Kestävän kehityksen tulevaisuuspaja - TUPA

14.3.2023 Toivottavia tulevaisuuksia -näyttely kutsuu kestävien tulevaisuuksien yhteiskuvitteluun

25.5.2023 Käsikirja kestävän kehityksen asukaspaneelista on julkaistu

Asukaskumppanuusryhmän viimeiseen työpajaan oli kutsuttu lisäksi Kestävä Espoo – ohjelman ohjausryhmän jäseniä. Kaupungin kestävän kehityksen päällikkö Helena Kyrki esitteli aluksi kaupungin ilmastotyötä. Kaupungin ja yritysten toimien lisäksi jokaisen asukkaan panos on tärkeää, sillä hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä ei ole mahdollista ilman koko kaupunkiyhteisön osallistumista. 

Yhteisessä ryhmätyöskentelyssä ohjausryhmän edustajien kanssa pohdittiin, millaisia sitoumuksia asukkaiden kanssa voitaisiin tehdä, tai millä muilla tavoin asukkaita voitaisiin sitouttaa. Useat ideat liittyivät siihen, miten olemassa olevia ryhmiä ja lähiyhteisöjä, kuten kouluja, työpaikkoja, yhdistyksiä ja taloyhtiöitä voisi aktivoida. Asukkaiden mielestä näitä ryhmiä voisi ohjata sitoumuksilla valistuneisiin kulutusvalintoihin ja palkita vuosittain esimerkiksi vuoden ekoyhdistys. Yhtenä ideana esitettiin myös Ympäristövastuullisuus-ajokorttia, jonka suorittamista velvoitettaisiin mm. uusilta asukkailta, kaupungin työntekijöiltä, sekä kesätyöläisiltä. Yleisesti asukkaat toivoivat sitoumuksilta ”keppiä ja porkkanaa”, jolloin hyvistä valinnoista voisi saada mm. käyttö- tai veroetua ja epätoivotusta käyttäytymisestä annettaisiin haittamaksu. 

Ohjausryhmän jäsenet jättivät puheenjohtaja Meri Löyttyniemen johdolla vielä lopputervehdyksen ryhmälle ja loppuosa työpajasta oli omistettu ainoastaan asukasryhmän jäsenille. Pohdimme yhdessä mikä TUPA asukasosallisuuskokeilussa oli onnistunutta ja mitä voisi vielä kehittää. Lisäksi mietittiin miten ryhmä voisi mahdollisesti toimia jatkossa.  

Työpajan tuloksia tullaan hyödyntämään Ilmastositoumusten suunnittelussa ja laatimisessa, sekä asukasosallisuuden kehittämistyössä. 

Terveiset ja työpajan ideat viedään myös Kestävä Espoo -ohjelman ohjausryhmän kuultavaksi. 

Tupa-hanke päättyy 31.5.2023. Hankkeen opit tullaan kokoamaan kuntatoimijoille suunnattuun käsikirjaan, joka julkaistaan toukokuussa. Kokeilun oppeja tullaan hyödyttämään Espoon kaupungin osallisuustyön kehittämisessä. Lisäksi ryhmän jatkomahdollisuuksia pohditaan kevään aikana. 

Työpajoissa käsiteltyjä kestävyysteemoja tuodaan myös laajempaan keskusteluun Toivottavia tulevaisuuksia -yhteissuunnittelunäyttelyssä, joka on auki 7.3-24.3. Linkki tapahtumasivulle Toivottavia tulevaisuuksia -näyttely | Espoon kaupunki 

Espoon asukaskumppanit tapasivat 24.1. KAMUssa työpajassa, jonka aiheena oli kulttuurinen kestävyys ja Espoon kulttuuriympäristö 

KAMUn yhteisömanageri Kirsi Ojala alusti illan kertomalla museon tekemästä kulttuuriympäristötyöstä, Espoon kulttuuriympäristöohjelmasta ja sosiokulttuurisesti kestävästä kehityksestä. Alustuksen jälkeen siirryttiin ryhmissä keskustelemaan espoolaisista lähiympäristöistä ja ideoimaan mm. tapoja tehdä tärkeitä paikkoja, maisemia, rakennuksia ja luonnonympäristöjä tutuksi kaupunkilaisille. Lisäksi mietittiin uusia yhteistyön tapoja kaupunkilaisten ja kaupungin muiden toimijoiden välille päivän teemaan liittyen. 

