Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä tarkoitetaan sitä, että opetus tulee järjestää siten, että se huomioi oppilaiden erilaiset tarpeet ja edellytykset. Opetusryhmät muodostetaan siten, että opetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa. 

Oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä voivat olla esimerkiksi:

• Opetuksen eriyttäminen ylös-, tai alaspäin
• Opittavan asian kielen ja käsitteiden tuki
• Oppimisympäristön esteettömyys

Ryhmäkohtainen tuki on ensisijainen tuen järjestämisen muoto. Ryhmäkohtainen tuki toteutetaan joustavasti ja suunnitelmallisesti koko lukuvuoden ajan. Ryhmäkohtaisista tukimuodoista ei tehdä erillistä hallintopäätöstä.

Ryhmäkohtaisia tukimuotoja ovat

• Opettajan antama yleinen tukiopetus
• Opettajan antama opetuskielen tukiopetus
• Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä
   

Oppilaalla, jolla on vaikeuksia opetukseen osallistumisessa ja opinnoissaan etenemisessä, on oikeus yleiseen tukiopetukseen sekä erityisopettajan antamaan opetukseen muun opetuksen yhteydessä.

Oppilaalla, jolla ei ole riittävää opetuskielen taitoa perusopetuksen oppimäärän suorittamiseksi, on oikeus opetuskielen tukiopetukseen.

Jos ryhmäkohtainen tuki ei riitä, tukea voidaan täydentää oppilaskohtaisilla tukitoimilla. Oppilaskohtaiset tukitoimet perustuvat oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin ja tukea annetaan säännöllisesti sekä pitkäkestoisesti. Oppilas voi saada samanaikaisesti sekä ryhmäkohtaista, että oppilaskohtaista tukea. Oppilaskohtaisista tukitoimista tehdään oma hallintopäätös. 

Oppilaskohtainen tuki järjestetään oppilaan etu huomioiden ensisijaisesti oppilaan omassa lähikoulussa, lukuun ottamatta vaativan tuen oppilaita.

Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat

• Erityisopettajan antama opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä
• Erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama opetus pienryhmässä
• Erityisluokanopettajan antama opetus erityisluokassa
• Tulkitsemispalvelut
• Avustajapalvelut
• Apuvälineet

Perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisella voidaan tarkoittaa seuraavia asioita:

• Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain
  • Tavoitekokonaisuuksittain etenemisellä tarkoitetaan, että oppilas opiskelee hänelle laaditun suunnitelman mukaisesti yhdessä tai useammassa oppiaineessa tavoitekokonaisuuksittain vuosiluokittain etenemisen sijaan. Tavoitekokonaisuuksittain opinnoissa eteneminen mahdollistaa sekä nopeamman että hitaamman etenemisen yhden tai useamman oppiaineen jonkun tavoitteen tai joidenkin tavoitteiden osalta.
     
• Oppiaineen oppimäärän rajaaminen
  • Oppiaineen oppimäärän rajaaminen tehdään vasta silloin, jos oppilas ei ryhmäkohtaisista tukimuodoista ja oppilaskohtaisista tukitoimista huolimatta kykene suoriutumaan hyväksytysti (arvosana välttävä (5)) perusopetuksen oppimäärästä ja opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista.
  • Oppimäärän rajaaminen on viimesijainen keino, sillä rajatulla oppimäärällä oppilas ei opiskele perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Rajatun oppimäärän oppiaineen päättöarvosana on aina 5.
  • Opetuskielen oppimisen varhainen vaihe, poissaolot, motivaation puute, puutteellinen opiskelutekniikka tai käyttäytymisellä reagointi eivät voi lähtökohtaisesti olla peruste oppimäärän rajaamiselle.  
     
• Tilapäinen vapauttaminen oppimäärän opiskelusta terveydellisistä syistä
  • Tilapäisellä vapauttamisella oppiaineen oppimäärän suorittamisesta tarkoitetaan lyhytaikaista ja määräaikaista opetukseen osallistumattomuutta terveydellisistä syistä. Vapauttaminen voi koskea yksittäisen oppiaineen oppituntia viikoittain enintään neljän kuukauden ajan.

