Hulevesi
Hulevedet ovat rakennetuilla alueilla katoilta tai muilta vettä läpäisemättömiltä pinnoilta valuvia sadevesiä, lumen sulamisvesiä tai huuhtoutumisvesiä, jotka virtaavat tonteilta ojissa, putkistoissa tai hulevesiviemäreissä puroihin, jokiin, järviin ja mereen. Jos viemärit eivät pysty vetämään kaikkea hulevettä, voi syntyä tulva.
Miksi hulevesien hallinta on tärkeää?
Samaan aikaan, kun Espoo tiivistyy, ilmastonmuutos lisää rankkasateiden ja tulvien riskiä.
Parhaimmillaan hulevesiratkaisut tukevat kaupungin vehreyttä, viihtyisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta ja auttavat sopeutumisessa muuttuvaan ilmastoon. Hulevedet kuljettavat mukanaan monia epäpuhtauksia, jotka heikentävät pinta- ja pohjavesien laatua ja yksipuolistavat eliöyhteisöjä. Hulevesien hallinnalla voidaan parantaa vesistöjen tilaa sekä varmistaa pohjaveden laadun ja pinnantason säilyttäminen.
Lue lisää ilmastonmuutokseen sopeutumisesta kaupungin nettisivuilta.
Hulevesiohjelma
Hulevesiohjelmassa esitellään konkreettisia toimenpiteitä hulevesien hallintaan ja annetaan vinkkejä hulevesisuunnitteluun. Espoon ensimmäinen hulevesiohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2012. Ohjelman päivityksessä vuonna 2020 on huomioitu viime vuosien hulevesitulvat, lisääntynyt tutkimustieto, rakennushankkeista saatu kokemus ja lainsäädännön muuttuminen.
Hulevesiohjelman tavoitteena on parantaa hulevesien hallintaa, vähentää hulevesitulvia ja ehkäistä hulevesien aiheuttamia haittoja. Tavoitteiden toteutumiseen tähtääville toimenpiteille on määritelty vastuutoimijat. Lisäksi ohjelmassa käsitellään Espoon ominaispiirteitä, hulevesitulvariskejä, hulevesiin liittyvää lainsäädäntöä, resurssitarpeita ja hulevesitiedon hallintaa.
Lue lisää: Espoon hulevesiohjelma 2020.
Lue lisää
Rakennetuilta alueilta muodostuvien hulevesien hallinta alkaa jokaisen omalta kiinteistöltä. Hulevesien käsittely kiinteistöllä -oppaaseen on koottu tietoa siitä, miten hulevesiä on mahdollista vähentää, viivyttää ja käsitellä kiinteistöllä.
Hulevesien hallinta on tärkeää sekä kiinteistön kunnon että ympäristön tilan kannalta. Hyvin hallittuina hulevedet eivät aiheuta riskiä kiinteistölle, ja niiden kerääminen talteen kasteluvedeksi säästää rahaa. Hulevesien hallinta vähentää kuormitusta vesistöihin ja voi parantaa kiinteistön piha-alueen luonnon monimuotoisuutta.
Ladattavat tiedostot
Hulevesimaksu edistää hulevesien hallintaa Espoossa
Espoon kaupunki on ottanut käyttöön kunnan hulevesimaksun vuodesta 2026 alkaen.
Maksu koskee kaikkia kiinteistöjä, jotka sijaitsevat kaupungin hulevesijärjestelmän vaikutusalueella eli asemakaavoitetulla alueella pois lukien ranta-asemakaava-alueet. Hulevesimaksulla katetaan hulevesijärjestelmästä kunnalle aiheutuvia kustannuksia. Maksun suuruuteen vaikuttavat kiinteistöllä sijaitsevien rakennusten käyttötarkoitus ja kiinteistön pinta-ala. Maksu on vuosittainen. Maksun suuruus määräytyy Espoon kaupunginhallituksen päättämän hulevesitaksan mukaisesti(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).
Hulevesimaksu peritään rakennetuilta kiinteistöiltä ja vuokra-alueilta. Hulevesimaksun piiriin kuuluvat myös asemakaavan mukaisen käyttötarkoituksen perusteella LP- ja LH-alkuiset alueet, vaikkei niillä sijaitsisi rakennusta.