Pienryhmäkeskusteluja käytiin useassa pöydässä ja tällä kertaa mukana työpajassa oli myös KAMUn asukaskumppaneita Kamppareita. Ideoita vaihdettiin pöydästä toiseen siirtyen, oppimiskahvila (engl. learning café) menetelmää mukaillen.  

Asukkaat toivoivat mm. historia- ja kulttuuritietoa paremmin ja kiinnostavammin esille lähiympäristöihin. Tähän ideoitiin toteutustavaksi mm. museoiden jalkautumista alueille kulttuurikävelyjen muodossa ja QR-koodien hyödyntämistä kohteissa. Kansantarinoiden keruu erityisesti tunteisiin ja perinnetietoon ja -taitoihin liittyen koettiin tärkeäksi. Tarinoiden keräämiseen asukkaat toivoivat matalan kynnyksen nettialustaa ja suosittelivat lisäksi hyödyntämään vapaaehtoisia, kuten asukasyhdistyksien ja perinneseuran jäseniä tarinoiden keräämisessä. 

Espoon monikulttuurisuus koettiin rikkautena, jota ei vielä täysin tunnisteta mm. oppimisen ja yhteisöllisyyden lähteenä. Kaupungilta toivottiin enemmän aktiivisuutta eri taustoista olevien paikallisten yhdistämiseen, joista hyvänä esimerkkinä mainittiin mm. kirjastoissa järjestettävät monikulttuuriset ruokatapahtumat ja kielikahvilat. Lisäksi keskustelua käytiin runsaasti mm. espoolaisille tärkeistä paikoista ja kerättiin toiveita tuleviin asukastapahtumiin ja KAMUn toimintaan liittyen. 

Työpajan tuloksia tullaan hyödyntämään Espoon kaupunginmuseon toiminnan suunnitteluun ja kulttuuriympäristötyöhön liittyvän asukasyhteistyön kehittämiseen. Kehitysideoita viedään myös Kestävä Espoo -ohjelman ohjausryhmän kuultavaksi. 

Jos kiinnostuit KAMUn toiminnasta, voit liittyä uutiskirjeen tilaajaksi alla olevan linkin kautta ja osallistua museon asukastoimintaan. 

Tule mukaan kehittämään KAMUA!  | KAMU Espoon kaupunginmuseo | Espoon kaupunki 

Joulukuun työpajassa aiheena oli ruokahävikki. Työpaja toteutettiin yhteistyössä kaupungin ruokapalvelujen kanssa. Ruokahävikin vähentämiseen ja hyödyntämiseen pyrittiin löytämään käytännön keinoja espoolaisten koulujen näkökulmasta. Ruokapalvelut antoivat käytännössä koettuja haasteita, joihin asukaskumppanuusryhmä ideoi erilaisia ratkaisuja.

Illan aikana kuultiin asiantuntija-alustuksia ruokahävikkiin liittyvistä aiheista. Kaupungin Kestävän kehityksen osaamiskeskuksen Reetta Jänis kertoi ruokahävikin vaikutuksista ilmastopäästöihin. Ruokapalvelujen Minna Ahola kertoi kaupungin toiminnasta ruokapalvelujen järjestämisessä, sekä keinoista, joilla ruokahävikkiongelmaa on yritetty tähän asti ratkaista. Kouluissa syntyvään ruokahävikkiin vaikuttaa muun muassa kasvisruoan huonompi menekki, vaihtelut ruokailijamäärissä, käytännön haasteet, sekä tiukka sääntely ylijääneen ruoan eteenpäin myymisessä. Ruokahävikkiä on kuitenkin saatu vähennettyä yli 20 % vuodesta 2014 lähtien. Ylijäänyttä ruokaa myydään tai lahjoitetaan mahdollisuuksien mukaan.

