Kestävän kehityksen tulevaisuuspaja - TUPA
Kestävän kehityksen tulevaisuuspaja (TUPA)-hanke vahvistaa kaupungin kestävän kehityksen työn asukaslähtöisyyttä. Hankkeen aikana kokoonnumme 25 asukkaasta koostuvan kestävän kehityksen asukaskumppanuusryhmän kanssa.
Ajankohtaista hankkeessa
Lue mitä työpajoissa ideoitiin asukaskumppanuusryhmän kanssa.
Espoon kestävän kehityksen asukaskumppanuusryhmän yhteinen työskentely huipentui viimeiseen työpajaan 14.2.2023, jonka aiheena oli ilmastoyhteistyö sekä ryhmän jatko.
Asukaskumppanuusryhmän viimeiseen työpajaan oli kutsuttu lisäksi Kestävä Espoo – ohjelman ohjausryhmän jäseniä. Kaupungin kestävän kehityksen päällikkö Helena Kyrki esitteli aluksi kaupungin ilmastotyötä. Kaupungin ja yritysten toimien lisäksi jokaisen asukkaan panos on tärkeää, sillä hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä ei ole mahdollista ilman koko kaupunkiyhteisön osallistumista.
Yhteisessä ryhmätyöskentelyssä ohjausryhmän edustajien kanssa pohdittiin, millaisia sitoumuksia asukkaiden kanssa voitaisiin tehdä, tai millä muilla tavoin asukkaita voitaisiin sitouttaa. Useat ideat liittyivät siihen, miten olemassa olevia ryhmiä ja lähiyhteisöjä, kuten kouluja, työpaikkoja, yhdistyksiä ja taloyhtiöitä voisi aktivoida. Asukkaiden mielestä näitä ryhmiä voisi ohjata sitoumuksilla valistuneisiin kulutusvalintoihin ja palkita vuosittain esimerkiksi vuoden ekoyhdistys. Yhtenä ideana esitettiin myös Ympäristövastuullisuus-ajokorttia, jonka suorittamista velvoitettaisiin mm. uusilta asukkailta, kaupungin työntekijöiltä, sekä kesätyöläisiltä. Yleisesti asukkaat toivoivat sitoumuksilta ”keppiä ja porkkanaa”, jolloin hyvistä valinnoista voisi saada mm. käyttö- tai veroetua ja epätoivotusta käyttäytymisestä annettaisiin haittamaksu.
Ohjausryhmän jäsenet jättivät puheenjohtaja Meri Löyttyniemen johdolla vielä lopputervehdyksen ryhmälle ja loppuosa työpajasta oli omistettu ainoastaan asukasryhmän jäsenille. Pohdimme yhdessä mikä TUPA asukasosallisuuskokeilussa oli onnistunutta ja mitä voisi vielä kehittää. Lisäksi mietittiin miten ryhmä voisi mahdollisesti toimia jatkossa.
Seuraavat askeleet
Työpajan tuloksia tullaan hyödyntämään Ilmastositoumusten suunnittelussa ja laatimisessa, sekä asukasosallisuuden kehittämistyössä.
Terveiset ja työpajan ideat viedään myös Kestävä Espoo -ohjelman ohjausryhmän kuultavaksi.
Tupa-hanke päättyy 31.5.2023. Hankkeen opit tullaan kokoamaan kuntatoimijoille suunnattuun käsikirjaan, joka julkaistaan toukokuussa. Kokeilun oppeja tullaan hyödyttämään Espoon kaupungin osallisuustyön kehittämisessä. Lisäksi ryhmän jatkomahdollisuuksia pohditaan kevään aikana.
Työpajoissa käsiteltyjä kestävyysteemoja tuodaan myös laajempaan keskusteluun Toivottavia tulevaisuuksia -yhteissuunnittelunäyttelyssä, joka on auki 7.3-24.3. Linkki tapahtumasivulle Toivottavia tulevaisuuksia -näyttely | Espoon kaupunki
Espoon asukaskumppanit tapasivat 24.1. KAMUssa työpajassa, jonka aiheena oli kulttuurinen kestävyys ja Espoon kulttuuriympäristö
KAMUn yhteisömanageri Kirsi Ojala alusti illan kertomalla museon tekemästä kulttuuriympäristötyöstä, Espoon kulttuuriympäristöohjelmasta ja sosiokulttuurisesti kestävästä kehityksestä. Alustuksen jälkeen siirryttiin ryhmissä keskustelemaan espoolaisista lähiympäristöistä ja ideoimaan mm. tapoja tehdä tärkeitä paikkoja, maisemia, rakennuksia ja luonnonympäristöjä tutuksi kaupunkilaisille. Lisäksi mietittiin uusia yhteistyön tapoja kaupunkilaisten ja kaupungin muiden toimijoiden välille päivän teemaan liittyen.
