaa samoin periaattein. Kaupungin liikuntapalvelut pitävät lisäksi kahdella koululla liikuntakerhoa yhteistyössä iltapäivähoidon kanssa.
Espoossa soveltava liikunta on huomioitu liikuntaneuvonnassa ja -palveluissa monin tavoin. Kaupunki tarjoaa erityisesti ikääntyneille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille suunnattuja liikuntapalveluja, jotka tukevat osallistujien hyvinvointia ja toimintakykyä.
Espoossa liikuntaneuvontaa tarjoavat liikunnanohjaajat, jotka antavat maksutonta opastusta kaikenikäisille ja erityisesti uusille liikkujille. Neuvonnassa voidaan laatia henkilökohtaisia liikuntasuunnitelmia ja ohjata asiakkaita sopivien liikuntamuotojen pariin. Liikuntaneuvontaa voi saada Espoon terveysasemilla ja liikuntapaikoilla. Syksyllä 2025 Espoossa käynnistyi liikuntaneuvonnan hanke, jossa tuodaan hyvinvointivalmennusta kolmeen espoolaislukioon
Espoon kaupunki tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa esteettömyyden edistämiseksi. Palautekanavat ja käyttäjäkokemukset ovat tärkeitä esteettömyyden kehittämisessä. Vammaisneuvosto ja sen Rakennetaan Kaikille -työryhmä osallistuvat aktiivisesti esteettömyyden edistämiseen tuomalla monipuolista kokemusasiantuntijuutta jo suunnitteluvaiheessa.
Uudisrakentamisessa noudatetaan esteettömyyslainsäädäntöä, ja esteettömyyden toteutuminen tarkastetaan erityisesti julkisten liikuntarakennusten yhteydessä. Valtionapua saaneiden hankkeiden tulee tehdä esteettömyysselvitys. Näin varmistetaan, että uudet tilat ovat mahdollisimman saavutettavia kaikille käyttäjäryhmille.
Vanhojen rakennusten osalta esteettömyyttä parannetaan peruskorjausten yhteydessä. Korjausrakentamisessa huomioidaan rakenteelliset mahdollisuudet esteettömyyden lisäämiseen, jotta myös vanhemmat tilat saadaan paremmin kaikkien käyttöön. Useat vanhat kohteet ovat kuitenkin vaikeita saada täyttämään kaikkia esteettömyyteen liittyviä vaatimuksia peruskorjauksenkaan jälkeen.
Espoossa on useita esteettömiä liikuntakohteita. Uusimmat uimahallit ja uusien koulujen liikuntatilat on rakennettu esteettömyysvaatimusten mukaisesti. Ulkoliikuntakohteista muun muassa Korennon kierros -luontopolku ja Rantaraitti ovat suurelta osin esteettömiä. Lisäksi Oittaan uimaranta melontalaitureineen tarjoaa hyvät mahdollisuudet esteettömään vesiliikuntaan. Myös Iso Vasikkasaaren palvelut on rakennettu mahdollisimman esteettömiksi.
Palvelukartta tarjoaa saavutettavaa tietoa kaupungin palveluista, ja osa esteettömyystiedoista on löydettävissä sen kautta. Kartan avulla käyttäjät voivat etsiä ja arvioida kohteiden esteettömyyttä ennen liikkumista paikan päälle. Tavoitteena on saada kaikki liikunta- ja ulkoilupaikat palvelukartalle.
Haasteena Espoossa on edelleen esteettömien ulkokuntosalien ja esteettömien kuntosalilaitteiden puute, mikä johtuu laitteiden rajallisesta saatavuudesta. Esteettömiä ulkokuntosalilaitteita lisätään jo olemassa olevien ulkokuntosalien yhteyteen. Tavoitteena on kehittää esteetön ulkoilupuisto, joka palvelisi laajasti eri kohderyhmiä ja erilaisia rooleja – niin liikkujia, kuntoutujia kuin sosiaalisen toiminnan osallistujia.