Asukaskumppanit ideoivat ruokahävikkihaasteisiin uusia ratkaisuja palvelupolku -menetelmän avulla. Tavoitteena oli miettiä askeleittain, miten uudet toimintamallit toimisivat käytännön tasolla eri toimijoiden kuten kouluruokailijan tai hyväntekeväisyysjärjestön näkökulmasta. Yksittäisiä kehitysideoita syntyi lisäksi yli 60.

Työpajan tuloksia tullaan hyödyntämään Espoon ruokapalvelujen, sekä ulkopuolisien yhteistyötoimijoiden palvelujen kehittämisessä. Kehitysideoita viedään myös Espoon nuorisovaltuuston kuultavaksi ja kommentoitavaksi.

Asukkaat pääsivät kokeilemaan kaupunkisuunnittelua pelillisesti: millainen voisi olla tulevaisuuden kestävä kaupunki? Millaisia kysymyksiä suunnittelussa täytyy ratkoa ja sovittaa yhteen? Työpajan fasilitoi Pelissä yhteinen kaupunki! konseptin kehittäjä, Heli-Maija Nevala Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta. Mukana oli myös neljä kaupunkisuunnittelun asiantuntijaa, jotka kommentoivat ja kertoivat kaupunkisuunnittelusta eri näkökulmista: asemakaavoituksen periaatteista, liikennesuunnittelusta, viherympäristöstä ja kulttuuriympäristöstä.

Illan aikana asukaskumppanit rakensivat tulevaisuuden kaupunkia omien arvojensa ja ideoidensa pohjalta. Asiantuntijat sparrailivat rakentajatiimejä ja fasilitaattori heitti välillä sekaan lisähaasteita. Kokemuksen tavoitteena oli auttaa asukkaita ymmärtämään kaupunkisuunnittelun moninaisia tavoitteita ja haasteita, sekä luoda hyvää vuorovaikutusta ja luottamusta asukkaiden ja asiantuntijoiden välille.

Kaikilla rakennustiimeillä oli erilainen alue kehitettävänä, jonka ominaispiirteet ja rajoitteet tuli suunnittelussa ottaa huomioon. Vanhan teollisuusalueen tilat muuntautuivat mm. loft-asunnoiksi ja käyttämättömäksi jäänyt kartano alueen asukkaat kokoavaksi yhteisö- ja elämystilaksi. Maisema-arkkitehdin sanoin, ”Hyvää kaupunkia ei rakenneta tiiliskivistä, vaan vuosikymmenistä”.

Kaupunkisuunnittelijat antoivat kiitosta asukkaille johdonmukaisista, luovista ja kestävyysarvoja nostavista ratkaisuista. Kommentti- ja kehityskierrosten jälkeen työpaja päättyi leikkimieliseen neuvottelupiiriin, jossa pyrittiin löytämään kompromissiratkaisuja kiperään rakennushaasteeseen. Kaikilta ryhmiltä vaadittiin neuvotteluissa joustoa, mutta lopulta puiset kerrostalot löysivät paikkansa pelialustalta.

Espoossa on alkanut yleiskaavatyö, jossa katsotaan tulevaisuuteen, vuoteen 2060 saakka. Työpajan tuloksia voidaan hyödyntää Espoon yleiskaavan aloitusvaiheessa, kun kaavalle asetetaan tavoitteita. Kehitysideoita ja tuloksia esitellään myös Kestävä Espoo-kehitysohjelman ohjausryhmälle.

