Espoo liikkuu 2040

Espoo Liikkuu 2040 rakentuu Espoon liikunnan ja urheilun tulosyksikön tarjoamasta monipuolisesta ja laadukkaasta palvelusta. Se perustuu asukaslähtöiseen, tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Rohkealla ajattelulla muovaamme palvelujemme suuntaa, niiden kirjoa, tarvetta ja sisältöjä. Luotaus palvelutarpeisiin auttaa meitä pitämään katseen perusasioissa. Espoo liikkuu 2040 kertoo tulosyksikkömme ja koko liikuntayhteisön identiteetistä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä osana elinvoimaista Espoota.

Huolehdimme liikunnan ja urheilun edistämisestä tarjoamalla vaikuttavan panoksen asukkaidemme hyvinvointiin. Toteutamme tämän kumppaneidemme kanssa. Houkuttelemme asukkaita löytämään joko omaehtoisen tai ohjatun liikuntamahdollisuuden, kokemuksen liikunnanilosta, sen tuomasta hyvänolon tunteesta. Poistamalla tai madaltamalla esteitä luomme mahdollisuuksia harrasteliikunnan aloittamiseksi ja lisäämiseksi. Liikunta on monelle paitsi elämäntapa, myös elämänhallinnan keino.

Espoo voi hyvin, kun sen asukas voi hyvin. Luonto on espoolaisen arvostama eliksiiri, tasapuolinen ja -arvoinen hyvinvointilähde. Ulkoilureitit, lähiliikuntapaikat, latuverkko, meri ja sen rantaa myötäilevä rantaraitti tarjoavat hyvinvoinnin elämyksiä edullisesti ja tasa-arvoisesti. Monipuolisten ja ainutlaatuisten mahdollisuuksien vuoksi Espoo on Suomen luontoliikunnan pääkaupunki.

Visiotyö on tehty tulosyksikön henkilökunnan ja kumppaneidemme kanssa yhteistyössä. Jokaisella on ollut mahdollisuus antaa panos ja osaaminen sen syntyyn. Tehty työ sitouttaa ja se luo yhteenkuuluvuutta. Olemme uteliaita ja kokeilemiselle alttiita, toisaalta tukeudumme tietoon sekä toimintojen vaikuttavuuteen. Uteliaisuus motivoi ja luovuuden voima vie eteenpäin. Kohtaamme tulevaisuuden sellaisena kuin se edessämme avautuu, myös sen riskit huomioiden.

Liikunta tarjoaa muuttuvassa maailmassa tukevan ja toiminnallisen kohtaamisalustan, lisäten turvallisuuden tunnetta ja tarjoten valtavan määrän sosiaalista pääomaa. Sen parista löytää elinikäisiä ystäviä, mahdollisuuksia ja arjen merkityksen.

Eettisyys, vastuullisuus, yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo muodostavat toimintamme arvopohjan. Yhdessä Elinvoiman tulosalueen kanssa edistämme hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Turvaamme luonnon monimuotoisuutta ja lähiluontomme saavutettavuutta kestävän kehityksen, moninaisuus- ja esteettömyystavoitteiden keinoin.

Toimintaympäristömme on jatkuvassa muutoksessa. Se edellyttää tiivistä ja verkostomaista yhteistyötä kaupungin eri toimijoiden keskuudessa: kestävä kehitys, hyvinvointi, osallisuus, kumppanuudet ja luonto ovat ytimessä myös muissa kaupungin tulosyksiköissä. Liikuntaohjelman onnistunut läpivienti vaatiikin kaikkien tulosyksiköiden sitoutumista ja tavoitteiden asettelua. Espoo tarvitsee oman kaupunkitasoisen liikuntaohjelman.

Digitalisaatio valtavirtaistaa uusia teknologioita. Vaikutukset ulottuvat myös palveluihimme – sekä mahdollisuutena että uudenlaisina haasteina ja riskeinä. Digitaalisen liikunnan ja pelien lisääntyessä on olemassa vaara, että perinteinen fyysinen aktiivisuus korvataan virtuaalisilla kokemuksilla, mikä voi johtaa fyysisen kunnon rapautumiseen. Riskejä ovat myös yksityisyyden ja tietoturvan heikentyminen, digitaalisen infrastruktuurin ympäristövaikutukset sekä palveluiden saavutettavuuden heikkeneminen, jos kaikilla ei ole pääsyä nykyaikaisiin laitteisiin.

Ilmastonmuutos koettelee ekologista kestävyyttä ja muovaa olosuhteitamme. Fossiilisista polttoaineista irtautuminen tuo muutoksia kaupunkikuvaan. Energiajärjestelmän lisäksi muutosta tarvitaan liikkumisessa, rakentamisessa ja hallinnossa. Muutos lisää kiertotaloutta, vähentää kulutusta, sähköistää huoltoajoja ja lisää uusiutuvan energian käyttöä. Liikunnassa tapahtuu ikioma vihreä siirtymä.

Väestöennusteiden mukaan Espoossa on vuonna 2040 lähes 400 000 asukasta. Väestömme ikääntyy ja moninaistuu. Asuminen tiivistyy ratojemme varsilla ja aluekeskuksissa, jonne syntyy myös liikuntakeskittymiä.

Vieraskielisiä on jo kaikkialla kaupungissa. Espoossa on vuonna 2040 paljon muunkielisiä senioreita, joiden saaminen palveluihimme on haastavaa. Myös seuratoiminnassa tapahtuu muutoksia. Moninaisuus lisääntyy, mutta seurojen jäsenmäärän suhteessa väestöpohjaan halutaan säilyvän. Muutos vaatii olosuhteiden osalta uusia painotuksia. Tätä tarvitaan, jotta sekä seuratoiminta että omaehtoinen liikunta säilyvät Espoossa elinvoimaisina.

Espoon vahvuuksiin kuuluu menestyksekäs poikkitieteellinen yhteistyö. Kaupunki, Aalto-yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT muodostavat alustan, joka kokoaa yhteen merkittäviä toimijoita: opiskelijat, start-upit, elinkeinoelämän, tutkijat ja kuntalaiset. Luomme yhdessä innovaatioita parempaa elämää varten. Tätä täydentää kunnianhimoinen työ paitsi kestävän kehityksen myös ihmisten hyvinvoinnin eteen. Liikunnallisemman elämäntavan yksi perusta onkin tiivis, liikunnan ja tiedeyhteisön laajempi, tutkivampi ja innovatiivisempi yhteistyö. Haastamme oppimisen polun mukaan kehitystyöhön.

Nopea muutos tuo haasteita. Esimerkiksi pandemia lisäsi talouspaineita, työttömyyttä, yksinäisyyttä, sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia sekä heikensi yritysten toimintaedellytyksiä. Samalla se kuitenkin ohjasi ihmiset sisältä ulos, luontoon. Siirryimme hetkessä liikkumisen osalta ajassa taaksepäin, ulos liikunnan erityistiloista sen perusalustalle.

Kaupunkimme taloutta kiristää hyvinvointialueen synty, kuntien välinen verotulojen tasaus ja verotulojen kasvua voimakkaampi väestökasvu. Kun talous kiristyy ja tukea vaativia tahoja on enemmän, tuen perusteet on oltava selkeät ja vahvat. Yleinen taloustilanne ja liikuntatilojen uudistustarpeet nähdäänkin merkittävimpinä tulevaisuuden haasteina. (Valtion liikuntaneuvosto, 2023, s. 18.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan))

Liikunta- ja urheilukulttuuri on muutoksessa. Laatuvaatimusten kasvaessa liikkumisen kustannukset nousevat. Liikunta-aktiivisuutta uhkaa polarisoituminen. Kilpailu vapaa-ajasta kiristyy, liikuntaan sitoutuminen muuttuu lyhytjänteiseksi ja kokeilevaksi. Onneksi yksilöllistyminen, väestön moninaisuus sekä nuorisokulttuuri muovaavat jatkossakin liikuntamuotoja. Lajikirjo kasvaa, ja osa uusista lajeista on vahvasti kulttuurisidonnaisia.

Arjen fyysinen aktiivisuus ratkaisee. Lasten liikunnalliset perustaidot uhkaavat heikentyä ja aikuisten elintapasairaudet lisääntyvät. Siksi liikkumisen merkitys on kasvanut ja maamme hallitus lisäsi vuosien 2023–2027 hallitusohjelmaan Suomi Liikkeelle -osan.

Meidän tulee sopeutua muutoksiin ja urheiluelämän ilmiöihin. Näin lisätään kaupungin vetovoimaa, jolloin Espoo on houkutteleva ja kaupunkiin halutaan muuttaa asumaan. Liikunta ja urheilu luo yhteisöllisyyden kokemuksia, jotka vahvistavat kaupungin pitovoimaa. Espooseen halutaan jäädä asumaan. Olemme Espoossa oikealla tiellä, palvelujemme alusta on laaja ja monipuolinen. Se vaikuttaa ihmisten elämänlaatuun, toimintakyvyn parantumiseen ja sairauksien vähenemiseen. Hyvin hoidettuna liikuntapalvelut tuovat Espoolle vireyttä, elinvoimaa ja lisätuloja sekä säästöjä.

Lapset ja nuoret, erityisryhmät sekä seniorit ovat palvelujemme keskiössä. Leiki ja liiku -toiminnassa varhaiskasvatusikäiset lapset pääsevät liikkumaan ja harjoittelemaan motorisia taitojaan osaavien ohjaajien opastuksessa. Toiminta antaa kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet liikunnan iloon. Liikuntaneuvonta ja senioriliikunnan ryhmät sekä kaupunkiympäristön liikuntamahdollisuuksien parantaminen tukevat kaikki Suomi Liikkeelle -ohjelman(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) tavoitteita liikkumisen edistämisessä ja asukkaiden arjen hallinnassa.

Visio rakentuu kahdeksasta luvusta. Kuvaamme toimintaympäristön muutoksia liikuntakulttuurin ilmiönä, palveluiden kestävyytenä ja digitalisaation lisääntymisenä. Kestävyyttä tarkastellaan ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta tulokulmasta. Digitalisaatio käsittää moninaisia teemoja perinteisen liikunnan ja urheilun digitaalisista ratkaisuista e-urheiluun ja tekoälyn sekä tiedon hyödyntämiseen.

Syvennymme hyvinvointiin ja liikuntaan palveluidemme kohderyhmien näkökulmasta, tarkastelemme kumppanuuksia sekä pureudumme liikuntapaikkarakentamiseen ja tilojen käyttöön.

Lopuksi suuntaamme katseen espoolaiseen huippu-urheiluun, liikunta- ja urheiluyhteisöömme sekä urheilun tarjoamiin kansallisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin. Tukeudumme kaikessa Espoo-tarinan arvopohjaan sekä strategiaan ja uskomme vahvasti kumppaneihin.

Meitä on ohjannut paitsi yhteisöllinen ja osallistava toiminta, myös tietoon perustuva työ. Tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa tarkasti, mutta tietoon ja historiaan perustuva tilannekuva auttaa. Seuraamme eri liikuntapaikkojen käyttäjämääriä ja energiakäyttöä, tapahtumien kävijätutkimusten tietoja, kuntalaispalautteita, kaupungin liikuntaryhmien harrastajamääriä, sekä kaupunki- ja valtakunnan tason tietolähteitä. Erityisen tärkeää on koota seurayhteisön tarjoama tieto harrastajista ja sen muutoksista. Arjen ohjaavin tekijä on asiakaspalaute.

Olemme mukana tiedolla ja vaikuttavuudella johtamisen kehitystyössä. Olemme saaneet arvokasta tietoa ulkokuntosalien käyttäjistä ja senioriliikuntarannekkeen vaikuttavuudesta. Siirrämme kokemukset ja opin palveluihimme. Laajennamme palveluita niiden vaikuttavuutta korostaen.

Espoo Liikkuu 2040 on innostava, rohkea, mutta samalla realistinen.

Espoo on vastuullinen edelläkävijä: sen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2030. Kestävä arki luodaan yhdessä asukkaiden ja kumppaneiden kanssa uusilla liikkumisen, energiakäytön ja rakentamisen ratkaisuilla. Korostamme kestävää elämäntapaa kaikkialla, hyvinvointia vahvistavissa kulttuurin, liikunnan ja urheilun sekä koulun ja oppimisen palveluissa. Ylläpidämme viihtyisää lähiluontoa ja vaalimme viheralueita.Kunnioittamalla luontoa ja sen tarjoamia viherkäytäviä voimme hengittää luottavaisesti luontomme kanssa yhteistä tulevaisuutta.

Espoota ohjaavat YK:n kestävän kehityksen ohjelman mukaiset tavoitteet. Niiden avulla voimme mitata Espoo-tarinan vaikuttavuutta. Kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan vahvaa yhteistyötä kumppaneidemme kanssa. Haluamme, että kestävyydelle asetetut tavoitteet saavutetaan myös liikunnan ja urheilun arjessa. Tarvittaessa tukeudumme uusiin ratkaisuihin ja innovaatioihin.

