Hulevesi

Rakennetuilta alueilta muodostuvien hulevesien hallinta alkaa jokaisen omalta kiinteistöltä. Hulevesien käsittely kiinteistöllä -oppaaseen on koottu tietoa siitä, miten hulevesiä on mahdollista vähentää, viivyttää ja käsitellä kiinteistöllä.

Hulevesien hallinta on tärkeää sekä kiinteistön kunnon että ympäristön tilan kannalta. Hyvin hallittuina hulevedet eivät aiheuta riskiä kiinteistölle, ja niiden kerääminen talteen kasteluvedeksi säästää rahaa. Hulevesien hallinta vähentää kuormitusta vesistöihin ja voi parantaa kiinteistön piha-alueen luonnon monimuotoisuutta.

Kiinteistön omistaja vastaa omalla tontillaan hulevesien käsittelystä ja pitää kunnossa mm. ajoliittymien rummut, avo-ojat, rajaojat, hulevesiputket ynnä muut hulevesien hallintarakenteet.

Kiinteistöllä sijaitsevat avo-ojat ja hulevesiputket tai -rummut kuuluvat kiinteistön omaan ylläpitoon. Samoin kiinteistön rännit, salaojat, imeytyskaivot, viivytysaltaat, hulevesipumppaamot ym. hulevesien hallintarakenteet.

Katso lisää kiinteistön hulevesien hallinnasta HSY:n videolta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Kahden tai useamman kiinteistön rajalla kulkevan ojan kunnossapito kuuluu kaikille niille kiinteistöille, jotka ojasta hyötyvät. Rajaojat kannattaa pitää avoimina ja roskattomina, vaikka suurin osa rakennuksista olisikin liitetty hulevesiviemäriin. Kunnossa pidetty oja estää tulvimista ohjaamalla vettä eteenpäin esimerkiksi rankkasadetilanteessa, jossa hulevesiviemäriin ei mahdu enempää vettä. 

Kadunvarsiojien tai painanteiden kiinteistön ajoliittymän rumpuputki on kiinteistön kunnossapidettävä, sillä ajoliittymä palvelee kiinteistön tarpeita. Katso lisää kiinteistön kunnossapitovelvollisuuksista videolta.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Lumen hallintaan tulee omalla kiinteistöllä kiinnittää huomiota. Lumet tulee kerätä ja säilyttää omalla tontilla esimerkiksi rakennusluvassa esitetyillä paikoilla. Lumia ei saa kerätä naapurin tai kaupungin maalle. Tarvittaessa lumi on kuljetettava lumenvastaanottopaikalle. Omalta pihalta kerätyn lumen sulamisvesien hallinta on kiinteistön omalla vastuulla, eikä sulamisvesistä saa aiheutua haittaa naapurille. Velvollisuudet koskevat myös tontin vuokraajaa. 

Uutta kotia rakennettaessa tai uuteen kotiin muutettaessa tulee huomioida ympäröivän maaston luomat puitteet hulevesien hallinnalle. Mikäli kiinteistö sijaitsee rinteen alapuolella tai ympäristönsä alimmalla kohdalla, on veden luonnollinen kulkusuunta kiinteistöä kohti. Näillä paikoilla oman tontin riittävän tehokkaasta kuivatuksesta huolehtiminen on erityisen tärkeää. Vaikka alueen rakennukset olisikin liitetty hulevesiviemäriin, ympäristössä syntyy aina luontaista valuntaa, kun vettä sataa tai sulaa nurmelle, puustoiselle alueelle tai kalliolle. Kaikkia tontilla esiintyviä vesiä ei ole tarpeen tai edes mahdollista hallita. Hallinnan tarve kohdistuu rakennetuille, vettä läpäisemättömille pinnoille kertyviin vesiin eli hulevesiin.  

Kaupunki rakentaa yleisiä hulevesijärjestelmiä, jotta hulevedet voidaan hallita haitattomasti. Niihin on lainsäädännön nojalla liityttävä, jottei hulevesistä aiheudu haittaa muille ja jotta rakentamisen kustannuksia saadaan katettua. Tietyillä ehdoilla liittymisestä voi saada vapautuksen.  

