Haja-asutuksen jätevedet

Kiinteistön oman jätevesijärjestelmän pitää täyttää vaatimuksia puhdistustehosta, etäisyyksistä mm. kaivoihin ja menetelmästä. Vaatimukset on annettu ympäristönsuojelulaissa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), Espoon ympäristönsuojelumääräyksissä ja valtioneuvoston asetuksessa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. 

Espoossa ei saa imeyttää käymäläjätevesiä sisältäviä jätevesiä maahan edes puhdistettuna. Lisäksi 1. luokan pohjavesialueilla käymäläjätevedet on johdettava tiiviiseen säiliöön eikä mitään talousjätevesiä voi käsitellä imeyttämällä. 

Jätevesijärjestelmän on täytettävä tiukka puhdistusvaatimus lähellä vesistöjä ja 1. luokan pohjavesialueilla. Muilla alueilla riittää täyttää perustason puhdistusvaatimus.

Perustason puhdistusvaatimus: jätevedestä poistetaan 80 % orgaanisesta aineesta, 70 % kokonaisfosforista ja 30 % kokonaistypestä. Tiukka puhdistusvaatimus: jätevedestä poistetaan 90 % orgaanisesta aineesta, 85 % kokonaisfosforista ja 40 % kokonaistypestä. 

Puhdistusvaatimus koskee mustien ja harmaiden jätevesien kokonaisuutta. Jos käytetään kuivakäymälää tai mustat jätevedet johdetaan umpisäiliöön, harmaiden jätevesien puhdistustarve jää vähäiseksi. Vesikäymälän jätevesiä kutsutaan mustiksi jätevesiksi. Muita kotitalouden jätevesiä (keittiöstä, suihkusta, pesukoneista ym.) kutsutaan harmaiksi jätevesiksi. 

Rakennuksen sijainnin lähellä vesistöä tai pohjavesialueella voit tarkistaa Espoon karttapalvelussa. Pohjavesialueet saat näkyviin valitsemalla vasemmalta kartalla näkyvät tiedot -> ympäristö -> pohjavesialueet. Alueen luokan näet vastaavasti. Etäisyyden vesistöön voit mitata oikeassa reunassa olevalla työkalulla. 

Huom! Maaperäimeytys on eri asia kuin maaperäsuodatus. Maaperäimeytyksessä tai maahanimeytyksessä vesi imeytyy ja katoaa maaperään, mutta maaperäsuodatuksessa maakerrosten läpi suodattunut vesi kootaan putkilla johdettavaksi eteenpäin.

1. Umpinainen kuivakäymälä (myös virtsa ja nesteet kompostoidaan) ja kantovesi tai vesijohto, mutta ei vesikalusteita kuten suihku, lämminvesivaraaja, pesukoneet  

2. Käymäläjätevedet umpisäiliöön tai umpinainen kuivakäymälä (myös virtsa ja nesteet kompostoidaan) ja pesuvesien käsittely maaperäimeytys  

3. Käymäläjätevedet umpisäiliöön tai umpinainen kuivakäymälä (myös virtsa ja nesteet kompostoidaan) ja pesuvesien käsittely pienpuhdistamo, harmaavesisuodatin tai maaperäsuodatus, perustason puhdistusvaatimus 

4. Käymäläjätevedet umpisäiliöön tai umpinainen (myös virtsa ja nesteet kompostoidaan) ja pesuvesien käsittely pienpuhdistamo, harmaavesisuodatin tai maaperäsuodatus, tiukka puhdistusvaatimus  

5. Käymäläjätevedet umpisäiliöön tai umpinainen kuivakäymälä (myös virtsa ja nesteet kompostoidaan) ja pesuvesien käsittely saostussäiliö  

6. Käymälä- ja pesuvedet umpisäiliöön  

7. Käymälä- ja pesuvesien käsittely maaperäimeytys  

8. Käymälä- ja pesuvesien käsittely pienpuhdistamo tai maaperäsuodatus ja johtaminen ojaan tai vesistöön, perustason puhdistusvaatimus 

9. Käymälä- ja pesuvesien käsittely pienpuhdistamo tai maaperäsuodatus ja johtaminen ojaan tai vesistöön, tiukka puhdistusvaatimus  

10. Käymälä- ja pesuvesien käsittely pienpuhdistamo tai maaperäsuodatus ja sitten imeyttäminen maaperään  

11. Käymälä- ja pesuvesien käsittely saostussäiliö 

Vesistöjen lähellä tai pohjavesialueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien on pitänyt vastata nykyvaatimuksia 31.10.2019 alkaen. Määräaika koskee rakennuksia, jotka sijaitsevat 

• enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai merestä 

• 1. tai 2. luokan pohjavesialueella (Rakennuksen sijainnin lähellä vesistöä tai pohjavesialueella voit tarkistaa Espoon karttapalvelussa. Pohjavesialueet saat näkyviin valitsemalla vasemmalta kartalla näkyvät tiedot -> ympäristö -> pohjavesialueet. Alueen luokan näet vastaavasti. Etäisyyden vesistöön voit mitata oikeassa reunassa olevalla työkalulla.) 