Ilmastonmuutos vaikuttaa toimintaamme jo nyt. Kiinnitämme asiaan huomiota ennakoivasti jo liikuntapaikkasuunnittelussa. Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen vaatii lisäpanosta liikuntapaikkojen kunnossapitoon.

Toimenpiteemme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat avoimesti luettavissa Ilmastovahti-palvelussa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Ekologisen kestävyyden tärkeimpiä osa-alueita ovat energia- ja tilaratkaisut, liikenne, kiertotalous, hankinnat sekä liikkumisen kaupunkisuunnittelu.

Energian tuottaminen synnyttää valtaosan kaupungin päästöistä. Omat energiaratkaisumme käsittävät muun muassa työkoneiden ja ajoneuvojen käyttövoiman, tilavalaistuksen ja -käytön ratkaisuja. Hiilineutraaliin kaukolämpötuotantoon siirtyminen vähentää päästöjä. Tärkeää on myös energiantarpeen hallinta tarvetta vastaavaksi. Tehokkaan tilakäytön saavuttamiseksi energiatehokkainta on löytää kysynnän ja tarjonnan osalta hallitun niukkuuden taso.

Etäisyyksien pienentäminen, sujuvat pyöräreitit, esteetön, viihtyisä ja turvallinen kaupunkitila ovat esimerkkejä kestävistä ratkaisuista. Kävely ja pyöräily tuovat hyvinvointia koko kaupunkiyhteisölle. Hyötyliikunnan osuus arkiliikkumisessa kasvaa. Pyöräily sähköistyy ja siksi toimiva pyöräilyverkosto on keskeisessä asemassa.

Kaupungit ovat yhä merkittävämpiä kiertotalouden rakentajia. Myös meillä on potentiaalia rakentaa erilaisia kiertotalouden ekosysteemejä. Voimme tulevaisuudessa toteuttaa hankintamme ja palvelumme ilmastoystävällisesti ja mahdollistaa asukkaille kestävämpi elämäntapa.

Hiilineutraaliudesta huolimatta ilmasto muuttuu. On sopeuduttava muuttuviin sääolosuhteisiin, varauduttava sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin vahinkoihin ja luonnon monimuotoisuuden suojaamiseen. Korjausinvestoinnit jatkavat kasvuaan.

Liikuntaseurat miettivät samoja haasteita: hallien ja tilojen lämmitys sekä harjoituksiin, leireille ja pelimatkoille kulkeminen rasittavat ilmastoa. Kumppaneillamme onkin jo arvokasta tietoa toimintojensa ilmastovaikutuksista. Espoossa seurat ovat edelläkävijöitä ilmastovaikutustensa arvioinnissa. Kumppaniemme energiaratkaisut ovat ajan hengen edellyttämällä tavalla kestäviä.

Visio 2040: "Vuonna 2040 ekologisuus on huomioitu liikuntaolosuhteissa ja näiden kunnossapidossa monipuolisesti. Tekonurmien kumirouheesta on luovuttu, ja se on korvattu ekologisella aineella. Olosuhteiden kunnossapidon kalusto on modernia, laitteet toimivat sähköllä tai muilla kestävillä energiamuodoilla."

Hyvinvointi tuo säästöjä, kun tarve korjaaville palveluille vähenee. Taloudellisesti kestävä kaupunki tekee harkittuja hankintoja, pitää huolta asukkaistaan, kiinteistöistään ja välineistään. Kaupunki etsii energiaa säästäviä ratkaisuja, subventoi tilavuokria ja tukee seurojen rakentamia liikuntatiloja. Uudet innovaatiot, digitaalisuus ja rohkeat ratkaisut palveluiden järjestämisessä ovat mahdollisuus taloudellisen kannattavuuden kasvulle.

Kun liikuntapaikkarakentamisen vastuu siirtyy kumppanuusmallissa tilan pääkäyttäjälle ja kaupunki hyödyntää harkitusti syntyviä tiloja sen omiin tarpeisiin, kaikki ovat voittajia. Yksityiset toimijat rakentavat tilat edullisemmin ja tilan käyttäjät maksavat valtaosan investoinneista ja käyttömenoista. Kaupunki säästää omissa investoinneissaan, tiloja harrastamiselle ja liikkumiselle syntyy tarvetta vastaavasti. Malli on otettu osaksi kaupungin investointiohjelmaa, jotta se olisi omalle rakentamiselle aito vaihtoehto.

Esimerkki taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä on maksuton harrastamisen malli, jossa tarjotaan lapsille ja nuorille joko maksuttomia tai hyvin edullisia harrastuksia koulupäivien yhteyteen omalla koululla tai sen läheisyydessä. On tärkeää, että on olemassa edullinen malli, joka ei tähtää ensisijaisesti kilpailulliselle polulle. Parhaimmillaan malli syöttää ja synnyttää harrastamista ohjattuun seuratoimintaan.

• Ulkoliikunta on Espoossa maksutonta.
• Takaamme ja tuemme seurojen rakentamia liikuntatiloja.
• Tarjoamme matalan kynnyksen maksuttomia harrasteryhmiä koulupäivien yhteyteen yhteistyössä liikuntaseurojen kanssa. 
• Tuemme ulkoisia tilavuokria 30–40 % lasten ja nuorten harrastuksissa.
• Tilasubventio tiloissamme on liikuntaseuroille noin 90 %.
• Tuemme jokaista uimahallikäyntiä keskimäärin 70–80 %.
• Tarjoamme +68-ikäisille espoolaisille sporttirannekkeen, jolla pääsee edullisesti uimahalleihin, saaristoon ja kaupungin kuntosaleille. Rannekkeella saa ottaa ystävän maksutta mukaan liikkumaan.

Asiakas on tärkein. Kaikilla on mahdollisuus osallistua. Rakennamme alustaa liikunnan edellytyksille, jotta voimme ylläpitää hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta eri sukupolville. Edistämme moninaisuutta, tasa-arvoisuutta, inklusiivisuutta, esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Löydämme malleja ylisukupolvisille kohtaamisille, mahdollisuuksia sukupolvisopimukselle, jossa vanhemmat ikäluokat saavat mahdollisuuden siirtää kokemuksensa jälkipolville – ja päinvastoin.

Liikunta ja seuratoiminta tuovat arkeen merkitystä, osallisuutta, tunnetta, halun aktivoitua ja lähteä. Kohtaamiset ehkäisevät yksinäisyyttä. Seuratoiminta tarjoaa alustan lähes miljoonalle kaveri- ja ystävyyssuhteelle. Säännölliseen toimintaan osallistuminen tuo elämään tarkoitusta, jonka vaikutus mielen hyvinvoinnille on arvokas.

Maksuton harrastamisen polku kerää viikoittain noin 2500 lasta ja nuorta harrastusten pariin 150 eri ryhmässä. Tavoitamme toiminnalla yli 10 % niistä nuorista, jotka eivät vielä ole seuratoiminnassa. Haluamme kaikki halukkaat mukaan.

Seuroissa on mukana 50 000 jäsentä, joista yli 30 000 on lapsia ja nuoria. Luku vastaa alakouluikäisten määrää koko kaupungissa. Seuratoiminta tarjoaa lapselle mahdollisuuden elinikäisiin ystävyyssuhteisiin, jolloin se voi muodostua yhtä merkitykselliseksi elämänkokemukseksi kuin koulu. Harrastamisen parissa koetut hetket luovat vahvan ja pitkäkestoisen siteen. Seuratoiminta on lähes kaikille korvaamaton tunnealusta.

Panostamme myös yläkoululaisten harrastusiltapäivään yhteistyössä koulujen kanssa. Mukana keskiviikkoiltapäivisin on yli 1000 lasta ja nuorta, joista yli sadalla ei ole aikaisempaa harrastusta. Harrastavat nuoret saavat mahdollisuuden vapaailtaan ja tärkeään sosiaaliseen toimintaan perheen, ystävien tai vaikkapa koulutehtävien parissa.

Lasten yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja oikeus turvalliseen lapsuuteen on kaiken perusta. On tunnistettu, että varhaiskasvatusikäisten erityistarpeet ovat kasvussa, ja tämä pitää huomioida tulevaisuuden nuorten ja nuorten aikuisten palveluissa. Ehkäisemme eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Leiki ja liiku toiminta on hyvä esimerkki tasavertaisesta liikunnan mahdollistamisesta 5–6-vuotiaille lapsille. Leiki ja liiku -toiminnassa teemme yhteistyötä suomen- ja ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen sekä voimisteluseurojen kanssa.

Senioreiden (+68) liikuntaranneketta käyttää vuosittain 15 000 ikäihmistä yhteensä lähes 250 000 kertaa joko uimahalleissa, kuntosaleilla tai saaristoveneliikenteessä. Viikoittain on lisäksi yli 250 ohjatun liikunnan maksutonta ryhmää, joissa erityishuomion saavat ikäihmiset (+75-vuotiaat) ja erityisryhmät.

Järjestämme soveltavan liikunnan ryhmiä, joihin voi osallistua vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen vuoksi. Tavoitteena on terveyden edistäminen, toimintakyvyn ja fyysisen kunnon ylläpitäminen. Myönnämme erityisryhmien uima- ja kuntosalietuuksia, joita on mahdollista saada diagnoosin tai vamman perusteella. Soveltavan liikunnan ryhmien osalta teemme vahvaa yhteistyötä seurakentän kanssa.

Yksinäisyydestä kärsii moni ikäihminen. Siksi +68-rannekkeen haltija pääsee kuntosaleihin, uimahalleihin ja luontoon saaristoveneillä hänen valitsemansa 18 vuotta täyttäneen henkilön kanssa. Ystävä pääsee mukaan maksutta. Myös erityisryhmien uimarannekkeella saa ottaa mukaansa uintiystävän. Ystäväkäyntejä on vuosittain pelkästään uimahalleissa yli 43 000, ja käyntien määrä on nelinkertaistunut vuosien 2021–2023 aikana. 

Turvallisemman tilan periaatteemme edistävät tiloissamme ilmapiiriä, jossa kaikki kunnioittavat toisiaan sekä pyrkivät rakentamaan yhdenvertaista ja avointa liikuntaympäristöä. Kaikilla on mahdollisuus olla oma itsensä ja ilmaista itseään vapaasti.

Kulttuurinen kestävyys korostaa ihmisten ja yhteisöjen identiteettiä, hyvinvoinnin keskeistä osaa. Väestöennusteiden mukaan vieraskielisistä suurin osa on työikäisiä jo vuonna 2034. Lasten ja nuorten määrä kasvaa vieraskielisessä väestössä. Kulttuurisella kestävyydellä varmistamme, että palvelujen monimuotoisuus huomioidaan. Onnistuakseen se vaatii kaksisuuntaista kehitystä, jossa yksilön ja yhteiskunnan vastuut ja odotukset kohtaavat.

Tarjoamalla kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastaa, olemme kotouttamistyössä mukana. Aloitimme lasten harrasteliikunnan ohjaajakoulutuksen yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Lähtökohtana oli, että saisimme monikulttuurisia ohjaajia ja valmentajia osaksi seuratoimintaa monikulttuurisen kestävyyden kehittämiseksi.

Yleisavustuskriteereillä saamme vaikuttavuutta harrasteryhmien syntyyn. Haluamme saattaa eri kulttuureja yhteen liikunnan ja harrastusten kautta. Liikuntatilojen monipuolisempi käyttö ja uudet lajit vaativat huomiota kenttien suunnittelussa, perusparantamisessa ja toteutuksessa. Tilojen vapaa käyttö tulevaisuudessa korostuu.

Kulttuurinen kestävyys edellyttää koko yhteiskunnan kattavia toimia, resursseja, infrastruktuuria, koulutusta ja ennen kaikkea – laajaa verkostomaista yhteistyötä. Se myös edellyttää sallivaa asenneilmapiiriä.

Liikunnan ja urheilun odotetaan vastaavan yhä kasvaviin yksilöllisiin tarpeisiin. Uudet urheilulajit kohtaavat haasteita etsiessään paikkaansa perinteisen urheilun rakenteissa. Vuoden 2022 Pelaajabarometrin(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) mukaan 10–19-vuotiaista nuorista 76 % pelaa viikoittain tai useammin digitaalisia viihdepelejä. Lasten ja nuorten maailma digitalisoituu, ja kaupungin on hyvä pysyä ripeän muutoksen tahdissa.

Kehitämme digitalisoituvan liikunnan ja e-urheilun toimintaa. Vuodesta 2023 alkaen olemme toteuttaneet yhteistyössä yritysten, liikuntaseurojen, lajiliittojen, kattojärjestöjen sekä oppilaitosten kanssa digitalisoituvan liikunnan ja e-urheilun kokeiluja. Kokeilemme uusia aktiivisuusmuotoja ja luomme pohjaa tulevaisuuden harrastustoiminnalle ja arkiliikunnalle. Lisäksi Espoossa toimii digitalisuutta hyödyntäviä liikunnan ja urheilun harrastusryhmiä.