1. Hulevedet pitää johtaa yleiseen hulevesiviemäriin, jos kiinteistö sijaitsee hulevesiviemäröinnin toiminta-alueella (tyypillisesti kun kadulla kulkee hulevesiviemäri), tai saada tästä velvollisuudesta vapautus. Hakemisesta on lisätietoa alla.  

2. Hulevedet pitää imeyttää maahan kiinteistöllä.  

3. Hulevedet pitää johtaa kaupungin muuhun hulevesijärjestelmään (mm. kadunvarsiojat, puisto-ojat), jolloin siihen on haettava kaupungilta suostumus. 

Vesihuoltolaki(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) velvoittaa huleveden viemäröintialueella sijaitsevaa kiinteistöä liittymään vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin. Tyypillisesti ollaan viemäröintialueella, kun kadulla kulkee hulevesiviemäri. Liittämisvelvollisuudesta voi hakea vapautusta ympäristö- ja rakennusvalvontakeskukselta, mikäli kiinteistö sijaitsee viemäröintialueella. Voit tarkistaa sijaitseeko kiinteistösi huleveden viemäröintialueella HSY:n asiakaspalvelusta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) tai karttapalvelusta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (karttatasot > vesihuolto > huleveden viemäröintialue). 

Jotta vapautus voidaan myöntää, on kaikkien laissa määriteltyjen ehtojen toteuduttava:  

• Liittäminen hulevesiviemäriin muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi. 
• Vapauttaminen ei vaaranna huleveden viemäröinnin taloudellista ja asianmukaista hoitamista.  
• Hulevesi voidaan poistaa muulla tavoin asianmukaisesti. 
  
   

Hakemuksessa tulee olla: 

• Perustelut liittämisen kohtuuttomuudesta  
• Kuvaus, mistä hulevettä kiinteistöllä syntyy (kattovedet, perustusten kuivatusvedet, hulevedet päällystetyiltä pinnoilta kuten asfaltoidulta pihalta)   
• Liitteenä karttapiirros, josta käy ilmi hulevesien johtaminen (kiinteistöltä kaupungin ojaan tai muuhun yhteiseen ojaan, vesistöön tai hulevesiviemäriin saakka) sekä hulevesijärjestelmä, kuten rännit, kaivot, imeytysalueet ym.  
• Kaikkien kiinteistönomistajien allekirjoitus tai valtakirjat. 

Hakemuksen voi tehdä joko Espoon asiointipalvelusivustolla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) tai lähetettävällä lomakkeella, jonka voi ladata allaolevaa linkkiä käyttämällä. Lähetäthän ainoastaan yhden hakemuksen!

Lomake liitteineen lähetetään kaupungin kirjaamoon sähköpostitse osoitteeseen: kirjaamo@espoo.fi tai osoitteeseen PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI.  

Mikäli kiinteistöltä on tarpeen johtaa hulevesiä yleiselle alueelle kuten kadun avo-ojaan tai puistoon, tulee sille saada MRL 103 g §(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) mukainen suostumus. Suostumukset käsitellään kaupunkitekniikan keskuksen alueiden käytön hallinnassa. Asia käsitellään huleveden johtamisen suostumuksena yleisen alueen käyttöön MRL 103 g § sekä Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 16 § mukaisesti.  

Suostumus haetaan Espoon kaupungin sähköisen asiointipalvelun kautta. Hakemukseen tulee täyttää huleveden johtamisen sijainti kartalle sekä lisäkuvina tai selostuksena miten ja minne vedet johtuvat. Liitteeksi valitaan tontin asemapiirroksen LVI suunnitelma tai vastaava ja tarkempi imeytys- ja viivytysmitoitus rakennusvalvonnan ohjeiden, määräysten ja lupapäätösten mukaisesti. 