Oppimiskahvila -menetelmä ideoinnin tukena
Pienryhmäkeskusteluja käytiin useassa pöydässä ja tällä kertaa mukana työpajassa oli myös KAMUn asukaskumppaneita Kamppareita. Ideoita vaihdettiin pöydästä toiseen siirtyen, oppimiskahvila (engl. learning café) menetelmää mukaillen.
Asukkaat toivoivat mm. historia- ja kulttuuritietoa paremmin ja kiinnostavammin esille lähiympäristöihin. Tähän ideoitiin toteutustavaksi mm. museoiden jalkautumista alueille kulttuurikävelyjen muodossa ja QR-koodien hyödyntämistä kohteissa. Kansantarinoiden keruu erityisesti tunteisiin ja perinnetietoon ja -taitoihin liittyen koettiin tärkeäksi. Tarinoiden keräämiseen asukkaat toivoivat matalan kynnyksen nettialustaa ja suosittelivat lisäksi hyödyntämään vapaaehtoisia, kuten asukasyhdistyksien ja perinneseuran jäseniä tarinoiden keräämisessä.
Espoon monikulttuurisuus koettiin rikkautena, jota ei vielä täysin tunnisteta mm. oppimisen ja yhteisöllisyyden lähteenä. Kaupungilta toivottiin enemmän aktiivisuutta eri taustoista olevien paikallisten yhdistämiseen, joista hyvänä esimerkkinä mainittiin mm. kirjastoissa järjestettävät monikulttuuriset ruokatapahtumat ja kielikahvilat. Lisäksi keskustelua käytiin runsaasti mm. espoolaisille tärkeistä paikoista ja kerättiin toiveita tuleviin asukastapahtumiin ja KAMUn toimintaan liittyen.
Seuraavat askeleet
Työpajan tuloksia tullaan hyödyntämään Espoon kaupunginmuseon toiminnan suunnitteluun ja kulttuuriympäristötyöhön liittyvän asukasyhteistyön kehittämiseen. Kehitysideoita viedään myös Kestävä Espoo -ohjelman ohjausryhmän kuultavaksi.
Jos kiinnostuit KAMUn toiminnasta, voit liittyä uutiskirjeen tilaajaksi alla olevan linkin kautta ja osallistua museon asukastoimintaan.
Tule mukaan kehittämään KAMUA! | KAMU Espoon kaupunginmuseo | Espoon kaupunki
Espoon asukaskumppanit ideoivat uusia ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseen ja hyödyntämiseen kouluympäristöissä 13.12.
Joulukuun työpajassa aiheena oli ruokahävikki. Työpaja toteutettiin yhteistyössä kaupungin ruokapalvelujen kanssa. Ruokahävikin vähentämiseen ja hyödyntämiseen pyrittiin löytämään käytännön keinoja espoolaisten koulujen näkökulmasta. Ruokapalvelut antoivat käytännössä koettuja haasteita, joihin asukaskumppanuusryhmä ideoi erilaisia ratkaisuja.
Kouluissa syntyvä ruokahävikki on monen tekijän summa
Illan aikana kuultiin asiantuntija-alustuksia ruokahävikkiin liittyvistä aiheista. Kaupungin Kestävän kehityksen osaamiskeskuksen Reetta Jänis kertoi ruokahävikin vaikutuksista ilmastopäästöihin. Ruokapalvelujen Minna Ahola kertoi kaupungin toiminnasta ruokapalvelujen järjestämisessä, sekä keinoista, joilla ruokahävikkiongelmaa on yritetty tähän asti ratkaista. Kouluissa syntyvään ruokahävikkiin vaikuttaa muun muassa kasvisruoan huonompi menekki, vaihtelut ruokailijamäärissä, käytännön haasteet, sekä tiukka sääntely ylijääneen ruoan eteenpäin myymisessä. Ruokahävikkiä on kuitenkin saatu vähennettyä yli 20 % vuodesta 2014 lähtien. Ylijäänyttä ruokaa myydään tai lahjoitetaan mahdollisuuksien mukaan.
Uusien toimintamallien ideointia palvelupolku -menetelmän avulla
Asukaskumppanit ideoivat ruokahävikkihaasteisiin uusia ratkaisuja palvelupolku -menetelmän avulla. Tavoitteena oli miettiä askeleittain, miten uudet toimintamallit toimisivat käytännön tasolla eri toimijoiden kuten kouluruokailijan tai hyväntekeväisyysjärjestön näkökulmasta. Yksittäisiä kehitysideoita syntyi lisäksi yli 60.