Espoossa on käytössä kaksi hulevesimaksua, kunnan hulevesimaksu ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n huleveden viemäröinnin maksu. Kunnan oma hulevesijärjestelmä tarkoittaa esim. yleisten alueiden hulevesien hallintaa, vesien viivytysratkaisuja, imeytysaltaita tai ojia. Järjestelmän suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon kustannusten arvioidaan olevan noin 7 milj. euroa vuodessa, josta hulevesimaksulla katetaan noin kolmannes.
Espoon kaupungin hulevesitaksan maksutaulukko
Espoon kaupungin julkisoikeudellisen hulevesimaksun yksikköhinta (X) on 30 euroa.
Perittävän hulevesimaksun enimmäismäärä (kattohinta) on 5 000 euroa.
Hulevesitaksan kiinteistökertoimien mukaan määritetty hulevesimaksun maksutaulukko on esitetty alla maksuluokittain ja pinta-aloittain. Taulukon maksut on rajattu suurimpaan perittävään hulevesimaksuun. Suluissa näkyy ilman kattohintaa muodostuva hulevesimaksu. Taulukon maksuissa ei ole otettu huomioon mahdollisia kiinteistökohtaisesti myönnettäviä huojennuksia. Lihavoidulla on merkitty ne kiinteistöluokat, joilla on mahdollisuus hakea huojennusta hulevesimaksuunsa.
Kiinteistön maksu euroa/vuosi
| Kiinteistön pinta-ala (m2) asemakaava-alueella | 1) omakotitalot | 2) pari-, rivi-, luhti- ja kerrostalot* | 3) liikekiinteistöt, toimistot ja vastaavat | 4) teollisuus, maatalous ja vastaavat |
| 0–1 000 | 30 | 30 | 60 | 120 |
| >1 000–2 000 | 30 | 45 | 120 | 240 |
| >2 000–5 000 | 30 | 90 | 240 | 480 |
| >5 000–10 000 | 30 | 180 | 480 | 960 |
| >10 000–20 000 | 30 | 360 | 960 | 1920 |
| >20 000–50 000 | 30 | 720 | 1920 | 3840 |
| >50 000–100 000 | 30 | 1440 | 3840 | 5 000 (7 680) |
| >100 000 | 30 | 2 880 | 5 000 (7 680) | 5 000 (15 360) |
* Maksuluokka 2 sisältää myös kiinteistöt, joilla sijaitsee enemmän kuin yksi omakotitalo.
Usein kysyttyä
Kenen pitää maksaa kunnan hulevesimaksua?
Kiinteistön hulevesimaksusta vastaa kiinteistön omistaja tai haltija. Hulevesimaksun lasku lähetetään kunnan kiinteistön vuokralaiselle silloin, kun tieto vuokralaisesta on kunnan kiinteistörekisterissä. Jos kiinteistöllä on useita omistajia, lähetetään lasku yhdelle omistajista, joka huolehtii maksusta kaikkien omistajien edustajana.
Pitääkö hulevesimaksu maksaa, vaikka en tiedä kiinteistööni liittyneen kunnan hulevesijärjestelmään?
Kunta voi periä kunnan hulevesijärjestelmän toteuttamiseksi hulevesimaksua, jolla katetaan kunnan hulevesijärjestelmän suunnittelusta, toteuttamisesta, käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Maksu on julkisoikeudellinen ja suoraan ulosottokelpoinen eikä se edellytä kaupungin kanssa tehtyä sopimusta. Maksua peritään kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueeseen kuuluvilta kiinteistöiltä, eikä maksu riipu asemakaavan toteutumisen tilanteesta.
Miten hulevesimaksu laskutetaan?
Maksu laskutetaan vuosittain ja se on suoritettava laskussa määrättynä aikana. Lasku toimitetaan joko sähköisesti e-laskuna, suomi.fi-viestinä tai paperisena postitse.
