Hulevesi

Samaan aikaan, kun Espoo tiivistyy, ilmastonmuutos lisää rankkasateiden ja tulvien riskiä.  

Parhaimmillaan hulevesiratkaisut tukevat kaupungin vehreyttä, viihtyisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta ja auttavat sopeutumisessa muuttuvaan ilmastoon. Hulevedet kuljettavat mukanaan monia epäpuhtauksia, jotka heikentävät pinta- ja pohjavesien laatua ja yksipuolistavat eliöyhteisöjä. Hulevesien hallinnalla voidaan parantaa vesistöjen tilaa sekä varmistaa pohjaveden laadun ja pinnantason säilyttäminen. 

Lue lisää ilmastonmuutokseen sopeutumisesta kaupungin nettisivuilta: https://www.espoo.fi/fi/ilmastonmuutokseen-sopeutuminen 

Hulevesiohjelmassa esitellään konkreettisia toimenpiteitä hulevesien hallintaan ja annetaan vinkkejä hulevesisuunnitteluun. Espoon ensimmäinen hulevesiohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2012. Ohjelman päivityksessä vuonna 2020 on huomioitu viime vuosien hulevesitulvat, lisääntynyt tutkimustieto, rakennushankkeista saatu kokemus ja lainsäädännön muuttuminen. 

Hulevesiohjelman tavoitteena on parantaa hulevesien hallintaa, vähentää hulevesitulvia ja ehkäistä hulevesien aiheuttamia haittoja.  Tavoitteiden toteutumiseen tähtääville toimenpiteille on määritelty vastuutoimijat. Lisäksi ohjelmassa käsitellään Espoon ominaispiirteitä, hulevesitulvariskejä, hulevesiin liittyvää lainsäädäntöä, resurssitarpeita ja hulevesitiedon hallintaa.

Kiinteistön omistaja vastaa omalla tontillaan hulevesien käsittelystä ja pitää kunnossa mm. ajoliittymien rummut, avo-ojat, rajaojat, hulevesiputket ynnä muut hulevesien hallintarakenteet.

Kiinteistöllä sijaitsevat avo-ojat ja hulevesiputket tai -rummut kuuluvat kiinteistön omaan ylläpitoon. Samoin kiinteistön rännit, salaojat, imeytyskaivot, viivytysaltaat, hulevesipumppaamot ym. hulevesien hallintarakenteet.

Katso lisää kiinteistön hulevesien hallinnasta HSY:n videolta(ulkoinen linkki).

Kahden tai useamman kiinteistön rajalla kulkevan ojan kunnossapito kuuluu kaikille niille kiinteistöille, jotka ojasta hyötyvät. Rajaojat kannattaa pitää avoimina ja roskattomina, vaikka suurin osa rakennuksista olisikin liitetty hulevesiviemäriin. Kunnossa pidetty oja estää tulvimista ohjaamalla vettä eteenpäin esimerkiksi rankkasadetilanteessa, jossa hulevesiviemäriin ei mahdu enempää vettä. 

Kadunvarsiojien tai painanteiden kiinteistön ajoliittymän rumpuputki on kiinteistön kunnossapidettävä, sillä ajoliittymä palvelee kiinteistön tarpeita. Katso lisää kiinteistön kunnossapitovelvollisuuksista videolta.(ulkoinen linkki)

Lumen hallintaan tulee omalla kiinteistöllä kiinnittää huomiota. Lumet tulee kerätä ja säilyttää omalla tontilla esimerkiksi rakennusluvassa esitetyillä paikoilla. Lumia ei saa kerätä naapurin tai kaupungin maalle. Tarvittaessa lumi on kuljetettava lumenvastaanottopaikalle. Omalta pihalta kerätyn lumen sulamisvesien hallinta on kiinteistön omalla vastuulla, eikä sulamisvesistä saa aiheutua haittaa naapurille. Velvollisuudet koskevat myös tontin vuokraajaa. 

Uutta kotia rakennettaessa tai uuteen kotiin muutettaessa tulee huomioida ympäröivän maaston luomat puitteet hulevesien hallinnalle. Mikäli kiinteistö sijaitsee rinteen alapuolella tai ympäristönsä alimmalla kohdalla, on veden luonnollinen kulkusuunta kiinteistöä kohti. Näillä paikoilla oman tontin riittävän tehokkaasta kuivatuksesta huolehtiminen on erityisen tärkeää. Vaikka alueen rakennukset olisikin liitetty hulevesiviemäriin, ympäristössä syntyy aina luontaista valuntaa, kun vettä sataa tai sulaa nurmelle, puustoiselle alueelle tai kalliolle. Kaikkia tontilla esiintyviä vesiä ei ole tarpeen tai edes mahdollista hallita. Hallinnan tarve kohdistuu rakennetuille, vettä läpäisemättömille pinnoille kertyviin vesiin eli hulevesiin.  