Kokeilulähtöinen ote on osoittanut toimivuutensa innovaatio- ja kehittämistyössä. Hankkeet tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia kokeilla uusia aktiivisuusmuotoja ja kehittää Espoon palvelutarjontaa niin, että se kohtaa kuntalaisten uudet tarpeet alati digitalisoituvassa maailmassa. Kehitys vaatii tiivistyvää yhteistyötä yrityskentän kanssa.

”Perinteisen liikunnan ja urheilun digitalisoitumisella tarkoitetaan muun muassa etäohjattujen liikuntatuntien, lisättyä todellisuutta hyödyntävien aktiivisuusmuotojen sekä hyvinvointiteknologian yleistymistä.”

• Lisäämme liikuntaa muuttamalla koulu- ja liikuntatiloja aktiivisiksi liikuntapeleillä, mikä lisää liikuntaa.
• Espoossa järjestetään vuosittain kansallisia ja kansainvälisiä e-urheilu- ja pelitapahtumia, joissa on vieraillut yli 25 000 ihmistä vuosien 2022-2024.
• Espoossa toimii e-urheiluorganisaatioita, jotka mahdollistavat organisoidun peliharrastuksen lisäksi tavoitteellisen e-urheilun.

Organisoitu harrastustoiminta e-urheilun ja digitalisoituvan liikunnan ja urheilun parissa nostaa suosiotaan. Muutoksessa mukana pysyminen vaatii rohkeutta: uudenlaisten tukimuotojen synnyttämistä, modernien liikuntaolosuhteiden rakentamista sekä olemassa olevan toiminnan kriittistä tarkastelemista ja sen kehittämistä. Tuemme ja kehitämme e-urheilun ekosysteemiä siten, että digitaalinen harrastaminen on mahdollista sekä omaehtoisesti että organisoidusti.

Harrastustoiminta e-urheilun parissa voi eriytyä perinteisen urheilun seuratoiminnasta. E-urheilutoimijat ovat pääsääntöisesti osakeyhtiöitä eikä yhdistystoiminta ole yleinen toimintamuoto. Tämä haastaa nykyistä ajattelua, jossa on totuttu järjestämään harrastustoimintaa lähinnä yhdistysten kanssa. E-urheilun ja digitalisoituvan liikunnan innovaatiot ja ratkaisut syntyvät lähtökohtaisesti yksityisellä sektorilla, niiden hyödyntämiseen tarvitaan sektorit ylittävää yhteistyötä.

”Vuonna 2040 pelikasvatus tulee olemaan kiinteä osa ohjattua toimintaa muun muassa liikunnassa, urheilussa, kouluissa ja nuorisopalveluissa.”

Kehitämme yhteistyömalleja, jotka toimivat tulevien e-urheilijoiden polkuna tavoitteelliseen pelaamiseen sekä organisoituun kilpailu- ja harrastustoimintaan. Huomioimme yhteiskunnalliset haasteet ja haavoittuvassa asemassa olevat nuoret. Pelaamisen avulla parannetaan heidän mahdollisuuksiaan osallistua ohjattuun harrastustoimintaan. Olemme luoneet digitalisoituvan liikunnan ja urheilun strategian.

Yhteisöllisyys tulee aina olemaan espoolaisen liikuntakulttuurin ydin. Digitaalisuus on voimavara, jonka avulla voimme puhutella ihmisiä uudella tavalla. Yhteiskehittäminen kuntalaisten ja alan toimijoiden kanssa luovat uusia mahdollisuuksia liikkua itselle sopivalla tavalla. Liikunnan ja urheilun digiratkaisut mahdollistavat liikkumisen paikasta riippumatta, tarjoten mahdollisuuden osallistua tapahtumiin ja kilpailuihin globaalisti. Tämä lisää liikunnan saavutettavuutta ja esteettömyyttä eri väestöryhmille.

”Digitaalinen liikunta ja urheilu kuuluu kaikille.”

Espoo on tulevaisuudessa Suomen johtava interaktiivisten toimintojen hyödyntäjä liikunta-, urheilu- ja leikkipaikoissa. Tulevaisuuden Espoossa ei ole hukkatiloja, joita ei voitaisi hyödyntää moniulotteisesti koko kaupungin tavoitteiden täyttämiseen. Passiivisia tiloja voidaan aktivoida esimerkiksi liikuntapeliratkaisuiden ja interaktiivisten leikkivälineiden avulla.

Hyödynnämme digitaalisia ratkaisuja monipuolisesti aktivoidaksemme kaikenikäisiä kuntalaisia. Liikuntapelien potentiaali huvin ja hyödyn yhdistämisessä tarjoaa monipuolisen tarjonnan palveluissamme.

Visio 2040: "Vuonna 2040 digitaalinen liikunta ja urheilu ovat sulautuneet osaksi jokapäiväistä elämää. Virtuaali- ja lisätty todellisuus ovat löytäneet paikkansa, ja ne tarjoavat innovatiivisia tapoja osallistua. Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat aikaan ja paikkaan liittyvien liikunnallisten rajojen ylittämisen.

Tekoäly ja älykkäät laitteet tarjoavat yksilöllisiä harjoitusohjelmia ja antavat reaaliaikaista palautetta, mikä auttaa urheilijoita ja kuntoilijoita optimoimaan suorituksia ja seuraamaan tuloksia."

”Reaaliaikainen kävijämäärien seuranta on käytössä laajasti eri liikuntapaikoissa. Tietojen seuraaminen sekä tallentaminen on mahdollista monella ulkoliikuntapaikalla.”

Teknologian tuomia mahdollisuuksia ja riskejä on tärkeää tarkastella liikunnan ja urheilun näkökulmasta. Teknologia houkuttelee liikunnan ja urheilun pariin uusia ihmisiä. Digitaalisten ratkaisuiden avulla voidaan kumota maantieteellisiä ja taloudellisia esteitä. Paikasta riippumattomat digitaaliset yhteisöt tarjoavat mahdollisuuksia kuulua sosiaaliseen ryhmään. Kielineutraalit digitaaliset teknologiat ovat työkalu saavutettavuuden ja kotouttamisen edistämisessä. Liikuntapelien avulla olemme lisänneet eri kohderyhmien fyysistä aktiivisuutta ja sosiaalista vuorovaikutusta. Näin ehkäisemme syrjäytymistä ja edistämme yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Samalla on varmistettava, ettei teknologia korvaa fyysistä aktiivisuutta tai johda lisääntyneeseen passiivisuuteen tai yksinäisyyteen. Yksityisyyden suojan ja tietoturvan parantaminen, digitaalisen kuilun umpeen kurominen ja ympäristövaikutusten minimointi ovat tekijöitä, jotka tulee huomioida.

Tehokkaat strategiat ja säännöt ovat valvonnassa välttämättömiä. Tämä vaatii monialaista yhteistyötä teknologiayritysten, urheiluorganisaatioiden, terveydenhuollon ja julkisen sektorin välillä. Kaikilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja hyötyä digitalisoituvasta liikunnasta, riippumatta sosioekonomisesta asemasta tai asuinpaikasta.

On keskeistä, että teknologiaa käytetään kestävästi ja eettisesti, tukien terveys- ja hyvinvointitavoitteita kaikille. Digitaalisten työkalujen ja alustojen kehittäminen tulee suorittaa käyttäjälähtöisesti, ottaen huomioon niiden pitkän aikavälin vaikutukset niin yksilöihin kuin ympäristöönkin. Näin voimme varmistaa, että digitalisaatio parantaa elämänlaatua ja edistää aktiivista elämäntapaa.

Liikunta on Suomessa sivistyksellinen perusoikeus. Se on asukaslähtöistä ja merkittävä osa hyvinvointia, huolehtimista ja välittämistä. Liikuntalaissa liikunta on kaikkea terveyttä edistävää arki-, kunto- ja harrasteliikuntaa. Fyysinen aktiivisuus, sen tuoma ilo ja nautinto edistävät säännöllisesti toteutettuna terveyttämme ja tuovat mielihyvää.

Panostamme hyvinvoinnin edistämiseen. Tarjoamme monipuolisia mahdollisuuksia aktiiviseen elämäntapaan. Luomme espoolaisille lapsille ja nuorille harrastuspolun, jolla tuemme lapsia ja nuoria yhteisölliseen, terveelliseen elämäntapaan. Tavoitteena on myös ehkäistä syrjäytymistä.

Korostamme omaehtoista liikuntaa. Ohjatut liikuntaryhmät kaikenikäisille ja -tasoisille tekevät liikunnan harrastamisesta helppoa ja monipuolista. Liikuntarakentamisen investoinnit ovat tärkeitä hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvin hoidetut ja helposti saavutettavat ulkoilualueet, pyörätiet ja urheilukentät tarjoavat mahdollisuuksia ja synnyttävät liikettä.

Luonnon vaikutukset ovat sitä merkityksellisempiä, mitä useammin luontokokemuksen saavuttaa. Erityisesti mielenterveyden ongelmiin luontoliikunta on hyödyllistä. Luontoliikuntakokemuksen tulisikin olla kaikille mahdollisimman saavutettava.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä elämme muutosvaihetta. Rakennamme uusia yhteistyömalleja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa. Muutos on liikunnalle mahdollisuus ja edellyttää aktiivista yhteistyötä. Liikunnan ja urheilun kaikki palvelut ovat hyvinvointityötä.

Palvelujemme yksi painopiste on harrastamisen mahdollisuuden toteutuminen: jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus vähintään yhteen mieleiseen harrastukseen. Lasten harrastuksesta tulee usein myös heidän vanhempiensa keskinäinen sosiaalinen kohtaamisalusta. 

Harrastamiselle voi olla esteitä, kuten hinta, lapsen tai nuoren yksinäisyys, ulkopuolisuus tai kannustuksen puute. Matalan kynnyksen harrastustoimintaa tuodaan nykyistä enemmän koulujen iltapäiviin lasten ja nuorten saataville yhteistyössä koulun sekä kolmannen sektorin kanssa. Esteitä poistamalla mahdollisuudet lisääntyvät.

Leiki ja liiku -toiminta toteutetaan varhaiskasvatuspäivän aikana. Toiminta perustuu varhaiskasvatusikäisten lasten liikkumisen lisäämiseen ja vahvaan kumppanuusmalliin. Liikunta ja urheilu mahdollistaa toiminnan ja varaa tilat, varhaiskasvatus tuo lapset ja espoolaisten voimisteluseurojen ohjaajat suunnittelevat sisällön sekä ohjaavat toiminnan yhdessä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa.

Toiminta edistää lasten motorisia taitoja, fyysistä aktiivisuutta ja sosiaalista kehitystä. Varhainen motoristen taitojen kehittäminen tarjoaa paremmat edellytykset niiden laaja-alaiseen kehittämiseen myös myöhemmin. Toiminnassa lapset oppivat tärkeitä sosiaalisia taitoja: yhteistyötä, vuorovaikutusta ja toisten huomioon ottamista. Ryhmässä liikkuminen kannustaa lapsia toimimaan yhdessä ja vahvistaa lasten välistä yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä. Lapset saavat mahdollisuuden ilmaista tunteitaan ja oppia tunnistamaan sekä säätelemään niitä. Tämä on tärkeää lasten tunne-elämän kehityksen kannalta.

Leiki ja liiku -toiminta on inklusiivista ja kaikille sopivaa. Se antaa mahdollisuuden osallistua omien kykyjensä mukaan. Toiminta on tasavertaista, kun alueen varhaiskasvatuksen kaikki lapset osallistuvat siihen. Kaudella 2023–2024 toimintaa on ollut Leppävaaran alueella. Vuonna 2025 toimintaa on laajasti kaikkialla Espoossa.

Espoon kaupungin kulttuuri- ja liikuntapolku on tarkoitettu eskari-ikäisestä yläkoulun loppuun, ja se tarjoaa maksuttoman tutustumisen johonkin liikuntalajiin tai kulttuuritoimintaan. Liikunnan palveluntuottajia on ollut lähes 30. Tutustumisen kohde valitaan palvelutarjottimelta ja tutustumiskäyntiin osallistuu koko luokka.

Liikuntapolun turvin tarjoamme kaikille oppilaille hyvin monipuolisen kokonaisuuden liikunnan kokeilemisesta. On tärkeää ymmärtää toiminnan merkitys, jotta mahdollisimman moni pääsisi osallisiksi liikunnan maistiaisista, toiminnan tuomasta mielihyvästä.

Järjestämme seurojen ja liikunta-alan yritysten kanssa koululaisten loma-aikoina pääosin maksutonta toimintaa koko kaupungin alueella. Tavoitteena on tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus löytää mielekästä liikunnallista tekemistä lomien aikana.

Mahdollisuuksia on monia. Espoonlahdessa ja Leppävaarassa järjestetään kesäisin seurayhteistyönä alakoululaisille suunnattu suosittu monilajileiri.