Lue lisää työpajamenetelmästä: https://kaupunkipeli.fi.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kestävistä energiaratkaisuista tunnetussa Lippulaivan kauppakeskuksessa järjestettiin neljäs kestävän kehityksen tulevaisuuspaja yhteistyössä Espoon SPARCS -hanketiimin kanssa. Hankkeessa kehitetään kestäviä, energiapositiivisia ja hiilivapaita yhteisöjä ja alueita. Yhtenä hankkeen toimena Espoon kaupunki on yhteistyössä WSP Finlandin ja Korkia Consulting kanssa kehittänyt yhteiskehittämisen mallia kestäville ja älykkäille kaupunkialueille, minkä tavoitteena on tukea uusien ratkaisujen käyttöönottoa kaupunkiympäristössä. Asukkaat pääsivät käyttämään LEGOja dialogin ja ajattelun apuvälineenä, kun he vaihtoivat näkemyksiä kaupunkikehittämiseen ja energiaratkaisuihin liittyen.

Asiantuntija-alustuksina kuultiin Lippulaivan kirjaston, sekä kauppakeskuksen kestävistä ratkaisuista (lippulaiva.fi/vastuullisuus(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)). Cityconin kestävyyspäällikkö Elina Ekelund piti myös esittelykierroksen kauppakeskuksen tiloissa, joka johdatteli keskustelua illan teemaan.

Yhteiskehittäminen kaupunkiympäristössä vaatii usein erilaisten ratkaisujen yhteensovittamista ja osittain myös kompromissien tekemistä, kun eri asioita ja ratkaisuja mahdutetaan tietylle rajalliselle alueelle. Työpajassa asukkaat rakensivat ensin itselleen unelmien asuinympäristön, jonka jälkeen pienryhmissä lähdettiin sovittamaan toivottuja kaupunkiratkaisuja yhteen, sekä optimoimaan tulevaisuuden kestävää korttelia energian, liikkumisen ja kaupunkiympäristön ratkaisujen osalta. Asukkaat olivat suurilta osin hyvin samanmielisiä ja ratkaisujen yhteensovittaminen koettiin näin ollen sujuvaksi. Toisaalta myös joissain tapauksissa yhteisymmärrystä oli haastavampaa löytää.

Asukaskumppanit kokivat LEGOjen avulla ajattelun pääosin innostavaksi ja uusia ajatuksia avartavaksi tavaksi käsitellä illan teemaa. Keskusteluissa nousi vahvasti esiin toive uusiutuvien energiaratkaisujen, kuten aurinkoenergian käytön lisäämisestä. Mahdollisuutena kasvun toteutumiseen nähtiin mm. integroidut ja/tai hybridit energiaratkaisut, sekä energiakansalaisuus. Tulevaisuuden ratkaisuiksi ideoitiin luonnonvoimien ja liike-energian laajempaa hyödyntämistä energian tuottamiseksi, jolloin esimerkiksi juna voisi pyörittää tuuliturbiineja tai tiellä liikkuminen ladata akkuja. Paikalliset ratkaisut, kuten yhteisessä käytössä ja lähellä tuotettu energiavarasto, lämpökaivo tai esim. biokaasu visioitiin hyödynnettäväksi palveluiden tuottamiseen. Muina alateemoina käsiteltiin mm. hukkaenergian käyttöä, energiatehokkaita ratkaisuja, energiakasvatusta, sekä sopeutumista energiansäästötoimiin.

Asukkaiden ajatukset olivat osittain hyvin linjassa Espoon tulevaisuusnäkymien kanssa, joista yhtenä esimerkkinä esiteltiin mm. Microsoftin tulevan datakeskusalueen hukkalämmön talteenottoa Fortumin kanssa yhteistyössä. Tämä hanke mahdollistaa osaltaan tulevaisuudessa päästöttömän lämpöenergian saannin Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella.