Työmaavedellä tarkoitetaan työmailla muodostuvia vesiä tai lietettä, lukuun ottamatta työmaakoppien sosiaali- ja saniteettitiloissa syntyviä talousjätevesiä. Rakentamisaikaisten hulevesien käsittelystä kerrotaan enemmän rakentajille suunnatussa Espoon kaupungin työmaavesioppaassa(ulkoinen linkki). 

Työmaavesiä ei voi johtaa sellaisenaan maastoon, hulevesiviemäriin tai vesistöön. Työmaalla syntyville vesille on etukäteen toteutettava ympäristön huomioonottava käsittely ja hulevesien hallintasuunnitelma. 

Maalämpökaivon porauksessa syntyvä hieno kiviaines sekä veden ja kiintoaineen muodostama liete tulee käsitellä siten, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle, naapureille tai viemäriverkolle. Vesistöön laskettava käsitelty porausvesi ei saa olla luonnonvesiä laadullisesti huonompaa. Pääkaupunkiseudun kunnat sekä HSY ovat yhteistyössä tuottaneet oppaan maalämpökaivotyömaiden vesien käsittelyyn, jonka noudattamisesta työmailla vastaa urakoitsija, hankkeeseen ryhtyvä tai pääsuunnittelija. 

Kaupunki rakentaa yleisiä hulevesijärjestelmiä, jotta hulevedet voidaan hallita haitattomasti. Niihin on lainsäädännön nojalla liityttävä, jottei hulevesistä aiheudu haittaa muille ja jotta rakentamisen kustannuksia saadaan katettua. Tietyillä ehdoilla liittymisestä voi saada vapautuksen.  

1. Hulevedet pitää johtaa yleiseen hulevesiviemäriin, jos kiinteistö sijaitsee hulevesiviemäröinnin toiminta-alueella (tyypillisesti kun kadulla kulkee hulevesiviemäri), tai saada tästä velvollisuudesta vapautus. Hakemisesta on lisätietoa alla.  

2. Hulevedet pitää imeyttää maahan kiinteistöllä.  

3. Hulevedet pitää johtaa kaupungin muuhun hulevesijärjestelmään (mm. kadunvarsiojat, puisto-ojat), jolloin siihen on haettava kaupungilta suostumus. 

Vesihuoltolaki(ulkoinen linkki) velvoittaa kiinteistöä liittymään vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin. Tyypillisesti ollaan viemäröintialueella, kun kadulla kulkee hulevesiviemäri. Liittämisvelvollisuudesta voi hakea vapautusta ympäristö- ja rakennusvalvontakeskukselta. Jotta vapautus voidaan myöntää, on kaikkien laissa määriteltyjen ehtojen toteuduttava:  

• Liittäminen hulevesiviemäriin muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi. 
• Vapauttaminen ei vaaranna huleveden viemäröinnin taloudellista ja asianmukaista hoitamista.  
• Hulevesi voidaan poistaa muulla tavoin asianmukaisesti. 
  

Hakemuksessa tulee olla: 

• Perustelut liittämisen kohtuuttomuudesta  
• Kuvaus, mistä hulevettä kiinteistöllä syntyy (kattovedet, perustusten kuivatusvedet, hulevedet päällystetyiltä pinnoilta kuten asfaltoidulta pihalta)   
• Liitteenä karttapiirros, josta käy ilmi hulevesien johtaminen (kiinteistöltä kaupungin ojaan tai muuhun yhteiseen ojaan, vesistöön tai hulevesiviemäriin saakka) sekä hulevesijärjestelmä, kuten rännit, kaivot, imeytysalueet ym.  
• Kaikkien kiinteistönomistajien allekirjoitus tai valtakirjat. 

Hakemuksen voi tehdä joko Espoon asiointipalvelusivustolla(ulkoinen linkki) tai lähetettävällä lomakkeella, jonka voi ladata allaolevaa linkkiä käyttämällä. Lähetäthän ainoastaan yhden hakemuksen!