Seuraavat askeleet
Työpajan tuloksia tullaan hyödyntämään Espoon ruokapalvelujen, sekä ulkopuolisien yhteistyötoimijoiden palvelujen kehittämisessä. Kehitysideoita viedään myös Espoon nuorisovaltuuston kuultavaksi ja kommentoitavaksi.
Kaupunkisuunnittelun asiantuntijat ja Espoon asukaskumppanit kohtasivat Pelissä yhteinen kaupunki! työpajan äärellä 15.11.
Asukkaat pääsivät kokeilemaan kaupunkisuunnittelua pelillisesti: millainen voisi olla tulevaisuuden kestävä kaupunki? Millaisia kysymyksiä suunnittelussa täytyy ratkoa ja sovittaa yhteen? Työpajan fasilitoi Pelissä yhteinen kaupunki! konseptin kehittäjä, Heli-Maija Nevala Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta. Mukana oli myös neljä kaupunkisuunnittelun asiantuntijaa, jotka kommentoivat ja kertoivat kaupunkisuunnittelusta eri näkökulmista: asemakaavoituksen periaatteista, liikennesuunnittelusta, viherympäristöstä ja kulttuuriympäristöstä.
Kerroksellista kaupunkisuunnittelua alueen ominaispiirteet huomioiden
Illan aikana asukaskumppanit rakensivat tulevaisuuden kaupunkia omien arvojensa ja ideoidensa pohjalta. Asiantuntijat sparrailivat rakentajatiimejä ja fasilitaattori heitti välillä sekaan lisähaasteita. Kokemuksen tavoitteena oli auttaa asukkaita ymmärtämään kaupunkisuunnittelun moninaisia tavoitteita ja haasteita, sekä luoda hyvää vuorovaikutusta ja luottamusta asukkaiden ja asiantuntijoiden välille.
Kaikilla rakennustiimeillä oli erilainen alue kehitettävänä, jonka ominaispiirteet ja rajoitteet tuli suunnittelussa ottaa huomioon. Vanhan teollisuusalueen tilat muuntautuivat mm. loft-asunnoiksi ja käyttämättömäksi jäänyt kartano alueen asukkaat kokoavaksi yhteisö- ja elämystilaksi. Maisema-arkkitehdin sanoin, ”Hyvää kaupunkia ei rakenneta tiiliskivistä, vaan vuosikymmenistä”.
Kaupunkisuunnittelijat antoivat kiitosta asukkaille johdonmukaisista, luovista ja kestävyysarvoja nostavista ratkaisuista. Kommentti- ja kehityskierrosten jälkeen työpaja päättyi leikkimieliseen neuvottelupiiriin, jossa pyrittiin löytämään kompromissiratkaisuja kiperään rakennushaasteeseen. Kaikilta ryhmiltä vaadittiin neuvotteluissa joustoa, mutta lopulta puiset kerrostalot löysivät paikkansa pelialustalta.
Seuraavat askeleet
Espoossa on alkanut yleiskaavatyö, jossa katsotaan tulevaisuuteen, vuoteen 2060 saakka. Työpajan tuloksia voidaan hyödyntää Espoon yleiskaavan aloitusvaiheessa, kun kaavalle asetetaan tavoitteita. Kehitysideoita ja tuloksia esitellään myös Kestävä Espoo-kehitysohjelman ohjausryhmälle.
Lue lisää työpajamenetelmästä: https://kaupunkipeli.fi.(ulkoinen linkki)
Espoon asukaskumppanit testasivat kestävien ja älykkäiden kaupunkialueiden yhteiskehittämisen mallia energiateemaisessa illassa Lippulaivan kirjastossa.
Kestävistä energiaratkaisuista tunnetussa Lippulaivan kauppakeskuksessa järjestettiin neljäs kestävän kehityksen tulevaisuuspaja yhteistyössä Espoon SPARCS -hanketiimin kanssa. Hankkeessa kehitetään kestäviä, energiapositiivisia ja hiilivapaita yhteisöjä ja alueita. Yhtenä hankkeen toimena Espoon kaupunki on yhteistyössä WSP Finlandin ja Korkia Consulting kanssa kehittänyt yhteiskehittämisen mallia kestäville ja älykkäille kaupunkialueille, minkä tavoitteena on tukea uusien ratkaisujen käyttöönottoa kaupunkiympäristössä. Asukkaat pääsivät käyttämään LEGOja dialogin ja ajattelun apuvälineenä, kun he vaihtoivat näkemyksiä kaupunkikehittämiseen ja energiaratkaisuihin liittyen.
Asiantuntija-alustuksina kuultiin Lippulaivan kirjaston, sekä kauppakeskuksen kestävistä ratkaisuista (lippulaiva.fi/vastuullisuus(ulkoinen linkki)). Cityconin kestävyyspäällikkö Elina Ekelund piti myös esittelykierroksen kauppakeskuksen tiloissa, joka johdatteli keskustelua illan teemaan.