Hulevesien hallintaan varaudutaan kaavoituksella. Kaavoitustyön tueksi laaditaan alueellisia hulevesiselvityksiä ja suunnitelmia hulevesien hallinnasta. Yleiskaavassa ja osayleiskaavassa selvitetään hulevesien hallinnan tarpeet valuma-alueittain ja arvioidaan rakentamisen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin. Asemakaavassa voidaan edellyttää kestävää hulevesien hallintaa esimerkiksi viivytystä tai hulevesien laatua koskevilla määräyksillä. Esimerkkinä asemakaavakohteissa käytetty peruskaavamääräys koskien hulevesien hallintaa: 

Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliötä kohden. Viivytyspainanteiden tulee tyhjentyä 12 – 24 tunnin kuluessa täyttymisestä ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. 

Parhaimmillaan hulevesirakenteet elävöittävät lähiympäristöä ja lisäävät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi sadepuutarhat kaunistavat naapurustoa. Tulvaniityt tarjoavat uusia elinympäristöjä monille kasvi- ja eläinlajeille, joiden luonnolliset elinympäristöt ovat harvinaistuneet. Kaavoituksella ohjataan ja kannustetaan viherkattojen toteuttamiseen. Viherkatoista on hyötyä sekä hulevesien hallinnassa että ilmastokestävyyden ja kaupungin viihtyisyyden parantamisessa.

HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä) on vastuussa huleveden runkolinjoista eli pitkistä putkilinjoista, jotka siirtävät hulevettä eteenpäin. HSY:n verkostossa kulkee katujen kuivatusvesiä ja kiinteistöjen hulevesiä. HSY:n kunnossapito puhdistaa putkia ja kaivoja tarpeen mukaan. Lisätietoa saa HSY:n omasta asiakaspalvelusta: 

https://www.hsy.fi/hsy/asiakaspalvelu/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) 

https://www.hsy.fi/vesi-ja-viemarit/vesikatkot-ja-hairiot/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) 

Espoon kaupungin infrapalveluiden vastuulla ovat hulevesipumppaamot, yleisellä alueella sijaitsevat avo-ojat, viheralueiden hulevesialtaat ja avo-ojien lyhyet rumpuosuudet. Infrapalveluiden kunnossapito puhdistaa runkolinjasta kauempana olevia ritiläkaivoja, jotka keräävät katujen ja muiden yleisten alueiden hulevesiä. Kaivoihin kertyy erityisesti hiekkaa ja lehtiä, avoimiin järjestelmiin (ojat ja altaat) myös oksia, roskaa, kasvillisuutta ja sedimenttiä, joka pitää ajoittain poistaa. 

Kaikissa kaupungin katu- ja puistorakentamishankkeissa huomioidaan hulevedet. Uusille katualueille rakennetaan pääsääntöisesti kaivoja ja putkia; puistoon ojia, painanteita ja altaita. Vanhan kadun perusparannushankkeessa luovutaan usein avo-ojista ja rakennetaan katutilaa säästävät putket. Putkistossa hulevesi siirtyy varmemmin ja tehokkaammin eteenpäin tonteilta ja katujen notkelmista. Puistot ovat paras paikka rakentaa viivytystä ja tulvimistilaa yleisille alueille. Putkessa vesi menee nopeasti eteenpäin sellaisenaan, mutta avoimissa järjestelmissä se viipyy, imeytyy maahan sekä suodattuu puhtaammaksi. 

https://www.espoo.fi/fi/liikenne-ja-kadut/katujen-teiden-ja-muun-infran-rakentaminen

Suunnitteluvaiheessa olevat katu- ja puistoalueet: https://www.espoo.fi/katusuunnitelmat?n5=2  Lisäksi on olemassa kotikatuportaali, josta voi tarkistaa oman alueen katujen suunnittelun ja rakentamisen aikataulun: https://kotikatu.espoo.fi/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) 

Rakennettavaan katualueeseen rajautuville kiinteistöille tulee tiedote ja kutsu sekä suunnitteluvaiheen kommentointiin että rakentamisen aloituskatselmukseen. 