Lomake liitteineen lähetetään kaupungin kirjaamoon sähköpostitse osoitteeseen: kirjaamo@espoo.fi tai osoitteeseen PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI.  

Mikäli kiinteistöltä on tarpeen johtaa hulevesiä yleiselle alueelle kuten kadun avo-ojaan tai puistoon, tulee sille saada MRL 103 g §(ulkoinen linkki) mukainen suostumus. Suostumukset käsitellään kaupunkitekniikan keskuksen alueiden käytön hallinnassa. Asia käsitellään huleveden johtamisen suostumuksena yleisen alueen käyttöön MRL 103 g § sekä Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 16 § mukaisesti.  

Suostumus haetaan Espoon kaupungin sähköisen asiointipalvelun kautta. Hakemukseen tulee täyttää huleveden johtamisen sijainti kartalle sekä lisäkuvina tai selostuksena miten ja minne vedet johtuvat. Liitteeksi valitaan tontin asemapiirroksen LVI suunnitelma tai vastaava ja tarkempi imeytys- ja viivytysmitoitus rakennusvalvonnan ohjeiden, määräysten ja lupapäätösten mukaisesti. 

Hulevesien hallintaan varaudutaan kaavoituksella. Kaavoitustyön tueksi laaditaan alueellisia hulevesiselvityksiä ja suunnitelmia hulevesien hallinnasta. Yleiskaavassa ja osayleiskaavassa selvitetään hulevesien hallinnan tarpeet valuma-alueittain ja arvioidaan rakentamisen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin. Asemakaavassa voidaan edellyttää kestävää hulevesien hallintaa esimerkiksi viivytystä tai hulevesien laatua koskevilla määräyksillä. Esimerkkinä asemakaavakohteissa käytetty peruskaavamääräys koskien hulevesien hallintaa: 

Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliötä kohden. Viivytyspainanteiden tulee tyhjentyä 12 – 24 tunnin kuluessa täyttymisestä ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. 

Parhaimmillaan hulevesirakenteet elävöittävät lähiympäristöä ja lisäävät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi sadepuutarhat kaunistavat naapurustoa. Tulvaniityt tarjoavat uusia elinympäristöjä monille kasvi- ja eläinlajeille, joiden luonnolliset elinympäristöt ovat harvinaistuneet. Kaavoituksella ohjataan ja kannustetaan viherkattojen toteuttamiseen. Viherkatoista on hyötyä sekä hulevesien hallinnassa että ilmastokestävyyden ja kaupungin viihtyisyyden parantamisessa.

HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä) on vastuussa huleveden runkolinjoista eli pitkistä putkilinjoista, jotka siirtävät hulevettä eteenpäin. HSY:n verkostossa kulkee katujen kuivatusvesiä ja kiinteistöjen hulevesiä. HSY:n kunnossapito puhdistaa putkia ja kaivoja tarpeen mukaan. Lisätietoa saa HSY:n omasta asiakaspalvelusta: 

https://www.hsy.fi/hsy/asiakaspalvelu/(ulkoinen linkki) 

https://www.hsy.fi/vesi-ja-viemarit/vesikatkot-ja-hairiot/(ulkoinen linkki) 

Espoon kaupungin infrapalveluiden vastuulla ovat hulevesipumppaamot, yleisellä alueella sijaitsevat avo-ojat, viheralueiden hulevesialtaat ja avo-ojien lyhyet rumpuosuudet. Infrapalveluiden kunnossapito puhdistaa runkolinjasta kauempana olevia ritiläkaivoja, jotka keräävät katujen ja muiden yleisten alueiden hulevesiä. Kaivoihin kertyy erityisesti hiekkaa ja lehtiä, avoimiin järjestelmiin (ojat ja altaat) myös oksia, roskaa, kasvillisuutta ja sedimenttiä, joka pitää ajoittain poistaa. 