Fasilitoijat apuna ratkaisujen yhteensovittamisessa
Yhteiskehittäminen kaupunkiympäristössä vaatii usein erilaisten ratkaisujen yhteensovittamista ja osittain myös kompromissien tekemistä, kun eri asioita ja ratkaisuja mahdutetaan tietylle rajalliselle alueelle. Työpajassa asukkaat rakensivat ensin itselleen unelmien asuinympäristön, jonka jälkeen pienryhmissä lähdettiin sovittamaan toivottuja kaupunkiratkaisuja yhteen, sekä optimoimaan tulevaisuuden kestävää korttelia energian, liikkumisen ja kaupunkiympäristön ratkaisujen osalta. Asukkaat olivat suurilta osin hyvin samanmielisiä ja ratkaisujen yhteensovittaminen koettiin näin ollen sujuvaksi. Toisaalta myös joissain tapauksissa yhteisymmärrystä oli haastavampaa löytää.
Moniäänistä keskustelua tulevaisuuden energiaratkaisuista
Asukaskumppanit kokivat LEGOjen avulla ajattelun pääosin innostavaksi ja uusia ajatuksia avartavaksi tavaksi käsitellä illan teemaa. Keskusteluissa nousi vahvasti esiin toive uusiutuvien energiaratkaisujen, kuten aurinkoenergian käytön lisäämisestä. Mahdollisuutena kasvun toteutumiseen nähtiin mm. integroidut ja/tai hybridit energiaratkaisut, sekä energiakansalaisuus. Tulevaisuuden ratkaisuiksi ideoitiin luonnonvoimien ja liike-energian laajempaa hyödyntämistä energian tuottamiseksi, jolloin esimerkiksi juna voisi pyörittää tuuliturbiineja tai tiellä liikkuminen ladata akkuja. Paikalliset ratkaisut, kuten yhteisessä käytössä ja lähellä tuotettu energiavarasto, lämpökaivo tai esim. biokaasu visioitiin hyödynnettäväksi palveluiden tuottamiseen. Muina alateemoina käsiteltiin mm. hukkaenergian käyttöä, energiatehokkaita ratkaisuja, energiakasvatusta, sekä sopeutumista energiansäästötoimiin.
Asukkaiden ajatukset olivat osittain hyvin linjassa Espoon tulevaisuusnäkymien kanssa, joista yhtenä esimerkkinä esiteltiin mm. Microsoftin tulevan datakeskusalueen hukkalämmön talteenottoa Fortumin kanssa yhteistyössä. Tämä hanke mahdollistaa osaltaan tulevaisuudessa päästöttömän lämpöenergian saannin Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella.
Lisätietoa Espoon energiaratkaisuista löytyvät mm. Espoon ilmastovahdista(ulkoinen linkki) ja SPARCS-projektin yhteiskehittämisen mallista.
Seuraavat askeleet
Työpajan tuloksia tullaan hyödyntämään yhteiskehittämisen mallin jatkokehittämisessä, sekä osana Kestävän kehityksen osaamiskeskuksen Energia-tiimin työssä ja suunnittelun tukena. Kehitysideoita ja tuloksia esitellään myös Kestävä Espoo-kehitysohjelman ohjausryhmälle.
Seuraava työpajassa 15.11. kehitetään tulevaisuuden kaupunkiratkaisuja Kaupunkisuunnittelukeskuksen fasilitoiman Kaupunkipelin(ulkoinen linkki) parissa.
Visioita tulevaisuuden kestävistä kaupunkiympäristöistä ideoitiin Espoon asukaskumppaneiden kesken 6.9. Keran Halleilla
Kolmannen kestävän kehityksen tulevaisuuspajan teemana oli kiertotalous ja 1,5 asteen elämäntavat. Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijän Keran aluevisioita käytettiin työskentelyn pohjana.
Kestävistä elämäntavoista tulee tehdä arjessa helppoa
Pyysimme asukaskumppaneita pohtimaan, miten kaupunkia tulisi kehittää asukkaiden kestävien elämäntapojen helpottamiseksi ja mahdollistamiseksi. Visiotauluihin ideoitiin toimintoja, palveluja ja mahdollisuuksia, joita tulevaisuuden kaupunkiympäristössä tulisi olla. Tuloksena saimme moniäänisiä näkemyksiä eri kategorioihin liittyen. Yleisesti asukkaat olivat samaa mieltä siitä, että kestävistä elämäntavoista ja kiertotaloudesta pitäisi tehdä arjessa niin helppoa, että asukkaat toteuttaisivat niitä oletusarvoisesti.