Espoon uimahalleissa tarjotaan uimaopetusta esikouluikäisistä neljäsluokkalaisiin. Lisäksi erityiskouluille järjestetään omia uimaopetusvuoroja. Uimaseura järjestää uimakouluja, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja perheet saavat lapselleen paikan oikean tasoisesta ryhmästä.

Haasteena uimaopetuksessa näkyy kaupungin monikulttuurisuus sekä erilaiset tavat ja käytännöt perheiden harrastustottumuksissa. Moneen kulttuuriin ei uiminen kuulu, jolloin lapsen uimataito ei kehity. Espoossa on myös hyödynnetty erilaisia digitaalisia ratkaisuja, kuten visuaalisuuteen perustuvaa ohjeistusta, jolloin on saatu tehostettua uimaopetuksen vaikuttavuutta.

Visio 2040: "Espoon uimahallit ovat koululaisuintien käytettävissä. Kaupungin on mahdollista tarjota opetusta paitsi henkilökohtaisen uimataidon kehittämisessä, myös vesiturvallisuudessa ja vesipelastuksessa. Uimaopetuksessa on läsnä nykyistä pienempi ryhmä, jolloin uimahallissa on enemmän tilaa, vähemmän häiriötekijöitä ja rauhallisempi oppimisympäristö. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat huomioidaan.

Vesiturvallisuuden, vesipelastuksen ja merellisten harrastusten lisäämisessä voidaan hyödyntää merellisen Espoon palveluita ja lähes 60 km pitkää merenrantaa."

• Töpinät toimintaan osallistui 3873 lasta perheineen.
• Leiki ja liiku -toiminta käynnistyi syksyllä, jolloin mukana oli 37 varhaiskasvatusyksikköä.
• Alakoululaisten WAU-kerhoissa oli yhteensä 23 859 käyntiä
• Alakoululaisten uimaopetuskäyntejä oli yhteensä 66 834 
• Keskiviikkoiltapäivätoiminnan ryhmiin osallistui 27 500 kertaa
• 13–20-vuotiasta nuorten Jumppi-toimintaan osallistuttiin 2 263
• Keskiviikkoiltapäivätoimintaa järjesti 43 seuraa 15 eri lajissa
• KULPS-liikuntapolku tavoitti 30 180 lasta ja nuorta
• Koululaisten loma-ajan toiminta liikutti yli 4000 lasta ja nuorta
   

Suomessa ikärakenne muuttuu nopeammin kuin muissa EU-maissa. Muistisairaiden ja liikuntarajoitteisten määrä kasvaa. Väestöennusteiden mukaan vuoteen 2040 mennessä 65-vuotta täyttäneiden espoolaisten osuus kasvaa noin 20 000 henkilöllä. Kaikista voimakkaimmin kasvavat 75- ja 85-vuotta täyttäneiden ikäryhmät. (Espoon kaupunki, 2022, s. 11.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan))

Espoolaisilla senioreilla on oman selvityksemme perusteella keskimääräistä parempi koettu elämänlaatu ja 90 prosenttia 66-vuotiaista espoolaisista on tyytyväisiä toimintakykyynsä. Senioreiden suosituimpia liikuntalajeja ovat kävely, pyöräily, uinti ja vesiliikunta sekä kuntosali- ja voimaharjoittelu.

Ohjatun senioriliikunnan tavoitteena on fyysisen kunnon kohottaminen ja ylläpito, toimintakyvyn parantaminen sekä virkistys. Ohjelmaan kuuluvat erilaiset jumpat, kuntosaliharjoittelu, vesiliikunta sekä palloilu. Järjestämme monipuolisia liikuntaryhmiä ja -tapahtumia sisällä ja ulkona eri puolilla Espoota. Espoon Senioripaku on palveluita liikuttava auto, joka tuo mielekästä tekemistä ikäihmisten luokse. Toiminta pysäkeillä tarjoaa ikäihmisille avointa ja maksutonta neuvontaa, liikuntaa, tanssihetkiä sekä taide- ja kulttuurisisältöjä.

Lähetämme vuosittain kirjeen kaikille 68-vuotta täyttäville espoolaisille ja tarjoamme liikuntapalveluita senioreille +68 Sporttirannekkeella. Lisäksi järjestämme yli 75-vuotiaille senioreille kohdennettua toimintaa.

Tarjoamme ystäväpalvelun, jossa +68-rannekkeen haltija voi ottaa täysi-ikäisen ystävänsä Espoon uimahalleihin, kuntosaleille ja saaristoveneeseen. Yli 70 % palvelun käyttäjistä hyödyntää ystäväpalveluamme uimahalleissa, puolet saaristoveneissä ja yli 30 % kuntosalilla (Espoon kaupunki, 2024). Espoolaisten ikääntyessä huolenpito lähimmäisestä muuttuu yhä merkittävämmäksi.

Visio 2040: "Esteettömät kuntosalilaitteet, kävelyreitit ja ryhmäliikunnan tilat ovat saavutettavissa ja tukevat senioreiden fyysistä kuntoa ja terveyttä. Tulevaisuuden Espoossa eläkeläiset ovat aktiivisia ja jopa 100-vuotiaat asukkaat liikkuvat. Espoolaisia koulutetaan liikunnan vapaaehtoistoimintaan senioreiden kanssa."

Soveltava liikunta suunnataan henkilöille, joiden vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymän vuoksi on vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan. Liikunnan ohjaamisessa tarvitaan soveltamista ja erityisosaamista. Perusteet soveltavan liikunnan ohjaamiselle määrittävät yhdenvertaisuuslaki ja liikuntalaki. Kunnat ovat keskeisiä soveltavan liikunnan toimijoita. Soveltavan liikunnan palvelut koskettavat kaikkia ikäryhmiä, noin 15 prosenttia Suomen väestöstä (Paralympiakomitea(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), 2024).

Espoon eri alueilla on monipuolinen soveltavan liikunnan tarjonta. Toteutamme sitä ryhmä- ja pienryhmäliikuntana, jossa huomioidaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Sähköinen asiakasviestintämme ei kuitenkaan vielä saavuta kaikkia, ja vain osa liikuntapaikoistamme on kokonaan saavutettavia.

Olemme käynnistäneet soveltavan liikunnan työkirjan suunnittelun. Työkirja on kehittämissuunnitelma vuodesta 2025 alkaen, joka sisältää tavoitteet, toimenpiteet, aikataulun, vastuuhenkilöt sekä mittarit soveltavan liikunnan kehittämiseksi Espoossa. Selvitämme, millaisille soveltavan liikunnan palveluille Espoossa on tarve ja ketkä näitä palveluita käyttävät.

Soveltavan liikunnan merkitys kasvaa lasten ja nuorten kohderyhmissä. On tärkeää, että takaamme erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille yhdenvertaisen mahdollisuuden liikuntaan osallistumiseen - niin kouluissa kuin vapaa-ajalla.

”Tuotamme yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti liikuntamaistiaisia ja -kokemuksia.”

Työikäiset liikkuvat pääosin omatoimisesti, liikunta-alan yrityksissä ja liikuntaseuroissa (UKK-instituutti(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), 2021). Työikäisiä liikuttaa lähiluonto, kaupungin laajat metsäalueet, ranta-alueet sekä rakennetut lähiliikunta-alueet.

Järjestämme ohjattua liikuntaa työikäisille pääosin yhteistyössä kumppaneiden kanssa ja ostopalveluna. Tuemme kaupungin henkilökunnan omaehtoista liikuntaa järjestämällä liikuntaryhmiä eri puolilla Espoota, myös digitaalisesti. Ryhmät sopivat kaikenikäisille ja -kuntoisille. Kannustamme kaupungin henkilökuntaa osallistumaan liikunnallisiin haasteisiin ja kampanjoihin.

Työikäisten määrä Espoossa kasvaa - lähes 90 % kasvusta selittyy vieraskielisten työikäisten määrän kasvulla (Espoon kaupunki, 2024). 

Visio 2040: "Tulevaisuudessa tarjoamme palveluita, jotka soveltuvat kaikille tuen tarpeesta riippumatta. Näin mahdollistamme jokaiselle työikäiselle yhdenvertaisen mahdollisuuden liikkua. Tarjoamme monipuolisia liikkumisympäristöjä, jotka houkuttelevat kaikenikäisiä liikkumaan. Espoon kaupungin työyhteisöissä on vahva liikkumisen kulttuuri."

Liikuntaneuvonnan tavoitteena on edistää terveellisiä elintapoja, ylläpitää terveyttä, ennaltaehkäistä sairauksia ja tukea elämänhallintaa. Autamme asiakkaita vahvistamaan kykyä ja taitoa tehdä itse liikkumistaan koskevia valintoja. Neuvontaa ja ohjausta tarvitaan liikuntatottumuksen synnyttämiseksi sekä liikunnallisemman elämäntavan omaksumiseksi. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien toimintakyvyn tukeminen ja sosiaalisten kontaktien lisääminen on myös tärkeää. Liikuntaneuvonnan avulla kannustetaan liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. Palvelu on asiakkaalle maksutonta. Asiakkaalle pyritään löytämään tapa saavuttaa sovitut tavoitteet ohjaamalla asiakas liikkumaan esimerkiksi liikuntaryhmissä tai omatoimisesti.

Liikunnallisen elämäntavan tukeminen on tärkeää, ja yhteistyö Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa korostuu. Liikuntaneuvonnan toimiva palveluketju tarkoittaa eri osapuolten yhteistyötä, jossa jokaisella on tehtävä ja vastuu. Syntyy yhtenäinen palvelu, joka tukee liikkuvamman arjen saavuttamisessa.

Espoo on vetovoimainen, tulevaisuuteen suuntautuva ja kansainvälinen kaupunki, joka rakentuu yhteisöllisyydestä ja kumppanuuksista. Alueiden kasvaessa ja liikuntapaikkojen lisääntyessä kumppanuudet korostuvat. Vaatimukset palvelutasosta lisääntyvät. Liikunta ja urheilu näyttäytyy kaikille sitä parempana, mitä monipuolisemmin esimerkiksi seurakenttä osallistuu yhdessä asetettuihin tavoitteisiin.

Teemme monipuolista ja laajaa yhteistyötä kaupungissa sisäisesti sekä erilaisten organisaatioiden ja muiden tahojen kanssa. Kumppanuuksia on erilaisia: kumppanuus voi olla monenlaista yhteistyötä, palveluiden ostoa tai tapahtumien järjestämistä. Verkostot tarjoavat mahdollisuuksia yhteistyöhön erilaisten toimijoiden kanssa, tiedon jakamiseen ja parhaiden käytäntöjen levittämiseen. Tämä monipuolistaa liikuntatarjontaamme sekä edistää palveluidemme vaikuttavuutta.

Kaupunki rakentaa uusia uimahalleja, koulujen liikuntasaleja sekä tekonurmikenttiä. Yksityiset ja yhteisöt rakentavat uusia liikuntatiloja, joista kaupunki ostaa käyttövuoroja kouluille. Kaupunki tukee seuroja vuokra-avustuksin, jotta harrastamisen hinta ei nousisi kestämättömäksi.

Tästä kumppanuusmallista on tullut espoolainen tapa rakentaa ja kehittää liikunnan ja urheilun olosuhteita. Kaupunki siirsi sille aiemmin kuuluneen investointivastuun ensisijaisesti harrastajille ja toissijaisesti liikunta-alan yrittäjille ja sijoittajille. Siksi olosuhteet ovat kehittyneet harrastamisen lisääntymisen tahtiin monissa isoissa lajiryhmissä.

Espooseen on luotu liikuntapaikkarakentamisen kumppanuussopimusten periaatteet. Tulevaisuudessa pääkaupunkiseudun kaupungit tekevät yhä tiiviimpää yhteistyötä, esimerkiksi uimahalliverkko voitaisiin nähdä kokonaisuutena.

Olosuhteet-palvelualue tekee laajaa kumppanuutta venekerhojen kanssa ja tekonurmien osalta jalkapalloseurojen kanssa. Public Private Partnership -malli on käytössä Keski-Espoon uimahallissa. Malli mahdollistaa sen, että kustannukset ovat tiedossa koko sopimuskaudelta. Lisäksi joidenkin toimijoiden kanssa kaupunki on tehnyt ostopalvelusopimuksia tiloista.

Kumppanuuksien syntyyn ja uusiin hankkeisiin tarvitaan resursseja ja kaupunkitasoinen tuki. Tapahtumissa kumppanuudet on myös huomioitu kaupunkitason strategiassa.

Visio 2040: "Yhteistyö urheiluseurojen ja yritysten kanssa voi tulevaisuudessa olla moniulotteista, mistä hyötyvät kaikki. Seurat voivat hoitaa tilojen valvonnan tai osan kuntalaisten harrasteliikunnasta. Myös yhteistyö Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa on keskeistä.