Perusopetuksen järjestäminen oppilaalle, jolla on oppimiskykyyn vaikuttava vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite, tarkoittaa, että oppilaalle tarjotaan yksilöllisiä tukitoimia hänen tarpeidensa mukaan. Tukitoimet voivat sisältää oppilaskohtaisia tukitoimia tai poikkeamista perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista. Oppilaalle on tehty varhennettua oppivelvollisuutta koskeva päätös ennen perusopetukseen siirtymistä.

Oppimisen tuen uudistuksen tavoitteena on selkeyttää tuen järjestämistä ja vahvistaa oppilaan oikeutta saada tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Uudistus selkeyttää ja yhtenäistää oppimisen tuen muotoja valtakunnallisesti ja paikallisesti sekä tukitoimia ja jatkumoa esiopetuksesta toiselle asteelle. 

Kolmiportaisen tuen mallista luovutaan ja jatkossa tuki järjestetään ensisijaisesti ryhmäkohtaisena tukena ja oppimisen edellytyksiä tukevin opetusjärjestelyin.

Oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä voivat olla esimerkiksi

• Opetuksen eriyttäminen ylös-, tai alaspäin
• Opittavan asian kielen ja käsitteiden tuki
• Oppimisympäristön esteettömyys

Ryhmäkohtaisen tuen muotoja ovat

• Opettajan antama yleinen tukiopetus
• Opettajan antama opetuskielen tukiopetus
• Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. 

Mikäli ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät ole riittävät, oppilaalla on oikeus saada oppilaskohtaisia tukitoimia. 

Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat

• erityisopettajan ja/tai erityisluokanopettajan antama opetus, jota saa joko muun opetuksen yhteydessä, pienryhmässä tai erityisluokassa
• oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut
• apuvälineet

Lukuvuosi 2025–2026 on siirtymäaikaa ja nykyiset erityisen tuen päätökset tarkistetaan uuden lain mukaisiksi lukuvuoden aikana. Oppilaalla on päätöksen tarkastamiseen saakka oikeus voimassa olevan erityisen tuen päätöksen mukaiseen tukeen. Tuen tarkistamisen yhteydessä arvioidaan ja suunnitellaan, miten oppilaan tuki tullaan jatkossa järjestämään. Oppilaskohtaisista tukitoimista tehdään uuden lain mukainen tukea koskeva hallintopäätös.

Erityisluokassa tapahtuva opetus on edelleen yksi uuden lain mukaisista tukitoimista.  Espoossa suomenkielisen perusopetuksen erityisluokkamuotoisen opetuksen painopiste siirtyy lähikoulun erityisluokkiin.  Suomenkielisen perusopetuksen lähikoulut perustavat koulukohtaisia erityisluokkia oppilaidensa tarpeiden mukaisesti. Espoon suomenkielinen perusopetus ei siis ole uudistuksen myötä vähentämässä erityisluokkia. Espoon ruotsinkielisessä perusopetuksessa erityisluokkamuotoinen opetus on keskitetty yhteen alakouluun ja yhteen yläkouluun.

Tällä hetkellä erityistä tukea saavien lasten tuen tarvetta ja tukitoimia arvioidaan lukuvuoden 2025–2026 aikana ja päätökset tarkistetaan lukuvuoden aikana vastaamaan uutta lainsäädäntöä. Lisätietoa asiasta saat lapsenne koulusta tai suomenkielisen perusopetuksen opetuksen tuen palvelualueelta (kts. Yhteystiedot sivun alareunasta). 

Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen ja se on osa päivittäistä pedagogiikkaa. Yleiseen tukeen sisältyvät yksittäiset pedagogiset ratkaisut yksilö- ja ryhmätasolla, sekä ohjaukselliset tukitoimet, joilla pyritään ehkäisemään oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin pulmia jo varhaisessa vaiheessa. Tarvittaessa oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma tuen vaikuttavuuden seuraamiseksi ja arvioimiseksi, mutta yleisessä tuessa se ei ole välttämätöntä.

Tehostettu tuki on luonteeltaan yleistä tukea jatkuvampaa, intensiivisempää ja yksilöllisempää. Oppilas tarvitsee usein useampaa tukimuotoa kerralla. Tehostetun tuen aloittamiseksi ja sen päättymiseksi laaditaan pedagoginen arvio. Pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisessa yhteistyössä oppilashuollon kanssa. Tehostetun tuen oppilaalle tehdään henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaalle räätälöidyt yksilökohtaiset tukitoimet ja suunnitelman avulla tukitoimien vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelma laaditaan koulun ja kodin välisenä yhteistyönä. 

Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukikeinoilla. Erityinen tuki on vahvasti yksilöllistä, kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea ja sen tavoitteena on, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan perusopetuksen jälkeisille opinnoille.

Ennen erityiseen tukeen siirtymistä oppilasta on tuettu kattavasti yleisen ja tehostetun tuen tukitoimilla ja tukitoimien vaikutuksia on arvioitu riittävän pitkään.  Erityiseen tukeen siirtymiseksi laaditaan pedagoginen selvitys, joka käsitellään moniammatillisesti koulun oppimisen tuen ryhmässä. Tämän jälkeen oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös, joka on hallintopäätös, ja sen tekeminen edellyttää huoltajien ja oppilaan kuuleminen haettavista opetusjärjestelyistä.

Erityisen tuen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) johon kirjataan oppilaan oppimisen tavoitteet, sisällöt ja tukitoimet.

Erityinen tuki järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa lähikoulussa hyödyntäen joustavia opetusjärjestelyitä.

1. Integroituna yleisopetukseen
   Oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä on yleisopetuksen opetusryhmä. Oppilaalla on käytössään kaikki erityisen tuen tukimuodot ja oppimisen tukena hyödynnetään joustavasti pienryhmiä oppilaan tarpeiden mukaisesti.
2. Koulukohtaisessa erityisluokassa
   Oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä on erityisluokka. Luokan oppilaat ovat kaikki kyseisen koulun omia oppilaita, joilla on erilaisia tuen tarpeita. Oppilasta integroidaan suunnitelmallisesti myös yleisopetuksen opetusryhmään.
3. Alueellisessa erityisluokassa
   Oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä on erityisluokka. Luokan oppilaat ovat kaikki kyseisen oppilasalueen oppilaita, joilla on erilaisia tuen tarpeita. Oppilasta integroidaan suunnitelmallisesti myös yleisopetuksen opetusryhmään.
4. Kaupunkitasoisessa erityisluokassa
   Kaupungin erityisluokilla opiskelee oppilaita eri puolilta Espoota.  Kaupunkitasoista opetusta on pääsääntöisesti vaikeasti kehitysvammaisten oppilaiden opetus sekä kuntouttava opetus.

Mikäli oppilas ei pysty saavuttamaan oppiaineen tavoitteita hyväksytysti (arvosana 5) edes vahvan tuen tai opetuksen erityisten painoalueiden avulla, voidaan harkita oppiaineen oppimäärän yksilöllistämistä. Yksilöllistäminen on mahdollista vain erityisessä tuessa. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen tarkoittaa oppiaineen tavoitetason määrittelyä oppilaan edellytysten mukaiseksi. Oppilaan yksilölliset tavoitteet kirjataan HOJKS:n ja oppilaan arviointi tapahtuu suhteessa niihin. Yksilöllistämisratkaisut perustuvat tarkkaan harkintaan, sillä päätöksellä rajataan oppilaan oikeutta saada opetusta edes perusopetuksen oppimäärän minimitasolla ja tämä voi vaikuttaa myös oppilaan jatko-opintoihin.

Toiminta-alueittain opiskelu on tarkoitettu oppilaille, joiden vamman tai sairauden takia opiskelu oppiaineittain ei ole mahdollista. Toiminta-alueittain opiskelussa keskitytään arjen perustoimintoihin, kuten motorisiin taitoihin, kieleen ja kommunikaatioon, sosiaalisiin taitoihin, arjen taitoihin sekä kognitiivisiin taitoihin.

Pidennetty oppivelvollisuus koskee oppilaita, jotka eivät pysty suorittamaan peruskoulun tavoitteita yhdeksässä vuodessa vammaisuuden tai sairauden takia. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään usein ennen oppivelvollisuuden alkua, jolloin oppilas saa päätöksestä suurimman hyödyn. Perusopetuksen aikana oppivelvollisuus ei enää pitene vaan kaikkien oppivelvollisuus päättyy sinä vuonna kun oppilas täyttää 18v.