Kiertotalouden, palveluiden ja yhteisöllisyyden vahva linkki
Visiotaulun parissa työskentely toi esiin, kuinka vahvasti kiertotalouden toteutus on yhteydessä palveluihin ja yhteisöllisyyteen. Jakamistalous näkyy jo kaupungeissa mm. erilaisina yhteiskäyttötiloina, tavaroiden ja resurssien vaihtona sekä liikenneratkaisuissa. Asukkaat toivoivat lisää mm. eri ikäluokkien välistä taitojen ja osaamisen vaihtoa.
Ryhmätyön toisessa osassa asukkaat tarinoivat yksilötason skenaarioita siitä, miten tulevaisuudessa kiertotalous ja kestävyys arjessa voisivat toteutua. Tähän käytettiin palvelumuotoilun menetelmää, jossa erilaisille esimerkkipersoonille luotiin Päivä elämässä -tarina. Tarinoissa ryhmillä oli erilaisia painotuksia – monissa oli kuvailtu luontosuhteen ja yhteisöllisyyden merkitystä, joustavampaa elämänrytmiä ja digi- ja älyratkaisujen mahdollisuuksia ihmiskontakteja unohtamatta.
Seuraavat askeleet
Työpajan tuloksia tullaan hyödyntämään osana Kestävän kehityksen osaamiskeskuksen kiertotalous ja kaupunkikehittämisen tiimin työtä ja suunnittelun tukena. Kehitysideoita ja tuloksia esitellään myös Kestävä Espoo-kehitysohjelman ohjausryhmälle.
Seuraava työpaja järjestetään 11.10. Lippulaivan kirjastossa energia-teemalla.
Luontotalo Villa Elfvikissä tarkasteltiin luonnon monimuotoisuuden tilaa Espoossa ja ideoitiin tekoja sen hyväksi
Toisen kestävän kehityksen tulevaisuuspajan teemana 16.8 oli luonnon monimuotoisuus ja lähiluonto. Työskentelyyn tarjosi inspiroivat puitteet Laajalahden luonnonsuojelualueella sijaitseva Luontotalo Villa Elfvik.
Yhteisen ymmärryksen lisäämistä
Työpajan alkuun luontotalon johtaja Riitta Pulkkinen kertoi Villa Elfvikin toiminnasta ja luonnon monimuotoisuudesta Espoossa. Katri Luukkonen Espoon Ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksesta jatkoi luonnon virkistys- ja monimuotoisuusarvojen kohtaamisesta Espoossa. Keskustelua ja kysymyksiä heräsi erityisesti kaavoituksen ja rakentamisen vaikutuksista luontoon. Lisäksi asukkaat jakoivat ideoita ja ajatuksia luonnon monimuotoisuutta edistävistä toimista Suomesta ja maailmalta.
Asukaskumppaanuusryhmältä kuultiin myös ajatuksia luontokohteiden saavutettavuuden ja houkuttelevuuden kehittämiseen sekä toiveita luontopolkujen sijainneista. Suurimpina haasteina luontoon lähtemiselle nähtiin mm. puutteet saavutettavuudessa ja esteettömyydessä, luonnon pirstaloituminen rakentamisen takia sekä seuran puute. Tulevaisuudessa toivottiin lisää kiinnostavia lähiluontokohteita, joissa luonnon ja ihmisten monimuotoisuus ja tarpeet on otettu kokonaisvaltaisesti huomioon. Lisäksi toivottiin esimerkiksi lisää tietoa luontokohteista, helpompaa pääsyä niihin myös julkisilla liikennevälineillä ja toisaalta luonnon lisäämistä kaupunkiin erilaisin keinoin.
Tauon aikana ryhmällä oli mahdollista tutustua luontotalon uuteen näyttelyyn Meren aarteet - valokuvia Itämeren vedenalaisesta luonnosta, sekä informatiiviseen Eläköön Espoo -perusnäyttelyyn.
Askelmerkit tulevaisuuden visioihin
Tauon jälkeen katse suunnattiin kohti vuotta 2035 ja tulevaisuuden Espoota. Pienryhmissä ideoitiin aikajanalle toimia Kestävä Espoo -kehitysohjelman tavoitteiden sekä Espoo-tarinan saavuttamiseksi. Tähän apuna käytettiin tulevaisuustyöskentelyn backcasting(ulkoinen linkki) menetelmää, jossa valmiiksi määritellystä visiosta lähdetään rakentamaan mahdollisia kehityspolkuja ja askelmerkkejä toivottuun tulevaisuuteen. Ryhmät visioivat kaupungin ottavan luonnon monimuotoisuuden keskeiseksi osaksi budjetointia, kaavoitusta ja kaikkea kehitystoimintaa sekä aktivoimaan ja mahdollistamaan myös muita toimijoita kestäviin tekoihin.