Espoon kaupunki, yritykset ja tutkimuslaitokset kohtaavat Keilaniemen innovaatiokeskittymässä. Aalto-yliopisto mahdollistaa uusien innovaatioiden kehityksen myös liikuntaan ja hyvinvointiin. Yhteistyö liikunta-alan yritysten kanssa on entistä monipuolisempaa ja tiiviimpää. Yritykset tuottavat kestäviä ja rohkeita innovaatioita, jotka auttavat meitä reagoimaan Liikunnan ja urheilun kohtaamiin haasteisiin. Samalla tarjoamme yrityksille kokeilualustan ja ympäristön ratkaisuihin, jotka edistävät espoolaisten hyvinvointia ja liikkumista."

Espoossa on yli 300 urheiluseuraa, joilla on keskeinen rooli espoolaisten liikuttajana. Ennen kaikkea seuratoiminta on lasten ja nuorten liikuttamisen kivijalka.Yli 100 seuraa hakee liikunnan avustuksia. Alle 20-vuotiaita harrastajia on avustusta hakeneissa seuroissa kaikkiaan noin 43 000, joka on noin 55 % kaikista espoolaisista 0–20-vuotiaista (Helsingin seudun aluesarjat -tilastokanta ja tilastokeskus, 2023(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)).

Seuroilla on vahva rooli lasten ja nuorten liikuttajana, se on sosiaalisen kasvatustyön iso osa. Se tukee lastemme kasvupolkua, oppimisen valmiuksia ja lisää opiskelumotivaatiota. Siksi koulun ja seuratoiminnan yhteistyötä on syytä kehittää.

Kaupunkien tulee luoda hyvät edellytykset liikuntaa järjestävälle seurakentälle ja tehdä yhteistyötä kansalaistoimintaa toteuttavien tahojen kanssa. Espoossa yhteistyö on monipuolista, vuorovaikutteista ja laadukasta. Kaupungin ja seurakentän välillä on vahva luottamus.

Yhteistyötä tehdään tapahtumien järjestämiseksi, tilojen omavalvonnan lisäämiseksi, maksuttomien liikuntaryhmien synnyttämiseksi ja liikuntapaikkojen rakentamiseksi. Yhteisiä teemoja ovat olleet kotouttamisen tuomat haasteet, harrastamisen hinnan nousu ja seuratoiminnan eettisyys ja vastuullisuus.

Tuemme tilaratkaisuilla niitä seuroja ja yhdistyksiä, jotka järjestävät kaikille avointa maksutonta toimintaa. Otamme huomioon alueiden erityispiirteet.

Seuratoiminta on vähitellen siirtymässä edunvalvonnasta ja identiteettityöstä palveluiden tuottamiseen ja tuotteistamiseen - ja näistä palveluista ollaan myös yhä useammin valmiita maksamaan.

Seuratoiminnan haasteita ovat muun muassa toiminnan mukauttaminen vieraskielisten sekä maahanmuuttajien tarpeisiin sekä vapaaehtoisten aktivointi ja sitouttaminen. Jos näissä ei onnistuta, seuratoiminta ei voi nykyisestä juurikaan laajeta ilman, että kustannukset nousevat. Lisäkustannuksia aiheuttaa myös se, että urheilu- ja liikuntaolosuhteiden rakentaminen on jäänyt suurelta osin urheiluseurojen ja yksityisten vastuulle.

Urheiluseuratoiminta on espoolaisen yhteisöllisyyden kivijalka. Se on kasvanut lähiöissä ja sen elinvoima on perustunut osaaviin ja aktiivisiin kuntalaisiin, laadukkaaseen vapaaehtoistyöhön. Vapaaehtoisia tarvitaan seuroissa monissa eri rooleissa; valmennus- ja ohjaustyössä, huoltajina, tapahtumien järjestämisessä ja seuran hallinnon tehtävissä. Vapaaehtoisten saaminen urheiluseuroihin on kuitenkin yhä haastavampaa. Syitä on monia; haluttomuus sitoutua, ajanpuute ja oman vapaa-ajan priorisoiminen. Urheiluseurojen on kehitettävä strategioitaan sekä tarjottava joustavia ja mielekkäitä mahdollisuuksia, jotta ne saavat houkuteltua ja pidettyä vapaaehtoiset mukana toiminnassaan.

Energiakriisi ja laatutason nousu ovat vaikuttaneet seurojen kustannusten kasvamiseen. Lajikohtaiset erot harrastamisen kustannuksissa ovat suuria, ja harrastamisen hintaan vaikuttaa vahvasti myös lajin olosuhteet. (Valtion liikuntaneuvosto, 2023, s. 38(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan))

Seuratoiminta on siirtynyt vähitellen ulko-olosuhteista sisätiloihin. Yleisurheilu tai jalkapallo ovat ympärivuotisia lajeja, jotka vaativat erityisolosuhteita. Jääurheilussa jäältä ollaan pois vain keskikesällä. Tämä on vaatinut nopeaa reagointia, eikä kaikille lajeille ole pystytty tarjoamaan tarvetta vastaavia tiloja. Vaatimustason muutos haastaa kaikkia.

Espoo kansainvälistyy niin, että vuoden 2023 alussa jo joka neljäs espoolainen alaikäinen oli vieraskielinen. Väestökehityksen myötä syntyy uusia lajeja. Hyviä esimerkkejä tästä ovat esimerkiksi kriketti ja padel. Samaan aikaan uusia harrastajia saattaa olla vaikea saada mukaan perinteisten lajien pariin. Joitakin lajiryhmiä voi uhata harrastajapula.

Myönnämme käyttövuoroja kaupungin liikuntatiloihin. On haaste osoittaa lajeille ja seuroille juuri heidän tarpeisiinsa toimivat ja turvalliset tilat. Vapaavuoroja eri liikuntatiloihin on kuntalaisille niukasti, koska suurin osa jaettavissa olevista tiloista menee seurakäyttöön. Tästä huolimatta halleihin ja kentille pyritään jättämään vapaavuoroja kuntalaiskäyttöön.

Vuorot haetaan ja myönnetään sähköisen tilavarauskalenterin kautta pääsääntöisesti kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Käyttövuorohakemuksia käsitellään sähköisen tilavarauskalenterin kautta vuosittain noin 20 000. Eri liikuntatiloissa on lähes 500 000 tuntia hyväksyttyjä varauksia vuodessa. Tällä hetkellä kehitetään uutta sähköistä tilavarausjärjestelmää. Palvelutaso halutaan pitää korkeana.

Eri lajien, seurojen ja niissä olevien nuorten määrä on kasvussa. Vuonna 2040 Espoossa arvioidaan olevan 80 000 asukasta enemmän kuin nyt (385 000). Tarkoituksenmukaisten liikuntatilojen puute on yksi este liikunnan seuratoiminnalle ja sen myötä harrastamisen laajentumiselle ja jopa jatkumiselle. 

Espoolaiset seurat käyttävät aktiivisesti koulujen liikuntatiloja iltaisin ja viikonloppuisin. Koulujen loma-aikoina esimerkiksi kesäaikana myönnetään omavalvontakäyttövuoroja lähes 50 koulun liikuntasaliin. Isoista koulujen liikuntasaleista on jatkuva pula.

Espoon viides liikuntahalli valmistui Matinkylään alkuvuodesta 2024. Se tuo toivottua lisätilaa niiden lajien harjoitusolosuhteisiin, jotka tarvitsevat isoja ja korkeita tiloja. Salissa pystytään järjestämään myös kansallisia ja kansainvälisiä urheilutapahtumia. Salin käyttöä rasittaa kuitenkin ylioppilaskirjoitukset. Sali on liian hyvä tehottomaan käyttöön.

Kesäkuussa 2023 Leppävaaran urheilupuistoon valmistui Kameleonten liikuntahalli, josta ostamme käyttövuorot telinevoimistelulle, varhaiskasvatusikäisten Leiki ja liiku -toiminnalle sekä Urhea-toiminnalle. Siellä tarjotaan myös senioriliikunnan ohjattuja tunteja.

Ostamme jäävuoroja varhaiskasvatuksen ja koululaisten käyttöön alueellisesti kattavasti Jääurheilun tuen jäähalleista.

Espoon uimahallitilanne haastaa uimaseurojen ja kuntalaisten harrastus- ja uintimahdollisuuksia. Jotta uimahallien vesipinta-ala pysyisi asukasta kohti nykytasolla, Espooseen tarvitaan uusi uimahalli noin 60 000 uutta asukasta kohti. Uuden uimahallin rakentamisesta pitäisikin avata keskustelu jo nyt.

Aikuisuimareille ja lajeille, joita ei voi harrastaa uimahallin aukioloaikana, myönnetään aukioloaikojen ulkopuolisia käyttövuoroja. Myös altaiden käyttö muuttuu. Haluammekin tutkia muutosta uusia uimahalli-investointeja ajatellen. Uudet tila- ja palveluratkaisut mahdollistaisivat monipuolisesti eri vesiliikuntalajien harrastamisen sekä digitaalisten laitteiden hyödyntämisen palveluissa. Samalla on kuitenkin jätettävä riittävä tila uimiseen. Nostettava pohja sallii altaissa tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen käytön.

Koulumajoituksen merkitys on kaupungille suuri, koska Espoossa on valtakunnan isoimpia junioriturnauksia ja leirejä. Tämä tukee myös kaupungin omia tavoitteita olla juniori- ja nuorisotoiminnan merkittävimpiä kaupunkeja. Tilapäisen koulumajoituksen tilat huomioidaan uusia koulutiloja suunniteltaessa, peruskorjattaessa ja rakennettaessa. Maksimissaan majoitustilaa löytyy koulujen liikuntasaleista ja luokista 4 400 majoittujalle/yö.

Espoo on jalkapallon, uimisen ja voimistelun kaupunki: kerätyn tiedon mukaan näissä lajeissa on yli puolet kaikessa seuratoiminnassa mukana olevien lasten ja nuorten määrästä. Joissakin lajeissa harrastajia olisi enemmän, mutta laji on harrastajalle kallis. Kumppanuusmalli kohtelee lajeja eriarvoisesti.

Seuratoiminnoissa on mukana kaikkiaan noin 43 000 alle 20-vuotiasta harrastajaa, joista osa on mukana useammassa lajissa. Lajeissa, joissa tilojen puute on akuutti, seuratoimintaa ei ole pystytty laajentamaan. Yhä useampi seura on rakentanut tai vuokrannut tiloja ja hakenut näin ratkaisuja tilaongelmiinsa. Kustannukset nousevat ja lajien välinen eriarvoisuus kasvaa.

Nuorisokulttuuristen lajien, kuten frisbeegolfin ja skeittauksen harrastajat, liikkuvat omaehtoisesti kiinnittymättä perinteiseen seuratoimintaan. Seurojen onkin yhä haastavampaa saada sitoutettua harrastajia oman lajinsa pariin.

Erityisesti isojen salien, jää-, liikunta- ja jalkapallohallien käyttöaste arki-iltoina ja viikonloppuisin on korkea.

Urheiluseurojen isoin tuki kaupungilta on tilasubventio. Laskutamme seuroja noin 3–15 % tilojen todellisista kustannuksista. Lisäksi avustamme seuroja yleis- ja vuokra-avustuksin. Avustusten merkitys on suuri, sillä avustusvaroin voidaan tasoittaa sitä epäoikeudenmukaisuutta, mikä kaupungin tilojen käytöstä eri lajien kohdalle on syntynyt.

Liikuntaharrastamisen hinnan kasvu on uhka lasten ja nuorten harrastustoiminnalle ja seurojen harrastajamäärien kasvulle. Koska harrastajat rahoittavat urheiluseuratoiminnan, tämä muodostaa haasteen myös liikuntaseuroille.

”Vuonna 2040 espoolaiset harrastavat liikuntaa yli lajirajojen. Useamman lajin harrastaminen on helppoa seurojen ja lajien välisen yhteistyön ansiosta. Nykypäivän luovista, nuorisokulttuurisista lajeista on tullut valtavirtaa.”

Liikunnan toiminta-, kohde- ja vuokra-avustuksia myönnetään Espooseen rekisteröityyn seuratoimintaan alle 20-vuotiaiden harjoitustoimintaan.

Liikuntatoiminta-avustusta myönnetään vuosittain noin 70 seuralle. Liikuntatoiminta-avustus on vain 3,4 % seurojen kuluista. Avustusosuus nuorta kohden on noin 33 euroa vuodessa. Harrastajan saama tilasubventiotuki on lajikohtaisesti 200–600 euroa / harrastaja.

Liikuntatoiminta-avustusta kohdennetaan seurojen matalan kynnyksen toiminnan edistämiseen. Avustuksen suuruus perustuu osin seuran vetämien harrasteryhmien määrään. Näin seuratoiminta tukee myös kaupungin strategisia tavoitteita.

Erityisryhmien liikuntatoiminta-avustussummaa on nostettu nelinkertaiseksi 100 000 euroon/vuosi. Sitä myönnetään 30 seuralle tai yhdistykselle. Tavoitteena on avustuksen kaksinkertaistaminen. Espoolaiset urheiluseurat kantavat hienosti yhteiskuntavastuuta erityisryhmien liikuttamisessa.