Kaikissa kaupungin katu- ja puistorakentamishankkeissa huomioidaan hulevedet. Uusille katualueille rakennetaan pääsääntöisesti kaivoja ja putkia; puistoon ojia, painanteita ja altaita. Vanhan kadun perusparannushankkeessa luovutaan usein avo-ojista ja rakennetaan katutilaa säästävät putket. Putkistossa hulevesi siirtyy varmemmin ja tehokkaammin eteenpäin tonteilta ja katujen notkelmista. Puistot ovat paras paikka rakentaa viivytystä ja tulvimistilaa yleisille alueille. Putkessa vesi menee nopeasti eteenpäin sellaisenaan, mutta avoimissa järjestelmissä se viipyy, imeytyy maahan sekä suodattuu puhtaammaksi. 

https://www.espoo.fi/fi/liikenne-ja-kadut/katujen-teiden-ja-muun-infran-rakentaminen

Suunnitteluvaiheessa olevat katu- ja puistoalueet: https://www.espoo.fi/katusuunnitelmat?n5=2  Lisäksi on olemassa kotikatuportaali, josta voi tarkistaa oman alueen katujen suunnittelun ja rakentamisen aikataulun: https://kotikatu.espoo.fi/(ulkoinen linkki) 

Rakennettavaan katualueeseen rajautuville kiinteistöille tulee tiedote ja kutsu sekä suunnitteluvaiheen kommentointiin että rakentamisen aloituskatselmukseen. 

Espoon kaupunki on laatinut hulevesiohjelman vesien laadun parantamiseksi ja hulevesitulvien vähentämiseksi. Espoon hulevesiohjelma 2020 sisältää kuvauksen Espoon maantieteellisistä ominaispiirteistä, hulevesitoimijoista, hulevesien hallinnan nykytilanteesta sekä hallinnan tavoitteista. Tärkeimpiä toimenpiteitä hulevesiohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ovat hulevesiin liittyvän yhteistyön sekä toimintatapojen parantaminen ja kehittäminen, hulevesiosaamisen ja -tietoisuuden lisääminen sekä hulevesitiedon entistä parempi hallinta. Hulevesiohjelmalla halutaan sitouttaa hulevesiin vaikuttavat toimijat noudattamaan yhteisiä periaatteita.

Tiekunta on tapa huolehtia yksityistien tienpitoon liittyvistä asioista. Se koostuu tieosakkaista, joita ovat pääasiassa tien varrella asuvat kiinteistönomistajat.  Tiekunta syntyy, kun se on merkitty kiinteistötietojärjestelmään. Tiekunnan toiminnasta ja tien kunnossapidosta säädetään pääasiassa yksityistielaissa (560/2018).

Tiekuntia on Espoossa arviolta toistasataa vanhoilla asuinalueilla. Monilla tiekunnilla ei enää ole järjestäytynyttä toimintaa, kun alkuperäiset osakkaat ovat poistuneet. Tiekunnan olomassaolo on siten unohtunut, mutta tiekuntaa ei ole koskaan virallisesti lakkautettu. Tiekunnan olemassaolo kannattaa tarkistaa Maanmittauslaitokselta ja kunnalta. Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteriin on rekisteröity kaikki perustetut tiekunnan tiet sekä tapauskohtaisesti tiekunnan toimitsijamiehen tai hoitokunnan puheenjohtajan nimi ja yhteystiedot. Kaupungilta löytyvät tiekunnan ja kaupungin väliset kunnossapitosopimukset sekä tapauskohtaisesti lisätietoa tiekunnista.

Maanmittauslaitoksen yhteystiedot: https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/ammattilaiskayttajille/kiinteistotiedot-ja-niiden-hankinta/yksityistierekisteri(ulkoinen linkki).

Kaupungin yhteystiedot: https://www.espoo.fi/fi/toimipisteet/63749

Yksityistielaki, luku 3, 24 §: Tie on pidettävä tieosakkaiden liikennetarpeen edellyttämässä kunnossa niin, että kunnossapidosta ei aiheudu tieosakkaalle kohtuuttomia kustannuksia, että tiestä tai sen käyttämisestä ei aiheudu kenellekään tarpeetonta haittaa tai häiriötä taikka tarpeetonta haittaa ympäristölle tai muuta yleisen edun loukkausta.