Mikäli tämän taksan mukaista maksua ei muistutuksesta huolimatta ole maksettu, voidaan se periä ulosottotoimina ilman erillistä tuomiota tai päätöstä.
Voinko hakea muutosta hulevesimaksuuni, jos laskussani on virhe?
Maksuvelvollinen voi tehdä muistutuksen maksun mukana tulevan ohjeistuksen mukaisesti 14 vuorokauden aikana laskun vastaanottamisesta. Kaupunki tekee muistutuksesta päätöksen ja lähettää muuttuneesta maksusta maksuvelvolliselle uuden laskun.
Kunta voi korjata rekisteri- ja määritysvirheitä hulevesilaskutukseen oma-aloitteisesti. Korjaukset tehdään kunnan asiantuntijatyönä osana hulevesimaksun määritystä. Kiinteistön maksuluokka voidaan korjata todellisen pääkäyttötarkoituksen mukaiseksi, jos havaitaan rakennusten luokittelusta tai pinta-alasta johtuva ilmeinen kohtuuttomuus. Hulevesilaskutuksessa käytettävä pinta-ala voidaan korjata vastaamaan kiinteistön asemakaavoitetun osan pinta-alaa.
Voiko maksua kohtuullistaa?
Kiinteistö, jonka pinta-ala on yli 20 000 m2, voi saada huojennuksen perittävään hulevesimaksuun kiinteistön vedenläpäisevyysehtojen täyttyessä. Kunta tarkastelee kiinteistöjen huojennuskelpoisuuden ja myöntää soveltuville kiinteistöille huojennuksen automaattisesti. Mikäli huojennusta ei ole myönnetty automaattisesti ja kiinteistön omistaja tai haltija katsoo kiinteistön olevan oikeutettu huojennukseen, huojennusta tulee hakea kirjallisesti (muistutus, katso edellä). Huojennus koskee myös kiinteistöjä, joiden hulevesimaksu on rajattu kattohintaan, ja huojennus lasketaan kattohinnasta.
Kiinteistölle myönnetty huojennus on voimassa toistaiseksi ja kaupungilla on oikeus poistaa huojennus, jos olosuhteet kiinteistöllä muuttuvat.
Millä ehdoilla huojennusta maksuun voi saada?
Hulevesimaksua voidaan huojentaa kokonaispinta-alaltaan yli 20 000 m2 kiinteistöillä, jotka kuuluvat maksuluokkiin 2, 3 tai 4. Edellytyksenä tälle on, että vettä läpäisevän maanpinnan osuus kiinteistön pinta-alasta on vähintään 40 %.
Vettä läpäisevän pinnan määrä arvioidaan käyttäen ajantasaisinta Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n tuottamaa maanpeiteaineistoa tai vastaavaa aineistoa. Vettä läpäisevät ja niihin rinnastettavat luonnontilaiset maanpeitetyypit HSY:n aineistossa ovat: muu avoin matala kasvillisuus, puusto 2–10 m, puusto 10–15 m, puusto 15–20 m, puusto >20 m, avokallio ja vesi.
Läpäisevyyden perusteella myönnettävä huojennus hulevesimaksusta on 20 %. Maksun laskennassa käytettävä vähennyskerroin (V) on tällöin 1–0,2 = 0,8.
Kiinteistön omistaja vastaa omalla tontillaan hulevesien käsittelystä ja pitää kunnossa mm. ajoliittymien rummut, avo-ojat, rajaojat, hulevesiputket ynnä muut hulevesien hallintarakenteet.
Avo-ojat, hulevesiputket ym. hulevesien hallintarakenteet
Kiinteistöllä sijaitsevat avo-ojat ja hulevesiputket tai -rummut kuuluvat kiinteistön omaan ylläpitoon. Samoin kiinteistön rännit, salaojat, imeytyskaivot, viivytysaltaat, hulevesipumppaamot ym. hulevesien hallintarakenteet.
Katso lisää kiinteistön hulevesien hallinnasta HSY:n videolta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).