Seuraavat askeleet
Työpajan tuloksia tullaan hyödyntämään osana kaupungin työtä. Kehitysideoita ja tuloksia esitellään myös Kestävä Espoo kehitysohjelman ohjausryhmälle.
Seuraava työpaja järjestetään 6.9 Keran halleilla teemalla kiertotalous ja 1,5 asteen elämäntavat.
Asukaskumppanuusryhmän työskentely starttasi orientoitumisella kestävän kehityksen teemoihin ja tutustumisella
Ensimmäinen Kestävän kehityksen tulevaisuuspaja järjestettiin tiistaina 14.6.2022 luovassa startup-keskuksessa, Otaniemen A-Gridissä.
Osallistujina työpajassa olivat lähes kaikki asukaskumppanuusryhmään valitut 25 espoolaista yhdessä kaupungin asiantuntijaryhmän kanssa. Tärkeimpänä tavoitteena oli tutustua ryhmän kesken ja virittäytyä tulevaan yhteiseen työskentelyyn, sekä kestävän kehityksen teemoihin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden avulla.
Kestävä Espoo -ohjelman puheenjohtajan Meri Löyttyniemen alkusanat, sekä tutustumiskierros johdattelivat tulevaisuuspajojen odotusten läpikäyntiin.
Sanoista tekoihin
Vahva kestävän kehityksen tietämys ja into vaikuttamiseen yhdistävät tätä muuten moninaista asukasryhmää. Ryhmä toivoikin konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia kestävän kehityksen edistämiseksi Espoossa. Odotuksia kartoitettiin myös tulevia työpajoja varten ja ryhmältä tulleita ideoita tullaan huomioimaan työpajojen suunnittelussa.
Projektikoordinaattori Suvi Jäntti johdatteli kestävyyden teemaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden avulla. Tärkeänä osana pitkäjänteistä hedelmällistä yhteistyöskentelyä sovimme myös yhteisistä pelisäännöistä.
Seuraavat askeleet
Ensimmäinen tapaaminen loi hyvän pohjan jatkaa keskustelua ja ideointia seuraavassa työpajassa, joka järjestetään luonnon monimuotoisuus ja lähiluonto teemalla 16.8. Villa Elfvikissä. Tulemme pohtimaan mm. mikä lisäisi espoolaisten luontoon lähtemistä ja miten kaupunki voisi vahvemmin tukea luonnon monimuotoisuustekoja.
Koska kaupunki haluaa tukea ryhmää kestävän kehityksen muutosagentteina, jaamme myös työpajoissa käytettyjä fasilitointimenetelmiä tukemaan ryhmän omissa verkostoissaan ja lähipiirissään toimimista. Ensimmäisessä työpajassa odotuksista keskusteltiin ”me-we-us”-menetelmän(ulkoinen linkki) avulla, jossa asteittain siirrytään itsenäisestä pohdinnasta, pariporinaan ja yhteiskeskusteluun.
Mistä on kyse?
Kestävän kehityksen tulevaisuuspaja (TUPA) -hanke vahvistaa kaupungin kestävän kehityksen työn asukaslähtöisyyttä ja osallisuutta. Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan uutta asukasosallisuuden mallia, jossa joukko erilaisia taustoja edustavia asukkaita ratkoo kestävyyshaasteita yhdessä kaupungin toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tuoda asukkaiden ääni tiiviimmin osaksi Espoon kestävän kehityksen työtä, auttaa tarkastelemaan tavoitteita paremmin asukkaiden näkökulmasta sekä vakiinnuttaa asukasosallisuusmalli ja skaalata se laajempaan käyttöön niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Hankkeen valmennukset vahvistavat henkilöstön osaamista osallistavissa menetelmissä.
Ympäristöministeriön rahoittamassa Kestävän kehityksen tulevaisuustyöpaja (TUPA) -hankkeessa kehitetään uusi asukkaita osallistava malli kaupungin kestävän kehityksen työhön. Hanke kuuluu ympäristöministeriön Kestävä Kaupunki -ohjelmaan, jonka osana rahoitetaan uudentyyppisiä ratkaisuja eri toimijoiden aktivoimiseksi ja sitouttamiseksi kestävän kehityksen työhön.
TUPA-hanke toteuttaa kaupungin strategiaa, Espoo-tarinaa, jonka mukaan Espoo-yhteisö kehittää kestäviä, hiilineutraaliutta edistäviä ja paikallisia edelläkävijäratkaisuja, joita jaetaan myös muille kaupunkialueille Suomessa ja kansainvälisesti. Espoon tavoitteena on, että koko yhteisö toimii kestävästi ja löytää uusia ratkaisuja hiilineutraaliuden edistämiseen ja arjen sujuvuuden parantamiseen. Espoo on sitoutunut toimimaan YK:n kestävän kehityksen SDG-tavoitteiden edelläkävijäkaupunkina ja esittelemään YK:n korkean tason kokouksessa heinäkuussa 2025 ratkaisut näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. TUPA-hanke on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa kehitetään kaupunkiratkaisuja asukkaiden parempaan huomioimiseen, hyvän hallintotavan edistämiseen ja asukkaiden osallistumiseen. Hankkeen tuotokset esitellään osana Espoon SDG-edelläkävijäratkaisua.