Vuokra-avustuksen merkitys on suuri lajien välisen tasa-arvon kannalta. Vuokra-avustusta myönnetään 3 +358 9 0000 euroa noin 50 seuralle yhteensä yli sataan tilaan. Avustussumma on noin 100 €/alle 20-vuotias harrastaja. Avustussummalla pystytään kattamaan noin 35 % seurojen maksamista tilavuokrista. Mikäli avustusprosentti laskee, se uhkaa seuratoiminnan tasa-arvoa ja ennen kaikkea se on uhka lajien polarisoitumiselle.

Harrastajamääristä on nähtävissä harrastamisen hinnan ohjaavan nuoria edullisimpien harrastusten pariin. Riskinä on, että liikunnan harrastamisesta joudutaan tästä syystä myös luopumaan. Kaupungilla tuleekin olla riittävä määrä ostettuja vuoroja yhteisöjen omistamista tiloista, jotta harrastaminen on mahdollista.

Vuokra-avustusten määrän tulisi olla noin 40 prosenttia tilojen kustannuksista. Jokaista seurojen rakentamiseen investoimaa 1 miljoonaa euroa kohti tuleekin vuokra-avustusta lisätä noin 35 000 euroa, jotta vuokra-avustuksen määrä pysyy lähellä 40 prosentin tasoa. Seurojen suorissa vuokrakohteissa avustuksen osuus tulisi olla 40 prosenttia vuokran määrästä.

Espoon luonto on monipuolinen. Ulkoilu- ja lähiliikuntapaikat synnyttävät asukkaille arkielämyksiä. Espoon lähiliikuntapaikkaohjelma (2019–2028) tuo liikkumisen jokaisen ulottuville. Ulkoliikunnan merkitys onkin kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Kehittyvään kaupunkiympäristöön tulee mahdollistaa riittävät ulkoalueet asukkaiden lähiliikuntaan sekä urheiluseurojen liikuntapaikkoihin. Monipuoliset kahden hehtaarin lähiliikuntapuistot täyttävät nämä tarpeet. Ulkoliikuntapaikka on kustannustehokas investointi.

Espoossa on kuusi urheilupuistoa. Leppävaaran, Laaksolahden, Keski-Espoon, Espoonlahden, Matinkylän ja Tapiolan urheilupuistot sijoittuvat Espoon aluekeskuksiin. Urheilupuistot tarjoavat kuntalaisille ja urheiluseuroille monipuoliset urheilun ja ulkoilun ympärivuotiset olosuhteet. Ne ovat laadukkaita liikunnan kilpailu- ja tapahtumakeskuksia sekä lähiliikuntapaikkoja. Tasapainoinen alueellinen kehitys on tärkeää.

Pienemmät liikuntapuistot eri puolilla Espoota täydentävät urheilupuistojen tarjontaa. Seurojen käyttövuorojen lisäksi urheilupuistoissa on vapaasti käytettäviä alueita, kenttiä sekä lähiliikuntapaikkoja. Tekojäät mahdollistavat luistelun myös leutoina talvina.

Kannustamme työikäisten liikunnallista elämäntapaa kevyen liikenteen verkostoin ja ulkoilureitein. Latuverkostomme on laaja, laadukas ja se muodostaa kokonaisuuden pääkaupunkiseudulla. Hyvin hoidettu ulkoilureittiverkostomme ulottuu upeassa Nuuksiossa tai merenrannalla rantaraittina lähelle jokaista espoolaista. Espoon pyöräilyn edistämisohjelma on toteutettu niin, että pyöräily on turvallista.

Espoon liikuntapaikkojen hoito- ja kunnossapitovastuu on omalla henkilökunnalla. Tilojen kunnossapitovastuu on tilapalveluilla. Teemme yhteistyötä liikuntapaikkojen valvonnassa seurojen kanssa ja hyödynnämme kunnostamisessa yritysten ja yhteistyökumppaneiden ostopalveluita.

Olemme kaupunkisuunnittelukeskuksen johdolla laatineet Espoonlahden, Leppävaaran, Matinkylän ja Tapiolan suuraluekohtaiset virkistysvisiot sekä Espoon merellisen virkistysvision. Parhaillaan tehdään Espoon Keskuksen ja Kauklahden virkistysvisiota. Niiden tavoitteena on ollut liikunta- ja virkistyspalveluiden kokonaistarpeen muodostaminen vuonna 2050.

Espoossa valmistellaan yleiskaavaa 2060. Liikunnan ja urheilun merkittävien sisä- ja ulkoaluevarausten sisältyminen yleiskaavaan tulee varmistaa. Yleiskaavatyötä varten on tehty palveluiden järjestämisen periaatteita ja linjauksia sekä pohdittu tulevaisuuden toimintojen sijoittumista. Yleiskaavayksikkö on kesällä 2024 teettänyt selvityksen Espoon urheilupuistoista. Selvityksessä on tutkittu liikuntapaikkoja suhteessa väkilukuun ja alueelliseen liikuntapaikkatarjontaan vuonna 2060.

Väestöennusteiden ja saavutettavuuden perusteella kaavoituksella tulee varmistaa mahdollisuus toteuttaa uimarantoja, urheilupuistoja ja liikuntahalleja, myös kilpa- ja huippu-urheilulle. Lisäksi kaavoituksella tulee turvata satamat ja ulkoilualueet. Liikuntapaikkojen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida käyttökapasiteetin kasvu ja vaatimukset aukioloaikojen muutoksille.

Visio 2040: "Liikuntapaikat ovat saavutettavissa julkisella liikenteellä ja muokattavissa monikäyttöisiksi kohtaamispaikoiksi myös nuorten ja tukea tarvitsevien käyttöön. Tällaiset tilat tarjoavat hyviä työtilaisuuksia nuorille.

Olemme mahdollistaneet uusien satamien ja veneiden talvisäilytysalueiden rakentamisen sekä kehittäneet nykyisiä palveluja. Olemme sopeutuneet urheilutrendeihin ja vaihtoehtoisiin lajeihin, kuten parkouriin, drone-kilpailuihin tai sähköpyöräilyyn."

Uimahallit ja urheilupuistomme ovat monipuolisia kilvoittelun keskuksia, lähiliikuntapaikkoja, joissa vapaassa käytössä olevat altaat, tekojäät, ulkokuntosalit ja kuntoportaat innostavat eri käyttäjäryhmiä monipuoliseen liikkumiseen. Urheilupuistoissa on kattava valikoima eri lajien suorituspaikkoja, urheiluhalleja ja useita isoja kenttiä. Tavoittelemme olosuhteiden alueellisesti tasapainoista kehitystä ja palvelutarjontaa.

Urheilupuistot ovat helposti saavutettavissa, sillä ulkoilureitit sekä kevyen liikenteen väylät mahdollistavat nopean yhteyden lähialueilta ja julkinen liikenne kulkee urheilupuistojen läheisyydessä. Kaikilta osin urheilupuistojen esteettömyys ei vielä toteudu. Alueet ovat aktiivisessa käytössä ympäri vuoden.

Urheilupuistot ovat liikuntatapahtumien järjestämispaikkoja ja joissakin urheilupuistoissa voidaan järjestää säännöllisesti kansainvälisiä huippu-urheilutapahtumia ja kilpailuja. Osa urheilupuistoista soveltuu myös konserttien järjestämiseen. Urheilupuistojen olosuhteita voivat käyttää eri käyttäjäryhmät aamusta iltaan. Urheilupuistot ovat elinvoimaisia kuntalaisten arjen ylisukupolvisia kohtaamispaikkoja.

Espoon urheilupuistoilla on omat erityispiirteensä, jotka ohjaavat niiden kehittämistä. Tavoitteena tulee olla se, että perheiden on mukava tulla yhdessä urheilupuistoihin ja että jokaiselle löytyy urheilupuiston alueelta tekemistä iästä tai fyysisestä kunnosta riippumatta.

Harjoitus- ja kilpailutoiminta vaatii isojen urheilupuistojen rakentamista. Esimerkiksi Kameleonten monitoimihalli on valmistunut Leppävaaran urheilupuistoon vuonna 2023, ja Tapiolan urheilupuistoon on tulossa jalkapallostadion. Kaavoituksella varataan uusien urheilupuistojen vaatimat alueet ennustetun asukasmäärän näkökulmasta.

Uusien koulujen yhteyteen rakennetaan riittävät sisäliikuntatilat koululaisten liikuntatuntien tarpeisiin sekä iltaisin, viikonloppuisin ja koulujen loma-aikoina urheiluseurojen tarpeisiin. Myös kumppanuushankkeet tulee huomioida sisäliikuntatilojen osalta uusia kouluja suunniteltaessa. Koulujen yhteyteen rakennetaan riittävän kokoiset ulkoliikuntakentät tekonurmipinnoitteilla palvelemaan koululiikuntaa, urheiluseuratoimintaa ja ylisukupolvista vapaata liikuntaa. Koulujen pihat ja kentät toimivat asukkaiden lähiliikuntapaikkoina.

Ulkokuntosalit ovat tuoneet lihaskuntoharjoittelun kaikkien ulottuville. Ulkokuntosalien sijainti lähellä kotia ja luonnonläheinen ympäristö houkuttelevat espoolaisia kuntoilemaan. Salien suosiota on kasvattanut niiden monipuolisuus ja laitteiden hyvä taso. (Espoon kaupunki, 2024b).

Visio 2040: "Lähiliikuntapaikkoja ja ulkokuntosaleja on lisätty vuosittain ja kehitetty entistä saavutettavimmiksi kaikille käyttäjäryhmille. Ulkokuntoilulaitteet ovat osa urheilupuistojen ja kevyen liikenteen reittien tarjontaa mahdollistaen matalan kynnyksen harjoittelun. Ulkokuntosalien kehittämisessä on osallistettu kuntalaisia ja huomioitu eri käyttäjäryhmien erityistarpeet. Espoossa on myös taitoliikuntapuistoja eri ikäisten espoolaisten liikuntataitojen kehittämiseen.

Vuonna 2040 Espoossa on suuri ja monipuolinen kuntalaisille ja seuroille tarkoitettu eri lajien liikuntakeskus, joka on kaupungin ylläpitämä ja kuntalaisille edullinen."

Espoolainen arvostaa luontoa, sen ulkoilureittejä, merellistä Espoota, Rantaraittia sekä laajaa keskuspuistoa. Luonto tarjoaa yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia liikkumisen mahdollisuuksia. Luontopalveluja suunniteltaessa on huomioitava esteettömyys. Kaikki ulkoliikunta on ylisukupolvista, perheiden yhdessä liikkumisen alusta.

Kun lunta on, latuverkostomme tarjoaa 200 kilometriä hoidettuja reittejä, josta lähes neljännes on valaistu. Latupohjat toimivat läpi vuoden kaikenlaisen luontoliikkumisen tukiverkkona. Oittaan, Leppävaaran ja Keskuspuiston keinolumetetut ladut pidentävät hiihtokautta ja takaavat hiihtämisen nautinnon myös vähälumisina talvina. Säilölumiratkaisulla aikaistamme hiihtokauden aloitusta.

Koko pääkaupunkiseudun 600 kilometrin latuverkko voisi hyvin olla yksi Unescon maailmanperintökohde. Missään muualla maailmassa ei vastaavaa ole metropolialueella tarjota. Kesäisin latupohjat tarjoavat ylivertaisen pyöräilyverkoston myös pyöräilyturismia ajatellen.

Espoossa on Nuuksion metsäerämaata sekä kaunis saaristo, jonka kuntalaiset voivat kokea saaristoveneliikennettä hyödyntäen.
Ylisukupolvisiin palveluihin kuuluu myös tekojääverkosto, joka varmistaa luisteluolosuhteet myös leutoina talvina. Vuonna 2040 tekojäitä on lähes 20 eri puolilla Espoota.

Palveluidemme kärki on ollut jo vuosia luontoon läheisesti liittyvien olosuhteiden kehittämisessä. Ulkoilureitit ovat suosituimpia liikuntapaikkoja, ja Nuuksio on Suomen yksi suosituimmista kansallispuistoista (Metsähallitus, 2023(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)).

Ulkoilureittien suunnittelua ja rakentamista ohjaa ulkoilureittien yleissuunnitelma. Ulkoilureittiverkostomme ulottuu meren rannalta pohjoiseen Nuuksion erämaihin. Verkosto on laaja ja laadukas. Mahdollisuuksia löytyy vaeltamisesta pyöräilyyn, suunnistuksesta uimiseen. Kaikki ovat yhteydessä luontoon.

Ulkoilualueet, kuten Oittaa, Pirttimäki ja Nuuksio, ovat laajoja retkeily- ja ulkoilukohteita, joista löytyy erilaisia retkeilypalveluita, muun muassa tulentekopaikkoja ja telttailualueita. Ulkoilualueilla ja -reiteillä järjestetään myös monenlaisia kilpailuja ja tapahtumia, esimerkiksi suunnistuksessa ja polkujuoksussa. Tapahtumat tulisi mahdollistaa tulevaisuudessakin ilman kohtuuttomia rajoituksia.