Rajaojat
Kahden tai useamman kiinteistön rajalla kulkevan ojan kunnossapito kuuluu kaikille niille kiinteistöille, jotka ojasta hyötyvät. Rajaojat kannattaa pitää avoimina ja roskattomina, vaikka suurin osa rakennuksista olisikin liitetty hulevesiviemäriin. Kunnossa pidetty oja estää tulvimista ohjaamalla vettä eteenpäin esimerkiksi rankkasadetilanteessa, jossa hulevesiviemäriin ei mahdu enempää vettä.
Ajoliittymien rummut
Kadunvarsiojien tai painanteiden kiinteistön ajoliittymän rumpuputki on kiinteistön kunnossapidettävä, sillä ajoliittymä palvelee kiinteistön tarpeita. Katso lisää kiinteistön kunnossapitovelvollisuuksista videolta.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Lumen sulamisvedet
Lumen hallintaan tulee omalla kiinteistöllä kiinnittää huomiota. Lumet tulee kerätä ja säilyttää omalla tontilla esimerkiksi rakennusluvassa esitetyillä paikoilla. Lumia ei saa kerätä naapurin tai kaupungin maalle. Tarvittaessa lumi on kuljetettava lumenvastaanottopaikalle. Omalta pihalta kerätyn lumen sulamisvesien hallinta on kiinteistön omalla vastuulla, eikä sulamisvesistä saa aiheutua haittaa naapurille. Velvollisuudet koskevat myös tontin vuokraajaa.
Kiinteistöä ympäröivän maaston huomioon ottaminen
Uutta kotia rakennettaessa tai uuteen kotiin muutettaessa tulee huomioida ympäröivän maaston luomat puitteet hulevesien hallinnalle. Mikäli kiinteistö sijaitsee rinteen alapuolella tai ympäristönsä alimmalla kohdalla, on veden luonnollinen kulkusuunta kiinteistöä kohti. Näillä paikoilla oman tontin riittävän tehokkaasta kuivatuksesta huolehtiminen on erityisen tärkeää. Vaikka alueen rakennukset olisikin liitetty hulevesiviemäriin, ympäristössä syntyy aina luontaista valuntaa, kun vettä sataa tai sulaa nurmelle, puustoiselle alueelle tai kalliolle. Kaikkia tontilla esiintyviä vesiä ei ole tarpeen tai edes mahdollista hallita. Hallinnan tarve kohdistuu rakennetuille, vettä läpäisemättömille pinnoille kertyviin vesiin eli hulevesiin.
Kiinteistön velvollisuus liittyä yleisiin hulevesijärjestelmiin ja siitä poikkeaminen
Kaupunki rakentaa yleisiä hulevesijärjestelmiä, jotta hulevedet voidaan hallita haitattomasti. Niihin on lainsäädännön nojalla liityttävä, jottei hulevesistä aiheudu haittaa muille ja jotta rakentamisen kustannukset voidaan kattaa. Tietyin edellytyksin liittymisestä voi saada vapautuksen.
Kiinteistön hulevedet on hoidettava seuraavassa järjestyksessä.
- Hulevedet pitää johtaa yleiseen hulevesiviemäriin, jos kiinteistö sijaitsee hulevesiviemäröinnin toiminta-alueella (tyypillisesti kun kadulla kulkee hulevesiviemäri), tai saada tästä velvollisuudesta vapautus. Hakemisesta on lisätietoa alla.
- Hulevedet pitää imeyttää maahan kiinteistöllä.
- Hulevedet pitää johtaa kaupungin muuhun hulevesijärjestelmään (mm. kadunvarsiojat, puisto-ojat), jolloin siihen on haettava kaupungilta suostumus.
Liittämisvelvollisuus ja vapautuksen edellytykset
Vesihuoltolaki(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) velvoittaa kiinteistön liittymään vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin, jos kiinteistö sijaitsee huleveden viemäröintialueella. Yleensä tämä tarkoittaa, että kadulla kulkee hulevesiviemäri.
Voit tarkistaa sijaitseeko kiinteistösi huleveden viemäröintialueella HSY:n asiakaspalvelusta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) tai karttapalvelusta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (karttatasot → vesihuolto → huleveden viemäröintialue).
Jotta vapautus voidaan myöntää, on kaikkien laissa määriteltyjen ehtojen toteuduttava:
- Liittäminen hulevesiviemäriin muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi.