Espoon kaupunki on laatinut hulevesiohjelman vesien laadun parantamiseksi ja hulevesitulvien vähentämiseksi. Espoon hulevesiohjelma 2020 sisältää kuvauksen Espoon maantieteellisistä ominaispiirteistä, hulevesitoimijoista, hulevesien hallinnan nykytilanteesta sekä hallinnan tavoitteista. Tärkeimpiä toimenpiteitä hulevesiohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ovat hulevesiin liittyvän yhteistyön sekä toimintatapojen parantaminen ja kehittäminen, hulevesiosaamisen ja -tietoisuuden lisääminen sekä hulevesitiedon entistä parempi hallinta. Hulevesiohjelmalla halutaan sitouttaa hulevesiin vaikuttavat toimijat noudattamaan yhteisiä periaatteita.

Työmaalta poistettavat vedet tulee esikäsitellä ja johtaa siten, ettei niistä aiheudu vesistön, pohjaveden tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa rakennetun ympäristön rakenteille, kuten viemäreille, kaivoille, pumpuille, kaduille tai puistoille.

Lue lisää työmaavesistä. 

Tiekunta on tapa huolehtia yksityistien tienpitoon liittyvistä asioista. Se koostuu tieosakkaista, joita ovat pääasiassa tien varrella asuvat kiinteistönomistajat.  Tiekunta syntyy, kun se on merkitty kiinteistötietojärjestelmään. Tiekunnan toiminnasta ja tien kunnossapidosta säädetään pääasiassa yksityistielaissa (560/2018).

Tiekuntia on Espoossa arviolta toistasataa vanhoilla asuinalueilla. Monilla tiekunnilla ei enää ole järjestäytynyttä toimintaa, kun alkuperäiset osakkaat ovat poistuneet. Tiekunnan olomassaolo on siten unohtunut, mutta tiekuntaa ei ole koskaan virallisesti lakkautettu. Tiekunnan olemassaolo kannattaa tarkistaa Maanmittauslaitokselta ja kunnalta. Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteriin on rekisteröity kaikki perustetut tiekunnan tiet sekä tapauskohtaisesti tiekunnan toimitsijamiehen tai hoitokunnan puheenjohtajan nimi ja yhteystiedot. Kaupungilta löytyvät tiekunnan ja kaupungin väliset kunnossapitosopimukset sekä tapauskohtaisesti lisätietoa tiekunnista.

Maanmittauslaitoksen yhteystiedot: https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/ammattilaiskayttajille/kiinteistotiedot-ja-niiden-hankinta/yksityistierekisteri(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Kaupungin yhteystiedot: https://www.espoo.fi/fi/toimipisteet/63749

Yksityistielaki, luku 3, 24 §: Tie on pidettävä tieosakkaiden liikennetarpeen edellyttämässä kunnossa niin, että kunnossapidosta ei aiheudu tieosakkaalle kohtuuttomia kustannuksia, että tiestä tai sen käyttämisestä ei aiheudu kenellekään tarpeetonta haittaa tai häiriötä taikka tarpeetonta haittaa ympäristölle tai muuta yleisen edun loukkausta.

Osassa kaupungin tiekunnan teitä kaupunki on ottanut osan tien kunnossapidosta hoidettavakseen kunnossapitosopimuksella. Erikseen kullekin tiekunnalle tehdyllä kunnossapitosopimuksella kaupunki vastaa seuraavista töistä:

- auraus

- liukkauden torjunta

- lanaus / pinnan tasaus

- pölynsidonta

- asfaltin pienet paikkaukset, jos kaupunki on päällystänyt tien

- ojien aukaisu niiltä osin kuin se on tarpeen tiepinnan kuivattamiseksi

Vaikka kunnossapitosopimus on tehty, yksityisteiden rakentaminen ja kunnossapito on edelleen tienpitäjän vastuulla. Tienpitäjänä toimii tiekunta tai yksityistien osakkaat siihen asti, kunnes kadunpitopäätös on tehty. Työt, jotka eivät kuulu kaupungille kunnossapitosopimuksen mukaisesti:

- ojien kaivuu, ojien perusparantaminen ja palteen poisto

- rumpujen ym. vastaavien hulevesirakenteiden sulatus jäästä

- sorastus

- tien rakentaminen ja perusparantaminen

- liikenteenohjauslaitteiden kunnossapito

Vastauksia kysymyksiin hulevesistä löydät ympäristönsuojelun usein kysyttyä vesistä -sivulta.