”Luonto ja sen tarjoamat mahdollisuudet tuodaan jokaisen ulottuville, esteettömästi ja edullisesti.”

Espoossa on 58 kilometriä merellistä rantaviivaa ja yli 100 saarta. Itämeri avautuu ainutlaatuisena ja tarjoaa espoolaisille upeita elämyksiä. Vahvistamme merellistä identiteettiä luomalla parempaa saavutettavuutta Espoon saaristoon. Saariston monimuotoisuus ja laajuus takaavat hyvät lähtökohdat palvelujen kehittämiselle ja saaristovierailulle.

Tarjoamme merellisen Espoon mahdollisuudet laajasti kuntalaisille. Kaupunki omistaa ja ylläpitää yhtätoista ulkoilusaarta. Nykyisillä kävijämäärillä saaristomme kantokyky on jo äärirajoilla. Palvelujen merkittävä parantaminen ei ole ilman sähkö-, vesi- ja viemäröintiverkkoa mahdollista. Nykyisten ja mahdollisten uusien ulkoilusaarien palvelujen kehittämisessä on huomioitava esimerkiksi laituripaikat, vierailijoiden palvelutilat ja saaristovenereitit. Espoossa on paljon rantaviivaa, mutta vähän rantautumispaikkoja ja nykyaikaisia vesiliikunnan harrastuspaikkoja.

Merellisellä Espoolla on valtavasti elinvoimapotentiaalia. Yksi ratkaisu tarjonnan ja kasvavan kysynnän kohtaamiseksi voisi olla uusien ulkoilusaarten käyttöönotto. Esimerkiksi Tapiolan suuralueella sijaitsevan Tvijälpin käyttöönotto lisäisi merellisen Espoon tasa-arvoisuutta. Saari olisi saavutettavissa kävellen ja pyöräillen ja liitettävissä osaksi Rantaraittia ja sen palveluja. Saareen voitaisiin rakentaa luontopolun lisäksi Espoon kaipaama vierasvenesatama palveluineen, mikä lisäisi myös Espooseen suuntautuvaa matkailua.

”Espoon saaristoalue on kaikkien espoolaisen oma liikuntapaikka, jonka ympärivuotinen, aktiivinen ja yhteisöllinen toiminta houkuttelee liikkujia yli kuntarajojen.”

Espoossa on yhteensä 33 venesatamaa, 13 saaristovenelaituria ja 4 vierasvenelaituria. Satamien isoimmat haasteet liittyvät laitureiden ikääntymiseen, väylien madaltumiseen ja veneiden koon kasvamiseen. Lisäksi satamien, laitureiden ja saariston esteettömyydessä on kehitettävää.

Espoosta puuttuu laadukas vierasvenesatama. Sellaisen peruspalveluihin kuuluu laituripaikkapalvelu, saniteettitilat, sauna sekä kahvila-ravintolapalvelut. Satamien ja saarten varustelussa on huomioitava ympäristön kuormitusta keventävät ratkaisut sekä erilaiset sääolosuhteet. On tärkeää, että venesatama on saavutettavissa myös julkisella liikenteellä.

Satamatoimintoja kehitettäessä veneiden pesu-, nosto-, huoltovälineistön sijoittaminen sekä riittävien talvisäilytyspaikkojen turvaaminen on tärkeää. Myös veneiden eri kokoluokkien suosio on huomioitava. On varattava tilaa veneilykulttuurin muutokselle.

Etsimme aktiivisesti kumppaneita ja yrittäjiä toteuttamaan merelliseen Espooseen ja Rantaraitille monipuolisia palveluja. Venekerhojen ja purjehdusseurojen kanssa tehtävää kumppanuutta laajennetaan ja veneilyn harrastajat tulevat kasvavasti vastaamaan laitureiden ylläpidosta ja satama-alueiden hallinnasta. Yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa lisääntyy saaristoliikenteen, vierasvenesatamien, merellisen teknologian ja kalastustoiminnan osalta.

Venesatamien turvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Asiakkaat haluavat vähentää veneisiin kohdistuvia varkauksia ja ilkivaltaa. Tämä tarkoittaa yhä useammin halukkuutta ostaa vene- ja talvipaikka vartioidulta alueelta. Sähköiset laiturinportit ovat helppokäyttöisiä ja esteettömiä. Ne vähentävät ilkivallan uhkaa.

Isojen veneiden osuus koko venekannasta kasvaa. Yli kymmenmetrisille ja yli kolme metriä leveille veneille tarvitaan lisäpaikkoja. Tässäkin veneilyryhmässä saavutettavuus huomioidaan rakentamalla kävelyaisoja. Yhteisomistuksessa olevien veneiden ja vuokraveneiden käyttö kasvavat.

Purjeveneilyn suosio jatkuu ympäristöystävällisyyden ja pienen energiakulutuksen vuoksi. Samasta syystä sähköveneily kehittyy ja on vuonna 2040 hyvin yleistä. Moni veneilijä on huolissaan veneiden öljy- ja hiilivetypäästöistä. Uusien laitureiden suunnittelussa ja vanhojen peruskorjauksissa on sähköveneily huomioitu latausinfralla. Latauspisteitä ja venepaikkoja tuleekin olla riittävästi sähköveneiden käyttäjille. Tämä tulee huomioida myös talvisäilytysalueilla.

Soutuveneilyn suosio on kasvanut, kun yhä useammat haluavat lähteä kalastamaan soutaen. Se on edullista ja ekologista. Soutuveneilijät on huomioitu venesatamissa omana kasvavana ryhmänä, ja heille mahdollistetaan venepaikka. Myös melonnan ja purjelautailun suosio kasvaa ja siipeily (wingsurf) on noussut uudeksi alalajiksi. Merellä harrastettava coastal-soutu on kasvava kuntosoutulaji.

Venepaikkojen, talvipaikkojen ja säilytyspaikkojen hakeminen on automatisoitu, ja asiakas pystyy hakemaan venepaikan itse varausjärjestelmän tarjoamista paikoista.

Huippu-urheilu on osa yhteiskuntaa, osa laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Se tuottaa iloa ja hyötyä urheilijalle, elämyksiä katsojille ja koko yhteisölle. Vaikka huippu-urheilu on menettänyt osan aiemmasta merkityksestään kansaa yhdistävänä tekijänä, se rakentaa yhä yhteisöllisyyttä, vahvistaa kansallista ja paikallista identiteettiä, opettaa käsittelemään pettymyksiä sekä synnyttää tunteita ja yhteisiä elämyksiä. Kolme neljästä suomalaisesta on kiinnostunut suomalaisten urheilijoiden kansainvälisestä menestyksestä ja 70 % saa mielihyvää huippu-urheilun seuraamisesta. (Suomen Olympiakomitea ja Suomen Paralympiakomitea, 2018.)

Kaupungeille urheilu tarjoaa mainetta, vetovoimaa ja yhteisöllisyyttä. Espoolainen huippu-urheilija on myönteinen esikuva, idoli ja innoittaja, joka kannustaa nuoria espoolaisia liikkumaan: urheilu voi muuttaa mahdottoman mahdolliseksi.

Huippu-urheilun tukena on laajempi espoolainen kilpaurheilun seurakenttä. Kilpa- ja huippu-urheilulla viitataan tässä yhteydessä yli 12-vuotiaiden tavoitteelliseen ja organisoituun urheiluun (Huippu-urheilun instituutti KIHU, 2024). Sen perustana on menestyvä espoolainen junioriurheilu sekä laadukas valmennus. Espoossa seuratoiminta työllistää suoraan satoja ihmisiä. Meillä on vuosittain noin 200 SM-tason mitalistia eri lajeissa. Järjestämme vuosittain oman Urheilugaalan, joka nostaa espoolaisten urheilijoiden, urheilun ja taustajoukkojen arvostusta. Pohjan menestykselle luovat espoolaiset huippu-urheiluseurat - yhteisöt, joihin halutaan kuulua.

Espoo on esimerkki toimivasta ja tavoitteellisesta lajien, seurojen, oppilaitosten ja kaupungin välisestä moniammatillisesta urheilijan tukiverkostosta ja yhteistyöstä. Espoossa toimii kolme toisen asteen huippu-urheilua tukevaa oppilaitosta. Sekä Haukilahden lukiossa että Leppävaaran lukiossa aloitti Urhea-linjalla syksyllä 2023 jo noin 70 opiskelijaa.

Omnian ammatillisessa oppilaitoksessa on niin sanottu jatkuvan haun periaate. Urhea-yläkouluja on kaksi: Leppävaaran koulu ja Tiistilän koulu. Lisäksi joitakin Urhea-oppilaita on muissa espoolaisissa yläkouluissa.

Resurssit määrittävät kilpa- ja huippu-urheilun suuntaa. Huippu-urheilun varjopuolet, kuten eettiset ongelmat ja suurtapahtumien vaikutukset ilmastolle ja ympäristölle on tunnistettava. Espoon suurena haasteena on erityisesti riittävän laadukkaiden olosuhteiden takaaminen kilpa- ja huippu-urheilulle.

Huippu-urheilua on tarkasteltava realistisesti ja rehellisesti. Oikea tilannekuva huippu-urheilusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä auttaa meitä määrittämään suhtautumistamme huippu-urheiluun ja keskittymään olennaisen kehittämiseen. Kilpa- ja huippu-urheilun roolia kestävän Espoon rakentamisessa tulisi vahvistaa. Tämä vaatii tiiviimpää yhteistyötä kaupungin ja urheilutoimijoiden välillä sekä panostusta laadukkaaseen valmennustyöhön ja nuorten tukemiseen. Kilpa- ja huippu-urheiluseuramme ovat valmiita osallistumaan kestävän kasvatuksen periaatteisiin ja antamaan tukensa kaikille mukaan tuleville nuorille.

Yhteistyö huippu-urheilun ja Aalto-yliopiston kanssa voisi avata uuden näkymän espoolaiselle huippu-urheilulle. Mahdollisuus on valtava ja panostamisen arvoinen, kaikkia osapuolia hyödyntävä malli.

”Olemme vastuullinen ja eettisesti kestävä huippu-urheilukaupunki”

Espoo on aktiivinen, rohkea, utelias ja nopeasti kansainvälistyvä tapahtumakaupunki. Keskiössä ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset, joiden merkitys espoolaisen identiteetin muokkaamisessa tapahtumien välityksellä on korvaamaton. Tarjoamalla tapahtumille alustan, rakennamme tapahtumatuottajille kumppanuuden Espoota ja espoolaisuutta korostaen. Espoosta ”kotipaikkansa” ovat löytäneet jo yleisurheilun, koripallon ja tenniksen huippu-urheilutapahtumat.

Vuoden 2023 aikana Liikunnan ja urheilun yhteistyötapahtumia järjestettiin yhteensä 24. Näitä olivat muun muassa Taitoluistelun EM -kilpailut, Tenniksen Davis Cup, Yleisurheilun alle 23-vuotiaiden Euroopan mestaruuskilpailut, Espoo liikkuu Tournament ja Elisa Masters Espoo. 

• Kuninkuusravit
• Stadium Sports Camp
• Suunnistuksen FinnSpring
• FIMBA – Senioreiden Koripallon MM
• Naisten Jääkiekon MM
• Voimistelupäivät
• Stafettkarnevalen
• Euroopan urheiluviikon avajaiset – School Action Day
• Motonet GP
• Miekkailun CC Espoo Fencing Challenge
• Purjehduksen Lightning-luokan EM, MM ja Masters-kilpailut
• Giro d’Espoo ja Perhepyöräily
• Espoo Rantamaraton
• Finlandia Trophy Espoo
• Muodostelmaluistelun SM
• Tallink Tournament / Espoo Liikkuu Tournament
• Susijengin kotiottelut
• Tenniksen Davis Cup
• Rollo-uinnit
• Ringeten naisten ja nuorten MM
• Elisa Masters Espoo
• Taitoluistelun EM
• Maalipallon kansainvälinen SEGL - Mestareiden Liigan karsintaturnaus
• Hiihdon nuorten SM
• Yleisurheilun alle 23-vuotiaiden EM
• Jääkiekon U18 MM
• Maantiepyöräilyn SM

Espoossa järjestetään urheilun profiilitapahtumia ja suurtapahtumia. Profiilitapahtumat ovat espoolaisissa yhteisöissä syntyviä, Espoon vetovoimaa, paikallisidentiteettiä ja -ylpeyttä vahvistavia tapahtumia. Espoolaiset liikuntaseurat järjestävät vuosittain satoja pääsarja- tai SM-tason otteluita, kilpailuja ja turnauksia, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä ja luovat pysyvää elinvoimaa. Olemme merkittävä ja vetovoimainen junioriurheilukaupunki.

Liikunnan ja urheilun merkittävät kansalliset ja kansainväliset suurtapahtumat toteutetaan kumppanuudella pääasiallisesti lajiliittojen ja espoolaisten seurojen kanssa. Suurtapahtumat ovat merkittävä syy matkustaa Espooseen (Salmi Platform Oy, 2024).