- Vapauttaminen ei vaaranna huleveden viemäröinnin taloudellista ja asianmukaista hoitamista.
- Hulevesi voidaan poistaa muulla tavoin asianmukaisesti.
Suostumuksen hakeminen huleveden johtamiseen yleiselle alueelle
Mikäli kiinteistöltä on tarpeen johtaa hulevesiä yleiselle alueelle, kuten kadun avo-ojaan tai puistoon, tulee sille saada suostumus alueidenkäyttölain 103 g §(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) mukaisesti.
Suostumus haetaan Espoon kaupungin sähköisen asiointipalvelun kautta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Hakemukseen tulee täyttää huleveden johtamisen sijainti kartalle, sekä lisäkuvina tai selostuksena, miten ja minne vedet johtuvat. Liitteeksi valitaan tontin asemapiirroksen LVI suunnitelma tai vastaava ja tarkempi imeytys- ja viivytysmitoitus rakennusvalvonnan ohjeiden, määräysten ja lupapäätösten mukaisesti.
Suostumukset käsitellään kaupunkitekniikan keskuksen alueiden käytön hallinnassa. Asia käsitellään huleveden johtamisen suostumuksena yleisen alueen käyttöön alueidenkäyttölain 103 g § sekä Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 16 § mukaisesti.
Vapautuksen hakeminen yleiseen hulevesiviemäriin liittämisestä
Hakemuksessa tulee olla:
- Perustelut liittämisen kohtuuttomuudesta
- Kohtuuttomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa liittäminen vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin aiheuttaisi poikkeuksellisen suuria kustannuksia tai teknisiä haasteita esimerkiksi kiinteistön maaperän, korkeuserojen tai sijainnin vuoksi.
- Kuvaus huleveden syntypaikoista kiinteistöllä (esimerkiksi kattovedet, perustusten kuivatusvedet, hulevedet päällystetyiltä pinnoilta kuten asfaltoidulta pihalta)
- Liitteenä karttapiirros, josta käy ilmi hulevesien johtaminen (kiinteistöltä kaupungin ojaan tai muuhun yhteiseen ojaan, vesistöön tai hulevesiviemäriin saakka) sekä hulevesijärjestelmä, kuten rännit, kaivot, imeytysalueet ym.
- Kaikkien kiinteistönomistajien allekirjoitukset tai valtakirjat.
Vapautushakemuksen käsittelyn yhteydessä kuullaan hallintolain 34 §:n mukaisesti kiinteistön rajanaapureita sekä HSY Vesihuoltoa. Kuulemisessa asianosaisille varataan mahdollisuus esittää mielipiteensä ennen päätöksentekoa.
Hakemuksen voi tehdä lähetettävällä lomakkeella, jonka voi ladata alla olevaa linkkiä käyttämällä. Lomake liitteineen lähetetään kaupungin kirjaamoon sähköpostitse osoitteeseen: kirjaamo@espoo.fi tai osoitteeseen PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI.
Vapautushakemuksen käsittely on maksullista. Maksu määräytyy ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaan.
Ladattavat tiedostot
Ladattavat tiedostot
- Ansökan om befrielse från anslutning till dagvattenavlopp.pdfTiedosto on saatavilla ainoastaan kielellä ruotsi
Kaavoitus
Hulevesien hallintaan varaudutaan kaavoituksella. Kaavoitustyön tueksi laaditaan alueellisia hulevesiselvityksiä ja suunnitelmia hulevesien hallinnasta. Yleiskaavassa ja osayleiskaavassa selvitetään hulevesien hallinnan tarpeet valuma-alueittain ja arvioidaan rakentamisen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin. Asemakaavassa voidaan edellyttää kestävää hulevesien hallintaa esimerkiksi viivytystä tai hulevesien laatua koskevilla määräyksillä. Esimerkkinä asemakaavakohteissa käytetty peruskaavamääräys koskien hulevesien hallintaa:
Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliötä kohden. Viivytyspainanteiden tulee tyhjentyä 12 – 24 tunnin kuluessa täyttymisestä ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto.