Hankkeessa keskeisessä roolissa dialogisuus ja ajatus kumppanuudesta
Tulevaisuustyöpajoissa joukko eri taustoja edustavia asukkaita käsittelee kaupungin ilmasto- ja kestävyystavoitteita yhdessä kaupungin työntekijöiden kanssa. Asukkaat ja muut sidosryhmät osallistuvat hankkeen suunnitteluun. Työpajoissa kuullaan asiantuntija-alustuksia ja käsitellään kestävän kehityksen eri teemoja fasilitoidusti toiminnallisia menetelmiä hyödyntäen. Työpajat järjestetään mahdollisuuksien mukaan aina käsiteltävään teemaan liittyvässä paikassa Espoossa julkisten liikenneyhteyksien äärellä. Osallistujat työpajatoimintaan tullaan valitsemaan kevään 2022 aikana avoimen haun kautta, jota tarvittaessa täydennetään kohdennetulla haulla.
Tulevaisuustyöpajoissa kaupungin työntekijät ja asukkaat kokoontuvat yhteisen pöydän ääreen tasavertaisina keskustelun osapuolina, mikä mahdollistaa avoimen vuorovaikutuksen. Osapuolille syntyy kattavampi käsitys toistensa tarpeista ja näkökulmista, mikä on erityisen tärkeää kestävän kehityksen tulevaisuuteen suuntaavassa kehittämistyössä.
Tulevaisuustyöpajojen avulla saadaan arvokasta kokemusta uudenlaisesta asukasosallisuuden muodosta, jossa asukasryhmä kokoontuu hankeajan puitteissa syventämään tietoa kestävän kehityksen teemoista ja pohtimaan tulevaisuuden ratkaisuja niihin. Tulevaisuustyöpajojen kokeilun jälkeen voidaan kehittää mallia entistä paremman vuorovaikutuksen edistämiseksi kaupungin ja sen asukkaiden välillä. Tulevaisuuspajojen tavoitteena on tuoda asukkaiden ääni tiiviimmin osaksi kaupungin kestävän kehityksen työtä ja auttaa tarkastelemaan tavoitteita paremmin asukkaiden näkökulmasta. Tämä edistää sosiaalista kestävyyttä osana vihreää siirtymää ja vahvistaa Espoon tavoitetta olla kestävän kehityksen edelläkävijä yhdessä asukkaiden kanssa.
1.1.2022 – 31.5.2023
Henkilötietojen käsittely Kestävän kehityksen tulevaisuustyöpaja (TUPA)-hankkeessa
Tietosuojaselosteen julkaisupäivämäärä: 4.7.2022.
Rekisterinpitäjä
Espoon kaupunki, PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI
Rekisterin vastuuhenkilö
Suvi Jäntti, koordinaattori, suvi.jantti@espoo.fi
Rekisterin yhteyshenkilö
Suvi Jäntti, koordinaattori, suvi.jantti@espoo.fi
Tietosuojavastaava
Espoon kaupungin tietosuojavastaava
Osoite: PL 12, 02070 Espoon kaupunki
Puh. +358 9 81621 (vaihde)
Sähköpostiosoite: tietosuoja@espoo.fi
Mihin tarkoitukseen henkilötietoja käsitellään?
Henkilötiedot kerätään Kestävän kehityksen tulevaisuustyöpaja (TUPA)-hankkeen asukasryhmän valintaa varten. Tietoja kysytään taustoiltaan monipuolisen ryhmän kokoamista varten. Ryhmän valinnan jälkeen ryhmän jäsenten yhteystietoja käytetään heidän yhteydenottoaan varten.
Keskeinen lainsäädäntö:
- EU:n yleinen tietosuoja-asetus (679/2016)
- Tietosuojalaki (1050/2018)
- Kuntalaki (410/2015)
- Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999)
Mikä on henkilötietojen käsittelyperuste?
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 a-kohta: Rekisteröity on antanut suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn yhtä tai useampaa erityistä tarkoitusta varten.
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 e-kohta: käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi.
Mitä tietoja käsitellään?
Asukashaun yhteydessä käsitellään hakulomakkeen täyttäneiden henkilöiden tietoja (nimi, tiettyyn ikäluokkaan kuuluminen, perhetilanne, sukupuoli, äidinkieli, koulutustausta, työllisyystilanne, asuinalue suuralueittain, vähemmistöryhmään kuuluminen (sis. toimintarajoittuneisuus), aktiivisuus järjestötoiminnassa, kuuluminen kaupungin toimielimeen). Yhteystiedot kerätään tarvittavilta osin henkilön kontaktointia varten (sähköpostiosoite ja puhelinnumero).