Lisätietoa Espoon energiaratkaisuista löytyvät mm. Espoon ilmastovahdista(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) ja SPARCS-projektin yhteiskehittämisen mallista.

Työpajan tuloksia tullaan hyödyntämään yhteiskehittämisen mallin jatkokehittämisessä, sekä osana Kestävän kehityksen osaamiskeskuksen Energia-tiimin työssä ja suunnittelun tukena. Kehitysideoita ja tuloksia esitellään myös Kestävä Espoo-kehitysohjelman ohjausryhmälle.

Seuraava työpajassa 15.11. kehitetään tulevaisuuden kaupunkiratkaisuja Kaupunkisuunnittelukeskuksen fasilitoiman Kaupunkipelin(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) parissa.

Kolmannen kestävän kehityksen tulevaisuuspajan teemana oli kiertotalous ja 1,5 asteen elämäntavat. Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijän Keran aluevisioita käytettiin työskentelyn pohjana.

Pyysimme asukaskumppaneita pohtimaan, miten kaupunkia tulisi kehittää asukkaiden kestävien elämäntapojen helpottamiseksi ja mahdollistamiseksi. Visiotauluihin ideoitiin toimintoja, palveluja ja mahdollisuuksia, joita tulevaisuuden kaupunkiympäristössä tulisi olla. Tuloksena saimme moniäänisiä näkemyksiä eri kategorioihin liittyen. Yleisesti asukkaat olivat samaa mieltä siitä, että kestävistä elämäntavoista ja kiertotaloudesta pitäisi tehdä arjessa niin helppoa, että asukkaat toteuttaisivat niitä oletusarvoisesti.

Visiotaulun parissa työskentely toi esiin, kuinka vahvasti kiertotalouden toteutus on yhteydessä palveluihin ja yhteisöllisyyteen. Jakamistalous näkyy jo kaupungeissa mm. erilaisina yhteiskäyttötiloina, tavaroiden ja resurssien vaihtona sekä liikenneratkaisuissa. Asukkaat toivoivat lisää mm. eri ikäluokkien välistä taitojen ja osaamisen vaihtoa.

Ryhmätyön toisessa osassa asukkaat tarinoivat yksilötason skenaarioita siitä, miten tulevaisuudessa kiertotalous ja kestävyys arjessa voisivat toteutua. Tähän käytettiin palvelumuotoilun menetelmää, jossa erilaisille esimerkkipersoonille luotiin Päivä elämässä -tarina. Tarinoissa ryhmillä oli erilaisia painotuksia – monissa oli kuvailtu luontosuhteen ja yhteisöllisyyden merkitystä, joustavampaa elämänrytmiä ja digi- ja älyratkaisujen mahdollisuuksia ihmiskontakteja unohtamatta.

Työpajan tuloksia tullaan hyödyntämään osana Kestävän kehityksen osaamiskeskuksen kiertotalous ja kaupunkikehittämisen tiimin työtä ja suunnittelun tukena. Kehitysideoita ja tuloksia esitellään myös Kestävä Espoo-kehitysohjelman ohjausryhmälle.

Seuraava työpaja järjestetään 11.10. Lippulaivan kirjastossa energia-teemalla.

Työpajan alkuun luontotalon johtaja Riitta Pulkkinen kertoi Villa Elfvikin toiminnasta ja luonnon monimuotoisuudesta Espoossa. Katri Luukkonen Espoon Ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksesta jatkoi luonnon virkistys- ja monimuotoisuusarvojen kohtaamisesta Espoossa. Keskustelua ja kysymyksiä heräsi erityisesti kaavoituksen ja rakentamisen vaikutuksista luontoon. Lisäksi asukkaat jakoivat ideoita ja ajatuksia luonnon monimuotoisuutta edistävistä toimista Suomesta ja maailmalta. 