Parhaimmillaan hulevesirakenteet elävöittävät lähiympäristöä ja lisäävät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi sadepuutarhat kaunistavat naapurustoa. Tulvaniityt tarjoavat uusia elinympäristöjä monille kasvi- ja eläinlajeille, joiden luonnolliset elinympäristöt ovat harvinaistuneet. Kaavoituksella ohjataan ja kannustetaan viherkattojen toteuttamiseen. Viherkatoista on hyötyä sekä hulevesien hallinnassa että ilmastokestävyyden ja kaupungin viihtyisyyden parantamisessa.
Kunnossapito
HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä) on vastuussa huleveden runkolinjoista eli pitkistä putkilinjoista, jotka siirtävät hulevettä eteenpäin. HSY:n verkostossa kulkee katujen kuivatusvesiä ja kiinteistöjen hulevesiä. HSY:n kunnossapito puhdistaa putkia ja kaivoja tarpeen mukaan. Lisätietoa saa HSY:n omasta asiakaspalvelusta:
https://www.hsy.fi/hsy/asiakaspalvelu/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
https://www.hsy.fi/vesi-ja-viemarit/vesikatkot-ja-hairiot/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Espoon kaupungin infrapalveluiden vastuulla ovat hulevesipumppaamot, yleisellä alueella sijaitsevat avo-ojat, viheralueiden hulevesialtaat ja avo-ojien lyhyet rumpuosuudet. Infrapalveluiden kunnossapito puhdistaa runkolinjasta kauempana olevia ritiläkaivoja, jotka keräävät katujen ja muiden yleisten alueiden hulevesiä. Kaivoihin kertyy erityisesti hiekkaa ja lehtiä, avoimiin järjestelmiin (ojat ja altaat) myös oksia, roskaa, kasvillisuutta ja sedimenttiä, joka pitää ajoittain poistaa.
Kaikissa kaupungin katu- ja puistorakentamishankkeissa huomioidaan hulevedet. Uusille katualueille rakennetaan pääsääntöisesti kaivoja ja putkia; puistoon ojia, painanteita ja altaita. Vanhan kadun perusparannushankkeessa luovutaan usein avo-ojista ja rakennetaan katutilaa säästävät putket. Putkistossa hulevesi siirtyy varmemmin ja tehokkaammin eteenpäin tonteilta ja katujen notkelmista. Puistot ovat paras paikka rakentaa viivytystä ja tulvimistilaa yleisille alueille. Putkessa vesi menee nopeasti eteenpäin sellaisenaan, mutta avoimissa järjestelmissä se viipyy, imeytyy maahan sekä suodattuu puhtaammaksi.
Rakenteilla olevat katu- ja puistoalueet
https://www.espoo.fi/fi/liikenne-ja-kadut/katujen-teiden-ja-muun-infran-rakentaminen
Suunnitteluvaiheessa olevat katu- ja puistoalueet: https://www.espoo.fi/katusuunnitelmat?n5=2 Lisäksi on olemassa kotikatuportaali, josta voi tarkistaa oman alueen katujen suunnittelun ja rakentamisen aikataulun: https://kotikatu.espoo.fi/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Rakennettavaan katualueeseen rajautuville kiinteistöille tulee tiedote ja kutsu sekä suunnitteluvaiheen kommentointiin että rakentamisen aloituskatselmukseen.
Hulevesiohjelma
Espoon kaupunki on laatinut hulevesiohjelman vesien laadun parantamiseksi ja hulevesitulvien vähentämiseksi. Espoon hulevesiohjelma 2020 sisältää kuvauksen Espoon maantieteellisistä ominaispiirteistä, hulevesitoimijoista, hulevesien hallinnan nykytilanteesta sekä hallinnan tavoitteista. Tärkeimpiä toimenpiteitä hulevesiohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ovat hulevesiin liittyvän yhteistyön sekä toimintatapojen parantaminen ja kehittäminen, hulevesiosaamisen ja -tietoisuuden lisääminen sekä hulevesitiedon entistä parempi hallinta. Hulevesiohjelmalla halutaan sitouttaa hulevesiin vaikuttavat toimijat noudattamaan yhteisiä periaatteita.