Erityisryhmiin kuuluville on selkeästi edullisemmat hinnat uimahalleihin ja kuntosaleihin sekä ohjatun liikunnan ryhmiin. Erityisryhmien uima- ja kuntosaliranneke on espoolaisille omaehtoiseen uintiin ja kuntosalien vapaaharjoitteluvuoroille tarkoitettu kausituote niille espoolaisille, joilla on pysyvän pitkäaikaissairauden tai vamman aiheuttama merkittävä toimintarajoite. Toimintarajoite todennetaan hyväksytyillä todistuksilla. Erityisryhmien rannekkeeseen kuuluu avustajaetuus sekä ystäväpalvelu, jonka avulla rannekkeen haltija voi ottaa ilmaiseksi mukaan täysi-ikäisen henkilön.
Espoon kaupunki myöntää kaikille kuluvana vuonna 68 vuotta täyttäville espoolaisille +68 Sporttirannekkeen, joka oikeuttaa uimahallien, kuntosalin, ohjatun liikunnan ryhmien ja saaristoveneiden maksuttomaan käyttöön. Rannekkeeseen kuuluu ystäväpalvelu, jonka avulla rannekkeen haltija voi ottaa ilmaiseksi mukaan täysi-ikäisen henkilön. Yli 70 % rannekkeen käyttäjistä hyödyntää ystäväpalvelua uimahalleissa, puolet saaristoveneissä ja yli 30 % kuntosalilla.
Espoolaista hoitavalle omaishoitajalle uimahallikäynnit ja kuntosalien vapaaharjoittelu ovat maksuttomia. Ranneke myönnetään henkilölle, joka saa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta omaishoidon tukea.
Seurat ja yhdistykset voivat hakea soveltavan liikunnan järjestämiseen soveltavan liikunnan liikuntatoiminta -avustusta. Vuonna 2025 avustusta myönnettiin 158 000 euroa. Lisäksi kaupunki myöntää liikuntatilojen vuokra-avustusta. Erityisryhmien toimintaa järjestetään tämän lisäksi erillisellä tuella liikuntapalveluiden kanssa. Vuonna 2025 toiminnan budjetti oli 48 000 euroa. Avustus haetaan ja käsitellään saavutettavan sähköisen avustusjärjestelmän kautta. Tämän lisäksi soveltava liikunta ja urheilijat huomioidaan koulutusavustuksessa ja stipendeissä.
Soveltavan liikunnan vahvuudet Espoossa
Espoossa soveltava liikunta on hyvin vakiintunut osa kaupungin palveluita. Kaupunki tarjoaa monipuolisia liikkumismahdollisuuksia eri ikäisille ja erilaisille kohderyhmille, myös niille, jotka tarvitsevat tukea tai järjestelyitä liikkumiseensa. Toiminta huomioi osallistujien yksilölliset tarpeet ja tukee yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua liikkumiseen. Tarjonta kehittyy jatkuvasti espoolaisten tarpeiden mukaan.
Soveltavan liikunnan vahvuudet nykytilan perusteella
- Kaupungin soveltava liikunta tavoittaa hyvin ikääntyneet, joilla on toimintarajoitteita.
- Liikuntaseurat ja yhdistykset järjestävät omia liikuntaryhmiä eri lajeissa tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Lisäksi kaupunki järjestää yhteistyössä liikuntaseurojen ja yhdistysten kanssa viikoittain monipuolista liikuntaa tukea tarvitseville ympäri Espoota.
- Kattavat omatoimisen liikunnan etuudet: uima- ja kuntosalietuudet, +68 Sporttiranneke ja omatoimiliikunnan verkkosivut
- Liikuntaseuroja ja yhdistyksiä tuetaan soveltavan liikunnan liikuntatoiminta-avustuksella.
- Espoossa on liikuntapaikkoja ja ulkoiluympäristöjä soveltavaan liikuntaan.
Toimintaympäristön muutos
Espoon väkiluku oli vuoden 2024 lopussa 321 030 henkeä. Väestöennusteiden mukaan Espoossa on vuonna 2040 lähes 400 000 asukasta. Väestö kasvaa, ikääntyy ja moninaistuu, ja asuminen tiivistyy ratojen varsilla ja aluekeskuksissa. Tulevaisuudessa yhä useampi espoolainen tulee olemaan muunkielinen. Tämä tuo haasteita palveluiden saavutettavuudelle, erityisesti senioreiden osalta.
Liikunta- ja urheilukulttuuri ovat muutoksessa, ja laatuvaatimusten kasvaessa liikkumisen kustannukset nousevat. Liikunta-aktiivisuutta uhkaa polarisoituminen, ja kilpailu yksilön vapaa-ajasta kiristyy.