Osassa kaupungin tiekunnan teitä kaupunki on ottanut osan tien kunnossapidosta hoidettavakseen kunnossapitosopimuksella. Erikseen kullekin tiekunnalle tehdyllä kunnossapitosopimuksella kaupunki vastaa seuraavista töistä:

- auraus
- liukkauden torjunta
- lanaus / pinnan tasaus
- pölynsidonta
- asfaltin pienet paikkaukset, jos kaupunki on päällystänyt tien
- ojien aukaisu niiltä osin kuin se on tarpeen tiepinnan kuivattamiseksi

Vaikka kunnossapitosopimus on tehty, yksityisteiden rakentaminen ja kunnossapito on edelleen tienpitäjän vastuulla. Tienpitäjänä toimii tiekunta tai yksityistien osakkaat siihen asti, kunnes kadunpitopäätös on tehty. Työt, jotka eivät kuulu kaupungille kunnossapitosopimuksen mukaisesti:

- ojien kaivuu, ojien perusparantaminen ja palteen poisto
- rumpujen ym. vastaavien hulevesirakenteiden sulatus jäästä
- sorastus
- tien rakentaminen ja perusparantaminen
- liikenteenohjauslaitteiden kunnossapito

Kyseessä on rajaoja, ja ojan kunnossapitovastuu on molemmilla kiinteistöillä. 

Kiinteistön omistajan kunnossapitovastuulle kuuluu myös tonttiin rajautuva piennaralue ja siinä sijaitseva oja. Kuitenkin enintään 15 metriä tontin rajasta. Roskien, lehtien ja risujen poistaminen on kiinteistön omistajan vastuulla, mutta ojan kaivaminen ja syventäminen kuuluvat kaupungille. 

Rajaojan putkittaminen vaatii aina naapurin suostumuksen, lisäksi putkituksen suunnittelu vaatii siihen soveltuvaa asiantuntijaa tulvaongelmien ehkäisemiseksi. Kiinteistöillä sijaitsevien ojien putkitusta ei kuitenkaan suositella, koska niitä on huomattavasti vaikeampi pitää kunnossa. Tukkiutuneesta putkesta aiheutuva tulva ja siitä syntyvät vahingot ovat putkituksesta vastanneen kiinteistön omistajan(omistajien) vastuulla. 

Yleisellä puistoalueella olevien ojien kunnossapito kuuluu kaupungille. 

Luonnontilaiselle alueelle satavat ja siellä sulavat vedet eivät ole hulevesiä vaan normaalia pintavaluntaa. Niitä ei ole velvollisuus hallita, vaan vastuu jää kiinteistölle. Ympäröivä alue tulee ottaa huomioon esimerkiksi riittävällä salaojituksella tai toteuttamalla pihan kaadot siten, etteivät vedet pääse vaurioittamaan rakennusta. 

Hulevesiä koskevat ongelmatilanteet kannattaa aina ensisijaisesti yrittää hoitaa naapureiden kesken. Rakennustyön suorittamista töiden aloittamisesta loppukatselmukseen valvoo rakennusvalvonta. Rakennustyön valmistuttua hule- ja pintavesien hallinta kiinteistöllä tulee olla voimassa olevan rakennusluvan mukaista. 

Putkien ym. rakenteiden sijoittaminen kaupungin alueelle vaatii sijoitusluvan ja tapauskohtaisesti myös kaivuluvan. Veden johtaminen kaupungin alueelle tai avo-ojaan vaatii MRL 103 g §:n mukaisen suostumuksen. Näitä haetaan sähköisesti kaupungin asiointipalvelun kautta. Mikäli kiinteistön vieressä sijaitsee hulevesiviemäri, kiinteistö voi joutua hakemaan myös ympäristö- ja rakennusvalvontakeskukselta vapautuksen liittämisvelvollisuudesta hulevesiviemäriin. 

Lupia ja hulevesiin liittyviä ongelmatapauksia on käsittelyssä yhdellä virka/toimihenkilöllä jopa useita kymmeniä. Yhden luvan ja ongelmatilanteen käsittelyaika vaihtelee muutamasta viikosta useaan kuukauteen kaikkine täydennyksineen, kuulemisineen ja lausuntoineen. Lupaprosessi kannattaa siis käynnistää ajoissa ja hulevesiongelmien selvittäminen aloittaa keskustelemalla asianosaisten kanssa itse. 

Palautetta Espoon kaupungille voi antaa palautepalvelun(ulkoinen linkki) kautta. 

Kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelun yhteystiedot:  

Puhelin 
Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu 
09 816 25000 

Katuosoite 
Tekniikantie 15 (ulkoinen linkki)
02150 Espoo 

Postiosoite 
PL 41, 02070 ESPOON KAUPUNKI 

Aukioloajat 
Puhelinpalvelu ma-pe klo 10.00-15.30 
Asiakaspalvelupisteet avoinna ma-pe klo 8.00-15.30 

Asioi verkossa 

HSYn vikapäivystysnumero +358 9 15613000 on auki vuorokauden ympäri.