Muilla alueilla jätevesijärjestelmän päivittäminen on tehtävä silloin, kun kiinteistöllä tehdään jokin seuraavista: 

• Rakennetaan vesikäymälä tai tehdään vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva luvanvarainen korjaus- ja muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai kokonaisuudessaan korjataan. 

• Tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyö. 

Vaatimukset täyttävät käsittelyjärjestelmät ja järjestelmän kunnostamisen määräajat eri alueilla Espoossa. Alla olevassa kuvassa vaatimukset täyttävät käsittelymenetelmät ovat: 1. lk pohjavesialueella 1, 4 ja 6; ranta-alueella max 200 m vesistöstä tai merestä 1, 2, 4, 6 ja 9 ja muilla alueilla 1, 2, 3, 4, 6, 8 ja 9. Käsittelymenetelmät, jotka pitää vaihtaa peruskorjauksen yhteydessä: 2. lk pohjavesialueella 7 ja 10, 100-200 m etäisyydellä vesistöstä 3, 5, 7, 8, 10 ja 11 ja muilla alueilla 5, 7, 10 ja 11. Käsittelymenetelmät, jotka pitää vaihtaa heti (mutta jos rakennuslupa on saatu 2003 jälkeen, vaihto vasta peruskorjauksessa): 1. lk pohjavesialueella 2, 3, 5, 7, 8, 9, 10 ja 11, 2. lk pohjavesialueella 5 ja 11 ja max 100 m vesistöstä 3, 5, 7, 8, 10 ja 11.

Huom! Maaperäimeytys on eri asia kuin maaperäsuodatus. Maaperäimeytyksessä tai maahanimeytyksessä vesi imeytyy ja katoaa maaperään, mutta maaperäsuodatuksessa maakerrosten läpi suodattunut vesi kootaan putkilla johdettavaksi eteenpäin.

1. Umpinainen kuivakäymälä (myös virtsa ja nesteet kompostoidaan) ja kantovesi tai vesijohto, mutta ei vesikalusteita kuten suihku, lämminvesivaraaja, pesukoneet  

2. Käymäläjätevedet umpisäiliöön tai umpinainen kuivakäymälä (myös virtsa ja nesteet kompostoidaan) ja pesuvesien käsittely maaperäimeytys  

3. Käymäläjätevedet umpisäiliöön tai umpinainen kuivakäymälä (myös virtsa ja nesteet kompostoidaan) ja pesuvesien käsittely pienpuhdistamo, harmaavesisuodatin tai maaperäsuodatus, perustason puhdistusvaatimus 

4. Käymäläjätevedet umpisäiliöön tai umpinainen (myös virtsa ja nesteet kompostoidaan) ja pesuvesien käsittely pienpuhdistamo, harmaavesisuodatin tai maaperäsuodatus, tiukka puhdistusvaatimus  

5. Käymäläjätevedet umpisäiliöön tai umpinainen kuivakäymälä (myös virtsa ja nesteet kompostoidaan) ja pesuvesien käsittely saostussäiliö  

6. Käymälä- ja pesuvedet umpisäiliöön  

7. Käymälä- ja pesuvesien käsittely maaperäimeytys  

8. Käymälä- ja pesuvesien käsittely pienpuhdistamo tai maaperäsuodatus ja johtaminen ojaan tai vesistöön, perustason puhdistusvaatimus 

9. Käymälä- ja pesuvesien käsittely pienpuhdistamo tai maaperäsuodatus ja johtaminen ojaan tai vesistöön, tiukka puhdistusvaatimus  

10. Käymälä- ja pesuvesien käsittely pienpuhdistamo tai maaperäsuodatus ja sitten imeyttäminen maaperään  

11. Käymälä- ja pesuvesien käsittely saostussäiliö 

Käsiteltyjen jätevesien purkupaikan ja jätevesijärjestelmien pitää Espoon ympäristönsuojelumääräysten nojalla olla riittävän suojaetäisyyden päässä herkistä vesistökohteista (ei koske umpisäiliötä). Suositellut vähimmäissuojaetäisyydet ovat, ellei muuta voida luotettavasti osoittaa: 

• vedenottamo 200 m 

• talousvesikaivo 20-50 m 

• vesistö, meri, noro ja lähde 10-30 m 

• tie ja kiinteistön raja 5 m

• pohjaveden pinnan taso maahanimeyttämössä 1 m  

• pohjaveden pinnan taso maasuodattamossa 1 m 

Vesikäymälän jätevesiä kutsutaan mustiksi jätevesiksi. Muita kotitalouden jätevesiä (keittiöstä, suihkusta, pesukoneista ym.) kutsutaan harmaiksi jätevesiksi. 