Arjen fyysinen aktiivisuus on ratkaisevassa asemassa, sillä lasten liikunnalliset perustaidot uhkaavat heikentyä ja aikuisten elintapasairaudet lisääntyvät. Liikkumisen merkitys on kasvanut, ja hallitus lisäsi vuosien 2023–2027 hallitusohjelmaan Suomi Liikkeelle -osan.
Espoon liikuntapalvelut pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin tarjoamalla monipuolisia liikuntamahdollisuuksia erityisryhmille. Kehittämistoimenpiteitä esitellään seuraavassa luvussa.
Kehittämistoimenpiteet
Kehittämistoimenpiteiden tavoitteena on saada yhä useampi soveltavan liikunnan palveluita tarvitseva löytämään itselleen sopiva liikkumisen muoto ja liikkumaan enemmän. Tähän päästään lisäämällä tietoisuutta soveltavan liikkumisen mahdollisuuksista Espoossa, parantamalla yhteistyötä soveltavan liikunnan verkostoissa, lisäämällä eri tahojen osaamista ja tarjoamalla lisää liikkumismahdollisuuksia. Osaamisen kehittämisen kautta parannetaan saavutettavuutta sekä liikuntapaikkojen esteettömyyttä.
Tärkeimmät kehittämistoimenpiteet:
- soveltavan liikunnan tarjonnan lisääminen: erityisesti lapset, nuoret ja ikääntyneet, joilla on toimintakyvyn haasteita
- eri toimijoiden soveltavan liikunnan osaamisen laajentaminen ja kehittäminen
- yhteistyön kehittäminen: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, liikuntaseurat, muut kumppanit ja muut kaupungit
- esteettömyyden lisääminen liikunnan olosuhteissa
- soveltavan liikunnan tietoisuuden lisääminen sekä kohdennetun viestinnän parantaminen.
Toimenpiteet talukossa
Taulukossa on kuvattu yleisellä tasolla tavoitteiden tärkeimmät toimenpiteet sekä mittarit.
| Tavoite | Toimenpiteet | Arviointi ja mittarit |
|---|---|---|
| Soveltavan liikunnan palvelutarjonnan lisääminen | Avustus- ja erityisryhmien etuuksien ja maksuttomien ryhmien uudistaminen. Soveltavan liikunnan tarjonnan painopisteeksi lapset ja alle 21-vuotiaat nuoret sekä ikääntyneet, joilla on toimintakyvyn haasteita. | Tarjonta lisääntyy ja monipuolistuu. Liikkujien määrä kasvaa vuosittain soveltavissa liikuntaryhmissä. |
| Soveltavan liikunnan osaamisen laajentaminen | Soveltavan liikunnan verkoston, muun muassa toimihenkilöiden, liikuntaseurojen ja yhdistysten osaamisen lisääminen. | Useampi toimija ja taho huomioi soveltavan liikunnan ja sen tarpeet toiminnassaan. Järjestetään soveltavan liikunnan koulutusta yhdistyksille. |
| Yhteistyön kehittäminen | Yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden keskinäisen yhteistyön avulla. Toiminnan kasvattaminen ja monipuolistaminen yhteistyön avulla, työnjaon selkiyttäminen. | Uusien yhteistyössä toteutettujen ryhmien ja osaajien lukumäärä. Aikaisempaa tehokkaampi ja resursseja hyödyntävä toiminta. |
| Esteettömien liikuntamahdollisuuksien lisääminen ja saavutettava tiedottaminen | Esteettömät liikuntapaikat näkyvät Palvelukartassa ja Lipas-tietokannassa. Esteetöntä saapumista liikuntapaikoille parannetaan (LE-autopaikat mahdollisimman lähelle liikuntapaikkojen sisäänkäyntejä). Ulko- ja sisäkuntosaleilla on huomioitu soveltava liikunta. Esteettömän ulkoliikuntapuiston suunnittelu on käynnissä. | Esteettömien liikuntapaikkojen informaatio on saavutettavampaa (kysely) ja esteettömät laitteet lisääntyvät kuntosaleilla. Esteettömän ulkoliikuntapuiston suunnittelu on alkanut. |
| Tietoisuuden lisääminen ja kohdennetun viestinnän kehittäminen | Soveltavan liikunnan mahdollisuudet viestitään tehokkaammin ja saavutettavammin. Kohdennetun viestinnän kautta tavoitetaan useampi potentiaalinen soveltavan liikunnan palveluja käyttävä. | Espoo Liikkuu -bränditutkimuksen tulokset. Liikkujien määrä, tiedotteiden ja postausten tilastointi. |
Soveltavan liikunnan kehittämissuunnitelman on laatinut projektiryhmä, johon kuuluu työntekijöitä useilta eri kaupungin toimialoita sekä vammaisjärjestöstä ja Espoon vammaisneuvostosta. Projektiryhmän kokoontumiset alkoivat loppusyksyllä 2024 ja tapaamiskertoja oli 7. Päätöstapaaminen järjestettiin elokuussa 2025. Työryhmän tehtävänä oli osallistua oman toimialansa osalta soveltavan liikunnan nykytilan arviointiin, tiedon keräämiseen ja kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun. Kehittämissuunnitelma sisältää useita tavoitteita ja toimenpiteitä. Suunnitelmaa on mahdollisuus kuitenkin päivittää ja siihen voidaan lisätä uusia toimenpiteitä tulevien vuosien aikana.