”Espoolaisen huippu-urheilun arvostus lisää yhteisöllisyyttä ja tunnesidettä kotikaupunkiin.”

Tapahtumayhteistyötä kaupungin sisällä ja kumppaneiden kanssa kehitetään. Kaupungille on luotu Espoon tapahtumaperiaatteet. Vaikuttavuustutkimus tapahtumien osalta on vakiintunut toimintatapa. Laadimme yhtenäiset tapahtumien tilastointi- ja vuosikellopohjat sekä teemme Kestävä tapahtumakaupunki -oppaan. Kehitämme myös tapahtumamarkkinointia.

Vuoden 2023–2024 aikana tapahtumien vaikuttavuutta on tutkittu kaupunkitasoisesti. Urheilutapahtumien osalta yleinen tyytyväisyys, suositteluhalukkuus ja paluuhalukkuus tapahtumaan ovat korkealla tasolla. (Salmi Platform Oy, 2024.) Tutkimuksessa olivat mukana seuraavat tapahtumat: Elisa Masters Espoo, Yleisurheilun U23 EM sekä jääkiekon poikien U18 MM.

Espoolaisten antama palaute tapahtumien sosiaalisesta vaikuttavuudesta on korkealla tasolla. Ennen kaikkea tapahtumat luovat yhteisöllisyyttä ja tuovat näkyvyyttä Espoolle. Suurin osa espoolaisista tapahtumakävijöistä ei kokenut, että tapahtumalla olisi paikallisia haittavaikutuksia. (Salmi Platform Oy, 2024.)

Visio 2040: "Uusien lajien ja kulttuurien hallinta vaatii ajassa pysymistä, muutosvalmiutta ja joustavuutta. Tapahtumista käydään kilpailua kaupunkien kesken. Liikunnan ja urheilun yhteistyötapahtumien lajien kirjo pyritään pitämään monipuolisena, jotta ne puhuttelevat mahdollisimman laajaa yleisöä.

Luonto on Espoon vahvuus. Monipuoliset ulkoliikuntaolosuhteet mahdollistavat eri lajien ja eri tasoisten tapahtumien järjestämisen. Vuonna 2040 Espoo on houkutteleva kansallisten ja kansainvälisten luontoliikuntatapahtumien mahdollistaja.

Vahva kumppanuus kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa takaa uskottavuutemme urheilun tapahtumakaupunkina."

”Espoo liikkuu” on kaikkien liikkujien ja liikuttajien yhteisö. Yhteiset markkinointikampanjat, tapahtumat ja yhdessä tekeminen varmistavat, että kaikenlaiset liikkujat kokevat kuuluvansa Espoo liikkuu -yhteisöön.

Espoo liikkuu -brändi vahvistaa ja tukee tulosyksikkömme lisäksi myös seurojen näkyvyyttä.

Visio 2040: "Espoo liikkuu -yhteisö tuo yhteen liikkujia eri lajeista ja kulttuureista. Pienet seurat ja yhteisöt sekä suuret liikuntaseurat tekevät paljon yhteistyötä. Yhteisö kehittyy, kasvaa ja näkyy vahvasti sosiaalisessa mediassa. Lisäksi liikuntapaikat ovat yhteisölle keskeisiä kohtaamispaikkoja.

Espoo liikkuu -yhteisölogo on merkki yhdenvertaisesta ja laadukkaasta liikuntatoiminnasta, jota kaikki espoolaiset liikuntaseurat, yhdistykset ja liikkujat edustavat.

Espoon väestönmuutos näkyy liikunnassa ja lajeissa niin, että Espoo liikkuu -yhteisön toiminta on aidosti monikulttuurista. Yksittäisten yhteisöjen suositut lajit, kuten kriketti, ovat kaikille espoolaisille tuttuja, ja Espoosta löytyy niiden harrastamiseen sopivia liikuntapaikkoja.

Yhteisön jäsenet vaikuttavat siihen, mihin suuntaan espoolainen liikunta ja liikuntapaikat kehittyvät. Espoo liikkuu mahdollistaa liikunnan kansalaisaktiivisuutta Espoossa. Järjestötoiminnan ulkopuolinen toiminta, niin sanottu neljäs sektori laajentuu, eli espoolaiset järjestävät liikuntatoimintaa yhä useammin omaehtoisesti ja itseohjautuvasti.

Tekoäly haastaa viestintää, mutta luo myös uusia mahdollisuuksia. Se auttaa vastaamaan ja analysoimaan kuntalaisilta saatua palautetta tehokkaasti. Toisaalta tekoälyn avulla tiedon ja sisällöntuottaminen helpottuu, kun informaation määrä lisääntyy. Silloin Espoon sekä Espoo liikkuu -yhteisön on entistä tärkeämpää erottua viestintäkanavissa aidoilla, ihmisten omilla tarinoilla."

”Vuonna 2040 espoolaiset liikkuvat yhdessä perheen kanssa, työpaikoilla, kerhoissa, kouluissa, päiväkodeissa sekä virtuaalimaailman yhteisöissä. Liikuntaa harrastetaan myös omaehtoisesti, eikä se ole sidottu tiettyyn vuorokaudenaikaan.”

Olosuhteet synnyttävät liikuntaa. Rakennetut liikuntapaikat ja monimuotoinen luonto sekä turvalliset väylät muodostavat kokonaisuuden, joka houkuttelee lähtemään sisältä ulos. Haluamme tarjota jokaiselle jotakin, emme kaikille kaikkea.

Liikunta ja ulkoilu on espoolaisille läsnä. Pelkästään seuratoiminnassa on yli 150 000 asukasta harrastajana, vanhempana tai isovanhempana. Liikunta eri muodoissaan tarjoaakin laajimman mahdollisen sosiaalisen, kulttuurisen ja kestävän kohtaamisalustan. Se tarjoaa paikan oman identiteetin vahvistamiselle ja elinaikaisille ystävyyssuhteille.

Aktiivisuudella ja osallistumisella on korvaamaton merkitys mielihyvän rakentumisessa. Liikunta eri muodoissaan tarjoaa tunne-elämyksiä ja on perusta yksilökohtaisille, ihmisen kokoisille tarinoille. Lisäksi parempi kunto ja toimintakyky lisäävät arjen hyvinvointia.

Espoon liikuntapaikoissa jokaisen on hyvä ja turvallista harrastaa. Emme hyväksy syrjintää, emme kiusaamista tai rasismia. Jokainen on tervetullut mukaan. Seuratoimintamme on myös vastuullista ja eettistä.

Liikkuminen on myös ylisukupolvista, perheitä kokoavaa. Se on yhteinen juttu. Liikunta on vastavoima maailman muutoksille, jotka haastavat arjessamme varsinkin nuoria. Kilpailu ajankäytöstä kulkee taskuissamme ja mielissämme. Irrottautuminen liikunnan riemuun onkin tärkeämpää kuin kenties koskaan.

Haastamme kaikki mukaan. Haluamme, että toiminnallamme olisi maksimaalinen, positiivinen vaikutus yksilöön ja yhteiskuntaan. Espoo voi hyvin, kun sen asukas voi hyvin.     

Kiitokset visiotyötä tehneille ja kumppaneille! Ilolla kohti vuotta 2040.

Asiat muuttuvat, mutta yksi asia pysyy: Espoo liikkuu!

Espoon kaupunki (2022). Täyttä elämää ikääntyneenä - Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi 2022–2025. https://static.espoo.fi/cdn/ff/kD2vqFwGbASwyJPO4JdqKTj41Mzd-U3B9ZpaU7fIDEc/1656573492/public/2022-06/T%C3%A4ytt%C3%A4%20el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4%20ik%C3%A4%C3%A4ntyneen%C3%A4%202022-2025.pdf(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Espoon kaupunki (2024a). Espoon ilmastovahti. Haettu 19.7.2024 osoitteesta https://ilmastovahti.espoo.fi/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Espoon kaupunki (2024b). Johdamme vaikuttavuudella: Kehitämme liikuntapaikkoja sekä -palveluita tietolähtöisesti. Haettu 31.10.2024 osoitteesta https://www.espoo.fi/fi/artikkelit/johdamme-vaikuttavuudella-kehitamme-liikuntapaikkoja-seka-palveluita-tietolahtoisesti

Espoon kaupunki (2024c). Toimintaympäristön tila Espoossa. https://www.espoo.fi/fi/toimintaympariston-tila-espoossa

Helsingin seudun aluesarjat -tilastokanta ja Tilastokeskus (2023). Väestö äidinkielen (kaikki kielet) ja iän mukaan 31.12. Haettu 19.7.2024 osoitteesta https://stat.hel.fi/pxweb/fi/Aluesarjat/Aluesarjat__vrm__vaerak__umkun/Hginseutu_VA_VR04_Vakiluku_aidinkieli_ika.px/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Huippu-urheilun instituutti KIHU (2024). Kunnat urheilun tukena. Selvitys keskisuurten ja suurten kuntien toimintatavoista ja tukimuodoista organisoidulle urheilulle.

Jyväskylän yliopisto (2024). Lipas-tietokanta. Tilastot. Haettu 5.9.2024 osoitteesta https://lipas.fi/tilastot(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kari, T. (2017). Exergaming Usage: Hedonic and Utilitarian Aspects. Väitöskirja. Jyväskylä studies in computing 260. Jyväskylän yliopisto http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6956-1(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kinnunen, J., Tuomela, M. & Mäyrä, H. (2022). Pelaajabarometri 2022. Kohti uutta normaalia. Tampereen yliopisto, informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2732-3(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Metsähallitus (2023). Kansallispuistojen suosio kasvaa: Uudet ja kunnostetut kohteet houkuttelevat yhä enemmän kävijöitä. Haettu 17.7.2024 osoitteesta https://www.luontoon.fi/-/kansallispuistojen-suosio-kasvaa-uudet-ja-kunnostetut-kohteet-houkuttelevat-yha-enemman-kavijoita(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Paralympiakomitea (2024). Kohderyhmät. Haettu 19.7.2024 osoitteesta https://www.paralympia.fi/avoimet-ovet/kohderyhmat(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Salmi Platform Oy (2024). Salmi Eventlizer tapahtuma-analyysi Espoon kaupungille 2023–2024.

Suomen elektronisen urheilun liitto – SEUL ry (2024). Haettu 1.6.2024 osoitteesta www.seul.fi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Suomen Olympiakomitea ja Suomen Paralympiakomitea (2018). Huippu-urheilun yhteiskunnallinen perustelu. Haettu 19.7.2024 osoitteesta https://olympiakomitea.kuvat.fi/kuvat/Materiaalipankki/Tietoa+meist%C3%A4/Huippu-urheilu/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

UKK-instituutti (2021). Työikäisten liikkuminen Suomessa. Haettu 19.7.2024 osoitteesta https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/suomalaisten-liikkuminen-tutkittua-tietoa-tyoikaisten-ja-ikaihmisten-liikkumisesta/tyoikaisten-liikkuminen-suomessa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Valtion liikuntaneuvosto (2023). Liikuntatoimijoiden tilannekuva - koronasta palautuminen ja energiakriisin vaikutukset. VLN julkaisuja 2023:2. https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/03/Liikuntatoimijoiden-tilannekuva-%E2%80%93-koronasta-palautuminen-ja-energiakriisin-vaikutukset-VLN-julkaisuja-2023-2.pdf(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Espoo Liikkuu 2040 -tekstin jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä:

ChatGPT (versio 14.3.2023)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Microsoft CoPilot(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

BIOS-tutkimusyksikkö (2019). Ekologinen jälleenrakennus.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Espoon kaupunki, liikuntapalvelut (2018). Liikuntapalveluiden tarina.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Espoon kaupunki, liikuntapalvelut ja kaupunkitekniikan keskus (2019). Espoon lähiliikuntapaikkaohjelma 2019–2028.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Espoon kaupunki, kaupungintekniikan keskus (2020). Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelma 2021–2030. Kaupungintekniikan keskuksen julkaisuja.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Espoon kaupunki (2021). Espoo-tarina.

Espoon kaupunki (2023). Suur-Tapiolan, Suur-Matinkylän, Suur-Leppävaaran sekä Espoonlahden virkistysvisiot 2050.

Espoon kaupunki (2024). Väestö.

Kansaneläkelaitos. Tilastotietokanta Kelasto.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Michelsen, K-E., Lehtonen, K., Rantala, K., Jokisipilä, M. & Mäkinen, J. (2022). Suomalainen huippu-urheilu tarvitsee luottamusta. Huippu-urheilun arviointiryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:25.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Mäkinen, J. & Paavolainen, L. (2020). Huippu-urheilun sisäinen arviointi. Haettu 19.7.2024.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Pidä Saaristo Siistinä ry (2024). Roope-satama on ympäristöystävällinen satama.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

STYLE-tutkimus. Julkaisut.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra (2023). Megatrendit 2023.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)