Työmaalta poistettavat vedet tulee esikäsitellä ja johtaa siten, ettei niistä aiheudu vesistön, pohjaveden tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa rakennetun ympäristön rakenteille, kuten viemäreille, kaivoille, pumpuille, kaduille tai puistoille.
Tiekunta on tapa huolehtia yksityistien tienpitoon liittyvistä asioista. Se koostuu tieosakkaista, joita ovat pääasiassa tien varrella asuvat kiinteistönomistajat. Tiekunta syntyy, kun se on merkitty kiinteistötietojärjestelmään. Tiekunnan toiminnasta ja tien kunnossapidosta säädetään pääasiassa yksityistielaissa (560/2018).
Tiekuntien olemassaolo ja rekisteritieto
Tiekuntia on Espoossa arviolta toistasataa vanhoilla asuinalueilla. Monilla tiekunnilla ei enää ole järjestäytynyttä toimintaa, kun alkuperäiset osakkaat ovat poistuneet. Tiekunnan olomassaolo on siten unohtunut, mutta tiekuntaa ei ole koskaan virallisesti lakkautettu. Tiekunnan olemassaolo kannattaa tarkistaa Maanmittauslaitokselta ja kunnalta. Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteriin on rekisteröity kaikki perustetut tiekunnan tiet sekä tapauskohtaisesti tiekunnan toimitsijamiehen tai hoitokunnan puheenjohtajan nimi ja yhteystiedot. Kaupungilta löytyvät tiekunnan ja kaupungin väliset kunnossapitosopimukset sekä tapauskohtaisesti lisätietoa tiekunnista.
Maanmittauslaitoksen yhteystiedot: https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/ammattilaiskayttajille/kiinteistotiedot-ja-niiden-hankinta/yksityistierekisteri(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).
Kaupungin yhteystiedot: https://www.espoo.fi/fi/toimipisteet/63749
Kunnossapidon vastuunjako tiekuntien alueilla
Yksityistielaki, luku 3, 24 §: Tie on pidettävä tieosakkaiden liikennetarpeen edellyttämässä kunnossa niin, että kunnossapidosta ei aiheudu tieosakkaalle kohtuuttomia kustannuksia, että tiestä tai sen käyttämisestä ei aiheudu kenellekään tarpeetonta haittaa tai häiriötä taikka tarpeetonta haittaa ympäristölle tai muuta yleisen edun loukkausta.
Osassa kaupungin tiekunnan teitä kaupunki on ottanut osan tien kunnossapidosta hoidettavakseen kunnossapitosopimuksella. Erikseen kullekin tiekunnalle tehdyllä kunnossapitosopimuksella kaupunki vastaa seuraavista töistä:
- auraus
- liukkauden torjunta
- lanaus / pinnan tasaus
- pölynsidonta
- asfaltin pienet paikkaukset, jos kaupunki on päällystänyt tien
- ojien aukaisu niiltä osin kuin se on tarpeen tiepinnan kuivattamiseksi
Vaikka kunnossapitosopimus on tehty, yksityisteiden rakentaminen ja kunnossapito on edelleen tienpitäjän vastuulla. Tienpitäjänä toimii tiekunta tai yksityistien osakkaat siihen asti, kunnes kadunpitopäätös on tehty. Työt, jotka eivät kuulu kaupungille kunnossapitosopimuksen mukaisesti:
- ojien kaivuu, ojien perusparantaminen ja palteen poisto
- rumpujen ym. vastaavien hulevesirakenteiden sulatus jäästä
- sorastus
- tien rakentaminen ja perusparantaminen
- liikenteenohjauslaitteiden kunnossapito
Vastauksia kysymyksiin hulevesistä löydät ympäristönsuojelun usein kysyttyä vesistä -sivulta.
Ympäristönsuojelu
+358 9 81624832ymparisto@espoo.fiespoo.fi/palautePuhelin ma-pe klo 10.00-15.30
Postiosoite: Ympäristönsuojelu, PL 44, 02070 ESPOON KAUPUNKI