Jokaisen kehittämissuunnitelmaan osallistuneen vastuulla on edistää tavoitteiden toteutumista sovitulla aikataululla. Toimenpiteiden tuloksista tiedotetaan näillä soveltavan liikunnan kehittämissuunnitelman sivuila. Espoon liikunta ja urheilu seuraa ja analysoi kehittämissuunnitelman toteutumista vuosittain. Se raportoi toimenpiteistä Liikunta- ja hyvinvointilautakunnalle. Suunnitelma tähtää siihen, että liikunta on osa jokaisen espoolaisen arkea ja hyvinvointia.
- Soveltavan liikunnan kehittämisen verkosto eli projektiryhmä on luotu, tavoitteet ja toimenpiteet on määritelty vuosille 2025-2029 aikavälille . Projektiryhmän toiminta jatkuu.
- Uusi nettisivusto Soveltavan liikunnan kehittämissuunnitelmalle avattu 12/2025.
- Erityisryhmien uima- ja kuntosalirannekeuudistus on aloitettu maaliskuussa, yhdistyksiä ja toimielimiä kuultu asiasta elokuussa 2025. Uudistuksesta päätettiin lautakunnassa 11/2025. Uudet tuotteet ovat Erityisliikkujan ranneke, erityisliikkujan uimaranneke ja liikkeelle ranneke, astuvat voimaan 1.1.2026.
- Kumppanuussivusto nettiin avattu , Infoa liikunnan kumppaneille
- Leiki ja liiku: soveltavan liikunnan koulutus ohjaajille elokuussa 2025
- varhaiskasvatukseen perustettu soveltavan liikunnan välinelainaamo
- Espoo on mukana soveltava liikunnan kehittämishankkeessa, johon osallistuu 5 varhaiskasvatusyksikköä ja 4 alakoulua.
• Avustusuudistus: Soveltavan liikunnan avustusuudistus valmistuu kesäkuussa 2026 ja astuu voimaan 2027. Uudet kriteerit mahdollistavat monimuotoisemman toiminnan, enemmän ryhmiä ja liikkujia, ja painopisteen lapsissa, nuorissa ja senioreissa.
• Ulkokuntosalien käytettävyyden parantaminen: Ulkokuntosaleille lisätään soveltuvia laitteita. Tavoitteena on parantaa käytettävyyttä ja esteettömyyttä
• Esteettömän liikuntapuiston pilotointi: Toteutetaan helposti lähestyttävä esteetön liikuntapuisto, jossa huomioidaan eri ikäiset ja toimintarajoitteiset. Suunnittelu alkaa 2026, paikka pyritään löytämään vuoden aikana.
• Liikuntapaikkojen esteettömyystiedot ja esteettömien liikuntapaikkojen informoiminen: Prosessi selkeytetään ja tiedot päivitetään Palvelukarttaan ja LIPAS-järjestelmään. Toteutus 2026 ja vuosittainen päivitys. Esteettömien liikuntapaikkojen tiedot ovat saavutettavampia.
• Esteettömyyden parantaminen liikuntapaikoilla: Selvitetään mahdollisuuksia pyörätuolilla pääsyyn luistelukentille, soveltavien välineiden hankintaa ja tiedon lisäämistä esteettömyydestä.