Pienikään määrä jätevettä ei saa päätyä suoraan vesistöön 

Jätevesi ei saa päätyä suoraan vesistöön tai mereen, vaikka se olisi laimeaa tai sitä olisi vain vähän, esimerkiksi rantasaunaan kannettava vesi. Jätevesi pitää ohjata imeytymään maahan tai puhdistaa muuten. 

Pidä mustat ja harmaat jätevedet erillään 

Pääosa talousjätevesien ravinteista on virtsassa: 80 % typestä ja 50 % fosforista. Ulosteissa ovat 10 % typestä, 30 % fosforista sekä kaivoja uhkaavat ulosteperäiset taudinaiheuttajat. Harmaassa jätevedessä on vain orgaanista ainesta ja vähän ravinteita. 

Jätevesien puhdistaminen on helpompaa, jos mustia ja harmaita jätevesiä ei sekoiteta keskenään. Puhdistustehovaatimus koskee mustien ja harmaiden vesien yhdistelmää. Kun käytetään kuivakäymälää tai kerätään mustat vedet umpisäiliöön vietäväksi jätevedenpuhdistamolle, harmaasta jätevedestä on puhdistettava vain orgaanista ainesta ja tiukalla puhdistusvaatimuksella hieman fosforia. Lisäksi maahanimeytys on sallittu puhdistustekniikka. 

Kun käytät kuivakäymälää, ei muodostu ravinteikkaita käymäläjätevesiä ja harmaiden vesien puhdistustarve jää vähäiseksi. Käymäläseura Huussi ry:n(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) sivustolta löydät tietoa kuivakäymälöistä ja käymäläjätteen kompostoinnista. 

Kuivakäymäläjäte tulee kompostoida vain sitä varten suunnitellussa, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa tai käymälälaitteessa, josta valumavesien pääsy maaperään on estetty ja joka on haittaeläimiltä suojattu. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi alkaen siitä, kun tuoretta käymäläjätettä ei enää lisätä kompostiin. Lue lisää pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuoltomääräyksistä. 

Joissain kuivakäymälöissä kerätään erikseen virtsa tai suotoneste. Niissä on paljon ravinteita ja ulosteperäisiä taudinaiheuttajia. Siksi ne pitää imeyttää kuivikkeeseen ja kompostoida vuoden ajan, kuten kuivakäymälän sisältö muutenkin. Jos virtsa kerätään talteen ennen kuin se sekoittuu ulosteeseen, siinä ei ole taudinaiheuttajia, joten sitä voi käyttää lannoitteena laimennettuna 1 kk vanhentamisen jälkeen.   

Jos virtsaa tai suotonestettä johdetaan harmaiden jätevesien käsittelyjärjestelmään, sitä koskevat mustien vesien käsittelyjärjestelmän vaatimukset, koska nesteen mukana tulee ravinteita ja ulosteperäisiä taudinaiheuttajia. 

Ota jo suunnitteluvaiheessa huomioon jätevesijärjestelmän tarvitsema huolto saarissa, joihin ei ole tieyhteyttä. Järjestelmien saostussäiliöt on tyhjennettävä jopa vuosittain, joten valitse järjestelmä, jota voit hoitaa itse. HSY ei tyhjennä tiettömien saarten säiliöitä.  

Lietetyhjennykset pitää Espoossa hankkia HSY:ltä Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuoltomääräysten mukaan. Määräys on annettu, jotta tyhjennysten toteutumista voidaan valvoa kattavasti. 

Vähimmäistyhjennysvälit säiliöille 

• saostus- ja lietesäiliöt 1 v 

• harmaavesilietesäiliöt 3 v 

• umpisäiliöt tarvittaessa 

Tyhjennettävä käsittelyjärjestelmä on sijoitettava ja sen paikka ja tie sille huollettava siten, että tyhjennys voidaan suorittaa esteettä. 

Lietteen omatoiminen käsittely on sallittu, kun kaikki seuraavat toteutuvat 

• Pienpuhdistamossa tai muussa vastaavassa jäteveden käsittelyjärjestelmässä syntyvän lietteen tai harmaiden vesien saostussäiliön lietteen määrä on vähäinen. Lietteen määrä on vähäinen, jos sitä syntyy vähemmän kuin 40 litraa tyhjennyskertaa kohden ja vähemmän kuin 160 litraa vuodessa. 

• Ulosteperäistä jätettä sisältävän pienpuhdistamolietteen kompostoinnin tulee tapahtua vain sitä varten suunnitellussa, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa tai käymälälaitteessa, josta valumavesien pääsy maaperään on estetty ja joka on haittaeläimiltä suojattu. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi alkaen siitä, kun tuoretta käymäläjätettä ei enää lisätä kompostiin. 