Asukaskumppaanuusryhmältä kuultiin myös ajatuksia luontokohteiden saavutettavuuden ja houkuttelevuuden kehittämiseen sekä toiveita luontopolkujen sijainneista. Suurimpina haasteina luontoon lähtemiselle nähtiin mm. puutteet saavutettavuudessa ja esteettömyydessä, luonnon pirstaloituminen rakentamisen takia sekä seuran puute. Tulevaisuudessa toivottiin lisää kiinnostavia lähiluontokohteita, joissa luonnon ja ihmisten monimuotoisuus ja tarpeet on otettu kokonaisvaltaisesti huomioon. Lisäksi toivottiin esimerkiksi lisää tietoa luontokohteista, helpompaa pääsyä niihin myös julkisilla liikennevälineillä ja toisaalta luonnon lisäämistä kaupunkiin erilaisin keinoin. 

Tauon aikana ryhmällä oli mahdollista tutustua luontotalon uuteen näyttelyyn Meren aarteet - valokuvia Itämeren vedenalaisesta luonnosta, sekä informatiiviseen Eläköön Espoo -perusnäyttelyyn. 

Tauon jälkeen katse suunnattiin kohti vuotta 2035 ja tulevaisuuden Espoota. Pienryhmissä ideoitiin aikajanalle toimia Kestävä Espoo -kehitysohjelman tavoitteiden sekä Espoo-tarinan saavuttamiseksi. Tähän apuna käytettiin tulevaisuustyöskentelyn backcasting(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) menetelmää, jossa valmiiksi määritellystä visiosta lähdetään rakentamaan mahdollisia kehityspolkuja ja askelmerkkejä toivottuun tulevaisuuteen. Ryhmät visioivat kaupungin ottavan luonnon monimuotoisuuden keskeiseksi osaksi budjetointia, kaavoitusta ja kaikkea kehitystoimintaa sekä aktivoimaan ja mahdollistamaan myös muita toimijoita kestäviin tekoihin.

Työpajan tuloksia tullaan hyödyntämään osana kaupungin työtä. Kehitysideoita ja tuloksia esitellään myös Kestävä Espoo kehitysohjelman ohjausryhmälle. 

Seuraava työpaja järjestetään 6.9 Keran halleilla teemalla kiertotalous ja 1,5 asteen elämäntavat. 

Osallistujina työpajassa olivat lähes kaikki asukaskumppanuusryhmään valitut 25 espoolaista yhdessä kaupungin asiantuntijaryhmän kanssa. Tärkeimpänä tavoitteena oli tutustua ryhmän kesken ja virittäytyä tulevaan yhteiseen työskentelyyn, sekä kestävän kehityksen teemoihin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden avulla.

Kestävä Espoo -ohjelman puheenjohtajan Meri Löyttyniemen alkusanat, sekä tutustumiskierros johdattelivat tulevaisuuspajojen odotusten läpikäyntiin.

Vahva kestävän kehityksen tietämys ja into vaikuttamiseen yhdistävät tätä muuten moninaista asukasryhmää. Ryhmä toivoikin konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia kestävän kehityksen edistämiseksi Espoossa. Odotuksia kartoitettiin myös tulevia työpajoja varten ja ryhmältä tulleita ideoita tullaan huomioimaan työpajojen suunnittelussa.

Projektikoordinaattori Suvi Jäntti johdatteli kestävyyden teemaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden avulla. Tärkeänä osana pitkäjänteistä hedelmällistä yhteistyöskentelyä sovimme myös yhteisistä pelisäännöistä.

Ensimmäinen tapaaminen loi hyvän pohjan jatkaa keskustelua ja ideointia seuraavassa työpajassa, joka järjestetään luonnon monimuotoisuus ja lähiluonto teemalla 16.8. Villa Elfvikissä. Tulemme pohtimaan mm. mikä lisäisi espoolaisten luontoon lähtemistä ja miten kaupunki voisi vahvemmin tukea luonnon monimuotoisuustekoja.