• Soveltavan liikunnan välinelainaamot: Välinelainaamotoiminta vakiinnutetaan ja laajennetaan. Soveltavan liikunnan välineitä saatavilla kahdelta jäähallilta yleisöluisteluajoilla vuonna 2026. Kehittäminen jatkuu.
• Espoonlahden uimahallille avataan uudistettu HUR-kuntosali ilmanpainelaitteilla. HUR kuntosali näkyy myös liikuntatilojen varauskalenterissa.
• Kohdennetun viestinnän kehittäminen: Viestintäsuunnitelmaa tarkistetaan ja kehitetään verkostojen kanssa. Kohdennetun viestinnän vaikuttavuutta mitataan palautteilla ja tiedotteiden ja julkaisujen määrällä.
• Brändimittaus ja viestinnän vaikuttavuus: Soveltavan liikunnan tietoisuuden kehittymistä mitataan brändimittauksella, liikkujien määrällä ja tiedotteiden/postausten tilastoinnilla.
• Digitaalisuuden lisääminen: Huomioidaan soveltavalla uintiajalla virtuaaliohjaus mm. Avustus ja tekniikat.
• Yhteistyön kehittäminen: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ja Espoon kaupungin liikuntatoimijoiden yhteistyötä kehitetään. Palveluihin ohjaamista ja asiakasohjausta parannetaan yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti.
• Soveltavan liikunnan tarjonnan lisääminen: Avustusuudistuksen ja maksuttomien ryhmien uudistamisen kautta tarjonta lisääntyy ja monipuolistuu, erityisesti lapsille, nuorille ja yli 65-vuotiaille.
• Soveltavan liikunnan osaamisen laajentaminen: Koulutuksia järjestetään eri toimijoille (toimihenkilöt, verkoston jäsenet, seurat, yritykset, yhdistykset). Järjestetään ideoiden jakamisen koulutustilaisuus talvi-, syys- kesälomalla lomahoidon ohjaajille jumppahetkiin.
Soveltavan liikunnan materiaalit
Ala-Kauhaluoma, M., Ruuth, M., Niskanen, S., Ilomäki, M. & Shemeikka, R. (2023). Osallisuuden edistäminen liikunnan avulla - asiantuntijatietoa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Espoon kaupunki (2020). Kuulemisesta kumppanuuteen - Espoon osallisuusmalli.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Espoon kaupunki (2022). Espoon varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2022(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).
Espoon kaupunki (2024). Kuntalaiset ovat hyvin tyytyväisiä Espoon kaupungin ohjattuun liikuntaan.
Espoon kaupunki (2025a). Espoo liikkuu -verkkosivusto.
Espoon kaupunki (2025b). Espoo Liikkuu 2040 - Iloiten, rohkeasti, yhdessä.
Espoon kaupunki (2025c). Espoon ilmastovahti.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Espoon kaupunki (2025d). Espoon kaupungin suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma 2014.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Espoon kaupunki (2025e). Toimintaympäristön tila Espoossa.
Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos THL (2025). Osallisuusindikaattori.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Esteettömyyden edistäminen, Valtioneuvoston julkaisuja 2021:3
Liikuntalaki(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (2015. 390/14.4.2015)
Liikuntatieteellinen Seura. 2023. Espoon kaupungille toimitettu koontiaineisto osana Liikuttaako? -selvitystä. Ei julkaistu.
Pyykkönen, T. & Rikala, S. (2018). Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2018:2.
Prinkey, V. & Roitto, R. (toim.) (2024). Liikuttaako 2023? Toimintarajoitteisille henkilöille suunnatun Liikkujakyselyn ja Seura- ja yhdistyskyselyn raportti.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä 26.
Ruskovaara, A. (toim. 2009). Ohje esteettömään liikuntapaikkasuunnitteluun(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Sanastokeskus & Liikuntatieteellinen Seura. 2023. Soveltavan liikunnan ja paraurheilun sanasto. Liikuntatieteellisen Seuran Tutkimuksia ja selvityksiä nro 23.
Suomen Paralympiakomitea (2025). Kuntien soveltava liikunta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Kunnille
Yhdenvertaisuuslaki(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (1325/2014)
YK:n vammaisyleissopimus(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (2016. 27/2016)
Yhteenvedon jäsentämisessä on käytetty apuna ChatGPT:n tekoälyä.