• Omatoimisesta käsittelystä on tehty kirjallinen ilmoitus HSY:lle. 

Selvitä vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston rakentuminen 

Alueelle tulossa olevaan vesijohtoon ja jätevesiviemäriin kannattaa varautua, koska niihin on liittymisvelvollisuus. Oma jätevesijärjestelmä kannattaa sijoittaa kiinteistölle niin, että rakennuksista tulevat putket on helppoa liittää kunnalliseen verkostoon. Verkosto rakennetaan tavallisesti tien yhteyteen. Verkoston laajentamisen suunnittelee ja päättää Kaupunkitekniikan keskus. Uusimmista suunnitelmista kerrotaan Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2021-2030.

Suomen vesiensuojeluyhdistysten Jätevesiopas-sivustolla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) on paljon tietoa jätevesijärjestelmistä, niiden huollosta ja rakentamisesta. 

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen sivustolla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) on paljon tietoa jätevesijärjestelmistä, niiden huollosta ja rakentamisesta ja paikallisten suunnittelijoiden yhteystietoja. 

Suomen ympäristökeskuksen puhdistamosivulla(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) esitellään eri jätevesien käsittelylaitteistoja ja -menetelmiä sekä niillä saavutettavia tuloksia. 

Käymäläseura Huussi ry:n(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) sivustolta löytyy tietoa kuivakäymälöistä ja vähävetisistä käymälöistä. 

Voit hakea poikkeusta kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän kunnostamisen määräajasta. Poikkeusta haetaan vain, jos järjestelmä ei täytä ympäristönsuojelulain vaatimuksia ja rakennus sijaitsee alle 100 m etäisyydellä vesistöstä tai 1. luokan pohjavesialueella. Muilla alueilla jätevesijärjestelmää ei tarvitse kunnostaa, ennen kuin rakennetaan vesikäymälä tai tehdään peruskorjaustasoinen remontti.  

Kohdassa “Haja-asutuksen jätevesijärjestelmän vaatimukset Espoossa” on lisätietoa mm. siitä, millaiset järjestelmät täyttävät vaatimukset milläkin alueella. 

Ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomainen voi myöntää kunnostamisen määräajasta hakemuksesta poikkeuksen, jos jokin seuraavista toteutuu  

• Jätevesien määrä on huomattavan pieni. 

• Vesihuolto on pian laajentumassa kiinteistön alueelle. 

• Kustannukset ovat kohtuuttomia kiinteistön omistajalle. 

Poikkeus myönnetään määräajaksi enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Lisätietoa löytyy hakulomakkeista. 

Myönnetty lupa raukeaa, jos kiinteistön käyttö muuttuu niin, että kuormitus lisääntyy tai kiinteistön omistukseen tai hallintaoikeuteen tulee muutoksia. 

Voit hakea poikkeusta pelkästään Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä vain siinä tapauksessa, että järjestelmä täyttää perustason puhdistusvaatimuksen, mutta ei tiukkaa puhdistusvaatimusta tai maahanimeytyskieltoa. 

Hakemuksen käsittelystä peritään ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen maksu 110 €. 

• Täytä hakemuslomake. Hakemuslomake ja liitteet eivät ole saavutettavia. Jos tämä aiheuttaa vaikeuksia, ole yhteydessä ympäristö- ja rakennusvalvontaan. 

• Täytä liite 2 (docx, 61 Kt) (jätevesijärjestelmän kuvaus). Jos jätevesijärjestelmiä on kiinteistöllä useita (esim. asuinrakennuksella yksi ja saunalla toinen), täytä jokaisesta oma liite 2. 

• Liitä hakemukseen asemapiirros liitteeksi 1. Asemapiirroksesta tulee ilmetä rakennusten, jäteveden käsittelyjärjestelmien ja purkupaikkojen sijainnit sekä rajat ja talousvesikaivot. Asemapiirroksen voi tehdä myös itse. Pohjana voi käyttää esim. Espoon karttapalvelun karttapohjaa. 

• Poikkeamiseen on useita eri perusteita, joille on jokaiselle oma liite. Voit käyttää yhtä tai useampaa, mutta täytä vain tarpeelliset liitteet. 

  • 3A jätevesien vähäisyys

  • 3B liittäminen viemäriverkkoon  

  • 3C kiinteistönhaltijan korkea ikä, kiinteistö jää asumattomaksi  

  • 3D varattomuus 

• Täytä liite 4 (poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä), jos haet poikkeusta vain Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä ja kiinteistön jätevesijärjestelmä täyttää jo ympäristönsuojelulain mukaisen perustason puhdistusvaatimuksen. 

• Lähetä lomake liitteineen Espoon kaupungin kirjaamoon osoitteeseen PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI tai kirjaamo@espoo.fi