Koska kaupunki haluaa tukea ryhmää kestävän kehityksen muutosagentteina, jaamme myös työpajoissa käytettyjä fasilitointimenetelmiä tukemaan ryhmän omissa verkostoissaan ja lähipiirissään toimimista. Ensimmäisessä työpajassa odotuksista keskusteltiin ”me-we-us”-menetelmän(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) avulla, jossa asteittain siirrytään itsenäisestä pohdinnasta, pariporinaan ja yhteiskeskusteluun.

1.1.2022 – 31.5.2023

Henkilötietojen käsittely Kestävän kehityksen tulevaisuustyöpaja (TUPA)-hankkeessa 

Tietosuojaselosteen julkaisupäivämäärä: 4.7.2022.

1. Rekisterinpitäjä

Espoon kaupunki, PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI 

2. Rekisterin vastuuhenkilö 

Suvi Jäntti, koordinaattori, suvi.jantti@espoo.fi

3. Rekisterin yhteyshenkilö 

Suvi Jäntti, koordinaattori, suvi.jantti@espoo.fi

4. Tietosuojavastaava 

Espoon kaupungin tietosuojavastaava 

Osoite: PL 12, 02070 Espoon kaupunki 

Puh. +358 9 81621 (vaihde) 

Sähköpostiosoite: tietosuoja@espoo.fi 

5. Mihin tarkoitukseen henkilötietoja käsitellään?  

Henkilötiedot kerätään Kestävän kehityksen tulevaisuustyöpaja (TUPA)-hankkeen asukasryhmän valintaa varten. Tietoja kysytään taustoiltaan monipuolisen ryhmän kokoamista varten. Ryhmän valinnan jälkeen ryhmän jäsenten yhteystietoja käytetään heidän yhteydenottoaan varten.

Keskeinen lainsäädäntö:

• EU:n yleinen tietosuoja-asetus (679/2016)
• Tietosuojalaki (1050/2018)
• Kuntalaki (410/2015)
• Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999)

6. Mikä on henkilötietojen käsittelyperuste?

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 a-kohta: Rekisteröity on antanut suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn yhtä tai useampaa erityistä tarkoitusta varten.

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 e-kohta: käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi.

7. Mitä tietoja käsitellään? 

Asukashaun yhteydessä käsitellään hakulomakkeen täyttäneiden henkilöiden tietoja (nimi, tiettyyn ikäluokkaan kuuluminen, perhetilanne, sukupuoli, äidinkieli, koulutustausta, työllisyystilanne, asuinalue suuralueittain, vähemmistöryhmään kuuluminen (sis. toimintarajoittuneisuus), aktiivisuus järjestötoiminnassa, kuuluminen kaupungin toimielimeen). Yhteystiedot kerätään tarvittavilta osin henkilön kontaktointia varten (sähköpostiosoite ja puhelinnumero).

TIETOJEN JULKISUUS JA SALASSAPIDETTÄVYYS: Tiedot ovat salassa pidettäviä.

8. Mistä tiedot saadaan? 

Suoraan rekisteröidyltä. Henkilö antaa itse tiedot vastatessaan hakulomakkeeseen. Henkilötietojen antaminen perustuu henkilön omaan suostumukseen.

9. Luovutetaanko tai siirretäänkö tietoja kaupungin ulkopuolelle? 

Tietoja ei luovuteta Espoon kaupungin ulkopuolelle.

10. Siirretäänkö tietoja EU/ETA-alueen ulkopuolelle?

Henkilötietoja ei siirretä EU:n tai Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolelle. 

11. Kuinka kauan tietoja säilytetään? 

Tietoja säilytetään hankkeen ajan korkeintaan 31.5.2023 asti. Tiedot poistetaan kuitenkin heti, kun ne ovat tarpeettomia.