TIETOJEN JULKISUUS JA SALASSAPIDETTÄVYYS: Tiedot ovat salassa pidettäviä.
Mistä tiedot saadaan?
Suoraan rekisteröidyltä. Henkilö antaa itse tiedot vastatessaan hakulomakkeeseen. Henkilötietojen antaminen perustuu henkilön omaan suostumukseen.
Luovutetaanko tai siirretäänkö tietoja kaupungin ulkopuolelle?
Tietoja ei luovuteta Espoon kaupungin ulkopuolelle.
Siirretäänkö tietoja EU/ETA-alueen ulkopuolelle?
Henkilötietoja ei siirretä EU:n tai Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolelle.
Kuinka kauan tietoja säilytetään?
Tietoja säilytetään hankkeen ajan korkeintaan 31.5.2023 asti. Tiedot poistetaan kuitenkin heti, kun ne ovat tarpeettomia.
Miten tietoja suojataan?
Espoon kaupungin sopimustoimittajan kyselytyökalu. Pääsy tietoihin on rajoitettu nimetyille hankkeessa työskenteleville henkilöille. Käyttöoikeudet myönnetään tehtäväkohtaisesti. Jokainen käyttäjä hyväksyy tietojen ja tietojärjestelmien käyttö- ja salassapitositoumuksen. Käyttäjät osallistuvat säännöllisesti tietosuoja- ja tietoturvakoulutuksiin.
Jokainen käyttäjä hyväksyy Espoon kaupungin tietojen ja tietojärjestelmien käyttö- ja salassapitositoumuksen.
Rekisteröidyn oikeudet
Tarkempi ohjeistus tietosuoja-asetuksen mukaisten tietopyyntöjen osoittamisesta: espoo.fi/fi/espoon-kaupunki/tietosuoja#section-7317.
Miten voin tarkastaa tietoni?
Sinulla on oikeus saada rekisterinpitäjältä jäljennös käsiteltävistä henkilötiedoista. Rekisterinpitäjän on toimitettava tiedot ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Määräaikaa voidaan tarvittaessa jatkaa enintään kahdella kuukaudella ottaen huomioon pyyntöjen monimutkaisuus ja määrä.
Jos rekisterinpitäjä ei toteuta toimenpiteitä rekisteröidyn pyynnön perusteella, rekisterinpitäjän on ilmoitettava viipymättä ja viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta rekisteröidylle syyt siihen ja kerrottava mahdollisuudesta tehdä valitus valvontaviranomaiselle ja käyttää muita oikeussuojakeinoja.
Rekisteröidyn pyynnöt ja niihin liittyvät toimenpiteet ovat maksuttomia. Kuitenkin jos rekisteröidyn pyynnöt ovat ilmeisen perusteettomia tai kohtuuttomia, erityisesti jos niitä esitetään toistuvasti, rekisterinpitäjä voi joko periä kohtuullisen maksun ottaen huomioon tietojen tai viestien toimittamisesta tai pyydetyn toimenpiteen toteuttamisesta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset; tai kieltäytyä suorittamasta pyydettyä toimea.
2. Milloin voin vaatia tietojeni oikaisemista?
Sinulla on oikeus saada virheelliset, epätarkat, vaillinaiset, vanhentuneet tai tarpeettomat henkilötiedot, joita säilytämme, korjatuiksi tai täydennetyiksi toimestamme.
Milloin voin vaatia tietojeni poistamista
Sinulla on oikeus saada rekisterinpitäjä poistamaan sinua koskevat henkilötiedot ilman aiheetonta viivytystä tietyin edellytyksin. Oikeutta tietojen poistamiseen ei ole jos lakisääteisen velvoitteen noudattaminen edellyttää tietojen käsittelyä tai jos käsittely tapahtuu yleistä etua koskevan tehtävän suorittamista tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämistä varten. Näissä tapauksissa henkilötiedot hävitetään vasta laissa säädetyn määräajan jälkeen.
Milloin voin vaatia tietojeni käsittelyn rajoittamista?
Jos sinusta kerätyt tiedot eivät pidä paikkaansa, voit vaatia rajoittamaan asiakastietojesi käsittelyä, kunnes tietojen paikkansapitävyys on varmistettu.
Valituksen tekeminen
Sinulla on oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle, jos koet henkilötietojen käsittelyn olevan tietosuojalainsäädännön vastaista. Voit tehdä valituksen tietosuojavaltuutetun toimistoon: www.tietosuoja.fi(ulkoinen linkki).