12. Miten tietoja suojataan? 

Espoon kaupungin sopimustoimittajan kyselytyökalu. Pääsy tietoihin on rajoitettu nimetyille hankkeessa työskenteleville henkilöille. Käyttöoikeudet myönnetään tehtäväkohtaisesti. Jokainen käyttäjä hyväksyy tietojen ja tietojärjestelmien käyttö- ja salassapitositoumuksen. Käyttäjät osallistuvat säännöllisesti tietosuoja- ja tietoturvakoulutuksiin.

Jokainen käyttäjä hyväksyy Espoon kaupungin tietojen ja tietojärjestelmien käyttö- ja salassapitositoumuksen.

13. Rekisteröidyn oikeudet 

Tarkempi ohjeistus tietosuoja-asetuksen mukaisten tietopyyntöjen osoittamisesta: espoo.fi/fi/espoon-kaupunki/tietosuoja#section-7317.

1. Miten voin tarkastaa tietoni? 

Sinulla on oikeus saada rekisterinpitäjältä jäljennös käsiteltävistä henkilötiedoista. Rekisterinpitäjän on toimitettava tiedot ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Määräaikaa voidaan tarvittaessa jatkaa enintään kahdella kuukaudella ottaen huomioon pyyntöjen monimutkaisuus ja määrä.

Jos rekisterinpitäjä ei toteuta toimenpiteitä rekisteröidyn pyynnön perusteella, rekisterinpitäjän on ilmoitettava viipymättä ja viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta rekisteröidylle syyt siihen ja kerrottava mahdollisuudesta tehdä valitus valvontaviranomaiselle ja käyttää muita oikeussuojakeinoja.

Rekisteröidyn pyynnöt ja niihin liittyvät toimenpiteet ovat maksuttomia. Kuitenkin jos rekisteröidyn pyynnöt ovat ilmeisen perusteettomia tai kohtuuttomia, erityisesti jos niitä esitetään toistuvasti, rekisterinpitäjä voi joko periä kohtuullisen maksun ottaen huomioon tietojen tai viestien toimittamisesta tai pyydetyn toimenpiteen toteuttamisesta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset; tai kieltäytyä suorittamasta pyydettyä toimea.

Sinulla on oikeus saada virheelliset, epätarkat, vaillinaiset, vanhentuneet tai tarpeettomat henkilötiedot, joita säilytämme, korjatuiksi tai täydennetyiksi toimestamme.

3. Milloin voin vaatia tietojeni poistamista 

Sinulla on oikeus saada rekisterinpitäjä poistamaan sinua koskevat henkilötiedot ilman aiheetonta viivytystä tietyin edellytyksin. Oikeutta tietojen poistamiseen ei ole jos lakisääteisen velvoitteen noudattaminen edellyttää tietojen käsittelyä tai jos käsittely tapahtuu yleistä etua koskevan tehtävän suorittamista tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämistä varten. Näissä tapauksissa henkilötiedot   hävitetään vasta laissa säädetyn määräajan jälkeen.

4. Milloin voin vaatia tietojeni käsittelyn rajoittamista? 

Jos sinusta kerätyt tiedot eivät pidä paikkaansa, voit vaatia rajoittamaan asiakastietojesi käsittelyä, kunnes tietojen paikkansapitävyys on varmistettu.

5. Valituksen tekeminen 

Sinulla on oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle, jos koet henkilötietojen käsittelyn olevan tietosuojalainsäädännön vastaista. Voit tehdä valituksen tietosuojavaltuutetun toimistoon: www.tietosuoja.fi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). 

Käsikirja "Asukkaat mukaan kestävän kehityksen työhön - Esimerkkinä Espoon kaupungin Kestävän kehityksen tulevaisuuspaja (TUPA) -hanke”, tarjoaa kootusti ja tiiviissä muodossa vinkkejä toteutuneen esimerkin kautta asukaspaneelin järjestämiseen. Käsikirja on julkaistu suomeksi ja englanniksi. Voit ladata saavutettavan käsikirjan alta.